Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintakertomus vuodelta 2010

LAPSIASIAVALTUUTETTU Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintakertomus vuodelta 2010 LAPSIASIAVALTUUTETUN TOIMISTO Vaasankatu 2, Jyväskylä postiosoite Vaasankatu 2, 40100 Jyväskylä puh. (09) 160 73986 faksi (014) 337 4248 email lapsiasiavaltuutettu@stm.fi www.lapsiasia.fi

SISÄLTÖ 1 Tiivistelmä ja arviointi vuodesta 2010 1 2 Lasten osallistuminen ja lapsen oikeuksien viestintä 2 2.1 Yleistä 2 2.2 Lapset ja nuoret neuvonantajina 2 2.3 Yhteistyö Suomen Lasten Parlamentin kanssa 3 2.4 Yhteistyö Selviytyjät-ryhmän kanssa 4 2.5 Lapsen oikeuksien esitteet ja lapsiasiavaltuutetun T-paidat 5 2.6 Lasten verkkosivut 5 2.7 Osallistumista messuille ja tapahtumiin 7 2.8 Lasten ja nuorten tapaamiset sekä esiintymiset lapsen 7 oikeuksien merkeissä 2.9 Kansainvälinen yhteistyö lasten ja nuorten osallistumiseen 8 liittyen 3 Vaikuttamistyö 9 3.1 Yleistä 3.2 Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2010: Lapsen oikeudet 9 Suomen esityslistalle 3.3 Vaikuttaminen valtionhallinnossa 11 3.4 Lapsen paras etusijalle eropalveluissa 12 3.5 Vaikuttaminen lastensuojelun laadun parantamiseksi 13 3.6 Lapsiasiavaltuutetun antamat lausunnot 13 3.7 Lapsiasiavaltuutetun ja lapsiasianeuvottelukunnan aloitteet 16 3.8 Raportointi YK:n lapsen oikeuksien komitealle sekä lasten 16 oikeusturvan kehittäminen ja parantaminen 3.9 Vammaisiin ja pitkäaikaissairaisiin lapsiin liittyvä selvitystyö 18 3.10 Lapsiasiavaltuutetulle tulleet kansalaisyhteydenotot ja niihin 18 perustuvat huomiot lasten hyvinvoinnista 3.11 Lapsiasiavaltuutetun viestintä ja työn näkyvyys julkisuudessa 21 3.12 Lapsiasiavaltuutetun julkaisut 23 3.13 Lapsiasiavaltuutetun tiedotteet 23

3.14 Julkaistut kirjoitukset 24 3.15 Lapsiasiavaltuutetun kansainvälinen yhteistyö 25 3.16 Kansalliset yhteistyöverkostot 26 4 Hallinto, talous ja henkilöstö 27 4.1 Yleistä 27 4.2 Toimiston henkilöstö ja tehtävät 27 4.3 Talous 29 4.4 Työterveys ja työhyvinvointi 29 LIITTEET LIITE 1 Lapsiasianeuvottelukunnan toimintakertomus 2010 31 LIITE 2 Lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilökunnan julkiset 36 esiintymiset 2010 LIITE 3 Lasten ja nuorten tapaamiset vuonna 2010 39 LIITE 4 Yhteenveto 2010 tulleista kansalaisyhteydenotoista, 41 aihealueet LIITE 5 Lastensivujen toimintakertomus 2010 47

1 Tiivistelmä ja arviointi vuodesta 2010 Vuosi 2010 oli lapsiasiavaltuutetun toimiston työssä myönteinen, aikaansaava ja vaikuttava vuosi, josta voidaan olla ylpeitä. Toimiston 5-vuotisjuhla 1. syyskuuta Jyväskylässä konkretisoi toiminnan arvostusta ja myönteistä suhtautumista sidosryhmissä. Kasvatusteema sai myönteisen vastaanoton. Lapsen oikeuksien teemat ja lapsiasiavaltuutetun työ sai myös kansainvälistä ulottuvuutta. Yhteistyötahot arvioivat vuosikirjassa myönteisesti lapsiasiavaltuutetun toimiston ensimmäistä viisivuotiskautta ja sen vaikuttavuutta lapsen äänen vahvistamisessa. Lapset ja nuoret olivat aiempaa vahvemmin toimiston neuvonantajina. Oma nuorten neuvonantajaryhmä aloitti toimintansa. Kysely lasten keinoista vähentää kuritusväkivaltaa oli opettavainen ja tarjosi uutta tietoa kansallista ohjelmaa laativalle työryhmälle. Sijaishuollon ensimmäinen foorumi avasi lasten ja nuorten roolia palveluiden kehittäjänä. Lasten sivuilla lisättiin yhteistyötä kummiryhmien ja koulujen kanssa. Suomen Lasten Parlamentin kanssa tehtiin yhteistyötä kouluruokaan vaikuttamisessa. Toimiston antamista lausunnoista useat vaikuttivat lakien sisältöön. Esimerkkinä mainittakoon kotouttamis- ja vastaanottolainsäädännön uudistukset. Lapsiasiavaltuutetun toimisto oli mukana ennätysmäisen monessa valtionhallinnon työryhmässä. Merkittävin näistä oli lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastaisen Euroopan Neuvoston sopimuksen toimeenpano. Uusia aluevaltauksia oli valtioneuvoston kasvutyöryhmä, jossa lapsinäkökulmaa tuotiin talouspolitiikkaan. Eropalveluiden aloite oli laadukas ja ajankohtainen. Lisäksi lapsiasia-neuvottelukunnan aloitteilla tuotiin uusia avauksia yksin tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä avoimen adoption käyttöönottoon lastensuojelun keinona. Ihmisoikeusnäkökulma vahvistui työssä. Lasten ja nuorten oikeusturvakysymykset ja lapsiystävällinen ihmisoikeus- ja lainvalvonta oli myös toimiston uusia avauksia. Kysely potilasasiamiehille sai alalla aikaan keskustelua ja kiinnostusta lapsen oikeuksiin ja lapsinäkökulmaan. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimen ja netin kanssa yhteistyö tiivistyi. Valtioneuvoston lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan rakenteita luovia työryhmiä oli vuoden aikana vireillä useita. Lapsiasiavaltuutetun käytännön työn kannalta tärkein oli lapsen oikeuksien kansallisen viestintästrategian laadinta. Viestintästrategiaa toteutettiin vuonna 2010 lähinnä alakoululaisille suunnattujen lasten sivujen www.lastensivut.fi kautta. Lapsen oikeuksien päivän teemana oli yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus. Lapsinäkökulma vammaispolitiikkaan julkaisun viimeistely siirtyi vuoden 2011 puolelle. Kuntaliiton kanssa tiiviimpää yhteistyötä ei vielä saatu aloitettua. Myös viittomakielisten lasten selvitys siirtyi vuodelle 2011. Työ oli kuitenkin vuonna 2010 edelleen liian kuormittavaa. Hankkeita oli liikaa ja niiden lisäksi oli paljon tarpeita reagoida toimintaympäristöstä nouseviin tarpeisiin. Henkilökunta koki olevansa tiukoilla. Osatekijänä ovat myös esimiehen matkapäivien runsaus. Tukitehtäviin tarvittaisiin lisää henkilökuntaa. 1

