Hengityslaitehoito kotioloissa. Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Samankaltaiset tiedostot
ALS ja hengitys. Eija Nieminen

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

Hengitystukihoidon laitetyypit

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Neuromuskulaaripotilaan ventilaatiotukihoito

Hengityskoulu Perusoppimäärä

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Kustantajan versio

Hengitysvajaus Hengitysvajauksesta ja sen hoidosta

Hengitysvajaukseen johtavat tavallisimmat sairaudet ja pitkäaikaisen happihoidon, 2PVhoidon ja ASV-hoidon kriteerit. Tarja Saaresranta 4.2.

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

CPAP-hoidossa ongelmia? Ratkaisuehdotuksia

CPAP/2PV/ASV Tasapaineinen, itsesäätyvä APUA! - Milloin mitäkin? Tarja Saaresranta TYKS, Keuhkoklinikka

KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

Kehittynyt teknologia ventilaatiohoidossa

HENGITYSVAJAUS. Sami Mäenpää KAKS / teho-osasto

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro

Olli J. Arola; LL, EDIC. Tehohoitolääketieteen, sukellus- ja ylipainehappilääketieteen erityispätevyys

Kroonisesta keuhkosairaudesta johtuvan hengitysvajeen 2PV-hoito. Tarja Saaresranta

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

Ensiapukoulutus seuratoimijat Janne Wall sh ylempi AMK

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Pikaopas. BiPAP Synchrony

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Aikuisten ja lasten ventilaattorit. Pikaopas. Suomi

Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Pitkäaikaisen kaksoispainehengitystuen (2PV) aloituskriteerit ja hoitoperiaatteet

NONINVASIIVISTEN VENTILAATIOLAITTEIDEN KÄYTTÖ PÄIVYSTYSHOITOTYÖSSÄ

Ft Juho Hienonen Ft Kati Kinnunen

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

Unilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät

Käypä hoito -suositus. Hengitysvajaus (äkillinen)

Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä. Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1.

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen

Hengityshalvauspotilaan hoitoprosessi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa


Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Noninvasiivinen ventilaatio äkillisen hengitysvajauksen käypää hoitoa

Hengityspalje fysioterapeutin työvälineenä. Fysioterapeutti Raija Uuttu-Sinervä

Oma BiPAP-ventilaattorini. Potilasohje BiPAP A30 ja A40

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Kurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo

Pitkäaikaisen kaksoispainehengitystuen (2PV) aloituskriteerit ja hoitoperiaatteet. Tarja Saaresranta Osastonylilääkäri TYKS, Keuhkoklinikka

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

ALS fysioterapia. Pori Terhi Heikkilä fysioterapeutti

Keuhkoahtaumatauti 2007

Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

VENTILAATTORIT ENSIHOIDOSSA. Sanna Hartikainen erikoislääkäri, anestesiologia ja tehohoito FinnHEMS 60, Kuopio

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Ambulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

HENGITYS RASITUKSESSA JA HENGENAHDISTUSTILANTEESSA:

Kokemuksia NIV:stä tehovalvonnassa. Tom Bäcklund HUS, Meilahden sairaala Päivystys ja valvonta

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Vastasyntyneen ilmatieongelmat

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Obesiteetti-hypoventilaatio syndrooman (OHS) hoito potilastapausten valossa

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

Hengityslaitehoito tehohoitotyössä

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

Joka viidennen aikuisen vaiva

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala

XGEVA. (denosumabi) POTILASOPAS

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Respiraattorin käyttö ensihoidossa

Transkriptio:

Hengityslaitehoito kotioloissa Tampere 09.11.2012 Kari Saarinen Ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Teho

Seinäjoella vv 1989-2012 Mekaanista hengitystukea saaneita neurologisia/lihastautipotilaita aineistossa yhteensä 46 Tällä hetkellä elossa 22 potilasta, 11.2/100000 asukasta ALS 25, joista kuollut 22 kaksoispaineventilaatio maskilla 3 Duchenne 6 kaksoispaineventilaatio 4, trakeostomia 2 Nemaliinimyopatia 3, joista 2 muuttanut muualle kaksoispaineventilaatio 1, trakeostomia 2 muualle muuttaneilla Ondine 3, joista kuollut 1 kaksoispaineventilaatio 2, alkuun molemmilla trakeostomia vuosikausia Korkea tetraplegia 2, joista kuollut 1 trakeostomia+palleastimulaattori 1 Muut 7 kaksoispaineventilaatio/cpap kaikilla

Normaaliarvoista ph 7.35-7.45 pco2 4-6kPa kapillaarinäyte c-astrup SpO2 >95% huoneilmalla (02 21%) pulssioksimetrilla sormesta tai korvanlehdestä

Hengitysvajaus Hypoksia = kudostason hapenpuute SpO2 <90% huoneilmalla Aiheuttajana yleensä keuhko- tai verenkiertoperäinen vika Saattaa kehittyä sekundaarisesti riittämättömän keuhkotuuletuksen tuloksena Oireena paheneva hengenahdistus

