1 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. PERHEPÄIVÄHOITO. 2 2. PERHEPÄIVÄHOIDON ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS.. 3 2.1. Lapsilähtöisyys.. 3 2.2. Kumppanuus. 3 2.3. Vaikuttavuus. 4 3. TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI. 5 4. TOIMINTA- JA OPETUSMENETELMÄT 6 4.1. Perushoito 6 4.2. Leikki. 8 5. SISÄLTÖALUEET.. 9 5.1. Kieli ja vuorovaikutus 9 5.2. Draama 9 5.3. Luonto ja ympäristö 10 5.4. Matematiikka.. 10 5.5. Musiikki 11 5.6. Kuvallinen ilmaisu.. 11 5.7. Liikunta ja kehon kieli 12 5.8. Terveys 13 5.9. Etiikka ja uskonto 13 6. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA. 14 7. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN.. 15
2 1. PERHEPÄIVÄHOITO Uudessakaupungissa on viitisenkymmentä omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Koska hoitopaikkana on hoitajan oma koti, lapsen yksilölliseen hoitoon ja kasvatukseen on hyvät mahdollisuudet. Lapsiryhmä koostuu neljästä alle kouluikäisestä lapsesta hoitajan omat alle kouluikäiset mukaan luettuna. Perhepäivähoidon kasvatustoimintaa valvoo päivähoidon ohjaaja/alue-esimies. Uudenkaupungin perhepäivähoitajat ovat koulutettuja ja kokeneita päivähoidon ammattilaisia. Monella on perhepäivähoitajan koulutuksen lisäksi päivähoitajan tai lähihoitajan tutkinto. Perhepäivähoitaja toimii suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti valtakunnallisten kasvatustavoitteiden mukaan tukien kodin kasvatustyötä. Perhepäivähoitokodissa lapsi saa luonnostaan perheen mallin. Hoitokodin ilmapiiri on turvallinen ja kodinomainen. Koska ryhmä on pieni, lapsella on päivittäin mahdollisuus omaan rauhaan ja lapsen yksilölliset tarpeet voidaan huomioida. Etuna on myös, että sama hoitaja on läsnä koko hoitopäivän ajan ja hoitaja pystyy esimerkiksi kertomaan päivän kulusta vanhemmille hyvinkin yksityiskohtaisesti. Pienessä yksikössä vuorovaikutussuhteet muodostuvat läheisiksi. Perhepäiväkotiin tuleminen on usein suuri muutos lapsen elämässä hänen siirtyessään kodista perhepäiväkodin lapsiryhmän jäseneksi. Uudessakaupungissa lapsen sopeutumista autetaan vanhempien ja lapsen tutustumiskäynneillä hoitokodissa ennen hoitosuhteen alkamista. Siellä hoidetaan lapsia hoitotädin kodeissa kun aikuiset menee töihin. Uudessakaupungissa on rauhallinen asuinympäristö. Luonto ja historia ovat läsnä lapsen arjessa. Vanha puutalomiljöö, Myllymäki vanhoine myllyineen, monipuolisine puustoineen ja istutuksineen tuo oman kiehtovan lisänsä perhepäivähoidon leikkiympäristöön. Samoin muut hoitajien asuinalueilla olevat leikkipuistot ja metsiköt ovat päivittäin perhepäivähoitoryhmien käytössä. Meren läheisyys kauniine rantoineen ja kaupungin idylli houkuttelevat mielikuvituksellisiin leikkeihin sekä toimintoihin. Pienessä kaupungissa välimatkat ovat lyhyitä ja perhepäivähoito voi hyödyntää niin Kulttuurihistoriallisen museon, kaupungin kirjaston kuin muidenkin julkisten ja yksityisten tahojen järjestämiä tapahtumia.