Venäjän lapsiasiavaltuutetun yllättävä vierailu ja sen aiheuttama keskustelu työllisti toimistoa. Toiminnan suunnitelmallisuus kuitenkin parani verrattuna aiempiin vuosiin. Talousarviossa pysyttiin paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Asiakirjahallintoon luotiin järjestelmät ja kansalaisyhteydenottoprosessia kehitettiin. Suhteissa sosiaali- ja terveysministeriöön STO:n hallintoon oli kitkaa enemmän kuin aikaisemmin. Tämä osaltaan herätti toimistossa näkemyksen siitä, olisiko toimiston parempi sijoituspaikka pitkällä aikavälillä eduskunnan yhteydessä. 2 Lasten ja nuorten osallistuminen sekä lapsen oikeuksien viestintä 2.1 Yleistä Lapsen oikeuksien tuntemuksen lisääntyminen juhlavuonna 2009 sekä alan toimijoiden verkostoituminen loi perustaa toiminnalle vuonna 2010. Kansalliset lapsen oikeuksien viestinnän rakenteet eivät kuitenkaan vielä vakiintuneet opetus- ja kulttuuriministeriön yhteyteen kuten kansallisen strategian tavoitteena oli. Lapsen oikeuksien päivän viestinnässä elettiin välivuotta, jolloin kansalliset panostukset olivat pienempiä. Yhteistä teemaa eli yhdenvertaisuutta edistettiin etenkin yhteistyössä Suomen UNICEFin kanssa. Tavoitteena oli edistää lapsen oikeuksien opetusta eri ammattiryhmille. Valtioneuvoston lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma aloitti tähän liittyvän selvitystyön, joka valmistuu alkuvuonna 2011. Toimiston tärkein panostus lapsen oikeuksien viestintään oli vuoden aikana Lasten sivujen www.lastensivut.fi kehittämistyö yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Sivuista tiedotettiin aiempaa tiiviimmin kouluille ja kummiryhmätoimintaa lisättiin. Lasten ja nuorten osallistuminen toimiston omaan toimintaan eteni, kun toimiston oma nuorten neuvonantajaryhmä aloitti toimintansa. Yhteistyö Suomen Lasten Parlamentin kanssa vakiintui ja ulottui myös alueellisiin istuntoihin. Pääteemana oli kouluruokailun laatuun vaikuttaminen ja lasten kokemustiedon hyödyntäminen. Lasten ja nuorten kokemustietoa kanavoitiin aikuisten käyttöön myös kuritusväkivallan vähentämistä koskevan kyselyn kautta. Sijaishuollon asiakkaana olleiden nuorten kokemuksia koottiin yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa ensimmäisessä kansallisessa foorumissa marraskuussa. Kasvatus-teema oli esillä vuoden aikana Jyväskylän seudun messutapahtumissa lapsille ja nuorille tehdyissä kyselyissä. Vuoden 2010 aikana toimiston henkilökunta tapasi yhteensä noin 660 lasta ja nuorta eri tilaisuuksissa. Toimiston henkilökunta esiintyi vuoden aikana yhteensä 71:ssä aikuisille suuntautuneissa tilaisuudessa kertoen lapsen oikeuksien teemoista. 2.2 Lapset ja nuoret neuvonantajina Lapsiasiavaltuutetun yhtenä tehtävänä on selvittää lasten ja nuorten mielipiteitä heitä koskevista asioista ja välittää niitä päättäjille. Lapsiasiavaltuutettu selvittää lasten ja nuorten mielipiteitä monin eri tavoin: tekemällä yhteistyötä erilaisten vaikuttajaryhmien, kuten Suomen Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuustojen Liitto ry ja Selviytyjät-ryhmän kanssa, tapaamalla eri-ikäisiä lapsia ja nuoria erilaisissa yhteyksissä sekä järjestämällä 2

erilaisia kyselyitä. Vuoden 2010 kohokohtia lapsiasiavaltuutetun toimistolle olivat kuritusväkivaltaa koskevan kyselyn järjestäminen sekä nuorten neuvonantajaryhmän perustaminen. Lasta ei saa lyödä! Kysely lapsille ja nuorille: Miten voitaisiin vähentää lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa? toteutettiin maaliskuussa 2010 STM:n kuritusväkivallan vähentämistä pohtineen työryhmän aloitteesta. Kyselypohjan laati työryhmä, jonka jälkeen vielä kuritusväkivaltaseminaariin helmikuussa osallistuneet lapset ja nuoret kommentoivat kyselyluonnosta. Yli 7-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattuun kyselyyn tuli vastauksia vajaan kuukauden aikana yhteensä 375 kappaletta. Vastaajista 66 % oli tyttöjä ja 34 % poikia (Kuvio 1). Suurin osa, eli 84 % vastaajista oli alle 16-vuotiaita peruskoululaisia Vastaajat saatiin pääosin lapsiasiavaltuutetun yhteistyötahojen kautta. Mirkka Jalonen- Alava vastasi vastausten analysoimisesta ja yhteenvedosta Tiina Juujärven ja Kirsi Pollarin avustamana. Kyselyssä kysyttiin lapsilta ja nuorilta, miksi jotkut vanhemmat käyttävät kuritusväkivaltaa kasvatuksessa, mitkä ovat parhaimpia ja heikoimpia keinoja puuttua kuritusväkivaltaan, mitkä asiat saattavat estää lasta saamasta apua sekä miten asiasta olisi hyvä kertoa lapsille. Vastauksissa korostui lasten tiedon- ja vanhempien tuentarve. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän raportissa joka laati ehdotuksia kuritusväkivallan vähentämiseksi Suomessa edelleen. Työryhmän raportti luovutettiin ministeri Paula Risikolle 22. lokakuuta 2010. Työryhmän puheenjohtajana oli lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Kesällä 2010 lapsiasiavaltuutetun työn tueksi perustettiin Keski-Suomen alueella toimivista vaikuttajanuorista koostuva nuorten neuvonantajaryhmä. Neuvonantajaryhmän tarkoituksena on vahvistaa lasten ja nuorten äänen kuulumista lapsiasiavaltuutetun toimiston työssä. Elina Nivala sekä Mirkka Jalonen-Alava olivat vuonna 2010 vastuussa Neuvonantajaryhmän perustamisesta ja toiminnasta. Elina Nivala vastasi ryhmän toiminnan suunnittelemisesta sekä nuorten neuvonantajien hakuprosessista. Syksyn 2010 kokousten valmistelusta ja ryhmäläisten tutustumisillan vetämisestä vastasi Elina Nivala yhdessä Mirkka Jalonen-Alavan kanssa. Maria Kaisa Aula toimi kokousten vetäjänä. Lasten ja nuorten neuvonantajaryhmän näkemykset ja mielipiteet ovat olleet tärkeä osa esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun lausuntojen työstämisessä, jolloin lausunnoissa ovat mukana lasten ja nuorten omat ajatukset ja kokemukset heitä koskettaviin asioihin liittyen. Neuvonantajaryhmä on lapsiasiavaltuutetun kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta ollut vaikuttamassa lapsiasiavaltuutetun opiskeluhuoltolakiin liittyvän lausunnon, äänioikeusikärajatyöryhmän raporttiin liittyvän lausunnon sekä alkoholimainontaa selvittäneen työryhmän muistioon liittyvän lausunnon sisältöön. Neuvonantajaryhmän mielipiteet ovat olleet vaikuttamassa myös YK:n lapsen oikeuksien komitealle tammikuussa 2011 annettuun raporttiin. 2.3 Yhteistyö Suomen Lasten Parlamentin kanssa Lapsiasiavaltuutettu tiivisti ja suunnitelmallisti yhteistyötään Suomen Lasten Parlamentin (SLP) kanssa vuonna 2010. Suomen Lasten Parlamentille lähetettiin vuoden aikana kaksi kirjettä, joista toinen liittyi kuritusväkivaltakyselyyn ja toinen lapsiasiavaltuutetun viisivuotissyntymäpäiviin ja alueellisiin täysistuntoihin. 3

