Mielenterveyden edistäminen katsaus kansainväliseen toimintaan. Eija Stengård

Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät Taru Kaivola

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEIDEN ASUMIS- JA HOIVAPALVELUISSA. Tamminen Nina & Solin Pia (toim) Nina Tamminen

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto NEUVOSTON ISTUNTO 6. kesäkuuta 2011 (TYÖLLISYYS, SOSIAALIPOLITIIKKA, TERVEYS JA KULUTTAJA-ASIAT)

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Jorma Posio

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Mielenterveyttä ja hyvinvointia koskeva

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Terveyden edistämisen laatusuositus

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Mielenterveys voimavarana

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Mielenterveyttä kaikille!

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveyden edistäminen opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Mielenterveys- ja päihdestrategiat linjauksista toimenpiteisiin Heli Hätönen, TtT, Projektipäällikkö Esa Nordling, PsT, Kehittämispäällikkö

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija

Kuntamarkkinat

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Yksi elämä -terveystalkoot

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

Terveyttä edistävä mielenterveystyö Terveyden edistämisen juhlasymposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tiina Saarela

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Mielenterveys voimavarana


Terveyden edistämisen neuvottelukunta

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät Paasitorni, Helsinki

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Transkriptio:

Mielenterveyden edistäminen katsaus kansainväliseen toimintaan Eija Stengård

Sisällys Mitä mielenterveys on? Mitä mielenterveyden edistäminen on? Kansainvälinen toiminta 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 2

Mitä on mielenterveys? Jokainen tietää mitä se ei ole, mutta kukaan ei ole täysin varma siitä, mitä se on. (Hill 1995) 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 3

Hyvän mielenterveyden tunnusmerkkejä ovat (Lönnqvist ym.): kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunneilmaisuun kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan vaikeuksien kohdatessa työ niiden voittamiseksi, ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten sietäminen ja valmius elämän muutoksiin todellisuudentaju, jotta osaamme erottaa oman ajatusmaailmamme ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressin keskellä sosiaalinen itsenäisyys, hyvin kehittynyt identiteetti ja yksilöllinen luovuus 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 4

Mielenterveyden merkitys korostuu tulevaisuuden yhteiskunnassa Psyykkiset kyvyt ja hyvinvointi korostuvat entisestään: joustavuus, innovatiivisuus, luovuus, sosiaaliset taidot, verkostoituminen, kyky valita ja omaksua relevanttia tietoa ja oppia jatkuvasti uutta Suurimmat uhat ovat syrjäytyminen, köyhyys, mielenterveyden ongelmat ja häiriöt sekä päihdeongelmat ja addiktiot Keskeiseksi haasteeksi nousevat mielenterveyden suojelu ja edistäminen 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 5

Mitä mielenterveyden edistäminen on? 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 6

Mielenterveyden edistäminen (mental health promotion / improvement) Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jolla tarkoituksena on parantaa väestön ja / tai yksilöiden mielenterveyttä Mielenterveyden edistäminen on yläkäsite, joka sisältää mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mielenterveysongelmien ehkäisyn mielenterveyspotilaiden elämänlaadun parantamisen itsemurhien ehkäisyn. 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 7

Mielenterveyden edistämisen periaatteet Ei terveyttä ilman mielenterveyttä Mielenterveys on osa terveyttä ja siten ensiarvoisen tärkeä yksilöiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta (positiivinen mielenterveys) Hyvä mielenterveys on yksilöiden ja yhteisöjen tärkeä voimavara, joka vaikuttaa myönteisesti koko yhteiskunnan toimintaan ja tuottavuuteen Osa terveyden edistämistä: painopiste on mielenterveyttä suojaavissa tekijöissä sekä hyvinvoinnin ja elämänlaadun vahvistamisessa 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 8

Mielenterveyden edistämisen periaatteet Terveys kaikissa politiikoissa Terveyden ja mielenterveyden determinantit ovat pääosin terveyssektorin ulkopuolella Sosiaaliset, sosioekonomiset ja fyysiset ympäristöt keskeisiä vaikuttajia väestön ja yksilöiden mielenterveyteen Toiminta toteutuu useilla tasoilla ja useiden sektoreiden yhteistyönä 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 9

Mielenterveyden edistäminen on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää toimintaa monella tasolla 1. Tietoperustan vahvistaminen ja olemassa olevan tiedon välittäminen kuntien käyttöön 2. Strategiatyön tukeminen 3. Hyvien toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen 4. Rakenteiden ja osaamisen vahvistaminen 5. Asenteisiin vaikuttaminen 8.2.2011 Eija Stengård 10

