Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2011 VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Hanna Inkeroinen ja Elina Vuorio
Kannen kuvat: Turun kaupungin kuvapankki / Valokuvatuotanto Iloinen liftari Turun kaupungin kuvapankki Turun kaupungin kuvapankki / Otto Väätäinen / Iloinen liftari Turun kaupungin kuvapankki / Stillkuvastudio / Mika Okko TEKIJÄT: Hanna Inkeroinen ja Elina Vuorio ISBN 978-952-5577-27-3 (NID.) ISBN 978-952-5577-28-0 (PDF) ISSN 1795-228X (NID.) ISSN 1795-2298 (PDF) PAINOSALAMA OY TURKU 2011
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 6 2. Väestö... 8 2.1 Johdanto... 8 2.2 Loimaan seutukunta... 9 Yhteenveto ja tulkinta... 12 2.3 Salon seutukunta... 14 Yhteenveto ja tulkinta... 17 2.4 Turun seutukunta itäiset kunnat... 18 Yhteenveto ja tulkinta... 21 2.5 Turun seutukunta läntiset kunnat... 23 Yhteenveto ja tulkinta... 26 2.6 Vakka-Suomen seutukunta... 28 Yhteenveto ja tulkinta... 31 2.7 Åboland Turunmaan seutukunta... 33 Yhteenveto ja tulkinta... 36 2.8 Pohdinta Varsinais-Suomesta... 37 Lähteet... 38 3. Lapset, nuoret ja perheet... 39 3.1 Johdanto... 39 3.1.1 Lapsiperheiden hyvinvointi... 39 3.1.2 Syrjäytymisen ehkäisy... 41 3.2 Loimaan seutukunta... 43 3.2.1 Lapsiperheiden hyvinvointi... 43 3.2.2 Syrjäytymisen ehkäisy... 47 3.2.3 Yhteenveto ja tulkinta... 49 3.3 Salon seutukunta... 54 3.3.1 Lapsiperheiden hyvinvointi... 54 3.3.2 Syrjäytymisen ehkäisy... 57 3.3.3 Yhteenveto ja tulkinta... 60 3.4 Turun seutukunta itäiset kunnat... 64 3.4.1 Lapsiperheiden hyvinvointi... 64 3.4.2 Syrjäytymisen ehkäisy... 68 3.4.3 Yhteenveto ja tulkinta... 70 3.5 Turun seutukunta läntiset kunnat... 75 3.5.1 Lapsiperheiden hyvinvointi... 75 3.5.2 Syrjäytymisen ehkäisy... 78 3.5.3 Yhteenveto ja tulkinta... 80 3.6 Vakka-Suomen seutukunta... 86 3.6.1 Lapsiperheiden hyvinvointi... 86 3.6.2 Syrjäytymisen ehkäisy... 90 3.6.3 Yhteenveto ja tulkinta... 92 3.7 Åboland Turunmaan seutukunta... 97 3.7.1 Lapsiperheiden hyvinvointi... 97 3.7.2 Syrjäytymisen ehkäisy... 101 3.7.3 Yhteenveto ja tulkinta... 103 3
3.8 Pohdinta Varsinais-Suomesta... 107 Lähteet... 110 4. Työikäiset... 112 4.1 Johdanto... 112 4.1.1 Koulutus ja työ... 112 4.1.2 Toimeentulo... 113 4.1.3 Terveys... 113 4.2 Loimaan seutukunta... 115 4.2.1 Koulutus ja työ... 115 4.2.2 Toimeentulo... 117 4.2.3 Terveys... 118 4.2.4 Yhteenveto ja tulkinta... 120 4.3 Salon seutukunta... 124 4.3.1 Koulutus ja työ... 124 4.3.2 Toimeentulo... 126 4.3.3 Terveys... 127 4.3.4 Yhteenveto ja tulkinta... 129 4.4 Turun seutukunta itäiset kunnat... 133 4.4.1 Koulutus ja työ... 133 4.4.2 Toimeentulo... 135 4.4.3 Terveys... 136 4.4.4 Yhteenveto ja tulkinta... 138 4.5 Turun seutukunta läntiset kunnat... 142 4.5.1 Koulutus ja työ... 142 4.5.2 Toimeentulo... 144 4.5.3 Terveys... 145 4.5.4 Yhteenveto ja tulkinta... 147 4.6 Vakka-Suomen seutukunta... 151 4.6.1 Koulutus ja työ... 151 4.6.2 Toimeentulo... 153 4.6.3 Terveys... 154 4.6.4 Yhteenveto ja tulkinta... 156 4.7 Åboland Turunmaan seutukunta... 160 4.7.1 Koulutus ja työ... 160 4.7.2 Toimeentulo... 162 4.7.3 Terveys... 163 4.7.4 Yhteenveto ja tulkinta... 164 4.8 Pohdinta Varsinais-Suomesta... 168 Lähteet... 169 5. Ikääntyneet... 171 5.1 Johdanto... 171 5.1.1 Palvelujen tarve... 172 5.1.2 Palvelurakenne... 172 5.1.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 173 5.1.4 Talous... 174 5.2 Loimaan seutukunta... 175 5.2.1 Palvelujen tarve... 175 4
5.2.2 Palvelurakenne... 176 5.2.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 178 5.2.4 Talous... 180 5.2.5 Yhteenveto ja tulkinta... 181 5.3 Salon seutukunta... 186 5.3.1 Palvelujen tarve... 186 5.3.2 Palvelurakenne... 187 5.3.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 189 5.3.4 Talous... 191 5.3.5 Yhteenveto ja tulkinta... 192 5.4 Turun seutukunta itäiset kunnat... 197 5.4.1 Palvelujen tarve... 197 5.4.2 Palvelurakenne... 198 5.4.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 200 5.4.4 Talous... 202 5.4.5 Yhteenveto ja tulkinta... 203 5.5 Turun seutukunta läntiset kunnat... 208 5.5.1 Palvelujen tarve... 208 5.5.2 Palvelurakenne... 209 5.5.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 211 5.5.4 Talous... 213 5.5.5 Yhteenveto ja tulkinta... 214 5.6 Vakka-Suomen seutukunta... 219 5.6.1 Palvelujen tarve... 219 5.6.2 Palvelurakenne... 220 5.6.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 222 5.6.4 Talous... 224 5.6.5 Yhteenveto ja tulkinta... 225 5.7 Åboland Turunmaan seutukunta... 230 5.7.1 Palvelujen tarve... 230 5.7.2 Palvelurakenne... 231 5.7.3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen... 233 5.7.4 Talous... 235 5.7.5 Yhteenveto ja tulkinta... 236 5.8 Pohdintaa Varsinais-Suomesta... 240 Lähteet... 241 6. Päihteet... 243 6.1 Johdanto... 243 6.2 Loimaan seutukunta... 245 6.3 Salon seutukunta... 247 6.4 Turun seutukunta- itäiset kunnat... 249 6.5 Turun seutukunta läntiset kunnat... 251 6.6 Vakka-Suomen seutukunta... 253 6.7 Åboland Turunmaan seutukunta... 255 6.8 Pohdinta Varsinais-Suomesta... 257 Lähteet... 258 7. Johtopäätökset... 259 5
