Osallisuuden mahdollisuudet totuudenjälkeisenä aikana. Anna-Maria Isola Bruno Sarlin - seminaari

Samankaltaiset tiedostot
Menneisyys osallisuus tulevaisuus

Mitä osallisuus on? Osallisuuden palasia. Anna-Maria Isola Asumissosiaalisen työn teemapäivä

Osallisuuden palaset. Anna-Maria Isola, luennoijana Anna Keto-Tokoi, Sokra-koordinaatio Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017

Osallisuuden palaset. Anna-Maria Isola Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017

Osallisuuden palaset. Anna-Maria Isola Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Taistelua tuulimyllyjä vastaan? Kansalaisten osallisuus ja tieto ympäristönkäytön suunnittelussa

Etelä-Suomen sekä Keski- ja Länsi-Suomen hankepäivä ESR TL 5

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Nuoret ja pärjäämisen edellytykset

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Osallisuus: miten sitä lisätään ja mitataan?

Kansalaisuuden kynnykset

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Osallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti MMT Erja Rappe Marttaliitto

Kohti seuraavaa sataa

Mielikuvat ja osallisuuden voima päihdetyössä

Osallisuus, osa-alueet ja palastyö

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Hanketreffit Jyväskylässä

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

MAAKUNNAN KOKOINEN YKSINÄISYYS KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen POSKEn seminaari

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

Hyvän hoidon ulottuvuudet

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Järjestöt tulevaisuuden kunnissa

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Lapsi, sinä olet tähti!

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

AJATUKSIA OSALLISUUDESTA, YHDENVERTAISUUDESTA JA ERITYISESTÄ TUESTA. Minna Haveri 2018

Etsi ja löydä osallisuuden palasia

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Osallisuutta ja työllistymistä tukevan toiminnan laatukriteerit

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Hyvillä käytännöillä lisää osallisuutta

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen. Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella

Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

MITEN JA MIKSI ASIAKAS, AMMATTILAINEN JA KOKEMUSASIANTUNTIJA HYÖTYVÄT SOTE- PALVELUIDEN YHTEISKEHITTÄMISESTÄ? Outi Hietala, VTT InspirO

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät Levi Päivi Salminen. Päivi Salminen, sosiaalijohtaja, Muonio 1

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy

Järkkymättömät, hemmotellut, innostettavat ja toiveikkaat. kaupunkilaisprofiilit asiakasymmärryksen välineenä

Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ

Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Rovaniemen nuorisovaltuuston kokeilut Kokeilunpaikka.fi:ssä

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Osallisuus ja osallistuminen

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Transkriptio:

Osallisuuden mahdollisuudet totuudenjälkeisenä aikana Bruno Sarlin - seminaari

Mitä osallisuus on? Osallisuus on sosiaalisen alueella, ihmisten välillä tekemisessä, uskomuksissa ja kielessä muotoutuva suhde koetun hyvinvoinnin ja hyvinvoinnin lähteiden välillä. Se on mahdollisuutta vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja hyvinvoinnin lähteisiin. Hyvinvoinnin lähteitä ovat a) aineelliset mahdollisuudet, kuten kohtuullinen toimeentulo, asuminen, sivistyminen ja ja harrastukset; b) aineettomat mahdollisuudet, kuten kieli, luottamus ja luovuus ja c) niiden välimuodot, kuten toimintavalmiuksia lisäävät palvelut, luonto, taide ja kulttuuri 2

Osallisuuden perusta Osallisuus on hyvinvoinnin ja toiminnan potentiaalia sekä toivoa: autonomia, kyvykkyyden osoittaminen, yhteenkuuluminen, hyvän tekeminen (Deci & Ryan 1982; Martela & Ryan 2015) elämän hallittavuus, ymmärrettävyys ja merkityksellisyys (Antonovsky 1979) pystyvyys (self-efficacy, Bandura 1977) motivaatio: tunteet, toimijauskomukset, tavoitteet (Ford 1992) 3