Hypoventilaatio = riittämätön keuhkotuuletus ph <7.35 pco2 >7 Aiheuttajana neurologinen tai lihassairaus, joka heikentää hengitystoimintaa ja johtaa hoitamattomana krooniseen ventilaatiovajaukseen Myös muita syitä Oireena unihäiriöt, yöhikoilu, yöllinen virtsaamistarve, aamupäänsärky, päiväaikainen väsymys, sekavuus, hengitystieinfektiot

Hengityslaitehoidon tavoitteena on Turvata kudosten riittävä hapentarjonta ja Hiilidioksidin eliminaatio Taata kohtuullinen hengitystyö Estää keuhkokudoksen lisävaurioituminen hoidon seurauksena Estää riittämättömän kaasujenvaihdon aiheuttamat muut elinvauriot

Hoitoperiaatteita Tavoitteena yksilöllinen normoventilaatio pco2 4-6kPa hyperventilaation vaara! Spontaanihengitys on syytä säilyttää ja huolehtia vain välttämättömästä määrästä mekaanista ventilaatiotukea Jatkuva positiivinen ilmatiepaine parantaa keuhkojen aukipysymistä Non-invasiivinen vai invasiivinen hoito? Mahdollisimman vähän potilaana ja hoidon kohteena olemista, mahdollisimman paljon normaalia elämää

Hoitomuodot P(A)CV/(A)CV = (Avustettu) paine/tilavuuskontrolloitu hengitys SIMV = Synkronoitu jaksottainen pakollinen hengitys Edut vakaus ja varmatoimisuus elämää ylläpitävänä hoitona tasainen kaasunjakauma alhaiset ilmatiepaineet vähäiset verenkiertovaikutukset hengityslihaksiston toimintakyvyn säilyminen hengityksen säätelyn säilyminen yskimismahdollisuus sopivat myös jatkuvaan, ympärivuorokautiseen käyttöön Haitat invasiivisia hoitomuotoja, jotka edellyttävät yleensä trakeostomiaa vaativat tarkkaa valvontaa barotraumariski tiettyjen keuhkoalueiden ylivenyttymisriski infektioriski kasvaa trakeostomian myötä

Kaksoispaineventilaatio kroonisessa ventilaatiovajauksessa Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011; 127(17):1797-807 Tarja Saaresranta, Ulla Anttalainen ja Olli Polo Katsaus

Tiivistelmä 1. Hoito ei korvaa perustaudin hyvää lääkehoitoa eikä fysioterapiaa Laite avustaa potilaan hengitystä sekä sisään- että uloshengityksen aikana Hengitystyö vähenee Keuhkojen ilmapitoisuus paranee Keuhkojen venyvyys 1. komplianssi säilyy Liman poistuminen tehostuu Infektioriski vähenee Hengityksen normaali säätely säilyy Yöunen laatu ja päiväaikainen suorituskyky paranevat Vaikutus elämänlaatuun kiistaton Entä vaikutus elinikään? Ei sovellu elämää ylläpitäväksi hoidoksi, max hoitoaika 16-18h/vrk kirjallisuuden mukaan

Ongelmatilanteita Tiivistelmä 2. Nenän tukkoisuuden lisääntyminen viittaa ilmavuotoon suun kautta hoitona nenä-suunaamari, lämmittävä kostuttaja nenäkortikosteroidit suihkeena, nenän keittosuolatipat Nenänvarren painevauriot syynä sopimaton ja/tai liian tiukka naamari hoitona ja ehkäisynä naamarien kierrätys Ilman nieleminen ehkäisynä vasen kylkiasento ja hiilihappopitoisten juomien välttäminen Unen rikkonaisuus syinä psyykkiset tekijät, ilmavuoto suusta, runsas limaneritys, liian suuri painetuki, unenaikainen ylähengitystieahtauma, kivut, säryt

Vasta-aiheet Alentunut tajunnataso Epävarma ilmatie Aspiraatioriski Runsas ilman kertyminen mahaan Vaikea hengitysvajaus Runsas limaneritys Maskin huono istuvuus

Säädöistä EPAP 4-8cmH2O IPAP 6-16cmH2O nousuaika 500-800ms IPAP max, Ti max2.0-2.5s IPAP min, Ti min 0,8-1,7s hengitystaajuus 8-10/min

Hoidon seuranta Kontrolliyö 3-12kk välein neurologian osastolla pco2 x3 klo 22, 03 ja 07 SpO2 seuranta läpi yön Jos potilas on kokonaan riippuvainen hengityslaitetuesta, kotiin hankitaan kaksi konetta samoin säädöin vuorotellen käytettäväksi, akkuvarmistus Kotona pulssioksimetri vain harvoilla potilailla hoitosysteemien vakiinnuttua Trakeakanyylin vaihto yleensä hoitajarenkaan toimesta, samoin muut hengityslaitteen ja maskien vaatimat ylläpitotoimet Aktiivinen ja mutkaton yhteistyö sairaalan kanssa

Kiitos!