1. Johdanto Väestön hyvinvointia ja kuntien palvelurakennetta koskevan alueellisen tiedon kokoamisen ja hyödyntämisen tarve on korostunut eri puolilla Suomea monien yhteiskunnallisten ja palvelurakenteita koskevien muutosten myötä. Valtakunnalliset toimijat, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus, Kansaneläkelaitos jne., kokoavat runsaasti hyvinvointia ja palveluja koskevaa tietoa, mutta tiedon käyttöön saaminen ja hyödyntäminen kunnissa edellyttävät aikaa ja paneutumista eri lähteistä saatavilla olevaan tietoon. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat vastanneet haasteeseen käynnistämällä alueellisia tiedontuotannon hankkeita ja tiivistämällä yhteistyötään alueellisen tiedontuotannon menetelmien ja käytäntöjen kehittämisessä sekä keskenään että edellä mainittujen valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Pyrimme vähentämään tiedon hajanaisuutta ja edistämään tiedon hyödyntämistä sekä kehittämään nopeammin hyödynnettävissä olevaa tietopohjaa. Varsinais-Suomessa toteutetussa TIETOHYÖTY -hankkeessa vuosina 2009 2010 koottiin valtakunnallisista tietokannoista kunta- ja seutukohtaisesti tilastotietoa alueen toimijoiden kanssa yhteisesti sovittujen indikaattorien perusteella. Tilastojen perusteella koottuja tietoja analysoitiin ja tulkittiin kuntien ja seutujen toimijoiden kanssa useissa eri tapaamisissa. Hankkeessa koottu, kuntakohtaisesti esitetty tieto on käytettävissä hyvinvointikertomuksia ja -suunnitelmia laadittaessa sekä päätöksenteon pohjana. Toiminta tulee vakiintumaan osaksi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Vasson, tehtäviä. Hyvinvointitietoa seuraamalla ja kuntien tilanteita vertailemalla voidaan arvioida tehtyjä hyvinvointipalveluihin liittyviä päätöksiä ja toimintatapoja. Vaikka tilastolliset indikaattorit antavat vain osittaista tietoa todellisuudesta, niiden seuraaminen ja vertailu herättää kiinnittämään huomiota eri väestöryhmiä koskeviin ilmiöihin, poikkeamiin, muutoksiin ja pysyvyyteen. Tilastoihin päätyvän tiedon keräämisen tapa, tilastointitapojen muutokset sekä tietoja antavien tahojen erilaiset luokitukset ja tulkinnat vaikuttavat lopputulokseen. Myös kuntien erilainen väestömäärä vaikuttaa tilastojen vertailtavuuteen. Pienissä kunnissa pienetkin muutokset näkyvät tilastoissa suhteellisesti suurempina kuin väestöpohjaltaan suurissa kunnissa. Näistä syistä tilastoindikaattoreiden ilmaisemaa tietoa täytyy aina tulkita kriittisesti arvioiden sekä paikallisten toimijoiden että tilastoja tuottavien tahojen kanssa. Kunnissa seurataan hyvinvointiin ja palveluihin liittyviä tietoja vaihtelevin tavoin. Tiedon löytäminen ja käyttöönotto vaatii aikaa. Yhteinen, kokoava ja koordinoiva taho on tarpeellinen alueellisen hyvinvointitiedon keräämiseen, raportointiin ja väestöryhmien välisten hyvinvointierojen 6
esiintuomiseen. Alueelliset kunta- ja seutukohtaiset vertailut on koettu hyödyllisinä, sillä näin syntyy laajempi kuva ilmiöistä ja mahdollisesti erilaisten palveluratkaisujen vaikuttavuudesta. Samalla hyvinvointitiedon koontiin ja analysointiin tarvittava osaaminen kehittyy. Tilastojen lisäksi tarvitaan ihmisten kokemuksellista tietoa hyvinvoinnistaan ja palvelujen toimivuudesta. Jatkossa alueellisen tiedontuotannon toimintaa kehitettäessä tarvitaankin erilaisia tiedonkeruun tapoja ja menetelmiä. Nyt käsillä olevassa raportissa on luotu pohja tiedonkeruulle. Jatkossa tietokantaa päivitetään Vasson kotisivuille, mistä se on helposti löydettävissä. Hyvinvointitiedon kerääminen on myös välttämätön edellytys erilaisten kehittämistarpeiden tunnistamiselle, mikä sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnassa on keskeistä. Toiminnalla pyritään edistämään tietojohtamista kaikilla hyvinvoinnin tasoilla. Raportissa esitellään tulokset ikäryhmittäin ja seuduittain. Jokaisen seutukunnan osiot ovat itsenäisiä kokonaisuuksia ja näin ollen valtakunnallista ja maakunnallista tilannetta koskevat yleisemmät havainnot toistuvat eri seutuja koskevissa osioissa. Raportti alkaa yleisemmästä Väestöosuudesta ja jatkuu elämänkaarimallin mukaisesti ikäryhmissä päättyen päihdetilastoja käsittelevään lukuun. Jokaisessa osuudessa esitellään tilastot seuduittain ja jokaisen yhtä seutua käsittelevän luvun lopuksi on Yhteenveto ja tulkinta -luku, johon sisältyy kuntien ja seutujen omia tulkintoja ilmiöiden takaa. Turun seutukunta on jaettu itäisiin ja läntisiin kuntiin ja Turkua koskevat tilastot sisältyvät kumpaankin ryhmään. Johtopäätökset-luvussa kootaan yleisemmin hyvinvointitiedon käsitettä ja hanketta yhteen. 7
2. Väestö 2.1Johdanto Väestö 31.12. Indikaattori ilmaisee kunnassa vakinaisesti asuvan väestön määrän vuoden viimeisenä päivänä. Väestömäärän muutos vuosien 1995 2009, 2000 2009 ja 2008 2009 välillä on laskettu väestömäärä 31.12. indikaattorin luvuista. 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, 16 24-vuotiaat, 25 64-vuotiaat, 65 74-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä. Indikaattori ilmaisee eri ikäryhmien osuuden prosentteina koko väestöstä vuoden viimeisenä päivänä (Sotkanet 2010). 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, 16 24-vuotiaat, 25 64-vuotiaat, 65 74-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä, väestöennuste 2020. Indikaattori ilmaisee ennusteen eri ikäryhmien väestöosuudesta vuoden 2020 viimeisenä päivänä. Ennusteen lähtöväkilukuna ovat olleet vuoden 2008 lopun väkiluvut 1-vuotisikäryhmittäin sukupuolen mukaan. Tilastoa tuottaa Tilastokeskus. (Sotkanet 2010.) Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuuden tuhatta asukasta kohti. Tilasto sisältää myös tapaukset, joissa kieli on tuntematon. Väestöllä tarkoitetaan tässä kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. (Sotkanet 2010.) Lapsiperheet, % perheistä. Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. (Sotkanet.) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä. Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden kaikista lapsiperheistä (Sotkanet). Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista. Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa asuvia, asunnottomia, ulkomailla tai tietymättömissä olevia ei lasketa asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. (Sotkanet 2010.) 8