Lapsiasiavaltuutettu sai suunnitteluapua sekä vastaajia kuritusväkivaltakyselyyn Suomen Lasten Parlamentin kautta. Lisäksi lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Suomen Lasten Parlamentti tiivisti verkkoyhteistyötään viisivuotissyntymäpäiviin liittyen. Lapsiasiavaltuutettu näkyi myös SLP:n alueellisissa täysistunnoissa viidellä eri paikkakunnalla. Suomen Lasten Parlamentin kanssa tehtävästä yhteistyöstä vastasi vuoden alussa Elina Nivala ja siitä eteenpäin Mirkka Jalonen-Alava. Kouluruokaan vaikuttaminen oli SLP:n ja lapsiasiavaltuutetun tärkeä yhteistyöteema. 26.10. järjestettiin yhdessä Maa- ja metsätalousministeriön kouluruokahankkeiden johtoryhmän ja kansallisen ruokakulttuurikampanjan kanssa tapahtuma. Siinä julkistettiin Suomen Lasten Parlamentin ja lapsiasiavaltuutetun toimiston laatima kouluruokakysely, jota tarjottiin kunnille ja kouluille lasten mielipiteiden selvittämiseksi. Kysely perustui lapsiasiavaltuutetun ja SLP:n hallituksen keskusteluun. Lapsiasiavaltuutettu keräsi SLP:n istunnoissa marras-joulukuussa 2010 lapsilta ja aikuisilta avoimella kyselyllä kuulumisia. Samalla vastanneet saivat osallistua arvontaan. Palkinnoksi arvottiin yhteensä kymmenen lapsiasiavaltuutetun T-paitaa 1. Kysely/arvontalomakkeen täytti yhteensä 274 lasta, nuorta ja aikuista, joista noin puolet (132) lähetti terveisiä tai toivomuksia lapsiasiavaltuutetulle. Terveisten lisäksi vastaajista 79 osallistui vain arvontaan ja 63 lähetti ainoastaan onnitteluja. Osa onnitteluista ja terveisistä on luettavissa Lasten sivuilla Synttäri-osion Lue terveisiä -kohdasta osoitteessa: http://www.lastensivut.fi/index.php/juhlavuosi/nayta/viisivuotisjuhlavuosi. Kouluruuan parantaminen, kouluaineiden valinnaisuus ja oppilaiden kuuleminen koulussa ja laajemminkin kotikunnassa nousivat tärkeimmiksi asioiksi lapsiasiavaltuutetun kyselyssä Suomen Lasten Parlamentin jäsenille. Näiden lisäksi paljon mainintoja sai myös perheiden arjen tukeminen. Joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että asiat ovat Suomessa aika hyvin. Kyselyn tuloksia käytetään monipuolisesti lapsiasiavaltuutetun toiminnassa. Joulun alla lapsiasiavaltuutettu ja Suomen Lasten Parlamentti lähettivät yhteisen joulukirjeen, jonka aiheena olivat köyhyyden aiheuttamat ongelmat lasten elämässä ja lapsiköyhyyden vähentäminen. Kirje lähetettiin lapsiasiavaltuutetun joulutervehdyksen yhteydessä. Kirje oli SLP:n hallituksen jäsenten laatima. Lapsiasiavaltuutetun toimistoa edustivat Suomen Lasten Parlamentin säätiön hallituksessa Maria Kaisa Aula ja varalla Elina Nivala. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toimi lisäksi SLP:n neuvottelukunnan puheenjohtajana. 2.4 Yhteistyö Selviytyjät-ryhmän kanssa Pesäpuu ry:n Selviytyjät-ryhmän kanssa vuonna 2009 käynnistettyä yhteistyötä jatkettiin vuonna 2010. Pesäpuu ry on lastensuojelun erityisosaamisen järjestö ja sen Selviytyjätryhmässä on sijaishuollossa ja jälkihuollossa olevia tai olleita nuoria. He ovat osallistuneet Pesäpuu ry:n Ikkuna Omaan Elämään -hankkeen lastensuojelun kehittämistoimintaan. Lapsiasiavaltuutettu on käynyt ryhmän kanssa vuoropuhelua sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksista lastensuojelun asiakkaina. Heiltä saatua tietoa on käytetty lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä. 1 Minulla on sanottavaa, Anna mun olla lapsi tai Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia 4

Lapsiasiavaltuutetun toimistosta on oltu mukana kehittämässä esitemateriaalia, joka on tarkoitettu sijaishuoltoon siirtyville lapsille ja nuorille. Lapsiasiavaltuutettu oli mukana myös 17.11.2010 ensimmäistä kertaa järjestetyssä sijaishuollon Minä Selviydyn - foorumissa, johon osallistui noin 30 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2011 yksi toiminnan painopiste on sijaishuollossa olevien lasten osallisuuden parantaminen. Selviytyjät-ryhmän kanssa on yhdessä suunniteltu sijaishuollossa olevien lasten tapaamisia, jotka on tarkoitus toteuttaa vuoden 2011 aikana. Tapaamisten tarkoituksena on keskustella lasten kanssa heidän oikeuksiensa toteutumisesta ja kokemuksistaan sijaishuollossa ja yleensä lastensuojelun asiakkaina. 2.5 Lapsen oikeuksien esitteet ja lapsiasiavaltuutetun T-paidat Lapsen oikeuksien esitteitä, joita on julkaistu suomen-, ruotsin-, englannin-, venäjän-, pohjoissaamen-, koltansaamen- ja inarinsaamenkielisinä sekä viittoma- ja romanikielellä. Esitteitä lähetettiin pyynnöstä postitse järjestöille ja yhdistyksille sekä jaettiin eri tilaisuuksien yhteydessä. Esitteistä otettiin vuoden 2010 aikana yhteensä 1000 kappaleen painos. Lisäksi jaettiin vastaavasti UNICEF:n tuottamaa pienten lasten esitettä. Lapsiasiavaltuutetun T-paitaa tilattiin lisää 300 kappaletta kahdella suosituimmalla tekstillä. T-paitaa jaettiin palkintona kilpailuissa ja messukyselyissä. Lapsen oikeuksien esitteet ovat luettavissa myös verkkojulkaisuina lapsiasiavaltuutetun sivuilla. Lapsiasiavaltuutetun toimiston yhtenä hankkeena on ollut vuoden 2010 aikana saattaa alkuun Compasito-käsikirjan (Compasito - Manual on Human Rights Education for Children) kääntäminen suomen kielelle. Ylitarkastaja Elina Nivala on ollut mukana kääntämis- ja julkaisuprosessissa osallistumalla Compasito-käsikirjan kustannusneuvotteluihin Lasten Keskuksen kanssa sekä yhteistyöverkoston kokoamiseen rahoituksen järjestämiseksi. Elina Nivala on avannut keskustelua Euroopan neuvoston suuntaan kääntämisluvan saamiseksi. Lupa Compasito-käsikirjan kääntämiseen suomen kielelle saatiin Euroopan neuvostolta joulukuussa 2010. Käsikirjan käännösprosessi jatkuu vuoden 2011 aikana. 2.6 Lasten verkkosivut Lapsiasiavaltuutetun lasten sivujen kohderyhmänä ovat alakouluikäiset ja tavoitteena tiedottaminen lapsen oikeuksista. Päätavoitteena oli vuonna 2010 lasten osallistumista edistävien toimintamallien kehittäminen. Niiden yhtenä tarkoituksena on ollut edistää sivujen käyttöaktiivisuutta. Vuoden 2010 lasten sivujen toiminnassa panostettiin erityisesti kummiryhmätoimintamallin, Sisu-kiertueen sekä teemasivujen toimintamallien kehittämisessä. Lisäksi aloitettiin Apua moneen ongelmaan -osion suunnitteleminen lastensivuille. Osion tarkoituksena on tarjota lapsille tietoa ja vertaistukea heitä mietityttävistä aiheista ja elämäntilanteista. Osion varsinainen toteutus tapahtuu vuoden 2011 aikana. Kummiryhmätoimintamallissa on mukana kahdeksan kummiryhmää. Toimintamallin tarkoituksena on saada kummiryhmät selkeillä ja konkreettisilla tehtävänannoilla aktiivisesti mukaan toimintaan heti lukukauden alussa sekä pitää kummiryhmät ajan tasalla lasten sivujen tapahtumista kuukausittain lähetettävän kummiryhmäkirjeen avulla. (Kummiryhmätoimintamallista tarkemmin liitteenä olevassa lasten sivujen omassa toimintakertomuksessa). 5