Mielenterveyden edistäminen toteutuu kolmella tasolla: 1. Yksilötaso Determinantit: lapsuusajan kehitys, stressi ja vaikeat elämäntapahtumat Tavoitteet: pärjäävyyden lisääminen vahvistamalla itsetuntoa ja elämänhallinta- ja selviytymiskeinoja (esim. kehittämällä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä tukemalla vanhemmuutta) 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 11

Mielenterveyden edistäminen toteutuu kolmella tasolla: 2. Yhteisötaso Determinantit: sosiaalinen tuki, kansalaisuus ja osallisuus Tavoitteet: lisätä sosiaalista tukea ja osallisuutta lisätä lähiympäristöjen turvallisuutta ja viihtyisyyttä tukea vanhemmuutta ja vertaistukea kehittää mielenterveyttä edistäviä sosiaali- ja terveyspalveluja edistää mielenterveyttä kouluissa ja työpaikoilla (esim. kiusaamisen ehkäisy) 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 12

Mielenterveyden edistäminen toteutuu kolmella tasolla: 3. Rakenteet Determinantit: turvallisuus, asuminen, työllisyys, taloudellinen toimeentulo, liikenne, koulutus, kulttuuri sekä poliittiset rakenteet syrjinnän ja epätasa-arvon vähentämiseksi Tavoitteet: koulutukseen pääsyn varmistaminen mielekkään työn, asumisen, tarvittavien palvelujen ja tuen tarjoaminen haavoittuville ryhmille 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 13

Kansainvälinen toiminta 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 14

Kansainvälinen toiminta: WHO WHO:n mielenterveysjulistus ja strategia 2005 ja niiden toteutumisen seuranta (mm. Baseline selvitys) WHO Euron projektit: Empowerment ja Improving the health and well-being of children and young people with intellectual disability WHO CC:n toiminta mielenterveyden edistämisen alueella (Skotlanti, Suomi, Irlanti, Slovenia, Hollanti, Ranska, Australia, Ruotsi) 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 15

Kansainvälinen toiminta: Global Consortium for the Advancement of Promotion and Prevention in Mental Health (GCAPP) GCAPP on maailmanlaajuinen mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän mielenterveystyön verkosto perutettiin 1997; THL liittynyt jäseneksi 2010 Visio: Koko maailmassa kehitetään mielenterveyden edistämistä ja mielenterveys- ja käytöshäiriöiden ehkäisyä osana yksilöiden ja perheiden yleistä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämistä toimintaohjelmien, interventioiden ja tutkimusten avulla Päätoiminta konferenssi joka 2. vuosi http://www.gcappmentalhealth.org/home.asp 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 16

8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 17

Kansainvälinen toiminta: Mielenterveys EU:n terveysagendalla EU voi harjoittaa ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa ja pyrkiä edistämään jäsenmaiden välistä yhteistyötä EU:lla ei ole toimivaltaa mielenterveyspalvelujen suhteen (Kansanterveysartikla 152 ) 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 18

Kansainvälinen toiminta: Mielenterveys EU:n terveysagendalla Suomen EU-puheenjohtajuus 1997 nosti mielenterveysasiat EU:n terveyspolitiikan agendalle WHO:n Euroopan alueen ministerikokouksen julistus mielenterveyden haasteisiin vastaamisesta Euroopassa ja ratkaisujen löytämisestä 2005 EU:n Vihreä kirja "Väestön mielenterveyden parantaminen Tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia" 2005 ja siitä annettu päätöslauselma 2006 EU:n mielenterveyssopimus 2008 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 19

Kansainvälinen toiminta: EU:n mielenterveyssopimus 2008 Esiteltiin korkean tason mielenterveyskokouksessa kesäkuussa 2008 Ministerit, asiantuntijat, potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat ja muut sidosryhmät Kehotetaan kumppanuustoimintaan: tavoitteena yhteiset toimintasuositukset Tunnustetaan hyvän mielenterveyden kaikille tuomat terveydelliset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt ja tarve päästä eroon mielisairauteen edelleen liitetyistä tabuista ja häpeästä 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 20

Mielenterveyssopimuksen painopistealueet: Depression ja itsemurhien ehkäisy Nuorten mielenterveyden edistäminen ja koulutus Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen Mielenterveysongelmiin liittyvän stigman ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 21