2. PERHEPÄIVÄHOIDON ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 3 Uudenkaupungin perhepäivähoitoa ohjaavat arvot ovat lapsilähtöisyys, kumppanuus ja vaikuttavuus. Toiminta-ajatuksena on tarjota perheiden tarpeiden mukaista, monipuolista ja laadukasta päivähoitoa. Perhepäivähoito tukee kotikasvatusta ja lapsen hyvinvointia. 2.1. Lapsilähtöisyys Lapsilähtöisessä kasvatuksessa nähdään leikki tärkeänä, sillä se on oppimisvalmiuksien kehittämisen perusta. Toiminnan suunnittelu ja toteutus perustuvat lapsen tarpeisiin tukemalla lapsen aloitteellisuutta ja tarkastelemalla kasvatusta lapsen lähtökohdista. Tämä toteutuu arvostamalla, hyväksymällä, kuuntelemalla aidosti sekä olemalla läsnä. Lapsi on mukana toiminnan suunnittelussa, sillä pienessä hoitoryhmässä on mahdollista ottaa huomioon yksilöllisiä ideoita. Lapsen kyvyt ja taidot huomioidaan ja annetaan tilaa leikeille. Lasta kannustetaan rohkeasti tutkimaan ja kokeilemaan asioita. Kun ilmapiiri on lämmin ja hyväksyvä, lasta voidaan ohjata ristiriitatilanteissakin niin, että puututaan vain hänen tekoihinsa. Perusturvallisuus on lapsen tasapainoisen kehityksen ehto. Jokainen lapsi tarvitsee hyvän perushoidon lisäksi ihmissuhteita, myönteisiä tunne-elämyksiä ja kannustusta. Lapselle on tärkeää, että hänestä pidetään, huolehditaan ja hänet hyväksytään. 2.2. Kumppanuus Kasvatuskumppanuus alkaa jo ensi tutustumiskäynnin yhteydessä ja se on kaiken hoito- ja kasvatustyön perusta. Vanhemmilla on lapsensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu. Vanhempien asiantuntevuus oman lapsensa suhteen on tärkeä apu hoitajalle hänen työssään. Perhepäivähoitajat tukevat vanhempia heidän kasvatustyössään ja pystyvät antamaan käytännön vinkkejä hoito- ja kasvatuskysymyksissä (esim. nuoret vanhemmat). Yhdessä vanhempien oman tiedon ja hoitajan ammatillisuuden kanssa löytyy yhtenäinen linja lapsen kasvatukseen. Näin lapsi saa parhaan mahdollisen kasvatus- ja oppimisympäristön. Molemminpuolinen kunnioittava vuorovaikutus mahdollistaa hyvän yhteis-
4 työn. Vanhempien kanssa käydään päivittäin keskustelua lapsen tulo- ja hakutilanteissa. Perhepäivähoitajalla on vaitiolovelvollisuus. Uudessakaupungissa on käytössä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, Pikku-Majakka. Pikku-Majakka laaditaan yhdessä vanhempien kanssa toimintakauden alussa. Majakan tekoon varataan aika yleensä työajan jälkeen ja sen voi tehdä joko hoitajan kotona tai vanhempien luona. Rauhallinen ja kiireetön hetki antaa hyvän mahdollisuuden keskustella lapsen asioista. Suunnitelmassa käsitellään lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja harjoiteltavia asioita. Näiden pohjalta luodaan yhteiset tavoitteet ja mietitään, miten niitä toteutetaan lapsen arjessa. Keväällä arvioidaan vanhempien kanssa, miten tavoitteisiin on päästy. Vuosittain tehdään uudet tavoitteet jokaisen lapsen kanssa. Suunnitelma kokoaa näin yhteen hoitajan ja perheen näkemykset siitä, mikä on paras tapa edistää lapsen hyvinvointia. Muita vuosittaisia yhteistyömuotoja ovat mm. lyhtykirkko sekä talvisin pidettävä vanhempien, lasten sekä hoitajien yhteinen talvitapahtuma. Vanhemmille pidetään myös lasten taidenäyttelyitä. Kasvatustyön tukemiseksi kutsutaan eri kasvatusalan asiantuntijoita vanhempainiltoihin. 2.3. Vaikuttavuus Hoitaja havainnoi lasta päivittäin ja seuraa hänen toimintaansa. Lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman, Pikku-Majakan toteutumista arvioidaan puolivuosittain yhdessä vanhempien kanssa. Varhaisella puuttumisella pyritään ennaltaehkäisemään ja korjaamaan kehityksen viiveitä. Tarvittaessa ja vanhempien niin halutessa otetaan yhteyttä erityislastentarhanopettajaan. Hoitajan hyvään työpanoksen vaikuttaa vuorovaikutus muiden saman alueen hoitajien kanssa ja aktiivinen osallistuminen yhteisiin tapahtumiin. Ohjaajan ja työtoverien tuki ovat tärkeitä. Siellä hoidetaan lapsia ja tehdään hyvää ruokaa ja tuodaan kans leluja
3. TAVOITTEENA HYVINVOIVA LAPSI 5 Hyvinvoiva lapsi on itseensä ja toisiin luottava sekä tyytyväinen. Lapsen perusturvallisuus on kunnossa. Tällainen lapsi uskaltaa näyttää niin kielteiset kuin myönteisetkin tunteensa. Hyvinvoiva lapsi viihtyy hoitopaikassaan ja toimii yhteistyössä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsi oppii asenteensa, tapansa ja käytöksensä lähimmistä ihmissuhteista. Tyytyväisen lapsen kommentti kuvastaa edellä mainittuja asioita: Ellin luona on kiva olla hoidossa, kun saadaan syödä Peppi Pitkätossu - voimaruokaa. On niin kiva kiipeillä verkkoa pitkin ylös. Se on myös kivaa, kun ei tarvitse nukkua, mutta levätä pitää. Metsämörri retket ovat kivoja. Hän voi heittää palloa ja juostakin. Lapsi voi hyvin silloin kun hän voi mennä hoitoon, on terve ja saa syyä kaikkea Lapsi voi hyvin kun se on kiltti eikä tarvitse kiukutella ja on iloinen ja leikkii kavereitten kanssa. Lapsi ei oo kipee ja saa olla rauhassa.