Osallisuuden osa-alueet Osallisuus omassa elämässä Toimintaympäristön ymmärrettävyys, hallittavuus, toiveiden ja osaamisen näkyvyys, arvokkuuden kokemus, yhteys omaan toiminnan potentiaaliin kasvaminen omiin mittoihinsa Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa Osallistuminen yhteisten resurssien, riskien ja potentiaalien hallintaan; keksiminen ja rajoittaminen Osallisuus merkityksellisyyttä rakentavissa vuorovaikutussuhteissa Yhteisyys, yhteiskuntaryhmät ylittävän arvon luominen ja jakaminen, paikallisuus 4

5

Oikeuttamisteoria ja valtapiirit Laurent Thévenot & Luc Boltanski Kiistoissa toiminnan taustaoletukset tulevat näkyviksi. On löydettävä moraalinen periaate tai arvo, jonka vastapuoli hyväksyy Markkinoiden valtapiiri Teollisuuden valtapiiri Kansalaisuuden valtapiiri Maineen valtapiiri Inspiraation valtapiiri Kodin valtapiiri Ekologian valtapiiri Projektien valtapiiri 6

Hyvinvointivaltion oikeuttamisesta Hyvinvointivaltiota voidaan oikeuttaa useasta valtapiiristä käsin, esimerkiksi markkinat, teollisuus, kansalaisuus Oikeuttamiskiistat ovat eriytyneet: Hyväosaisten ja keskiluokan hyvinvointivaltio? Ja siitä erillinen köyhäinhoitovaltio? Miten oikeuttamiskeskustelut yhdistetään? Onko osallisuus asia, jonka kaikki osapuolet voisivat hyväksyä? Ja miten hyvinvointivaltion oikeuttamisessa voitaisiin ammentaa inspiraation valtapiiristä? Miten luodaan yhteisyyttä kestävän tulonjakopolitiikan perustaa? 7

Osallisuus vaikuttamisen prosesseista on myös osallisuutta kielestä ja kiistoista Episteeminen epäoikeudenmukaisuus: Syrjityillä ja valtaa vailla olevilla ihmisryhmillä ei ole termejä ja käsitteitä kuvaamaan epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiaan (Fricker 2007; Hoggett 2001) Ehkä myös näin: Ihminen ei ehkä hallitse niitä sanastoja ja kielipelejä, joilla hänet hyväksyttäisiin oikeuttamisen valtapiireihin Vaikeus ottaa etäisyyttä välittömästä tunteiden ja vuorovaikutuksen maailmasta niiden tuolle puolen vaikeuttaa myös reflektoimista ja tiedostamista 8

Koin monta kertaa, että sisälläni asui hierarkkinen joukko persoonia, joista toiset jatkuvasti polkivat toisia näiden hiljaa hyväksyessä ja salliessa sen. Uudessa testamentissa Kristus kysyy pahan hengen nimeä, ennen kuin ajaa sen ulos, ja se vastaa: Legioona, sillä meitä on monta. Samalla tavoin koin kaikkien pahoinvointini syiden yksimielisesti sanovan minulle: Nimeni on Legioona, sillä meitä on monta, useampia kuin mistä selviät, useampia kuin pystyt hoitelemaan. Siksi sinun pitää luovuttaa, alistua, lakata muuttamasta asiaintilaa. Mathias Rosenlund Kuohukuja 5 9 Etunimi Sukunimi

Pihalla ja metsässä ei kuitenkaan ollut kyse pelkästä leikistä vaan jostain muustakin, suuremmasta ja tärkeämmästä. Leikin hallitsemiseen liittyi jotain kunnian kaltaista. Menestyessäni kasvoin aina vähän, ja se jokin suurempi puuttui, kun palasin kotiin huoneeseeni, jonka tapetit olivat kuluneet ja jossa kasoittain vaatteita ja leikkikaluja saattoi lojua pitkin lattiaa ja kirjoituspöytää viikkokausia yhteen menoon. Antautuessani täysillä leikkeihin käsitin itseni erilliseksi ihmisistä, jotka eivät niihin osallistuneet; leikkikaveruus oli esimerkiksi perheyhteyttä tärkeämpi, ainakin hetkittäin. Tämä erillisyys ei tietenkään kestänyt kerrallaan kuin muutamia tunteja, mutta ne olivat sitäkin tärkeämpiä sisältäessään kokemuksia, joita koti ja perhe eivät voineet tarjota. 10 Mathias Rosenlund Kuohukuja 5 Etunimi Sukunimi