Sisu-kissa vieraili vuoden 2010 aikana yhteensä viidessä koulussa, keväällä Suolahdessa, Kuopiossa ja Tampereella sekä syksyllä Kokkolassa ja Kempeleessä. Sisu-kissan vierailujen tuloksena lasten sivuille ilmestyi koulujen oppilaiden ajatuksia ja kuvauksia siitä, mitkä paikat kouluun liittyvässä ympäristössä ovat mukavia ja mihin paikkoihin oppilaat toivovat parannusta kouluissaan. Vuoden 2010 aikana lasten sivuilla julkaistiin kolme uutta teemaa: Maailman paras koulu, Iloa eläimistä ja Köyhyys. Maailman paras koulu -teemasivuilla julkaistiin uutinen, jossa kerrottiin, millainen on lasten mielestä iloinen koulu sekä juttu vanhan ajan koulupäivästä. Lapset saivat myös itse kirjoittaa tarinoita maailman parhaasta koulusta, keskustelaa kiusaamisen ehkäisemisestä koulussa sekä äänestää, mihin koulun rahoja tulisi käyttää, jos koulu yllättäen saisi ylimääräistä rahaa. Iloa eläimistä -teema julkaistiin toukokuussa. Teemaan liittyen julkaistiin uutinen lemmikkieläinpuiston elämistä sekä haastattelu, jossa lapset kertoivat omista lemmikeistään. Teemasivuilla sai myös piirtää suosikkieläimensä, keskustella lemmikeistä tai omista lemmikkitoiveista, äänestää hauskinta eläintä sekä täyttää eläinaiheisen ristikon. Köyhyys oli sivujen teemana syksyn 2010 ajan. Teeman suunnittelua varten otettiin käyttöön uusi chat-toiminto. Chat-toiminnon perustamisen ajatuksena oli ensin keskustella yhden kummiryhmän kanssa köyhyydestä ja näin kuulla lasten toiveita ja ajatuksia teemaan liittyen. Kummiryhmäkeskustelusta tehtiin tiivistelmä, joka julkaistiin teemasivulla. Teeman tiimoilta haastateltavana oli MLL:sta Esa Iivonen, joka kertoi köyhyyden merkityksestä lapsille ja lapsiperheille Suomessa. Uutisen teemana oli köyhien lasten auttaminen ja keskustelua sivuilla käytiin köyhyyden merkityksestä ja tavoista auttaa köyhiä. Teemasivun äänestyksessä sai valita, mitä itse voisi lahjoittaa köyhien hyväksi. Teemasivuilla julkaistiin myös video lapsista, jotka asuvat Pakistanissa köyhissä oloissa. Alkuvuonna 2010 Lasten sivuilla oli Uudenvuoden ympäristölupaus -kilpailu, jonka järjestivät yhteistyössä lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Luonto-Liitto. Kilpailun voittajiksi valittiin Pyykösjärven päiväkodin ympäristökerho Neulaset Oulusta ja MLL:n Tampereen osaston päiväkerhoryhmä Kipparit Tampereelta. Molempien ryhmien ympäristölupaukset olivat niin huolella tehtyjä, että kilpailuraati ei osannut valita yhtä voittajaa. Kippareiden ympäristölupaukset olivat hyvin monipuolisia ja tarkasti suunniteltuja ja Neulasten työssä lapsen äänen kunnioittaminen oli erinomaista. Palkinnoksi Neulaset ja Kipparit saivat tarroja ja lapsiasiavaltuutetun t-paidat, jotka Elina Nivala kävi toimittamassa päiväkoteihin henkilökohtaisesti. Lisäksi ryhmien kesken arvottiin Sieppo-lehden vuosikerta, jonka sai Neulaset. Sisu-tarrat lähetettiin myös hyvän kierrätysidean keksineelle Kuivasrannan päiväkodin Mustikat-ryhmälle. Lasten sivut olivat esillä monissa eri tapahtumissa, esimerkiksi ToukoFest -tapahtumassa ja Suomen Lasten Parlamentin alueellisissa istunnoissa. Lapsiasia-sivua on hyödynnetty lasten sivujen tiedottamisessa ja syksyllä 2010 lähetettiin Koulutuksen tutkimuslaitoksen kautta tiedote lasten sivuista kaikille Suomen kouluille. Lasten sivuilla oli kävijöitä vuonna 2010 (tammi-marraskuussa) yhteensä 16 201 ja käyntejä 22 558. Lasten sivuista neljä suosituinta sisältöä olivat sivun näyttökertojen ja yksittäisten kävijöiden mukaan lapsen oikeuksien peli, lapsen oikeudet, lasten elämää ja teemasivu. Lasten verkkosivujen toiminnasta on vastannut lapsiasiavaltuutetun toimistossa pääosin suunnittelija Mirkka Jalonen-Alava. Lastensivujen suunnittelu ja toteutustyössä on ollut mukana Agora Centeristä erityisesti Terhi Tuukkanen (päivitys- ja kummiryhmävastuu) 6

ja Jukka Varsaluoma (tekninen toteutus) sekä Medita Communication Oy:sta Arja Liinamaa (haastattelut). (Liitteenä lasten sivujen toimintakertomus 2010). 2.7 Osallistumista messuille ja tapahtumiin Kesäkuun alussa 15. kerran 2010 järjestetyssä ToukoFest -tapahtumassa oli aiempien vuosien tapaan mukana lapsiasiavaltuutetun toimiston osasto. ToukoFest on Keski- Suomen suurin nuortentapahtuma, johon osallistui n. 7000 nuorta vuonna 2010. ToukoFestin teemana oli Tarmo, tuoden esille nuorten vaikuttamis- ja toimintamahdollisuudet. ToukoFest -tapahtuma oli kaksipäiväinen, jonka ensimmäisenä päivänä tapahtumassa vierailivat alakoululaiset ja toisena päivänä yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat, josta syystä toimiston osaston toteutustapa vaihteli näinä kahtena päivänä. ToukoFest ja marraskuussa vietetyssä My Way -tapahtumissa lapset ja nuoret vastasivat lapsiasiavaltuutetun toimiston kyselyyn, jossa kysyttiin vastaajan mielestä tärkeintä kasvattajaa, perustelua tälle sekä vastaajan toiveita kasvattajille. ToukoFesteillä kyselyyn vastasi 153 alakoululaista ja 78 yläkoululaista. Myös Nuorten Keski-Suomi ry:n organisoimat My Way -messut olivat kaksipäiväiset ja niihin osallistui n. 4000 nuorta. Kuudennen vuoden teemana oli vaikuttavuus, aktiivisuus, osallisuus ja yrittäjyys. Messut sijoittuivat perinteisesti nuorten vaikuttamisviikolle. Kesäkuun kyselyn tulosten, lapsiasiavaltuutetun nuorten neuvonantajaryhmän kanssa käydyn keskustelun sekä SLP:n lapsiedustajien chat-keskustelun pohjalta esitti Elina Nivala lapsiasiavaltuutetun 5-vuotisjuhlassa puheenvuoron Lasten ja nuorten omia näkökulmia kasvatukseen. Elina Nivalan puheenvuoro on julkaistu lapsiasiavaltuutetun sivuilla. Kyselyt toimivat pohjana myös vuonna 2011 ilmestyvässä vuosikirjassa. Tapahtumissa lapsiasiavaltuutetun osaston suunnittelusta ja toteutuksesta vuonna 2010 vastasi Mirkka Jalonen-Alava ja Elina Nivala. 2.8 Lasten ja nuorten tapaamiset sekä esiintymiset lapsen oikeuksien merkeissä Lapsiasiavaltuutetun toimintavuoteen kuuluivat lasten ja nuorten tapaamiset, joita lapsiasiavaltuutetulla ja lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilökunnalla oli useita laajasti ympäri Suomea. Maria Kaisa Aula osallistui 23 tapaamiseen ja lakimies Jaana Tervo tapasi lasten ja nuorten ryhmiä seitsemän kertaa. Ylitarkastaja Elina Nivala tapasi viisi kertaa ja suunnittelija/ylitarkastaja Mirkka Jalonen-Alava 12 kertaa. Toistuvimmat lasten ja nuorten tapaamiset liittyivät SLP-yhteistyöhön, nuorten neuvonantajaryhmän toimintaan sekä Selviytyjät-ryhmän tapaamisiin. Lisäksi tehtiin erilaisia vierailuja. Mirkka Jalonen-Alava osallistui Katten Samin kanssa toukokuussa 2010 leirikouluun Norjassa, jonne osallistui yhteensä neljä kuudetta luokkaa Suomesta ja Ruotsista. Yhtenä teemana leirillä olivat lapsen oikeudet. Vuoden 2010 aikana tavattiin yhteensä noin 660 lasta ja nuorta. (Liitteenä lapsiasiavaltuutetun ja toimiston henkilökunnan lasten ja nuorten tapaamiset). Ylitarkastaja Elina Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula esiintyi vuoden 2010 aikana 51 ja Nivala 7 aikuisille suunnatussa tilaisuudessa. Esiintymisten aiheena olivat erilaiset 7