2.2 Loimaan seutukunta TAULUKKO 1. Väestö 31.12. ja muutos vuosina 1995 2000, 2000 2009 ja 2008 2009 Muutos (hlö) 1995 2000 2007 2008 2009 v. 95-09 v. 00-09 v. 08-09 Aura 3288 3338 3823 3852 3840 552 502-12 Koski 2685 2550 2485 2470 2450-235 -100-20 Loimaa 18042 17585 17177 17102 17005-1037 -580-97 Marttila 2206 2135 2035 2030 2019-187 -116-11 Oripää 1388 1342 1362 1393 1403 15 61 10 Pöytyä 8478 8332 8405 8397 8459-19 127 62 Tarvasjoki 1890 1921 1942 1941 1970 80 49 29 Loimaan seutukunta 37977 37203 37229 37185 37146-831 -57-39 Varsinais- Suomi 435119 447103 459235 461177 462914 27795 15811 1737 Koko maa 5116826 5181115 5300484 5326314 5351427 234601 170312 25113 TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta 1995 2000 2006 2007 2008 Aura 4 6,3 13,9 14,3 13 Koski 3,7 2,4 10,5 13,8 15,9 Loimaa 6,3 5,6 9,4 11,8 14,4 Marttila 1,4 1,4 7,4 8,9 8,4 Oripää 0,7 8,9 19,8 20,1 27,8 Pöytyä 4,2 3,4 8,1 9,9 11,9 Tarvasjoki 0 4,7 7,2 7,7 8,6 Loimaan seutukunta 4,7 4,8 9,8 11,7 13,7 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19,5 33 36,1 39 9
KUVIO 1. 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, 16 24-vuotiaat, 25 64-vuotiaat, 65 74-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 10
KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 11
KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Loimaan seutukunnassa väestön määrä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä ainoastaan Oripäässä, Pöytyällä ja Tarvasjoella. Kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa väestön määrä on jonkin verran vaihdellut vuosittain. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa, mutta tasaisemmin ja voimakkaimmin Koskella, Loimaalla, Oripäässä ja Pöytyällä. Syynä tähän on elinkeinorakenne, joka houkuttelee työperäistä maahanmuuttoa esimerkiksi maatiloille ja puutarhoille. Vakka-Suomen seutukunnassa tilanne on samankaltainen elinkeinorakenteen ja näin ollen työperäisen maahanmuuton osalta. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat - ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa. Loimaan seutukunnassa iäkkäin väestö on Koskella, missä useampi kuin joka neljäs kuntalainen on 65 vuotta täyttänyt. Varsinais-Suomessa muut yhtä ikääntyneet kunnat olivat Kemiönsaari, Kustavi, Somero ja Taivassalo. Oripäässä, Pöytyällä ja Tarvasjoella väestö ei 12
ole ikääntynyt täysin samassa tahdissa muiden kuntien kanssa, sillä 0 15-vuotiaiden osuus ei ole laskenut yhtä selvästi kuin muissa Loimaan seudun kunnissa. Tämä näkyy myös väestömäärässä, joka on noussut viimeisten vuosien aikana ko. kunnissa, vaikka väestö on samaan aikaan myös ikääntynyt. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt tasaisesti hieman koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa 2000-luvun loppupuolella. Koskella, Marttilassa, Pöytyällä ja Tarvasjoella lapsiperheiden määrä on vuosien 2008 ja 2009 välillä hieman noussut. Aurassa ja Tarvasjoella lapsiperheitä oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin vuonna 2009. Verrattuna vuoteen 1995 kaikissa Loimaan seutukunnan kunnissa oli vuonna 2009 vähemmän lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut selvästi Koskella ja Pöytyällä. Koskella yksinhuoltajaperheiden osuus oli lisäksi jonkin verran suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 1 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle 2035. Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Varsinais-Suomessa ja Loimaan seutukunnassa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet tarkastelujakson aikana. Koskella ja Loimaalla oli jopa hieman enemmän yksinasuvia kuin keskimäärin koko maassa vuonna 2008. Koskella yksin asumista selittää kunnan runsas ikääntynyt väestö. Loimaalla yksinasuvat ovat pääasiassa opiskelijoita tai nuoria aikuisia. 1 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 13
2.3 Salon seutukunta TAULUKKO 1. Väestö 31.12. ja muutos vuosina 1995 2000, 2000 2009 ja 2008 2009 Muutos (hlö) 1995 2000 2007 2008 2009 v. 95-09 v. 00-09 v. 08-09 Salo 50922 52604 54469 54777 54889 3967 2285 112 Somero 9894 9789 9491 9465 9402-492 -387-63 Salon seutukunta 60816 62393 63960 64242 64291 3475 1898 49 Varsinais- Suomi 435119 447103 459235 461177 462914 27795 15811 1737 Koko maa 5116826 5181115 5300484 5326314 5351427 234601 170312 25113 TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta 1995 2000 2007 2008 2009 Salo 10,8 20,5 39,4 43,9 46 Somero 5,6 6,6 13 13,9 15,8 Salon seutukunta 9,9 18,4 35,5 39,5 41,6 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19,5 33 36,1 39 14
KUVIO 1. 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, 16 24-vuotiaat, 25 64-vuotiaat, 65 74-vuotiaat ja 75 -vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 15
KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16
KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Salon seutukunnassa väestön määrä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä Salossa ja laski Somerolla. Someron väkiluku on ollut laskeva koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on selvästi suurempi Salossa kuin Somerolla. Molemmissa kunnissa vieraskielisten määrä on kasvanut selvästi vuodesta 1995 lähtien. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Salon seutukunnassa. Somero kuuluu Varsinais-Suomen ikääntyneimpiin kuntiin, sillä noin joka neljäs asukas on täyttänyt 65 vuotta. Muita Varsinais-Suomen ikääntyneitä kuntia ovat Kemiönsaari, Koski, Kustavi ja Taivassalo. Someron kaupungin ikärakenne on haastava, sillä 0 15-vuotiaiden lasten määrä on myös vähentynyt ja työikäisten osuus oli vuonna 2009 koko maakunnan pienin. Somerolla alle puolet kuntalaisista oli työiässä olevia 25 64-vuotiaita, kun muualla maakunnassa osuudet ovat olleet kaikkialla yli 50 prosenttia. 17
