Pekka Kettunen 12.12.2014
Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin kohdentuminen Lähellä toimeenpanotutkimusta, tulosohjausta ja johtamistutkimusta
Interventiot ovat poliittis-hallinnollisen järjestelmän tapa reagoida ongelmiin ja tarpeisiin Interventio tai policy on vastaus, taustalla identifioitu tarve, luotu ratkaisu ja toimeenpano Näihin vaiheisiin liittyy monia kysymyksiä
Suuri osa interventioista on institutionalisoitunut osaksi julkista hallintoa Tällöin kyse johtamisesta, mm, miten määritetään tehtävät, millaista johtamista, työn edellytykset, suorituksen arviointi jne. Johtamiseen liittyy paljon kysymyksiä: harkinnanvara, organisaation luonne jne Uudistukset joutuvat sopeutumaan olemassaoleviin ohjelmiin
Vaikuttavuus viittaa toiminnan (ohjelma, interventio, palvelu) tuloksiin, julkisilla toimenpiteillä tavoitellaan vaikutuksia Julkiset palvelut toteutuvat hyvin, tosin tavoitteet usein kunnianhimoisia Vaikuttavuus: outcome vs. output Liittyykö vaikuttavuus kehittämiseen vai kontrolliin
Kunnallisen sosiaalipolitiikan onnistumisen keskeinen kriteeri on vaikuttavuus (Kananoja ym, Sosiaalityön käsikirja 2007, 86. Sosiaalitoimen tehtävissä on usein kyse vaikuttavuudesta jonkin ongelman ehkäisemisestä, ratkaisemisesta tai elämäntilanteen helpottamisesta (Kananoja & Niiranen & Jokiranta: Kunnallinen sosiaalipolitiikka, 2008, 224)
Kyseessä kausaalisuhde A B Ehtoina, että A edeltää B:tä Kysyttävä myös: Mitä muu vaikuttaa, mikä on intervention rooli tuloksessa? Tarjolla erilaisia menetelmiä todentaa tätä kausaalisuhdetta
interventio vaikutus konteksti
Satunnaistettu parivertailu (RCT) Perustuu lääketieteen mallille (lääketutkimus, kliininen tutkimus, epidemiologia), korrelaatioanalyysi Kaksi kohderyhmää: intervention kohde ja vertailuryhmä (satunnaisuus takaa samankaltaisuuden), blind, double-blind Evidence-based evaluation: näyttö vaikuttavuudesta tutkimuskatsauksen (Systematic Review) avulla Cochrane ja Cambell- yhteistyö, mutta aika niukasti tuloksia: http://www.cochrane.org/, http://www.campbellcollaboration.org/
Ei voida aina järjestää parivertailua, parivertailu ei aina toimi Onko tutkimusnäyttö myös ennuste, ja sitova Voidaanko yhden tutkimuksen havaintoja siirtää toiseen ympäristöön (laboratorio ja real life) Chen: efficacy vs effectiveness Entä jos interventio ei olekaan merkitsevä, vaan jokin muu tekijä (tilanne, asiakas), esimerkiksi Hartikainen, Katja ja Jukka Aaltonen, toim, 2005, Näyttöön perustuva psykoterapia
Perusta Pawson, R. & Tilley, N. Realistic Evaluation, 1997, Sage. What works for whom in what circumstances? A key requirement of realist evaluation is thus to take heed of the different layers of social reality which make up and surround programmes
realistinen Realistisen evaluaatiomallin mukaan konteksti vaikuttaa lopputuloksiin Siksi tärkeää tuntea intervention toteutusympäristö ja päätellä missä määrin ympäristö a) vaikuttaa ja b) vaihtelee Pitää siis tuntea kohteen toimintalogiikka, ongelman tai ilmiön esiintymiseen vaikuttavat mekanismit, tärkeää esim. päihdetyössä, terveysvalistuksessa, koulutuksessa jne.
Vaikuttavuus on hankala tutkittava Kausaliteetti johtaa syvällisiin pohdintoihin, esim Pertti Töttö Ei voida sanoa ehdottomasti, että intervention tulos on x, vaan x jonka osatekijöinä a, b, c. Toisaalta tämä tutkijan näkökulma, käytännössä riittää että esim, suurin osa hyötyy, tai interventio antaa parhaat edellytykset asiakkaan itse tehdä ratkaiseva päätös jne. (opettaja, lääkäri, vankila)
Ei helppoa etenemistä, merkittävät metodiset ongelmat (vrt. toimeenpanotutkimus) Paljon mahdollisuuksia tiedon keruuseen, mutta tästä vielä matkaa vaikuttavuuden arviointiin Tietoa pikemminkin tutkimuksen tarpeisiin kuin käytännön Käytännössä riittää karkea tuntuma, että interventio toimii (esim. poisjäännit, tyytyväisyys, indikaattori)
pekka.kettunen@abo.fi