näkökulmat lapsen oikeuksiin ja ne liittyivät tiiviisti myös toimiston vaikuttamistyöhön. Lapsiasiavaltuutetun luentojen aineistona oli usein lasten näkökulma omiin oikeuksiinsa ja hyvinvointiinsa. Esitykset perustuivat Asiaa Aikuisille! -selvityksen tuloksiin. Lapsen oikeuksien päivän 20.11.2010 teemana oli yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus. Lapsiasiavaltuutettu ja Suomen UNICEF osallistuivat Rovaniemellä UNICEFkaupunkivuoden seminaariin ja tapahtumiin sekä julkistivat yhteisen kannanoton aiheesta. Toimiston muut työntekijät, lakimies Jaana Tervo, ylitarkastaja Anne Hujala, suunnittelija/ylitarkastaja Mirkka Jalonen-Alava ja ylitarkastaja Satu Siitari, esiintyivät yhteensä 13 tilaisuudessa. Liitteenä lapsiasiavaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilökunnan julkiset esiintymiset ja vierailut. 2.9 Kansainvälinen yhteistyö lasten ja nuorten osallistumiseen liittyen Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ja suunnittelija Mirkka Jalonen-Alava osallistuivat Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkoston (ENOC) 14. vuosikokoukseen Strasbourgissa lokakuussa 2010. Kokouksen teemana oli Kuunnellaan lapsia ja otetaan heidät mukaan omien oikeuksiensa edistämiseen ja toimeenpanoon. Ensimmäistä kertaa lapsiasiavaltuutettujen kokouksen yhteydessä oli heidän nuorten neuvonantajiensa verkoston (ENYA) kokoontuminen sekä nuorten ja lapsiasiavaltuutettujen yhteinen keskustelu. Nuoret olivat jo verkkokeskusteluissa valmistautuneet neljän teemaa käsittelyyn (väkivalta, terveys, koulutus ja uudet teknologiat). Samoin lapsiasiavaltuutetut olivat pohjustaneet samoja teemoja. Näistä käytiin yhdessä vilkasta keskustelua. Suomesta mukana oli nuorten neuvonantajaryhmän itsensä äänestämät edustajat Anna Koivu ja Santeri Lohi. Maria Kaisa Aula toimi väkivalta-teeman keskustelun koordinoijana ja valmistelijana. Lisäksi hän on ENOC:n taloudenhoitaja ja työvaliokunnan jäsen. Mirkka Jalonen-Alava toimi nuorten koordinaattorina. Anna Koivu osallistui aktiivisesti väkivalta-teeman ja Santeri Lohi ja Mirkka Jalonen-Alava koulutusteeman keskusteluun. Suomen lähettiläänä Euroopan neuvostossa toimiva Irma Ertman järjesti Suomen osanottajille ja aikuisille vastaanoton omassa residenssissään. Strasbourgin pormestari piti vastaanoton kaikille osallistujille. Nuorten ohjelmaan kuului paljon tutustumista ja keskustelua teemoista sekä ENYA-verkkofoorumista välineenä. Lapsiasiavaltuutettujen pohjoismaisen kokouksen (Kööpenhamina 2. 4.6.2010) aiheena oli lasten ja nuorten näkökulma lastensuojeluun ja sijaishuoltoon. Lapsiasiavaltuutetut laativat aiheesta yhteisen aloitteen, joka Suomessa lähetettiin sijaishuollon valvonnasta vastaaville viranomaisille. Lasten ja nuorten aseman vahvistaminen sijaishuollon valvonnassa oli esillä myös tapaamisessa Valviran edustajien kanssa joulukuussa sekä lastensuojelun laatusuosituksista annetussa lausunnossa. 8

3 Vaikuttamistyö 3.1 Yleistä Lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä kantavina teemoina vuoden aikana olivat tarve vahvistaa perheiden ongelmia ehkäiseviä palveluita sekä saada lasten tieto mukaan koulun ja palveluiden kehittämiseen. Työssä korostettiin, että Lasten osallistuminen ei ole ensisijaisesti kiinni rahasta vaan aikuisten asenteista ja toimintatavoista. Vuoden aikana aloitettiin yhteistyö lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa vuoden 2011 eduskuntavaalien teemoihin sekä hallitusohjelmaneuvotteluihin vaikuttamisessa. Mukana olivat aiemmat yhteistyötahot, joista tärkein on Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Tavoitteena oli vuoden aikana jo vaikuttaa niin, että talouden näkymien heikentyminen ei johtaisi leikkauksiin lasten ja perheiden palveluista tai etuuksista sen paremmin valtion kuin kuntienkaan päätöksenteossa. Eropalveluiden kehittämisaloitteella lapsiasiavaltuutettu toi myös esille lasten arjen tarpeita hallitusohjelmakeskusteluihin. Tärkeänä tavoitteena vuoden aikana oli lapsipolitiikan rakenteiden vahvistaminen valtioneuvostotasolla sekä pysyvien lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan yhteistyön johtamisen rakenteiden luominen politiikkaohjelman päättymisen jälkeen. Kuntayhteistyössä päällimmäisenä aiheena oli vaikuttaminen lastensuojelun laatuun. Myös perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako kytkeytyivät kuntavaikuttamiseen. Lapsiasianeuvottelukunnan lastensuojelujaosto perehtyi avoimen adoption mahdollisuuksiin, turvapaikanhakijalasten vastaanottoon sekä vankiperheiden lasten asemaan. Vammaisten lasten asioissa tehtiin yhteistyötä VAMLAS-säätiön ja YTRY-verkoston kanssa kansallisen VAMPO-ohjelman lapsinäkökulman vahvistamiseksi. Lausuntoja annettiin valtionhallintoon yhteensä 39 ja osallistuttiin yhdeksään valtionhallinnon työryhmään. 3.2 Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2010: Lapsen oikeudet Suomen esityslistalle Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2010 vuosikirjan yhtenä merkittävänä teemana oli lapsiasiavaltuutetun työn ensimmäisen viisivuotiskauden arviointi. Kirjan aiheina olivat lisäksi talouslaman lapsiin kohdistuvien haittojen lievittäminen sekä romanilasten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten arjen haasteet. Vuosikirjassa esillä olivat myös koulun, pienten lasten palveluiden sekä eroperheiden palveluiden kehittäminen. Lapsen edun toteutumista ja toteuttamista suhdanteista riippumatta arvioivat haastatteluissa Kuntaliiton asiantuntija Sirkka Rousu, joka toi esille hyvin tehdyn suunnitelman merkitystä päätöksenteossa kunnissa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen, joka korosti tuloerojen kasvun kohdistuvan kipeimmin lapsiperheisiin sekä lastenpsykiatri Jukka Mäkelä, joka painotti lapsen yksilöllistä huomioon ottamista päiväkodissa ja koulussa. Vuosikirjan osiossa Lapset ja nuoret oman elämänsä asiantuntijoina Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Johanna Barkman sekä Pesäpuu ry:n Selviytyjät-ryhmän jäsenet korostivat nuorten omaa osuutta lastensuojelun kehittämisessä. Selviytyjät-ryhmä syntyi 9

vuonna 2008 Johanna Barkmanin projektin yhteydessä. Projektin aihe liittyi nuoriin lastensuojelun sijaishuollossa. Et sä ollutkaan sellainen, kuin luulin -artikkelissa Marika Manner, Mirikli Långström ja Leif Långström pohtivat romanilapsen ja -nuoren asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Artikkelissa romanipoliittista ohjelmaa valmistelleen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän sihteeri Hannele Syrjä toi esille lapsiasiavaltuutetun julkaisun Enemmän samanlaisia kuin erilaisia merkityksen romanilasten ja -nuorten oman äänen esiintuojana. Tutkijoiden Pekka Junkalan ja Sanna Tawahin toteuttamassa selvityksessä haastateltiin 36 eripuolella Suomea asuvaa romanilasta ja -nuorta. Vaikuttamista lapselle tärkeiden palveluiden kehittämiseen vuosikirjan osiossa Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskus-projektin johtaja Heikki Koiso-Kanttila korosti erovanhemmille annettavan tuen merkitystä lapsen edun arvioinnissa. Lapsiasiavaltuutettu julkaisi marraskuussa 2010 yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton ja Väestöliiton kanssa aloitteen Lapsen paras etusijalle eropalveluissa, jossa ehdotettiin ministeriöissä laadittaviksi eropalveluiden kansalliset kehittämislinjaukset aloitteessa esitettyjen periaatteiden pohjalta. Lapsiasiavaltuutettu julkisti syksyllä 2009 omat teesinsä Lasten varhaisten vuosien palveluista parempi kokonaisuus, jotka korostivat palveluiden kehittämistä kokonaisuutena lapsen edun näkökulmasta. Vuosikirjassa puheenvuoron saivat lisäksi Samu, Toni ja Janet Grundström. Janet Grundström on vertaistukea vammaisten lasten perheille tarjoavan Leijonaemotyhdistyksen projektityöntekijä. Artikkelissa todettiin yksiselitteisesti, että vammaisten lasten oikeuksissa ja palveluissa on parantamisen varaa. Lapsiasiavaltuutettu aloitti vuonna 2009 selvityksen, jossa kartoitettiin sairaalassa olevien, pitkäaikaissairaiden ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten tilannetta. Julkaisu aiheesta ilmestyy keväällä 2011. Vuosikirjassa haastateltiin myös monilapsisen perheen äitiä ja aktiivista kuntalaista Kaarina Torkkolaa, joka on tehnyt valtuustovuosinaan monia aloitteita kunnallisen lapsi- ja perhepoliittisen neuvoston perustamiseksi omassa kotikunnassaan Haapajärvellä. Haapajärven perusturvajohtajana toiminut Heleena Talala kertoi haastattelussa, että lapsiasianeuvosto hakee vielä toiminnallista muotoaan, mutta sen tehtäväksi on annettu kunnan hyvinvointisuunnitelman edellyttämä lasten ja nuorten hyvinvoinnin arviointi ja kehittäminen. Lapsiasiavaltuutettu on toimintansa alusta asti pitänyt yhteyttä tiiviisti useiden yhteistyötahojen kanssa. Lapsiasiavaltuutetun yhteistyötahot arvioivat vuosikirjassa myönteisesti ensimmäistä viisivuotiskautta. Lapsen oikeuksien tunnettuus on kasvanut ja lasten ja nuorten ääni on vahvistunut yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kokonaisnäkemys lasten arjesta on kehittynyt myös valtionhallinnossa. Yhteistyötahoista lapsiasiavaltuutetun toimintaa arvioivat LSKL:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi, LSKL:n erityisasiantuntija Auli Paavola, ohjelmajohtaja Inka Hetemäki Suomen UNICEF:sta, nuorisoasiainneuvos, nuorisoyksikön päällikkö Olli Saarela OKM:stä, MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen, STM:stä KASTE-ohjelman lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämisteeman ohjelmajohtaja, kehittämispäällikkö Riitta Viitala, pääsihteeri Kalevi Virtanen Seurakuntien Lapsityön Keskuksesta sekä Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaa 2010 painettiin 3000 kappaletta. Ensimmäistä kertaa samaan vuosikirjajulkaisuun oli yhdistetty sekä suomen- että ruotsinkielinen osio. Vuosikirjan tiivistelmä oli kirjoitettu suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi ja 10