Lapsiperheiden määrä on vähentynyt tasaisesti hieman koko maassa ja Varsinais-Suomessa. Salossa lapsiperheiden määrä on kasvanut, kun taas Somerolla lapsiperheitä oli vähemmän kuin Varsinais- Suomessa ja koko maassa keskimäärin vuonna 2009. Verrattuna vuoteen 1995 sekä Salossa että Somerolla on tällä hetkellä vähemmän lapsiperheitä. Sen sijaan yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut molemmissa kunnissa, mutta yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2009 edelleen vähemmän kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Myös Varsinais-Suomessa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet. Salossa yhden hengen asuntokuntien määrä nousi hieman vuosien 2007 ja 2008 välillä. Somerolla yhden hengen asuntokuntien määrä on noussut koko tarkasteluajanjaksolla, mutta vuosien 2007 ja 2008 välillä määrä vähentyi hieman. Salon seutukunnassa kokonaisuutena tarkasteltuna yhden hengen asuntokuntien määrä on tasaisesti noussut vuodesta 1995 lähtien. 2.4 Turun seutukunta itäiset kunnat TAULUKKO 1. Väestö 31.12. ja muutos vuosina 1995 2000, 2000 2009 ja 2008 2009 Muutos (hlö) 1995 2000 2007 2008 2009 v. 95-09 v. 00-09 v. 08-09 Kaarina 25457 26746 29928 30347 30760 5303 4014 413 Lieto 12745 14169 15607 15772 16011 3266 1842 239 Paimio 9832 9815 10010 10145 10334 502 519 189 Sauvo 2846 2851 2950 3027 3040 194 189 13 Turku 164744 172561 175286 175582 176087 11343 3526 505 Turun seutukunta 278012 291030 303586 305387 307168 29156 16138 1781 Varsinais- Suomi 435119 447103 459235 461177 462914 27795 15811 1737 Koko maa 5116826 5181115 5300484 5326314 5351427 234601 170312 25113 TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta 1995 2000 2007 2008 2009 Kaarina 7,3 13,5 23 24,3 26 Lieto 5,6 7,8 15,3 16,5 17,4 Paimio 5,4 6,5 9,2 9,3 9,2 Sauvo 6,3 8,4 16,6 18,5 18,8 Turku 23,3 41,1 63,7 67,2 70,9 Turun seutukunta 16,3 28,9 44,4 46,9 49,5 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19,5 33 36,1 39 18
KUVIO 1. 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, 16 24-vuotiaat, 25 64-vuotiaat, 65 74-vuotiaat ja 75 -vuotta täyttäneet, % väestöstä 19
KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 20
KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turun seutukunnan kaikissa itäisissä kunnissa väkimäärä on kasvanut koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut selvästi Kaarinassa, Liedossa, Sauvossa ja erityisesti Turussa. Sen sijaan Paimiossa vieraskielisten määrä on kasvanut selvästi hitaammin kuin muissa Turun seudun itäisissä kunnissa vuosina 1995 2009. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnan itäisissä kunnissa. Turun seutukunnan itäisissä kunnissa iäkkäin väestö oli Turussa ja Sauvossa, missä molemmissa noin 18 prosenttia kuntalaisista oli 65 vuotta täyttäneitä vuonna 2009. Väestö on ikääntynyt myös Kaarinassa ja Liedossa, mutta samaan aikaan 0-15 -vuotiaiden lasten määrä on lisääntynyt. Yleisesti ottaen Turun lähikunnat ovat lapsiperheiden kuntia ja näissä kunnissa lasten osuudet ovat suuria. Turussa taas suuri opiskelijaväestö nosti 16 24 -vuotiaiden turkulaisten määrän liki 14 prosenttiin, mikä oli korkein osuus ko. ikäluokassa koko maakunnassa vuonna 2009. 21
Lapsiperheiden määrä on vähentynyt hieman koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnassa vuosien 1995 ja 2009 välillä. Kaarinassa, Liedossa ja Paimiossa lapsiperheiden määrä oli vuosien 2008 ja 2009 välillä kuitenkin hieman noussut. Samaan aikaan yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut tasaisesti Liedossa. Muualla Turun seudun itäisissä kunnissa yksinhuoltajaperheiden määrä on hieman laskenut tai pysynyt suhteellisen tasaisena. Kaikkein suurin yksinhuoltajaperheiden määrä oli Turussa vuonna 2009. Turussa yksinhuoltajaperheitä oli 27,5 prosenttia kaikista lapsiperheistä, mikä oli selvästi enemmän kuin Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 2 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle 2035. Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turun seutukunnan itäisissä kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt Kaarinassa, Liedossa sekä Turussa koko tarkasteluajanjakson aikana ja laskenut hieman Paimiossa ja Sauvossa vuosien 2007 ja 2008 välillä. 2 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 22
2.5 Turun seutukunta läntiset kunnat TAULUKKO 1. Väestö 31.12. ja muutos vuosina 1995 2000, 2000 2009 ja 2008 2009 Muutos (hlö) 1995 2000 2007 2008 2009 v. 95-09 v. 00-09 v. 08-09 Masku 7399 7763 9093 9383 9516 2117 1753 133 Mynämäki 7871 7870 8031 8026 8039 168 169 13 Naantali 15854 16743 18117 18391 18544 2690 1801 153 Nousiainen 4104 4189 4763 4809 4824 720 635 15 Raisio 22268 23149 24077 24147 24191 1923 1042 44 Rusko 4892 5174 5724 5758 5822 930 648 64 Turku 164744 172561 175286 175582 176087 11343 3526 505 Turun seutukunta 278012 291030 303586 305387 307168 29156 16138 1781 Varsinais- Suomi 435119 447103 459235 461177 462914 27795 15811 1737 Koko maa 5116826 5181115 5300484 5326314 5351427 234601 170312 25113 TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta 1995 2000 2007 2008 2009 Masku 1,4 3 6,9 7,7 8,5 Mynämäki 2,5 3,7 7,1 7,5 8,2 Naantali 4,8 6,4 10,4 12,2 11,4 Nousiainen 2,7 2,4 7,6 8,5 8,9 Raisio 10,5 24,7 35,8 39,1 43 Rusko 3,7 5,2 6,5 8 7,4 Turku 23,3 41,1 63,7 67,2 70,9 Turun seutukunta 16,3 28,9 44,4 46,9 49,5 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19,5 33 36,1 39 23
