KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2004 vp Työmarkkinatuen maksaminen pitkäaikaistyöttömälle sairauslomapäätöstä odotettaessa Eduskunnan puhemiehelle Pitkäaikaistyötön saattaa joutua odottamaan sairauslomaa hakiessaan Kelan lääkärin päätöstä kuukausia. Tänä aikana hänelle ei makseta työttömyyskorvausta lainkaan. Parin kuukaudenkin odottelu on kuitenkin työttömälle kohtuutonta; työttömyyskorvauksesta ei voi säästää niin paljon, että voisi elää kaksi kuukautta vain päätöstä odotellen. Kelan maksumenettelylakiin tulisikin lisätä pykälä, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömälle, joka saa vain työmarkkinatukea, maksetaan työmarkkinatukea normaalisti siihen saakka, kunnes sairauslomapäätös on tehty, ja kun sairausloma hyväksytään, maksu tarkistetaan oikeudenmukaiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perusteluissa esitetystä työmarkkinatuen maksamiseen liittyvästä ongelmasta ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin kyseisen pykälän lisäämiseksi Kelan maksumenettelylakiin? Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2004 Ilkka Taipale /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ilkka Taipaleen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 143/2004 vp: Onko hallitus tietoinen perusteluissa esitetystä työmarkkinatuen maksamiseen liittyvästä ongelmasta ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin kyseisen pykälän lisäämiseksi Kelan maksumenettelylakiin? Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työttömyysturvalain 3 luvun 3 :n mukaan työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka saa sairausvakuutuslain (364/1963) mukaista päivärahaa tai kansaneläkelain (347/1956) mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla. Työkyvyttömänä pidetään myös henkilöä, joka on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle myönnetty. Työkyvyttömäksi tulleelle työttömyysetuuden saajalle voidaan kuitenkin maksaa työttömyyspäivärahaa sairausvakuutuslain omavastuuajalta. Tämän säännöksen tarkoituksena on turvata henkilön toimeentulo niin, ettei työttömyyspäivärahan maksaminen lakkaa, ennen kuin sairauspäivärahan maksaminen alkaa. Sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaika on pääsääntöisesti työkyvyttömyyden alkamispäivä ja yhdeksän sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Pyydetyn lausunnon johdosta Kansaneläkelaitos on todennut, että mikäli työnhakijan sairaus kestää alle sairauspäivärahan omavastuuajan, henkilöä ei pidetä työkyvyttömänä eikä työttömyysetuuden maksamiselle ole estettä. Jos sairauden kesto ylittää sairauspäivärahan omavastuuajan, työttömyysetuuden maksaminen lopetetaan omavastuuajan täytyttyä. Kansaneläkelaitoksen mukaan, jos työnhakija hakee edelleen työttömyysetuutta, selvitetään, onko hän hakenut sairauspäivärahaa. Jos henkilö ei ole hakenut sairauspäivärahaa, Kansaneläkelaitos kehottaa hakijaa hakemaan sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahahakemuksen vireilläoloajalta Kansaneläkelaitos ei maksa työttömyysetuutta. Hallitus on tietoinen kirjallisessa kysymyksessä kuvatusta tilanteesta. Mikäli henkilö ei vielä saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, häntä ei voida pitää työkyvyttömänä eikä häneltä tällä perusteella voida evätä työttömyysetuutta ajalta, jona sairauspäivärahahakemus on vireillä eikä sairauspäivärahan maksaminen ole alkanut. Kansaneläkelaitoksen noudattaman käytännön ei voida katsoa vastaavan voimassa olevaa lakia. Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) mukaan Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. Kansaneläkelaitos voi yhdenmukaisen ratkaisukäytännön varmistamiseksi antaa ohjeita etuuksien käsittelemisestä. Kirjallisessa kysymyksessä esitetty tilanne ja sosiaali- ja terveysministeriön kanta Kansaneläkelaitoksen soveltamiskäytäntöön on saatettu Kansaneläkelaitoksen tietoon. Kansaneläkelaitos pyrkii mahdollisimman nopeasti muuttamaan soveltamiskäytäntöään sellaiseksi, ettei sairauspäivärahapäätöstä odottavan toimeentulo vaarannu. 2