pohjoissaameksi. Vuosikirjajulkaisu jaettiin tasavallan presidentti Tarja Haloselle, ministereille, kansanedustajille, valtionhallinnon virkamiesjohdolle, ministereiden avustajille, lapsiasianeuvottelukunnalle ja muille vastaaville toimijoille, lapsi-, nuoriso-, ja perheasiain järjestöille, yliopistoille, jokaiseen kuntaan, saamelaiskäräjien jäsenille sekä muille toiminnasta kiinnostuneille yhteistyötahoille ja sidosryhmille. Vuosikirja luovutettiin ministeri Paula Risikolle ja valtioneuvoston lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman ministeriryhmälle 26.5.2010. 3.3 Vaikuttaminen valtionhallinnossa Valtioneuvoston piirissä lapsiasiavaltuutetun tärkein yhteistyökumppani oli lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma. Lapsiasiavaltuutetun tavoitteena oli vuoden aikana tukea pysyvien lapsipolitiikan rakenteiden luomista valtioneuvostoon politiikkaohjelman päättymisen jälkeen vuonna 2011. Tässä tarkoituksessa tuettiin valtionhallinnossa vahvempaa lasten hyvinvoinnin seurantaa, päätösten lapsivaikutusten arviointia, lasten osallistumisen edistämistä ja lapsen oikeuksien tiedotusta. Lapsiasiavaltuutettu oli puheenjohtajana Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit - työryhmässä, jonka tulokset käsiteltiin politiikkaohjelman ministeriryhmässä marraskuussa 2010. Lapsiasiavaltuutettu oli jäsenenä lapsen oikeuksien kansallista viestintästrategiaa laatineessa työryhmässä, joka luovutti ehdotuksensa ministeri Wallinille maaliskuussa 2010. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu oli mukana lapsi- ja nuorisopolitiikan hallinnon rakenteet -työryhmässä, joka ehdotti kolme vaihtoehtoa pysyviksi ministeriötason rakenteiksi lasten, nuorten ja perheiden politiikan koordinaatioon. Yhteistyötä politiikkaohjelman kanssa tehtiin myös lapsivaikutusten arvioinnin tilaa Suomessa koskevan tutkimuksen tekemisessä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto osallistui vuoden aikana politiikkaohjelman työryhmien lisäksi seuraavien valtionhallinnossa lainsäädäntöä tai muita toimenpiteitä valmistelevien työryhmien työhön: - Työryhmä EN:n lasten seksuaalisen hyväksikäytön vähentämistä koskevan yleissopimuksen ratifioimiseksi (OM) (Jaana Tervo) - Kansallista kuritusväkivallan vastaista toimintaohjelmaa laativa työryhmä (STM) (Maria Kaisa Aula) - Kuvaohjelmalainsäädännön uudistus (OPM) (Maria Kaisa Aula) - Talouden kasvun edellytyksiä selvittävä työryhmä (VNK) (Maria Kaisa Aula) - Päihdeperheiden lasten palveluiden parantamista arvioiva työryhmä (STM) (Maria Kaisa Aula) - Vanhempainvapaatyöryhmä (STM) (Maria Kaisa Aula puheenjohtajana) Lisäksi lapsiasiavaltuutetun toimisto osallistui seuraaviin valtionhallinnon yhteistyöverkostoihin: - Syrjinnän seurantaryhmä (SM) (Anne Hujala) - YES 3 -hankkeen johtoryhmä (SM) (Elina Nivala) - Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman johtoryhmä (Maria Kaisa Aula) - Kouluruokahankkeiden johtoryhmä (MMM) (Maria Kaisa Aula/ Elina Nivala) - Tietoturvapäivän ohjausryhmä (LVM) (Elina Nivala) 11

Lapsiasiavaltuutettu avasi vuoden 2010 tietoturvapäivän, jonka aiheena oli lasten internet-turvallisuus. Lapsiasiavaltuutettu ja Pelastakaa Lapset ry. vetosivat aloitteessaan 8.2.2010 päätoimittajiin lasten yksityisyyden suojan kunnioittamiseksi, kun heidän kuviaan julkaistaan. Vaikuttamistyössä tärkeä teema vuoden aikana oli perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistukseen vaikuttaminen. Tähän liittyen ylitarkastaja Elina Nivala osallistui Nuorisoasiain neuvottelukunnan Peruskoulu 2020 -työryhmän kokouksiin. Lausunnossa OKM:lle lapsiasiavaltuutettu korosti lapsen oikeuksien näkökulmaa ja lasten ja nuorten kuulemista koulussa ja opetukseen liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa. YES 3 -hankkeessa lapsiasiavaltuutetun toimisto oli yhteistyökumppanina lasten ja nuorten kokemaa syrjintää selvittäneessä hankkeessa. Siinä hyödynnettiin aineistona toimiston aiemmissa romani- ja saamelaislapsia koskevissa selvityksissä saatuja tuloksia. Elina Nivala osallistui lisäksi Itä-Suomen yliopiston lehtorin tehtävässään tutkimushankkeeseen, joka julkaistiin 15.3.2011. Vanhempainvapaajärjestelmää uudistavan työryhmän työssä lapsiasiavaltuutetun tavoitteena oli edistää pienten lasten varhaisten vuosien palveluista vuonna 2009 tehdyn aloitteen mukaisesti mm. vanhempainvapaan pidentämistä. Vaikuttamistyössä tavoitteena oli myös lasten päivähoidon, esiopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen paremmin kokonaisuutena. Tähän liittyen tehtiin eri tahojen kanssa yhteinen aloite STM:lle varhaiskasvatuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen vauhdittamiseksi. Vanhempien päihteidenkäytön lapsille aiheuttamien haittojen vähentäminen oli esillä maaliskuussa yhdessä A-klinikkasäätiön ja Lasinen Lapsuus -hankkeen kanssa järjestetyssä seminaarissa eduskunnassa 18.3.2011. Seminaari myötävaikutti päihdeperheiden lasten asemaa selvittävän työryhmän perustamiseen samana keväänä. Lapsiköyhyyden vähentäminen ja vaikuttaminen valtion päättäjiin oli aiheena eri tahojen yhteisessä seminaarissa myös 18.3.2011. 3.4 Lapsen paras etusijalle eropalveluissa Lapsiasiavaltuutetun yhtenä tavoitteena on saada seuraava hallitus sitoutumaan eropalveluiden kehittämiseen lapsen edun näkökulmasta. Lapsioikeudellisia palveluita sekä näiden yhteydessä erotilanteen neuvovia ja ohjaavia tukipalveluita tulee kehittää kansallisesti kokonaisuutena sekä kuntien yhteistyönä alueellisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä oikeusministeriön tulisi yhteistyössä ottaa perheiden ja lasten suojeleminen ja tukeminen erotilanteissa sekä pitkittyneissä huoltoriidoissa yhdeksi painopistealueeksi. Lapsen paras etusijalle eropalveluissa eropalveluiden kehittämisaloitteessa on esitetty periaatteet, joiden pohjalta lapsiasiavaltuutettu, Väestöliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto ehdottavat, että ministeriöt laatisivat eropalveluiden kansalliset kehittämislinjaukset. Kehittämislinjauksen tavoitteiksi ehdotetaan 1) Palvelujen suuntaamista eron varhaiseen vaiheeseen, 2) Lapsen näkökulman esiin nostamista, 3) Sovittelevaa työotetta palveluissa ja oikeuskäsittelyssä, 4) Tehokkaampia keinoja puuttua pitkittyneisiin huoltoriitoihin, 5) Tehokasta tiedottamista palveluista, niiden 12