KUVIO 1. 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, 16 24-vuotiaat, 25 64-vuotiaat, 65 74-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 24
KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 25
KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turun seutukunnan kaikissa läntisissä kunnissa väkimäärä on kasvanut koko tarkasteluajanjakson ajan. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Turun seudun läntisissä kunnissa vuodesta 1995 lähtien, mutta selvimmin Naantalissa, Raisiossa ja Turussa. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turun seutukunnan läntisissä kunnissa. Turun seutukunnan läntisissä kunnissa iäkkäin väestö oli Mynämäellä ja Turussa vuonna 2009. Mynämäellä noin 19 prosenttia kuntalaisista oli 65 vuotta täyttäneitä ja Turussa noin 18 prosenttia. Maskussa 0-6-vuotiaiden kuntalaisten osuus, noin 10 prosenttia, oli maakunnan suurin. Myös työikäisten osuus oli maakunnan suurin Maskussa, sillä yli puolet kuntalaisista olivat 25 64-vuotiaita. Rusko taas näyttäytyy 7 15-vuotiaiden kuntana, sillä vuodesta 1995 lähtien ko. ikäluokan osuus on vaihdellut 14,3 ja 16,1 prosentin välillä. Vuonna 2009 Ruskolla oli eniten 7 15-vuotiasta väestöä koko maakunnassa. Yleisesti ottaen Turun lähikunnat ovat lapsiperheiden kuntia ja näissä kunnissa lasten osuudet ovat suuria. Turussa taas suuri opiskeli- 26
javäestö nosti 16 24-vuotiaiden turkulaisten määrän liki 14 prosenttiin vuonna 2009, mikä on korkein osuus ko. ikäluokassa koko maakunnassa. Huolimatta läntisten kuntien suuresta lapsiväestöstä lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien koko Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Lapsiperheiden määrä on laskenut kuitenkin lievimmin Maskussa, missä lapsiperheiden osuus perheistä oli noin 49 prosenttia vuonna 2009. Maskun lapsiperheväestö oli Varsinais-Suomen suurin vuonna 2009. Vuonna 2009 yksinhuoltajaperheitä oli eniten Turussa 27,5 prosenttia, Naantalissa noin 20 prosenttia ja Raisiossa noin 19 prosenttia. Nousiaisissa yksinhuoltajaperheitä oli 9,5 prosenttia vuonna 2009, mikä oli pienin yksinhuoltajaväestö koko Varsinais-Suomessa. Yksinhuoltajaperheiden määrä näyttää vaihtelevan vuosittain aaltomaisesti ja vuosien 2008 ja 2009 välillä monessa Turun seudun läntisessä kunnassa näiden perheiden määrä kasvoi. Turussa yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin Turun seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 3 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle 2035. Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turun seutukunnan läntisissä kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt Mynämäellä, Raisiossa ja Turussa ja laskenut hieman Maskussa ja Nousiaisissa. Tilannetta selittää kyseisten kuntien asuntokanta. 3 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 27
2.6 Vakka-Suomen seutukunta TAULUKKO 1. Väestö 31.12. ja muutos vuosina 1995 2000, 2000 2009 ja 2008 2009 Muutos (hlö) 1995 2000 2007 2008 2009 v. 95-09 v. 00-09 v. 08-09 Kustavi 1067 1008 901 910 881-186 -127-29 Laitila 9128 8821 8484 8470 8442-686 -379-28 Pyhäranta 2375 2311 2215 2236 2233-142 -78-3 Taivassalo 1896 1821 1730 1708 1692-204 -129-16 Uusikaupunki 17590 17019 15926 15886 15873-1717 -1146-13 Vehmaa 2634 2539 2448 2445 2400-234 -139-45 Vakka- Suomen seutukunta 34690 33519 31704 31655 31521-3169 -1998-134 Varsinais- Suomi 435119 447103 459235 461177 462914 27795 15811 1737 Koko maa 5116826 5181115 5300484 5326314 5351427 234601 170312 25113 TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta 1995 2000 2007 2008 2009 Kustavi 6,6 9,9 15,5 17,6 18,2 Laitila 2,1 4,2 12,6 13,8 15,2 Pyhäranta 0,4 1,7 4,5 4,9 6,3 Taivassalo 4,7 4,4 15,6 15,2 17,1 Uusikaupunki 3 3,7 6,3 7,1 7,3 Vehmaa 1,5 1,6 6,5 7,4 7,9 Vakka-Suomen seutukunta 2,7 3,8 8,7 9,5 10,2 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19,5 33 36,1 39 28
KUVIO 1. 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, 16 24-vuotiaat, 25 64-vuotiaat, 65 74-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 29
KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 30
Lähde: Sotkanet KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Vakka-Suomen seutukunnan kaikissa kunnissa väkimäärä on laskenut koko tarkasteluajanjakson ajan. Vakka-Suomi seutukuntana on ainut seutu Varsinais-Suomessa, missä jokaisessa kunnassa väkiluku on laskenut. On kuitenkin hyvä muistaa, että vuosittaista satunnaisvaihtelua on luvuissa mukana. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut kaikissa Vakka- Suomen kunnissa vuodesta 1995 lähtien, mutta selvimmin Kustavissa, Laitilassa, Taivassalossa ja jonkin verran myös Vehmaalla. Vakka-Suomessa maatalous työllistää ulkomaalaisia työntekijöitä, joista osa myös lopulta asettuu Suomeen pidemmäksikin aikaa. Loimaan seutukunnassa elinkeinorakenne on samankaltainen, mikä on lisännyt työperäistä maahanmuuttoa alueelle. Pyhärannassa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli vuonna 2009 noin 6 tuhatta asukasta kohden, mikä oli pienin vieraskielinen väestö koko Varsinais-Suomessa. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Vakka-Suomen seutukunnan kunnissa. Vakka-Suomen seutukunnassa iäkkäin väestö vuonna 2009 31