4. TOIMINTA- JA OPETUSMENETELMÄT 6 4.1. Perushoito Perushoitotilanteissa harjoitellaan monia taitoja, joista yksi tärkeimmistä on omatoimisuus. Uudenkaupungin perhepäivähoidossa on säännöllinen päivärytmi, jonka puitteissa voidaan opetella omatoimisuuden lisäksi monia muitakin hyödyllisiä asioita kuten pukemista, riisumista, kehon hahmottamista, hygieniaa sekä vaikkapa kauniita pöytätapoja. Omassa hoitopaikassa on kiva kun saa mennä ulos ja syärä ja piirtää ja leikkiä ja juosta. Ruokailutilanteet ovat rauhallista ja miellyttäviä. Tavoitteena on paitsi vatsan täyttäminen myös tutustuttaa lapsi monipuoliseen arkiruokaan. Näin lapsi oppii maistamaan erilaisia ruokia. Ruokailukasvatus on sallivaa ja miellyttävässä ruokailutilanteessa yhdessä muiden lasten kanssa alkavat ehkä oudotkin ruuat maistua. Koska ruokailu on yksi hoitopäivän kohokohdista, se voidaan aloittaa mukavasti vaikkapa yhteisellä lorulla tai pienellä suomalaiseen perinteeseen kuuluvalla ruokarukouksella. Perhepäivähoidossa voidaan huomioida pienen ryhmän ansiosta eri ikäisten lasten levon tarve joustavasti. Pieni lapsi voi nukkua esimerkiksi ulkona ja isommat voivat sillä aikaa pelata tai leikkiä sisällä. Kun lapsen nukkumapaikka on sama, tuttu ja turvallinen ja nukkumaanmenorituaaleihin sisällytetään loruja, satuja, musiikkia, nämä rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta. Kun voi mennä nukkumaan kun väsyttää ja välkkyvä enkeli.
7 Siisteyskasvatuksessa sovelletaan Uudenkaupungin kaupungin päivähoidon hygieniasuosituksia. Ulkoilulla on merkittävä osa lapsen päivää. Lapsen varustetason huomioon ottaen ulkoillaan päivittäin. Lapsen luontainen liikunnan tarve tulee tyydytettyä, kun lapsi liikkuu monipuolisesti pihalla, puistossa ja metsässä. Perhepäivähoidossa on mahdollisuus yhteistoiminnallisuuteen useamman perhepäivähoitoryhmän yhteisissä tapaamisissa. Suuremmassa ryhmässä eri ikäiset lapset oppivat toisiltaan asioita luonnostaan. Isompi lapsi voi olla esimerkkinä ja auttaa pienempää. Samalla lapsi oppii sosiaalisia taitoja kuten empatiakykyä. Uudessakaupungissa osalla hoitajista on mahdollisuus käyttää kerhohuonetta, lähikoulun liikuntasalia tai päiväkodin tiloja. Kirjasto järjestää säännöllisesti satutunteja. Paikallisella nukketeatterilla on näytöksiä kiertueena tai kotinäyttämöllään Uudenkaupungin teatterissa. Yhteisten tilaisuuksien avulla saadaan yhteistä iloa, kokemuksia ja elämyksiä.
4.2. Leikki 8 Leikki on tärkeä osa lapsen päivää. Leikin avulla lapsi oppii päivittäin uusia asioita. Monipuolisessa ja kodinomaisessa leikkiympäristössä lapsella on hyvät mahdollisuudet mielikuvituksen, luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Leikissä ja leikkitilanteissa on hoitajalla mahdollisuus havainnoida lasta. Perhepäivähoitajan läheisyys ja mukanaolo on pienten lasten leikille tärkeää. On kivaa kun on monta kaveria. Kun on paljon leluja joilla voi leikkiä ja voi kattoo kirjoja.
