Hyvillä käytännöillä lisää osallisuutta

Transkriptio

1 Hyvillä käytännöillä lisää osallisuutta Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra Veera Laurila ja Tanja Hirschovits-Gerz, aluekoordinaattorit, THL Tampere

2 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra koordinoi Euroopan sosiaalirahaston Sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (TL 5) kehittämishankkeita. TL 5 eli sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Kohteena ovat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat työikäiset, jotka ovat työelämän ulkopuolella

3 Hyviä käytäntöjä - hankkeille Edesauttaa uusien hankkeiden syntymistä ja luo vireille kumppanuuksia. Tukee käynnissä olevia hankkeita ja verkottaa toimijoita. Levittää hankkeiden tuloksia ja auttaa tulosten juurruttamisessa. Auttaa hahmottamaan osallisuutta ja sen konkretisointia, toiminnan muotoilua ja näkyväksi tekemistä. Toimii alueellisesti ja valtakunnallisesti.

4 Hyviä käytäntöjä rahoittajille ja päättäjille Kokoaa tietoa osallisuustyöstä ja työn kohderyhmistä eri alueilla. Välittää ja tiivistää tuloksia rahoittajille, päättäjille ja muille kumppaneille. Tutkii osallisuutta, huono-osaisuutta ja köyhyyttä. Vaikuttaa maakunnalliseen ja kansalliseen strategiatyöhön. Tuo osallisuuden läpileikkaavaksi periaatteeksi.

5 Hyvä käytäntö = osallisuus?

6 Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. Osallisuus edellyttää yhteyttä omiin ja ympäristön voimavaroihin, joita ovat keskinäinen kunnioitus ja luottamus, toimeentulo, palvelut, tieto, taito, toiminta ja yhteiset merkitykset. (Sokran määritelmä osallisuudelle)

7 Osallisuuden muotoja - esimerkkejä Työosallisuus Työnhakutaidot, työ- ja toimintakyvyn lisääminen, työpajat, palkkatuki, työkokeilut, työvalmennus, kuntouttava työ Demokratiaosallisuus Vuorovaikutus yhteiskuntaryhmien kanssa, sukupolvet ylittävä toiminta, yhdenvertaisuus, sosiaalinen koheesio, omaehtoinen vaikuttaminen, yhteisötoiminta, lähidemokratia, kohtaamien / kuulluksi tuleminen / kuuluminen, avoimet tilat, luonto, kansalaistaidot, kansalaislähtöisyys Valta on vastuun edellytys ihmisen toimijuuden vahvistuminen Koulutusosallisuus Kulttuurikasvatus, vapaa sivistys, kurssitoiminta, opinnot, joustava perusopetus

8 Osallisuuden muotoja - esimerkkejä Palveluosallisuus Yksi luukku, matala kynnys / lähetteetön paikka, räätälöinti, poluttaminen, palveluohjaus, ohjaus ja neuvonta, kuntouttava työ, sosiaalinen / ammatillinen / hoidollinen / toiminnallinen / opinnollinen / rakenteellinen kuntoutus, etäkuntoutus, työntekijän siirtäminen, luonto, hoitoliikunta, kohtaaminen, kuulluksi tuleminen Asiakasosallisuus Vertaisohjaajuus, ryhmät, kokemusasiantuntijuus, asiakasraati, kehittäjäasiakkaat

9 Hyvä käytäntö = osallisuus? Mistä palasista osallisuuden hyvä käytäntö voi koostua? (Sokran kriteeristöä osallisuuden toteutumiselle 2017)

10 Autonomia ja toimijuus

11 Asiakkaalla on vaikutusmahdollisuus toimintaansa tai oman palvelunsa sisältöön, paikkaan tai kohtaamiseen tapaan. Tarjotaanko toiminnassa tai palvelussa erilaisia toimijuuksia? Etsitäänkö yksilöllisiä ratkaisuja? Onko osallistujalle tarjolla vain yksi polku vai vaihtoehtoja? Millaista sitoutumista toiminta vaatii: voiko osallistua hyvin pienellä ja satunnaisellakin panoksella? Voiko osallistua vain sivustakatsojana? Tuleeko osallistuja nähdyksi ja kuulluksi hankkeessa? Rakennetaanko toiminnassa dialogisuutta osallistujan ja hanketoimijan välillä? Etsitäänkö hankkeessa keinoja siihen, miten yksin jääneet ja omiin oloihinsa päätyneet tulisivat löydetyiksi ja kohdatuksi? Etsitäänkö hankkeessa keinoja siihen, miten ihmisten palveluista riippumatonta toimijuutta rakennetaan?

12 Asiakas

13 Kaikille asiakkaille mahdollisuus toiminnan, palvelun tai palvelujärjestelmän ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Käytetäänkö hankkeessa jotakin seuraavista menetelmistä: kehittäjäasiakkuus, yhteiskehittäminen, fokusryhmä, asiakasraati, kokemusasiantuntija? Vai onko kyseessä aivan uudentyyppinen toiminta? Keitä toiminta parhaiten palvelee? Edistetäänkö hankkeessa yhteiskehittämistä toimijoiden yhdyspinnoilla (maakunta / kunta / järjestöt)? Onko hankkeessa ymmärrystä kohderyhmän tarpeista?

14 Vaikuttaminen

15 Hankkeeseen osallistuvia rohkaistaan ja tuetaan vaikuttamaan yhteisiin asioihin Rohkaistaanko toimintaan osallistuvia vaikuttamaan köyhyyden torjuntaan? Rohkaistaanko toimintaan osallistuvia toteuttamaan esim. pieniä paikallisia tai yhteiskunnallisia projekteja, asennekampanjoita, tapahtumia, mielipidekirjoituksia, kokemustietoiskuja, flashmobeja? Autetaanko osallistujia jättämään jokin myönteinen jälki elinympäristöönsä? Tehdäänkö asioita yhdessä kylän, korttelin tai lähiön muiden asukkaiden kanssa? Etsitäänkö tapoja ja pieniä askeleita, joilla voidaan tukea yhteisiin asioihin vaikuttamista? Rohkaistaanko hankkeeseen osallistujaa tuomaan itseään esiin jossakin, pienessäkin yhteisessä piirissä? Rohkaistaanko osallistujaa olemaan merkityksellinen osa jotakin kokonaisuutta? Käytetäänkö hankkeessa osallistavaa budjetointia?

16 Paikallinen hyvä

17 Toiminta täyttää kylän, korttelin, kunnan tai yhteisön tarpeen, jota ei pystytä ratkomaan muutoin ja joka tekee ihmisten osaamisen näkyväksi (esim. vanhusten kanssa ulkoileminen ja lukeminen, taide, yhteisten tilojen hoito/rakennus, osuuskunnat, maisemanhoito, merkityksellinen palkkatukityö) Parantaako toiminta yhteisön elämisen ja olemisen laatua? Onko kyseessä toiminta, joka muuten jäisi tekemättä kustannustensa takia? Onko toiminta eettisesti hyväksyttävää (esim. kuntouttavan työn erilaiset paikat ja tavat)? Tarjoaako hanke osallistujilleen merkityksellistä, esimerkiksi palkkatuettua työtä, talkoita tai vapaaehtoistoimintaa?

18 Osallisuuden palasia paperilla Esityksiä osallisuustyöstä, esimerkkejä Etelä-Suomen TL 5 -hankkeista PAINOON_FINAL_ pdf/9b84ce07-51d4-46d e f Voidaanko asioihin vaikuttaa? Itä-Suomen osallisuushankkeiden esittelyjä Hyvistä käytännöistä hanketyössä ja niiden tunnistamisesta

19 &