Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari



Samankaltaiset tiedostot
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Taudinaiheuttajat siemenillä

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Marja Poteri ja Arja Lilja

DNA:n informaation kulku, koostumus

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Geenitekniikan perusmenetelmät

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Biomolekyylit ja biomeerit

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, lajistopainotettu suoraviljely

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Tervasroson ja männynneulasruosteen levinneisyys puoliloiskasveilla Oulun kaupunkialueella

Bioteknologian perustyökaluja

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen

Etunimi: Henkilötunnus:

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Molekyylibiologiaan perustuvat mikrobiyhteisömääritykset ja niiden käyttökohteet yhdyskuntajätevesien käsittelyssä

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Viemärivesivaurion toteaminen rakennusmateriaali- ja pintanäytteistä qpcr-menetelmällä

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Tärkeimmistä metsien sienitaudeista

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi raames

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Uutta pikadiagnostiikkaan

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset

Käänteisestä rokotetutkimuksesta ratkaisu flavobakteeriongelmiin?

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

Luontolähtöistä. räjähtävää taudinhallintaa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla

Perinnöllisyyden perusteita

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Vuoristoniluri-niminen, Länsi-Kanadan normaaliin

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

GMO analytiikka Annikki Welling Kemian tutkimusyksikkö Evira

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK7192 Kiwalab,

Nimi sosiaaliturvatunnus

TESTAUSSELOSTE. materiaalinäyte, suoraviljely, Valvira 1/2016

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Oluen valmistuksen mikrobiologiaa ja kontaminaatioiden hallinta

Materiaalinäytteiden suoramikroskopointija viljelymenetelmien vertailu. Tuija Häkkilä Aerobiologian yksikkö

Pro Clean ja Ultrasnap pikatestien hyödynnettävyys ja luotettavuus rakenneavauksissa

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

M I K P I N T A S I V E L Y N Ä Y T T E E T. Jokivarren koulu Sorvatie 16 Vantaa Hanke 5271

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

Haavan (Populus tremula) ja hybridihaavan (P.

Uusi sisäilman laadun tutkimusmenetelmä

Haitalliset vieraat tuotantokasvit sekä taudit ja tuholaiset. Terho Hyvönen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) & Työryhmä

Maaperäeliöt viljelijän tukena

TESTAUSSELOSTE materiaalinäyte, laimennusviljely

Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.

Muovimatot VOC:t, mikrobit ja toksisuus. Loppuseminaari Ulla Lignell RTA 3

Näin käytät oppikirjaa

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Kauhavan kaupunki, Pernaan koulu

Transkriptio:

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat = patogeenit ja muut tuhoa aiheuttavat eliöt (sienet, bakteerit, virukset, levät, loiskasvit, hyönteiset, selkärankaiset, jne.) Abioottiset taudinaiheuttajat = tekijät, jotka johtuvat ilmastosta, maaperästä, mekaanisesta rasituksesta, ympäristön muutoksista, jne. Juurikääpä Kuva Erkki Oksanen, METLA http://www.metla.fi/metinfo/metsi enterveys/kuvadocs/al003-6.htm Koivun levälaikku http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/kuvadocs/a 3sc452.htm Kirjanpainaja Luonnossa erilaiset taudinaiheuttajat usein vaikuttavat kohteeseensa yhdessä! http://www.metla.fi/metinfo/ metsienterveys/kuvadocs/a 5rj42.htm Ahava http://www.metla.fi/metinfo/metsien terveys/kuvadocs/ap56-3.htm Salama http://www.metla.fi/metinfo/metsientervey s/kuvadocs/jai001-4.htm Kaliumin puutos Metsäpatologia tutkii metsäpuiden taudinaiheuttajia

Metsäpuiden taudit Metsäpuiden taudit viittaavat yleensä jonkin pieneliön eli mikrobin (sienet ja sienen kaltaiset eliöt, bakteerit, virukset, jne.) aiheuttamaan vaurioon Sienet ovat merkittävin metsäpuiden tauteja aiheuttava mikrobiryhmä (harmaahome, versosurma, talvihome, juurikääpä ) Sienten metsäpuille aiheuttamia haittoja: Kuolema Kasvutappio Elinkyvyn heikentyminen altistuminen hyönteis- ja myrskytuhoille