hyödyistä sekä eron riskeistä, 6) Palveluita myös parisuhteen tukemiseen sekä perhevalmennusta, 7) Täytäntöönpanosovittelun kehittämistä, 8) Tarvittaessa pitempiaikaista, monimuotoista tukea, 9) Alueellisesti kattavia tasalaatuisia palveluita, 10) Varhaisen tuen rahoituksen turvaamista valtion budjetissa ja 11) Kehittämis- ja tutkimustyöhön panostamista. Eropalveluiden kehittämisaloite julkistettiin kansallisessa erofoorumissa 11.11.2010. Se luovutettiin oikeusministeri Tuija Braxille sekä peruspalveluministeri Paula Risikolle. Eropalveluiden kehittämisaloitteen pohjalta lapsiasiavaltuutettu, Väestöliiton sekä Lastensuojelun Keskusliiton edustajat tapasivat oikeusministeri Tuija Braxin tammikuussa 2011. Oikeusministeri Brax otti kiinnostuksella vastaan aloitteen lapsiperheiden eropalveluiden kehittämisestä lapsen edun näkökulmasta. Julkaisua painettiin 1500 kappaletta ja se lähetettiin keskeisille kansallisille toimijoille. Julkaisu on myös luettavissa verkkoversiona lapsiasiavaltuutetun sivuilla (julkaisuja 2010:4). 3.5 Vaikuttaminen lastensuojelun laadun parantamiseksi Yhteistyössä Kuntaliiton kanssa tärkeimpänä aiheena vuoden aikana oli vaikuttaminen lastensuojelun laadun parantamiseksi. Lapsiasiavaltuutetun, Lastensuojelun Keskusliitto ja Kuntaliitto laativat yhteisen julkaisun Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin? Puheenvuoro lastensuojelun vaikuttavuudesta. Sen taustalla oli havainto siitä, että lastensuojelu ei pysty turvaamaan kaikille sijoitetuille lapsille hyvään lapsuuteen kuuluvaa turvallisuutta ja pysyvyyttä. Aihe on inhimillisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti erittäin ajankohtainen. Puheenvuoro pyrki nostamaan esiin lastensuojelun ja sijaishuollon ehkäisevää luonnetta ja vahvistamaan lapsen asioita edistävää ja lapsen arvon tunnistavaa lastensuojelua. Puheenvuorossa myös esitettiin lastensuojelun tiedontuotantoa vahvistettavaksi ja lastensuojelun rakenteita kehitettäväksi. Selvitys tilattiin perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen- Korhoselta ja sosiaalityön professori Tarja Pösöltä. Tämä selvitys julkistettiin Lastensuojelun vaikuttajafoorumissa toukokuussa 2010. Sen selvityksen myös toivottiin antavan aineksia jatkokeskusteluun lainsäätäjien, kuntapäättäjien sekä lasten ja perheiden hyväksi työskentelevien ammattilaisten keskuudessa. Selvitys on julkaistu lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla (julkaisuja 2010:3). 3.6 Lapsiasiavaltuutetun antamat lausunnot Vuoden 2010 aikana annettiin kaiken kaikkiaan 39 lausuntoa. Annettujen lausuntojen lukumäärä pysytteli kutakuinkin samana kuin vuonna 2009. Eri ministeriöille lausuntoja annettiin 24 ja eduskunnan valiokunnille yhteensä 5. Merkittävä uusi kokonaisuus lausunnoissa oli maahanmuuttajien kotouttamista ja vastaanottoa koskevat lakien uudistukset, joissa lapsiasiavaltuutettu korosti lapsen mielipiteen selvittämistä YK-sopimuksen 12 artiklan mukaisesti. Lausunnot huomioitiin hyvin lakiuudistuksissa. Ihmisoikeusinstituutioiden kehittäminen lapsinäkökulmasta oli laajasti esillä yhdenvertaisuuslain, yhdenvertaisuusdirektiivin ja uuden ihmisoikeusinstituution perustamista koskevissa lausunnoissa. Lapsiasiavaltuutetun kannalta tärkeä 13

oli myös vaikuttaminen kansalliseen romanipoliittiseen ohjelmaan lasten osallistumisen vahvistamiseksi. Annetut lausunnot: 21.1.2010 Lausunto luonnoksesta Euroopan neuvoston yleissopimukseksi koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja niiden vastaista toimintaa. 22.1.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta (STM:n selvityksiä 2009:48). 8.2.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto oikeusministeriön asettaman työryhmän selvityksestä Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuus ja valvonta. Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2009:17. 12.2.2010 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kysely ihmisoikeuksista oikeudenkäytössä, erityisesti alaikäisiä koskevasta oikeudenkäytöstä. 18.2.2010 Lapsiasiavaltuutetun kannanotto perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamiseen 18.2.2010. 1.3.2010 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle; STM:n lausunto ulkoasiainministeriölle Suomen 5. ja 6. määräaikaisraportista kidutuksen vastaiselle YK:n komitealle. 19.3.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto edunvalvonta-asioiden selvitystyöryhmän ehdotuksesta holhoustoimesta annetun lain ja holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamiseksi. 23.3.2010 Kirje venäjän lapsiasiavaltuutetulle. 31.3.2010 Kommenttilausunto Euroopan neuvostolle asiakirjasta 4th Draft of the Council of Europe, Guidelines on Child-Friendly Justice. 12.4.2010 Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta toimikunnan mietinnöstä; OM 12/42/2006. 29.4.2010 Lausunto ulkoasiainministeriölle; luonnos Euroopan Neuvoston yleissopimukseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja niiden vastaista toimintaa koskevaksi yleissopimukseksi. 29.4.2010 Lausunto ulkoasiainministeriölle; YK; kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus; komitean Suomen 5. ja 6. määräaikaisraportista antamien loppupäätelmien kohdan 16 täytäntöönpanon seuranta. 29.4.2010 Statement to James Anaya, UN Special Rapporteur on the Situation of Human Rights and Fundamental Freedoms of Indigenous Peoples. 30.4.2010 Lausunto opetusministeriölle työryhmän muistiosta. Uusi kuvaohjelmalainsäädäntö. 18.5.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto; Valtioneuvoston kirjelmä (U44/2008/jatkokirjelmä) ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta. 18.5.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto; HE 37/2010 laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden lopettamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. 21.5.2010 Kommenttilausunto sosiaali- ja terveysministeriölle; Yleissopimus lapsen oikeuksista/ Aloite laatia yksilövalitusmekanismin perustava valinnainen lisäpöytäkirja sopimuksineen; Suomen kanta. 14

14.6.2010 Lausunto ulkoasiainministeriölle; YK; OHCR; CAT; Suomen 5. ja 6. määräaikaisraportti kidutuksen vastaiselle komitealle. 24.6.2010 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi kotouttamisen edistämisestä. 6.8.2010 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta. 9.8.2010 Lausunto oikeusministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annettujen lakien muuttamisesta. 9.8.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietinnöstä. 20.8.2010 Lapsiasiavaltuutetun vastaus Euroopan komissiolle kyselyyn lapsen oikeuksista Euroopan Unionissa. 31.8.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto selvityksestä "Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportti." 31.8.2010 Lausunto Raha-automaattiyhdistykselle Imetystuki ry:n hakemuksesta Esteetön imetys (2011 2013). 31.8.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto alkoholimainontaa selvittäneen työryhmän muistiosta. 9.9.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelevan työryhmän ehdotuksista. 21.9.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto; HE 78/2010 laiksi rikoslain 21 luvun 16 :n muuttamisesta; Alaikäiseen ja läheiseen kohdistuneiden rikosten säätäminen virallisen syytteen alaisiksi. 29.9.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto hallintovaliokunnalle; K17/2010 Kansallinen ihmiskaupparaportoija, Kertomus; Ihmiskauppa ja siihen liittyvät ilmiöt sekä ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutuminen Suomessa. 28.10.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 185/2010). 2.11.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle opiskeluhuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 8.11.2010 Lapsiasiavaltuutetun lausunto äänioikeusikärajatyöryhmän raportista "Nuorten ääni - aikuisten uurna?" Oikeusministeriön julkaisuja 49/2010. 17.11.2010 Lausunto ulkoasiainministeriölle lapsen oikeuksia ja lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa koskeva YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselma 13/20. 30.11.2010 Lausunto ulkoasiainministeriölle EN:n ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamista valmistelevan työryhmän mietinnöstä. 7.12.2010 Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle (HE 190/2010 vp) uudeksi kuvaohjelmalainsäädännöksi. 8.12.2010 Lapsiasiavaltuutetun asiantuntijakuuleminen eduskunnan sivistysvaliokunnassa 8.12.2010 Hallituksen esityksestä eduskunnalle (HP 190/2010 vp) uudeksi kuvaohjelmalainsäädännöksi. 9.12.2010 Kannanotto lapsen oikeuksista uskonnollisissa yhteisöissä. 21.12.2010 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lastensuojelun laatusuosituksista. 15