5. SISÄLTÖALUEET 9 Pieni lapsi oppii jatkuvasti uusia asioita lähiympäristöstään arjessa. Päivähoidossa lapsen oppiminen on jokapäiväistä. Lapsi saa valmiuksia itse kokemalla ja tutkimalla kehittyäkseen tasapainoiseksi elämän eri osa-alueilla. 5.1. Kieli ja vuorovaikutus Tavoitteena on oppia keskittymään, kuuntelemaan, kartuttamaan sanavarastoa ja herättää kiinnostus kirjoihin sekä kehittää ilmaisu/ keskustelu-taitoa toisten ihmisten kanssa. jokapäiväiset keskustelut aikuisten ja muiden lasten kanssa kirjojen lukeminen saduttaminen (kirjoitetaan sanasta sanaan lapsen omia tarinoita ylös) laululeikit loruttaminen kirjaston satutunnit Välillä mennään kerhoon, välillä teatteriin ja kun luetaan päiväsatu ja kun pistetään kynttilä palaamaan. 5.2. Draama Tavoitteena on itseilmaisun sekä itseluottamuksen kehittäminen. Mielikuvituksen ja luovuuden kehittäminen omat pienet nukketeatterit ja nukketeatteriesitykset lasten esiintyminen roolileikit satuvideot
10 5.3. Luonto ja ympäristö Tavoitteena on opettaa lasta ymmärtämään luonnonsuojelun tärkeys sekä tutkia ja havainnoida luotoa eri vuodenaikoina. retket lähiympäristöön eri vuodenaikoina Metsämörri-retket (Metsämörri on satuhahmo, joka asuu metsässä ja on luonnon ja eläinten ystävä. Retkillä tutustutaan leikkien ja laulujen avulla luonnon ihmeisiin. Metsämörri tekee toiminnasta jännittävän ja mielikuvitusrikkaan.) päivittäisten ulkoilujen lomassa tutkitaan ja havainnoidaan luontoa esim. kerätään roskia, tarkkaillaan luonnon muutoksia vuodenaikojen mukaan. Havainnoidaan tuoksuja, ääniä ja syötäviä marjoja ja sieniä. Pelastetaan kastematoja pyöräteiltä sateen jälkeen. Ihmetellään ja tutkitaan sammakoiden nuijapäitä keväällä. Tehdään jäälyhtyjä talvella ja mennään pilkille ym. luontokirjat ja videot 5.4. Matematiikka Tavoitteena on päivittäin perhepäivähoidon arjessa kehittää lapsen matemaattista ajattelukykyä sekä oman kehon hahmottamista. palapelit rakentelu (esim. legot ja palikat) erilliset lautapelit sääntöleikit lukemisen yhteydessä lasketaan oman kehon hahmottamista laulujen ja lorujen avulla helmitaulu vertailut: esim. mikä on isompi/pienempi, korkea/matala yms. lasketaan omasta kehosta sormia ja varpaita
11 5.5. Musiikki Tavoitteena on avata lapselle tie musiikin maailmaan. Kehitetään lapsen laulu- ja rytmitaitoja. Musiikin avulla lapsi kokee onnistumisen iloa ja samalla hänen rohkeutensa ja itsetuntonsa kasvavat. Lapsi kokee erilaisia tunteita ja musiikki rauhoittaa ja auttaa keskittymään. lauluhetket pienissä ja isommissa ryhmissä laulaminen esim. pukemisen yhteydessä musiikkiesitykset konsertit tanssi rytmittäminen musiikin mukaan soittimilla (soittimia voi tehdä myös itse esim. rytmikapulat, kattilankannet, ketsuppi/sinappipurkit soittimina.) 5.6. Kuvallinen ilmaisu Tavoitteena on kehittää lapsen kädentaitoja, mielikuvitusta, pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Lapsi oppii arvostamaan omaa ja toisen työtä sekä nauttimaan tekemisestä ja työn tuloksista. Hän oppii toimimaan ohjeiden mukaisesti, tutustumaan eri materiaaleihin sekä käyttämään oikeita/erilaisia työtapoja ja välineitä. piirtäminen maalaaminen (vesivärit, sormivärit) muovailu väritystehtävät askartelu (leikkaaminen. liimaaminen, sommittelu.. yms.) pujottelu ompelu lapsi mukana päivän askareissa (pöydän kattaminen, siivoaminen)
12 5.7. Liikunta ja kehon kieli Tavoitteena on, että lapsi oppii nauttimaan liikkumisesta ja oman kehon hallitsemisesta. Liikunnan avulla annetaan lapselle onnistumisen elämyksiä. Onnistuminen vahvistaa itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja. Perhepäivähoito on mukana koko päivähoidon pienten lasten liikuntakasvatushankkeessa. perusliikuntamuodot (kävely, juoksu, hyppääminen) tasapainoleikit (hyppääminen yhdellä jalalla, hiekkalaatikon reunalla kävely jne.) syksyiset urheilukilpailut erilaiset sääntöleikit (esim. polttopallo, viimeinen pari uunista ulos jne.) liikuntaa vuodenaikojen mukaan (uinti, luistelu, hiihto jne.)
