ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 12.11. kello 13.00 14.45 LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja Joonas Hautala Eeva Heckwolf Sinikka Hukari Ifa Kytösaho Markus Lukin Seppo Manner Jukka Niemi Pirjo Pekkarinen-Kanerva Veikko Saukkonen Alexandre Zaitsev Toni Åkerfelt Katri Kuusinen, sihteeri Rauno Tolonen, sihteeri Liikuntavirasto HKL Palmia ATT Ympäristökeskus Opetusvirasto Helsingin Energia Rakennusvalvontavirasto Tilakeskus HKR-Rakennuttaja Stara HKR-Rakennuttaja Helsingin Energia 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Edellisen kokouksen (19.6.) pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. 3. HENKILÖMUUTOKSIA Työpaikan vaihdosten takia energiansäästöneuvottelukunnan jäsenistöön on tullut muutoksia. Uusia jäseniä ovat Seppo Manner opetusvirastosta ja Toni Åkerfelt Starasta. 4. ENERGIAKOORDINAATTORITOIMINTA RAKENNUSHANKKEISSA Alexandre Zaitsev esitteli HKR-Rakennuttajan energiakoordinaattoritoimintaa rakennushankkeissa. Jotta vuodesta 2010 lähtien käytössä olleet matalaenergiaohjeet huomioitaisiin täysipainoisesti suunnitteluvaiheessa ja työmaalla, on 1
HKR-Rakennuttajassa nähty tarpeelliseksi kehittää koordinaattoritoimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Zaitsev toimii tällä hetkellä itse useassa hankkeessa koordinaattorina ja yhdessä hankkeessa kokeillaan erillisen energiakonsultin palveluja. Zaitsevin esitys on liitteessä 1. Esityksen jälkeen keskustelussa nousi esille seuraavia seikkoja kyseessä on toivottavasti vain välikauden toiminta ennen kuin alan suunnittelijat ja eri suunnittelualojen rakennuttajat osaavat huomioida vaaditut asiat riittävällä tasolla oma-aloitteisesti, toisaalta tulevaisuudessa energiatehokkuudesta saattaa edelleen vastata erillinen energiakoordinaattori tai energiatehokkuuspääsuunnittelija, joka on joko rakennuttajan tai lvi-suunnittelijan asiantuntija tai erillinen asiantuntija rakennuttajien piirissä energiakoordinaattoritoiminta on otettu hyvin vastaan ja rakennuttajien osaaminen ja mielenkiinto on kasvanut esiteltyä työkalua ei ole varsinaisesti tarpeen päivittää lähes nollaenergiaohjeiden valmistuttua, sillä menetelmän avulla varmistetaan oikeat toimenpiteet eri vaiheissa tavoitetasosta riippumatta teknologian kehitys tulee keskittymään älykkäisiin energiajärjestelmiin Jukka Niemi korosti, että paikallinen energiantuotanto ei saisi korvata tehokasta energian loppukäyttöä. Paikallistuotannossa taas suuren mittakaavan aurinkoenergiahankkeet, kuten esimerkiksi Helsingin Energian nimikkopaneelihanke Suvilahdessa, ovat aina kustannustehokkaampia tapoja kuin muutamat yksittäiset paneelit yksittäisten rakennusten katoilla. Niemi totesi myös, että ohjeistuksen huomioiminen suunnittelussa on vastuuttamiskysymys ja pohti, millaista pätevyyttä energiakoordinaattorilta voidaan edellyttää. Pirjo Pekkarinen-Kanerva kertoi, että ministeriön tekemän tulkinnan mukaan myös kaukolämmön pitäisi olla paikallista energiantuotantoa. Ifa Kytösaho esitti toiveen, että työkalua voitaisiin kehittää yhdessä kaikkien rakennuttavien tahojen (ml. HEKA ja ATT) kanssa eteenpäin ja saada siihen mukaan tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen sen sijaan, että seurataan vain E-lukua. Ympäristöministeriön Pekka Kalliomäki haluaisi huomioida laskennassa myös rakennuksen todelliset käyttöajat. 