Metsäpatologia laboratoriossa Usein puita vaivaava taudinaiheuttaja tunnistetaan oireiden ja olosuhteiden perusteella ilman jatkotutkimuksia Laboratoriossa metsätuhon/taudinaiheuttajan tutkiminen siirtyy pelkällä silmällä -havaittavasta seuraavaan vaiheeseen Tavanomaisia menetelmät: Mikroskopointi Tuhonäytteiden viljely keinotekoisilla alustoilla (mikrobien selvittäminen) Erilaiset kemialliset ja muut analyysit Uusia menetelmiä: Molekyylibiologiset menetelmät http://yle.fi/uutiset/taimituhojen_tutkimus_tehostuu_suonenjoella/6901688 Kuvat Erkki Oksanen, METLA

Molekyylibiologia Molekyylibiologia tutkii biologisia ilmiöitä molekyylitasolla, erityisesti solun makromolekyylien rakennetta, toimintaa, valmistamista ja hajottamista Solun makromolekyylejä (mm.): DNA: geneettinen materiaali, geenit ovat DNA:ta RNA: tarvitaan ensisijaisesti DNA:n (geenien) toiminnan avustajana, joidenkin eliöiden geneettinen materiaali Proteiinit: valkuaisaineita, joita tehdään DNA:n ohjeen mukaan, toimivat mm. entsyymeinä ja rakennusmateriaaleina Hiilihydraatit: sokerit, tärkkelys, selluloosa

Kasvisolun rakenne TUMA: DNA, RNA, PROTEIINIT (ENTSYYMIT) SOLULIMA: PROTEIINIT, RNA, HIILIHYDRAATIT, LIPIDIT SOLUSEINÄ: HIILIHYDRAATIT (SELLULOOSA), PROTEIINIT, LIPIDIT https://peda.net/opp imateriaalit/eoppi/lukio/biologia/s ymbioosi12/kuvama ppi/luku_21 Kuusi, Picea abies Yksittäinen kasvisolu http://commons.wikimedia.org/wiki/file:norway_spruce_ needle_anatomy.jpg Kuusen neulasen poikittain leikattu ja värjätty näyte

Sienisolun rakenne HARMAAHOME KASVUSTO SIENIRIHMASTO TUMA DNA MITOKONDRIO Kuva Erkki Oksanen, METLA VAKUOLI ITIÖITÄ SOLUSEINÄ http://archive.bio.ed.ac.uk/jdeacon/microbes/applerot.htm SIENIRIHMASTOA http://beyondthehumaneye.blogspot.fi/20 10/03/grey-killer.html

Molekyylibiologia metsäpatologisessa tutkimuksessa Molekyylibiologisen tutkimuksen joitakin kohteita metsäpatologiassa: Patogeenien läsnäolon selvittäminen ja tunnistaminen erilaisista näytteistä Patogeenien ominaisuuksien selvittäminen Perusbiologia, fysiologiset ominaisuudet Tartunta- ja leviämisbiologia Isäntäkasvin ja patogeenin vuorovaikutusten selvittäminen Kasvitauteja aiheuttavien vieraslajien havainnointi/seuranta

Metsäpatologia laboratoriossa: Sienen määrittäminen kasvinäytteestä DNA:n eristäminen kasvinäytteestä (30 min) Sieni DNA:n monistaminen näytteestä qpcr (2,5 h) Etsitään tiettyä sientä Etsityn sienen läsnäolon toteaminen PCR ja geelielektroforeesi (4 h) Etsitään ennalta määrittelemättömiä sieniä Jonkin sienen läsnäolon toteaminen Näyte taimesta, pintasterilointi, sienten kasvatus keinotekoisella kasvatusalustalla, sienten puhdasviljelmät ja mahdollinen tunnistus (useita viikkoja) Kuva Erkki Oksanen, METLA Monistetun sieni-dna:n jatkotutkimus ja sienen tunnistus (1-3 vrk)

Yhteenveto: Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Laboratoriotutkimuksella voidaan tarkentaa metsäpuiden tuhojen tutkimusta Molekyylibiologiset menetelmät nopeuttavat ja monipuolistavat tuhotutkimusta Laboratoriotutkimuksella voidaan tuottaa kasvintuhoojista tietoa, joka parhaimmillaan auttaa lieventämään ja/tai estämään tautien ilmenemistä ja leviämistä Tuhotutkimukseen kehitettyjä menetelmiä voidaan soveltaa esim. kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvään tutkimukseen

Kiitos Kuusen mustakoro Kuva Erkki Oksanen, METLA Neonectria fuckeliana Kuva Marja Poteri, METLA