5.8. Terveys 13 Tavoitteena on huolehtia lapsen hyvinvoinnista, puhtaudesta ja turvallisuudesta hoitopäivän aikana. Lapsi opettelee ja harjoittelee itse turvallisuuteen, puhtauteen ja siisteyteen liittyviä asioita hoitajan opastuksella. Kaikilla perhepäivähoitajilla on ensiapukoulutus. Pienessä lapsiryhmässä hyvä hygieniataso vähentää lapsen sairastavuutta tartuntatauteihin. säännöllinen päivärytmi huolehditaan riittävästä levosta syödään monipuolista ja terveellistä kotiruokaa kädet pestään ennen ruokailua huolehditaan, että vaatteet ovat puhtaat ja tarvittaessa vaihdetaan tiellä liikkuessa pysytellään yhdessä ja käytetään heijastinliivejä käydään turvallisuuskeskusteluja hoitoryhmässä 5.9. Etiikka ja uskonto Tavoitteena on saada lapsesta kasvamaan itsestään ja muista pitävä ihminen. Opetetaan lasta ymmärtämään oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan ero. Opetetaan lasta hyväksymään erilaisuutta. Kannustetaan lasta luottamaan itseensä ja omiin kykyihinsä sekä tunnistamaan omia ja toisten tunteita. Kunnioitetaan vanhempien vakaumusta ja toiveita uskontoon liittyvissä asioissa. keskustellaan ja pohditaan yhdessä lasten kanssa ratkaistaan ristiriidat oikeudenmukaisesti kuunnellaan lasta tuodaan juhlapyhiä esille (esim. askartelun ja lasten kirjojen avulla) seurakunnan avoimet kerhot yhteiset kirkossa käynnit ruokarukous/loru
6. YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA 14 Tiiviissä yhteistyössä muiden hoitajien ja lapsiryhmien kanssa tutustuvat lapset ja hoitajat toisiinsa. Näin varahoitajat tulevat tutuiksi lapsille. Toiset perhepäivähoitajat, yhteiset laulu-leikki tuokiot, juhlat ja retket. Ohjaajien järjestämät koulutukset Erityislastentarhanopettaja käytettävissä tarpeen vaatiessa Seurakunnan avoimet kerhot Tutustumiset eri kohteisiin esim. pelastuslaitos, museo, kirkko, kirjasto, teatteri jne. Lastenneuvolat Sosiaalitoimen lastensuojelu
7. TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 15 Palaute työstä antaa hoitajalle tiedon siitä, miten hän rakentaa turvallisen ilmapiirin ja hyvän leikkiympäristön kullekin hoitolapselleen. Toiminnan jatkuva arvioiminen edistää kasvatuskumppanuutta hoitajan ja vanhemman välillä. Arviointi auttaa löytämään yhteiset tavoitteet ja toiminnat lapsen kasvatukselle ja hoidolle. Arviointia tehdään päivittäin TAK-arviointi menetelmä (tutki-arvio-kehitä) on perhepäivähoidon käytössä Asiakastyytyväisyyskysely vanhemmille Hoitajan itsearviointi ja kehityskeskustelut o tavoitteena kehittää toimivuutta, mielekkyyttä ja laatua Kasvatusympäristön arviointi o hoitajan kodin ja sen tunneilmapiirin vaikutus lapsen kehitykseen Sisällön arviointi Arjen toimintojen arviointi Kaikkea palautetta käytetään perhepäivähoidon kehittämisen hyväksi. Tädin kanssa askartelu on myös kivaa ja laulaminenkin välillä ja piirtäminen.