5. KÄYNNISTYNEET/KÄYNNISTYMÄSSÄ OLEVAT HANKKEET Ilmastotiekartta Markus Lukin esitteli ympäristökeskuksessa alkanutta Ilmastotiekarttatyötä, jonka tavoitteena on koota aiempien ilmastotyöhön liittyvien sitoumusten, linjausten ja strategioiden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet yhteen ja visualisoida se mahdollisimman selkeästi. Hankkeeseen on kilpailutettu sekä konsultti että infograafikko. Hanketta on esitelty muutamassa virastossa ja ensi viikolla järjestetään sidosryhmille suunnattu valmistelutyöpaja. Lukinin esitys on liitteessä 2. 2
Puheenjohtaja totesi, että tavoitteiden kokoaminen yhteen on hyvä asia. Tähän asti Helsingin Energian kehitysohjelma on dominoinut kaupungin ilmastopolitiikkaa. Kaupunginkansliassa on seurattu tarkkaan, ettei hankkeessa tuoda mukaan uusia tavoitteita ja niiden mukana kaupungille uusia kustannuksia. Keskustelussa nousi esiin seuraavia asioita: Ilmastotiekartan valmistuminen ei edellytä hyväksyntää tai päätöksiä, koska se ei sisällä uusia tavoitteita tai toimenpiteitä, vaan on tapa koota yhteen ja esittää aiempia Asioiden kiteytys ja pelkistys on oleellista, tavoitteena tulisi olla päätöksenteon tukeminen ja vaikuttavuudeltaan oikeiden toimenpiteiden valinta Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen on mukana Ristiriitaisuuksia eri sitoumusten ja tavoitteiden välillä on etsitty, mutta niitä on löydetty lähinnä sopeutumiseen liittyen Ristiriitoja saattaisi löytyä enemmän jos tarkasteltaisiin myös muita kuin ilmasto-, energia- ja ympäristöasioihin liittyviä sitoumuksia ja tavoitteita Ilmastokatu Markus Lukin kertoi lyhyesti Ilmastokatu-hankkeesta, jossa useissa kaupungeissa pyritään valitulla alueella (esim. katu, kortteli, tms.) sitouttamaan alueen asukkaita ja yrityksiä ilmastotyöhön. Helsingissä kohteeksi on valittu Iso- Roobertinkatu. Climate KIC kurssit Markus Lukin kertoi lyhyesti Climate KIC yhteistyön kautta tarjolla olevista kursseista. Sihteeri välittää tietoa tarjolla olevista kursseista saatuaan tiedon ympäristökeskuksesta. Lämpökamerakuvaus Markus Lukin kertoi lyhyesti Decumanus-hankkeesta, jossa tehdään Helsingin rakennusten katoista lämpökamerakuvaus. Hankkeen avustajiksi on sitoutunut noin sata kaupunkilaista, jotka ovat luvanneet toimittaa tiedot kotitalojensa rakenteista, eristyksistä ja kuvausyön lämpötiloista. Esitys hankkeesta on liitteessä 3. Keskustelussa pohdittiin, miten lämpökamerakuvauksen tuloksia tullaan hyödyntämään. Katri Kuusinen kertoi, että tulokset esitetään karttapalvelussa ja tavoitteena on kai osoittaa yrityksille potentiaalisia asiakkaita ja taloyhtiöille parannustarpeita. Pohdittiin riskejä, joita tulosten julkaiseminen saattaa aiheuttaa, kuten vaikutukset alueiden eriarvoistumiseen ja kiinteistöjen arvoon sekä palveluntarjoajien luotettavuus vs. taloyhtiöiden hankintaosaaminen. Päätettiin pyytää HSY:n Johannes Lounasheimoa kertomaan tarkemmin hankkeen tulosten hyödyntämisestä. 50/50 Katri Kuusinen kertoi 50/50-hankkeen olevan nyt puolivälissä ja ensimmäisen vuoden tulokset on koottu yhteen. Mukana olevien helsinkiläisten koulujen energiansäästö on keskimäärin suurempi kuin hankkeen muissa kohteissa (erityisesti ulkomailla), mutta muutamassa kohteessa säästö on jo pidempään 3