oli Kustavissa ja Taivassalossa, missä molemmissa useampi kuin joka neljäs asukas on 65 vuotta täyttäneitä. Muista ikääntyneitä kuntia Varsinais-Suomessa olivat Kemiönsaari, Koski ja Somero. Kun tarkastellaan nuorimpia ikäluokkia vuonna 2009, Kustavissa oli koko Varsinais-Suomen pienin 0 6-vuotiaiden ja 16 24-vuotiaiden väestö ja Taivassalossa 7 15-vuotiaiden väestö. Työikäisiä, 25 64-vuotiaita, oli Vakka-Suomessa keskimäärin saman verran kuin koko maakunnassa. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien koko Vakka-Suomen seutukunnassa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Vuonna 2009 lapsiperheitä oli Vakka-Suomen kunnista eniten Laitilassa eli noin 40 prosenttia perheistä, mikä on saman verran kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. Vertailuluvuksi Maskussa oli Varsinais-Suomen suurin lapsiperheväestö vuonna 2009 eli noin 49 prosenttia perheistä oli lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran koko tarkasteluajanjakson ajan Vakka-Suomessa. Vuosittaista vaihtelua on paljon muissa kunnissa paitsi Vehmaalla, missä yksinhuoltajaperheiden määrä on tasaisesti noussut. Viimeisten tarkasteluvuosien välillä yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut selvästi Taivassalossa, mutta suurin yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista perheistä oli kuitenkin Kustavissa vuonna 2009, missä noin 21 prosenttia perheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Koko maakunnassa suurin yksinhuoltajaväestö oli Turussa, missä yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin koko Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). Myös Varsinais-Suomessa yhden hengen asuntokunnat ovat lisääntyneet. Vakka-Suomen seutukunnan kunnissa yksin asuminen on lisääntynyt vuosien 2007 ja 2008 välillä hieman Kustavissa, Laitilassa, Taivassalossa ja Uudessakaupungissa ja laskenut Pyhärannassa ja Vehmaalla. Vakka-Suomessa yksin asumisen lisääntyminen johtuu osittain väestön ikääntymisestä ja leskeytymisestä. 32
2.7 Åboland Turunmaan seutukunta TAULUKKO 1. Väestö 31.12. ja muutos vuosina 1995 2000, 2000 2009 ja 2008 2009 Muutos (hlö) 1995 2000 2007 2008 2009 v. 95-09 v. 00-09 v. 08-09 Kemiönsaari 8041 7663 7383 7303 7298-743 -365-5 Länsi- Turunmaa 15583 15295 15373 15405 15490-93 195 85 Åboland- Turunmaan seutukunta 23624 22958 22756 22708 22788-836 -170 80 Varsinais- Suomi 435119 447103 459235 461177 462914 27795 15811 1737 Koko maa 5116826 5181115 5300484 5326314 5351427 234601 170312 25113 TAULUKKO 2. Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta 1995 2000 2007 2008 2009 Kemiönsaari 4,9 5,6 9,5 11,5 13,8 Länsi-Turunmaa 8,3 7,7 10,5 12,5 14,5 Åboland-Turunmaan seutukunta 7,1 7 10,2 12,2 14,3 Varsinais-Suomi 12,8 22,4 36,2 38,8 41,1 Koko maa 13,2 19,5 33 36,1 39 33
KUVIO 1. 0 6-vuotiaat, 7 15-vuotiaat, 16 24-vuotiaat, 25-64-vuotiaat, 65 74-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä 34
KUVIO 2. Lapsiperheet, % perheistä KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 35
KUVIO 4. Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Yhteenveto ja tulkinta Koko Varsinais-Suomen väestömäärä kasvoi vuosien 2008 ja 2009 välillä. Suhteellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen väestömäärä kuitenkin aleni kyseisten vuosien välillä (Tilastokeskus 2010). Turunmaan seutukunnassa Kemiönsaaren väkiluku on ollut laskeva koko tarkasteluajanjakson ajan, vuodesta 1995 lähtien. Länsi-Turunmaalla väkiluku on kasvanut 2000-luvulla, mutta yleisesti muutosta on vaikea kuvailla tarkemmin kuntaliitosten vuoksi. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut enemmän Kemiönsaarella kuin Länsi-Turunmaalla. Molemmissa kunnissa vieraskielisten määrä on kuitenkin selvästi kasvanut vuodesta 1995 lähtien. Koko Varsinais-Suomesta Turussa oli suurin vieraskielinen väestö vuonna 2009, sillä vieraskielisiä oli noin 71 tuhatta asukasta kohden. Vähiten vieraskielisiä oli Pyhärannassa, missä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia oli noin 6 tuhatta asukasta kohden. Koko Suomessa suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro ja englanti (Tilastokeskus 2010) ja Turussa venäjä, arabia ja kurdi (Muutoksen suunnat -ajankohtauskatsaus 1/2011). Väestöosuuksien tarkastelu osoittaa väestön ikääntymisen koko maassa, Varsinais-Suomessa ja Turunmaan seutukunnassa. Kemiönsaarella on iäkkäämpi väestö kuin Länsi-Turunmaalla ja molempien kuntien väestö on iäkkäämpää kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Kemiönsaarella useampi kuin joka neljäs asukas on täyttänyt 65 vuotta ja näin ollen Kemiönsaari kuuluu Varsinais-Suomen ikääntyneimpiin kuntiin yhdessä Kosken, Kustavin, Someron ja Taivassalon kanssa. 36
Lapsiperheiden määrä on vähentynyt vuodesta 1995 lähtien Turunmaan seutukunnassa, Varsinais- Suomessa ja koko maassa. Vuonna 2009 lapsiperheitä oli Länsi-Turunmaalla hieman enemmän kuin Kemiönsaarella. Kaikista perheistä lapsiperheitä oli noin 39 prosenttia Länsi-Turunmaalla ja noin 35 prosenttia Kemiönsaarella. Molemmissa kunnissa lapsiperheitä oli kuitenkin vähemmän kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Maskussa oli Varsinais-Suomen suurin lapsiperheväestö vuonna 2009 eli noin 49 prosenttia perheistä oli lapsiperheitä. Yksinhuoltajaperheiden määrä on vaihdellut vuosittain jonkin verran koko tarkasteluajanjakson ajan Turunmaalla. Vuosien 2008 ja 2009 välillä yksinhuoltajaperheiden määrä nousi Länsi- Turunmaalla ja laski Kemiönsaarella. Koko maakunnassa suurin yksinhuoltajaväestö oli Turussa, missä yksinhuoltajaperheitä on selvästi enemmän kuin koko Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Yksin- ja kaksinasuvien määrä on lisääntynyt viime vuosina ja vähintään kolmen hengen asuntokunnat