Depression ja itsemurhien ehkäisy Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien koulutus Itsemurhavälineiden saatavuuden rajoittaminen Väestön ja ammattilaisten tietoisuuden lisääminen mielenterveyskysymyksistä Itsemurhan riskitekijöiden vähentäminen (päihteet, sosiaalinen syrjäytyminen, depressio ja stressi) Tukitoimet itsemurhayrityksen jälkeen sekä itsemurhan tehneiden omaisille (esim. kriisipuhelin) 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 22

Nuorten mielenterveyden edistäminen ja koulutus Kouluissa tapahtuva varhainen puuttuminen Vanhemmuuden tukeminen Mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvä koulutus terveydenhuollon, koulutuksen ja nuorisotoimen työntekijöille Sosio-emotionaalisten taitojen oppiminen osaksi opetussuunnitelmaa sekä harrastustoimintaa Kiusaamisen, väkivallan ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy Osallistuminen koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan ja työhön 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 23

Mielenterveys työpaikoilla Työpaikkojen organisaation, sen kulttuurin ja johtamistavan kehittäminen mielenterveyden edistämiseksi mukaan lukien työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Hyvinvointiohjelmat, joiden avulla ehkäistään mielenterveyttä heikentäviä tekijöitä (stressi, häirintä ja väkivalta, päihteet) sekä varhaisen puuttumisen käytännöt Mielenterveysongelmista kärsivien työntekijöiden kuntoutus sekä työssä pysymisen ja työhön paluun tukeminen 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 24

Ikääntyneiden mielenterveys Aktiivisen osallistumisen edistäminen mukaan lukien fyysinen aktiivisuus ja koulutusmahdollisuudet Joustavat eläkkeelle jäämisen järjestelmät, jotka mahdollistavat kokoaikaisen tai osa-aikaisen työssä käymisen pidempään Hoidossa olevien henkilöiden mielenterveyden edistäminen sekä avohoidossa että laitoksissa Omaisten tukeminen 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 25

Mielenterveysongelmiin liittyvän stigman ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen Stigman vastaiset kampanjat mediassa, kouluissa ja työpaikoilla tavoitteena mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden osallisuus Asiakaslähtöisten mielenterveyspalvelujen kehittäminen Mielenterveysongelmista kärsivien osallisuuden aktiivinen edistäminen parantamalla pääsyä työhön ja koulutukseen Mielenterveysongelmista kärsivien ja heidän läheistensä mukaan ottaminen päätöksentekoon 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 26

Mielenterveyssopimuksen implementointi (konferenssit) Lapset ja nuoret, syyskuu 2009 Depression ja itsemurhien ehkäisy, joulukuu 2009 Iäkkäiden mielenterveys, kesäkuu 2010 Stigma ja sosiaalinen syrjäytyminen, marraskuu 2010 Työelämä, maaliskuu 2011 Eu-Compass for Action on Mental Health and Well being (tietokanta hyvistä käytännöistä) http://ec.europa.eu/health/mental_health/policy/inde x_en.htm 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 27

ProMenPol www.mentalhealthpromotion.net ProMenPol -hankkeen tavoitteena on etsiä ja levittää mielenterveyden edistämisen työkaluja koulujen, työpaikkojen ja ikääntyneiden asumispalveluiden käyttöön Työkalut on koottu tietopankkiin, josta löytyy myös opas työkalujen käyttöönottoon Työkalut soveltuvat niin päätöksentekijöiden, tutkijoiden kuin käytännön työntekijöidenkin käytettäväksi 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 28

ProMenPol www.mentalhealthpromotion.net Tietopankki sisältää englannin-, saksan-, hollannin-, viron-, suomen- ja ruotsinkielisiä työkaluja ja siitä voi tehdä erilaisia hakuja esimerkiksi kielen tai toimintaympäristön mukaan Tietopankki on ollut koekäytössä eri maissa. Saadun palautteen perusteella siitä muokattiin lopullinen versio, joka julkaistiin vuoden 2009 lopussa Tärkeää saada mukaan kaikki suomenkieliset työkalut ilmoitathan omistasi! Varmista tiedonsaanti tilaa uutiskirje! 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 29

Kiitos mielenkiinnosta! Harjoita sattumanvaraista ystävällisyyttä ja levitä hassua kauneutta Maailmanlaajuinen teemaviikko 15.-21. helmikuuta www.actsofkindess.fi 8.2.2011 WHO CC / Eija Stengård, 2009 30