3.7 Lapsiasiavaltuutetun ja lapsiasianeuvottelukunnan aloitteet Lapsiasiavaltuutettu teki toimintavuoden aikana 5 aloitetta. Näitä on käsitelty jo edellä vaikuttamista koskevissa kohdissa. Tärkein oli eropalveluiden kehittämistä koskeva aloite. Aloitteet olivat seuraavat: 3.2.2010 Vapausrangaistusta suorittavan henkilön perheen toimeentulon turvaaminen. 8.2.2010 Vetoomus lasten yksityisyyden suojan kunnioittamiseksi heidän kuviaan julkaistaessa 8.2.2010. 9.2.2010 Lapsiasiavaltuutetun kannanotto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä 240/2009 vp laiksi ulkomaalaislain muuttamiseksi (yksin tulevien maahanmuuttajalasten iän arviointi kokonaisvaltaisesti). 22.6.2010 Lapsiasiavaltuutetut peräävät sijaishuollon valvontaan lapsinäkökulmaa. 4.11.2010 Vetoomus laajapohjaisen työryhmän asettamiseksi laatimaan uutta varhaiskasvatuslainsäädäntöä. 11.11.2010 Aloite eropalveluiden kehittämiseksi lapsen edun näkökulmasta. Lapsiasianeuvottelukunnan lastensuojelujaosto perehtyi vuoden aikana avoimen adoption käyttöön lastensuojelun välineenä, yksin tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanoton siirtämiseen osaksi lastensuojelupalveluita sekä vankiperheiden lasten aseman parantamiseen. Vankiperheitä koskeva aloite valmistui vuoden 2011 alussa. Anne Hujala osallistui lisäksi vankiperheverkoston työhön ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula esiintyi vankiperheverkoston seminaareissa vuoden aikana. Lapsiasianeuvottelukunta teki aiheista seuraavat aloitteet: 11.3.2010 Lapsiasianeuvottelukunnan kannanotto yksin maahan tulevien turvapaikanhakijalasten vastaanoton kehittämisestä. 11.3.2010 Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan yhteistyö vakinaistettava valtionhallinnossa. 11.3.2010 Lapsiasianeuvottelukunnan aloite ns. lastensuojelullisesta adoptiosta ja eräistä muista adoptioon liittyvistä seikoista. 3.8 Raportointi YK:n lapsen oikeuksien komitealle sekä lasten oikeusturvan kehittäminen ja parantaminen Lapsiasiavaltuutettu valmistautui vuoden aikana raportoimaan YK:n lapsen oikeuksien komitealle lapsen oikeuksien tilasta Suomessa. Kyseessä oli ensimmäinen lapsiasiavaltuutetun oma raportti YK-komitealle. Tätä varten koottiin laajasti lapsiasiavaltuutetun viisivuotisen työn aikana tehtyjä raportteja ja selvityksiä sekä konkretisoitiin toimenpide-ehdotuksia. Raportin valmistelusta vastasi lakimies Jaana Tervo. Raportti valmistui käännettäväksi aivan vuoden lopulla ja toimitettiin YKkomitealle vuoden 2011 alussa. Liittyen YK-raporttiin lapsiasiavaltuutettu selvitti lasten ja nuorten oikeusturvan kehittämistä Suomessa. YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli aiemmin vuonna 2005, että lapsiasiavaltuutetulla tulisi olla mahdollisuus ottaa vastaan ja tutkia lasten tekemiä valituksia. Muutos edellyttäisi kuitenkin tarkkaa selvittelyä ja erityisesti henkilöstöresurssien lisäämistä, josta syystä lapsiasiavaltuutettu piti parempana lapsen 16

oikeuksien valtavirtaistamista osaksi muiden valvojien toimintaa niin, että lasten tosiasialliset mahdollisuudet ottaa ihmisoikeustoimijoihin ja lainvalvojiin yhteyttä paranisivat. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa tehtiin vuoden 2010 aikana liittyviä selvityksiä sekä aloitettiin tätä tavoitteleva yhteistyö eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston kanssa. Lapsiasiavaltuutettu teki keväällä 2010 kyselyn ihmisoikeus- ja laillisuusvalvojille selvittääkseen, kuinka lapsiystävällisiä toimijoiden valitus- ja kantelumekanismit ovat. Kysely osoitti sen, että lapset ottavat asiassaan erittäin harvoin itsenäisesti yhteyttä ja mahdollisuudet lasten itsenäisiin yhteydenottoihin ovat puutteelliset, sillä järjestelmä on hajanainen eikä Suomessa ole kehitetty riittävästi lasten ja nuorten osallisuutta tukevia oikeusturvakeinoja. Lapsiasiavaltuutettu on käynnistänyt yhteistyötä ihmisoikeus- ja laillisuusvalvojien kanssa tarkoituksena auttaa lapsiystävällisten palvelun kriteereiden luomisessa, viranomaisten kouluttamisessa sekä tiedottamisessa lapsille heidän käytettävissään olevista oikeusturvakeinoista. Tähän liittyy myös lapsiasiavaltuutetun keväällä 2010 aloittama selvitys potilasasiamiestoiminnan lapsiystävällisyydestä. Valtion valvonta- ja oikeusturvaviranomaiset näyttivät edellä mainitun kyselyn vastauksissaan olettavan, että potilas- ja sosiaaliasiamiehet paikallistason toimijoina ohjaisivat ja neuvoisivat lapsia ja nuoria oikeusturva-asioissa. Potilasasiamiesselvityksessä kävi ilmi, että lasten ja nuorten itsenäiset yhteydenotot ovat marginaalisia eivätkä pääasiassa aikuisten käyttöön tarkoitetut oikeusturvakeinot ole lapsiystävällisiä. Asiamiesten itsenäinen ja riippumaton toiminta asema ei myöskään ole riittävän vahva ja monin paikoin terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköissä ei asiamiehille ole varattu riittävästi toimintaresursseja. Sosiaaliasiamiesten toiminnan lapsiystävällisyydestä lapsiasiavaltuutettu on tehnyt selvityksen vuonna 2008 ja se on luettavissa lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla. Potilasasiamiesselvitys julkaistaan keväällä 2011 lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla. Lasten ja nuorten terveydenhuoltoon liittyvät oikeusturvakysymykset sekä itsessään terveydenhuollon kehittäminen lapsiystävällisempään suuntaan olivat yhtenä lapsiasiavaltuutetun teemana vuoden 2010 aikana. Lapsiasiavaltuutettu aloitti yhteistyötä Suomen NOBAB ry:n kanssa. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on tehdä Suomessa laajemmin tunnetuksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvia lasten sairaanhoidon standardeja. Tarkoituksena on myös korostaa lapsen oman mielipiteen ja kokemuksen huomioon ottamista ja merkitystä hoitoa suunniteltaessa, toteutettaessa ja kehitettäessä. Useissa lapsiasiavaltuutetulle tulleissa kansalaisyhteydenotoissa on tuotu esille erityisen ongelmallisena että, edelleen lasten vanhempien läsnäoloa sairaalassa lapsen tukena ja turvana on rajoitettu ja vanhemmilla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi yöpyä lapsen luona sairaalassa. Toinen keskeinen ongelma on ollut se, että lasten sairaanhoitoa yritetään siirtää aikuisten osastoille. Lapsella on Eurooppalaisen Lapsen oikeudet sairaalassa -linjauksen mukaan oikeus tulla hoidetuksi muiden samassa kehitysvaiheessa olevien lasten kanssa. Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelun edunvalvojahankkeen kanssa on tehty yhteistyötä. Lapsiasiavaltuutettu oli 16.3.2010 hankkeen kanssa järjestämässä seminaaria Lapsen oikeus osallisuuteen häntä koskevassa päätöksenteossa. Edunvalvojahankkeessa pyritään kehittämään lastensuojelun edunvalvontaa sekä lapsen edunvalvontaa häntä koskevissa rikosasioissa huoltajan ollessa estynyt puolueettomasti valvomaan lapsen etua. 17