ovat vähentyneet koko maassa (Tilastokeskus 2010). ). Sama on huomattu Turun kaupunkiseudun 4 tulevaisuuden laskelmissa vuodelle 2035. Laskelmien mukaan vuonna 2035 rakennemallialueella asutaan yksin, kaksin tai suurperheessä, mutta ei tämänhetkisen mittapuun mukaisessa pienessä perheessä. Yksinasumisen yleistyminen on ja tulee olemaan voimakas ilmiö myös Turun ulkopuolisissa kunnissa, jotka tähän asti on tunnettu lapsiperhekuntina. Lisäksi kaksistaan asuvien pariskuntien määrä tulee lisääntymään merkittävästi. (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010.) Turunmaalla Kemiönsaaren kunnassa yksin asuminen on lisääntynyt tasaisesti 2000-luvulla, mikä saattaa johtua väestön ikääntymisestä ja leskeytymisestä. Samankaltainen ilmiö on myös Vakka-Suomessa, missä väestö on suhteellisen iäkästä muuhun maakuntaan verrattuna. Yhden hengen asuntokuntien määrä on lisääntynyt myös Länsi-Turunmaalla, mutta selvästi hitaammin kuin naapurikunnassa. 2.8 Pohdinta Varsinais-Suomesta Väestötietojen tarkastelun pohjalta on nostettavissa muutamia huomioita Varsinais-Suomen tämänhetkisestä tilanteesta ja kehityksestä. Väestömäärän kehitys on ollut positiivista kaikissa Turun seutukunnan kunnissa ja Salossa. Muilla seuduilla ja kunnissa väestömäärä on vähentynyt viimeisinä tilastointivuosina tai koko tarkasteluajanjakson ajan. Varsinais-Suomen ikääntyneimpiä kuntia tällä hetkellä ovat Kemiönsaari, Koski, Kustavi, Somero ja Taivassalo. Nuorimpia 4 Rakennemallialueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa Varsinais-Suomesta: Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku (Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla 2010). 37
kuntia ovat Kaarina, Lieto, Masku, Nousiainen, Rusko ja Tarvasjoki, joissa kaikissa yli 20 prosenttia väestöstä on 0 15-vuotiaita. Muista väestötilastoista merkittävin on yksinhuoltajaperheiden määrä erityisesti pienituloisuuden näkökulmasta. Yksinhuoltajaperheet ovat monien tutkimusten mukaan suurimmassa köyhyysriskissä eri väestöryhmien tarkastelussa (mm. Forssén & Ritakallio 2009; Salmi, Sauli & Lammi-Taskula 2009). Kaikkein eniten yksinhuoltajaperheitä oli Turussa vuonna 2009. Myös Koskella, Kustavissa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa oli yli 20 prosenttia lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä. Lähteet Forssén, K. Ritakallio, V-M. 2009. Yksinhuoltajaäitien moniulotteinen köyhyys Euroopassa. Teoksessa: Forssén, K. Haataja, A. Hakovirta, M. (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009, Helsinki. Katsaus Suomen väestöön 2009. Väestörakenne 2009. Tilastokeskus. Maakuntien väestökehitys ajautumassa eri suuntiin. Väestörakenne 2009. Tilastokeskus. Muutoksen suunnat -ajankohtaiskatsaus 1/2011. Turun kaupungin keskushallinto/strategia ja viestintä. < http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=97658&nodeid=4907> Pienasuntokuntien määrä kasvoi edelleen 2009. Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus. Salmi, M. Sauli, H. Lammi-Taskula, J. 2009. Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa: Lammi- Taskula, J. Karvonen, S. Ahlström, S. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Väestön ja asumisen kehitystrendit sekä asumiseen vaikuttavat tukimekanismit Turun kaupunkiseudulla. 2010. Varsinais-Suomen liitto, Turku. 38
3. Lapset, nuoret ja perheet 3.1Johdanto Vuonna 2011 päättyvä Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma sisältää lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman, joka jakautuu kolmeen osa-alueeseen: lapsilähtöinen yhteiskunta, hyvinvoiva lapsiperhe ja syrjäytymisen ehkäisy. Ohjelman seuranta ja arviointi toteutuu asetettujen tavoitteiden ja niiden arvioimiseksi muodostettujen indikaattoreiden avulla. TIETOHYÖTY-hankkeen raportti koskien lapsia, nuoria ja perheitä on rakennettu politiikkaohjelman mukaisella jaottelulla kahteen osaan: lapsiperheiden hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman tavoite lapsilähtöisestä yhteiskunnasta on vaikeasti toteutettavissa ja mitattavissa tämän hankkeen puitteissa, mutta voidaan ajatella, että lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevien tilastojen aktiivinen seuranta osana suunnittelua ja päätöksentekoa lisää lapsilähtöisiä kuntia Varsinais-Suomessa. 3.1.1 Lapsiperheiden hyvinvointi Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -osassa pyritään matalan kynnyksen palvelujen ja avoimen toiminnan lisäämiseen, lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen, väkivallan vähentämiseen sekä lasten ja nuorten terveellisten elämäntapojen vahvistamiseen. Tässä yhteydessä osasta käytetään nimitystä lapsiperheiden hyvinvointi. Lasten pienituloisuusaste 5. KASTE-ohjelman tavoiteindikaattori lapsiperheiden pienituloisuusasteesta tähtää alle 10 prosenttiin. Koko maassa lasten pienituloisuusaste oli vuonna 2008 noin 14 prosenttia. Lasten pienituloisuusaste kertoo, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät alle suhteellisen pienituloisuusrajan. Lasten pienituloisuusastetta on hyvä verrata kunnan yleiseen pienituloisuusasteeseen. Mikäli lasten pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, on lapsiperheiden suhteellinen tuloasema heikompi. (Sotkanet 2010.) 5 Vuonna 2008 pienituloisuusraja euroa / kulutusyksikkö oli noin 13 700 euroa vuodessa. Toisin sanoen yksin asuva noin 1100 euron nettotuloilla kuukaudessa lukeutui pienituloiseksi. Tulonjakotilastossa käytettävässä Eurostatin kulutusyksikköasteikossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0-13-vuotiaat) saavat painon 0,3. Näin ollen raja nousee jokaisesta seuraavasta aikuisesta noin 500 euroa ja jokaisesta lapsesta noin 300 euroa. Kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perheessä kulutusyksikköjä on siis 1 + 0,5 + 0,3 + 0,3 = 2,1 ja pienituloisuusraja oli 28 896 euroa koko vuodessa ja 2408 euroa kuukaudessa vuonna 2008. (Tilastokeskus 2011a.) 39