Ministerin vastaus KK 143/2004 vp Ilkka Taipale /sd Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 143/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Ilkka Taipale /sd: Är regeringen medveten om det problem med arbetsmarknadsstödet som nämnas ovan i motiveringen och har regeringen för avsikt att vidta åtgärder för att paragrafen skall fogas till den lag som gäller FPA:s betalningsförfarande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 3 kap. 3 lagen om utkomstskydd vid arbetslöshet har den som är arbetsoförmögen inte rätt att få arbetslöshetsförmåner. Den som får dagpenning enligt sjukförsäkringslagen (364/1963) eller invaliditetspension eller rehabiliteringsstöd enligt folkpensionslagen (347/1956) eller en förmån som med stöd av någon annan lag betalas ut på grundval av full arbetsoförmåga anses vara arbetsoförmögen. Som arbetsoförmögen betraktas också den som konstaterats vara arbetsoförmögen i enlighet med sjukförsäkringslagen eller folkpensionslagen, trots att han eller hon inte har beviljats någon förmån. Till en mottagare av en arbetslöshetsförmån som blivit arbetsoförmögen kan dock arbetslöshetsdagpenning betalas för självrisktiden enligt sjukförsäkringslagen. Syftet med bestämmelsen är att personens skall ha tryggad försörjning och att utbetalningen av arbetslöshetsdagpenningen följaktligen inte skall upphöra innan sjukdagpenningen börjar betalas ut. Som regel räknas den dag då arbetslösheten började och de nio därpå följande vardagarna som självrisktid enligt sjukförsäkringslagen. I ett utlåtande med anledning av ärendet framhåller Folkpensionsanstalten att en arbetssökande inte betraktas som arbetsoförmögen om sjukdomen pågår under en kortare tid än självrisktiden för sjukdagpenning och att det då inte finns något hinder för att en arbetslöshetsförmån betalas ut. Om sjukdomen pågår längre än självrisktiden för sjukdagpenning upphör utbetalningen av arbetslöshetsförmånen när självrisktiden uppfylls. Om arbetssökanden fortfarande anhåller om en arbetslöshetsförmån utreds det om han eller hon har anhållit om sjukdagpenning, uppger Folkpensionsanstalten vidare. Om personen inte har anhållit om sjukdagpenning uppmanar Folkpensionsanstalten sökanden att ansöka om sjukdagpenning. Under den tid som hans eller hennes anhållan om sjukdagpenning är anhängig betalar Folkpensionsanstalten inte ut någon arbetslöshetsförmån. Regeringen är medveten om den situation som beskrivs i det skriftliga spörsmålet. Så länge en person inte får dagpenning enligt sjukförsäkringslagen kan han eller hon inte betraktas som arbetsoförmögen och kan följaktligen inte berövas en arbetslöshetsförmån under den tid som en anhållan om sjukdagpenning är aktuell och sjukdagpenningen ännu inte har börjat betalas ut. Den praxis som Folkpensionsanstalten tillämpar kan inte anses följa gällande lag. Enligt lagen om Folkpensionsanstalten (731/2001) är Folkpensionsanstalten en självständig offentligrättslig inrättning, vars förvaltning och verksamhet övervakas av fullmäktige som väljs av riksdagen. Folkpensionsanstalten kan för att säkerställa en enhetlig beslutspraxis meddela anvisningar om behandlingen av förmånerna. Folkpensionsanstalten har informerats om 4
Ministerns svar KK 143/2004 vp Ilkka Taipale /sd den situation som tas upp i det skriftliga spörsmålet och om social- och hälsovårdsministeriets hållning till Folkpensionsanstaltens tillämpningspraxis i frågan. Enligt den utredning som erhållits strävar Folkpensionsanstalten efter att så snabbt som möjligt ändra sin tillämpningspraxis så, att utkomsten för den som väntar på beslut om sjukdagpenning inte sätts på spel. Helsingfors den 23 mars 2004 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5