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. KASTE-ohjelma seuraa pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita 18 24-vuotiaita. Tavoitteena on, että näiden osuus ikäluokastaan puolittuu. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet ovat vuoden aikana vähintään 10 kuukautena tukea saaneita (Sotkanet 2010). Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä. Toimeentulotukea saavien nuorten lisäksi TIETOHYÖTY-hankkeessa seurataan toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuutta kaikista lapsiperheistä. Tällä tavalla lasten pienituloisuudesta saadaan laajempi kuva, sillä indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden kaikenikäisten lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa on huoltajia joko yksi tai kaksi tai ainakin yksi lapsista on alle 18-vuotias. (Sotkanet 2010.) Toimeentulotukea lyhytaikaisesti saaneet yksinhuoltajat, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista. Yksinhuoltajilla on suurempi riski joutua turvautumaan toimeentulotukeen kuin kahden huoltajan perheillä. Toimeentulotukea lyhytaikaisesti saaneet ovat vuoden aikana 1 3 kuukautena toimeentulotukea saaneita. Koska ko. tilaston kotitaloudet on suhteutettu alueen toimeentulotukea saaneiden talouksien yhteismäärään, yksinhuoltajien osuudet tuensaannissa jäävät alhaisiksi. (Sotkanet 2010.) Indikaattoriksi valittiin lyhytaikaisesti toimeentulotukea saaneet siitä syystä, että lyhytaikainenkin tuensaanti kertoo toimeentulovaikeuksista ja toisaalta indikaattorissa olevat tilastolliset ongelmat eivät perustelleet sekä pitkä- että lyhytaikaisen tuensaannin seuraamista. Tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien ja päivittäin tupakoivien 8 9 -luokan oppilaiden osuus vastaavanikäisistä. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma kehottaa seuraamaan tosi humalaan juovien 8 9-luokan oppilaiden osuutta ja terveyden edistämisen politiikkaohjelma päivittäin tupakoivien osuutta. Lisäksi KASTE-ohjelman tavoitteena on päivittäin tupakoivien 8 9-luokan oppilaiden määrän vähentäminen viidellä prosentilla. Indikaattorista on esitetty tieto ainoastaan vuodelta 2007, sillä Kouluterveyskysely tehdään samoissa kunnissa vain joka toinen vuosi. Länsi-Suomen kunnat osallistuvat kyselyyn parittomina vuosina. (THL 2010.) Näitä indikaattoreita tulkitessa pitää muistaa kuntien koko. Mitä pienempi kunta, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Noin 100 vastaajan kunnissa yksi vastaaja muodostaa yhden prosenttiyksikön. Huomionarvoista on myös se, että alkoholiveron laskeminen näkyy nuorten juomisen lisääntymisenä vuodesta 2004 lähtien. Sen sijaan kouluterveyskyselyn tulosten mukaan päivittäinen tupakointi on vähentynyt 2000-luvulla. (Sotkanet 2010.) 40
Kasvatus- ja perheneuvoloiden 0 6- ja 7 15-vuotiaat asiakkaat vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -osassa yhtenä tavoitteena on matalan kynnyksen palvelujen ja avoimen toiminnan lisääminen. Tavoitteen mittareina ovat muun muassa kasvatus- ja perheneuvoloiden käyntimäärät lapset ja nuoret eriteltyinä ja kunnallista kotipalvelua saaneiden lapsiperheiden määrä. Kasvatus- ja perheneuvonnan määrän indikaattori ilmaisee vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatus- ja perheneuvontapalveluja saaneiden lukumäärää. "Kunnat kustantamat palvelut" tarkoittaa niiden palveluiden (tai tulonsiirtojen) määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Tulkinnassa on otettava huomioon, että eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja palveluilleen. Palvelujärjestelmä on kokonaisuus, jolloin yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei kerro koko totuutta. Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät tällä ikäryhmittelyllä on saatavissa vuodesta 2006 lähtien. (Sotkanet 2010.) Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä. Kodinhoidon avun indikaattori ilmaisee kodinhoitoapua vuoden aikana saaneiden lapsiperheiden 6 määrän. Kodinhoitoavulla tarkoitetaan henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja avustamista sekä perheiden arjen tukemista. (Sotkanet 2010.) 3.1.2 Syrjäytymisen ehkäisy Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmassa syrjäytymistä pyritään ehkäisemään elämänhallintataitojen edistämisellä ja nuorten koulutukseen motivoimisella, lasten ja nuorten harrastuksilla, osallisuudella liikuntaan, taiteeseen ja kulttuuriin sekä lapsia ja nuoria tukevalla ympäristöllä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuutta seurataan KASTE-ohjelmassa, jossa tavoitteena on vähentää näiden osuus alle 10 prosenttiin. Koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on tällä hetkellä noin 12 prosenttia. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet ovat henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta (Sotkanet 2010). Nuorisotyöttömät, % 15 24-vuotiaasta työvoimasta. Sotkanetistä saatavat työttömyystilastot perustuvat työministeriön työnvälitystilastoihin, jotka kerätään työvoimatoimistojen asiakasrekisteritiedoista (vrt. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, joka perustuu otantaan) (Sotkanet 2010). Indi- 6 Lapsiperheeksi luokitellaan perhe, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi (Sotkanet 2010). 41