jatkuneen kehityksen tulosta eikä ainoastaan tämän hankkeen aikaansaannosta. Vaikka hankkeessa keskitytään käyttäjien toiminnallaan aikaansaamiin muutoksiin, muutamassa kohteessa on toteutettu hankkeen alussa myös energiansäästöinvestointeja. Kuusisen esitys on liitteessä 4. 6. VUODEN ENERGIARAPORTOINTI Katri Kuusinen kertoi, että vuoden energiansäästötoimintaa koskevat kyselyt ovat lähdössä hallintokuntiin vuodenvaihteen tienoilla. Kuusinen kyseli osallistujilta, onko raportin rakenteeseen, sisältöön tai tietojen kyselyyn toiveita tai kommentoitavaa, mutta muutostoiveita ei esitetty. Markus Lukin kertoi, että ympäristöraportoinnin tiedonkeruu muuttuu tänä vuonna tähtäimessä kerätyn datan avoimuus ja kysyi, kerätäänkö energiansäästötoimenpiteitä koskevat tiedot tällä kertaa yhdessä ympäristöraportoinnin tiedonkeruun kanssa. Kuusinen vastasi, että tähän mennessä saadut tiedot seuraavan ympäristöraportoinnin sisällöstä ovat vielä hyvin alustavia, mutta tiedonkeruun yhdistäminen näyttää hankalalta mm. kysyttävien tietomäärien takia. Energiansäästöraportointiin kysellään varsin yksityiskohtaista tietoa, kun taas ympäristöraportointia ollaan yksinkertaistamassa ja tiivistämässä merkittävästi. Jukka Niemi totesi, että raportointiin liittyvä kaupungin kokonaisenergiankäytön raportointi ei ole nykymuodossaan nykyaikaisella tasolla. Jos kaupunki ottaisi käyttöön Sävel Plus palvelusta koottavat kulutustiedot, energiankäyttödata olisi saatavissa kattavasti kahden päivän varoitusajalla. Niemi viittasi myös aikaisemmin tekemäänsä ehdotukseen yhteisen kehitystyöryhmän perustamisesta. Katri Kuusinen nosti esiin energiankulutustietojen saatavuuteen liittyvän valtuutusasian. Viime vuonna kaupungin johto linjasi, että Helsingin Energia voi toimittaa aiemman herrasmiessopimuksen mukaisesti kaiken kulutustiedon HKR-Rakennuttajalle Helsingin Energian yhtiöittämiseen asti. Koska yhtiöittäminen tapahtuu vuoden 2015 alussa, tarvitaan vuoden kulutustietoja koskevan tiedon luovuttamisesta uusi päätös. Kuusinen lähetti 27.10. kyselyn viime vuonna asiasta päättäneille tahoille (Sauri, Niemi, Matti Malinen), muttei ole saanut siihen vastausta. Jukka Niemi vahvisti, että kaupunki voi linjata toiminnan samaan tapaan myös tätä vuotta koskien. Kuusinen muistutti, että toinen vaihtoehto on kerätä valtakirjat kaikilta noin sadalta kaupungin eri sopimusosapuolelta, mutta työmäärän takia tätä menettelytapaa ei toivo Helsingin Energia eikä HKR-Rakennuttaja. Puheenjohtaja lupasi viedä asiaa eteenpäin. 7. ESNK 40 VUOTTA Katri Kuusinen kertoi juhlavalmistelujen etenemisestä. Juhla järjestetään kaupungintalon juhlasalissa joulukuun 17. päivä klo 14-16. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tilaisuuteen ei saada kunniavieraaksi työ- ja elinkeinoministeriä eikä ympäristöministeriä. Puheenjohtaja miettii vielä muita vaihtoehtoja. 4
Energiansäästöneuvottelukunnan osallistujat ovat täydentäneet kutsuttavien listaa ja juhlakutsut pyritään lähettämään mahdollisimman pian. ESNK:n Twitter-tilillä on noin 250 seuraajaa ja tilin syöte on upotettu nyt myös osaksi Energiatehokas Helsinki sivustoa. Helsingin energiatehokkuustyötä esittelevä julkaisu Helsingin Sanomien välissä ilmestyi 5.10. ja siitä on saatu hyvää palautetta eri tahoilta. 8. MUUT ASIAT Kokouskutsu kalenterikutsuna Sihteeri kysyi, olisiko mahdollista siirtyä kokouskutsun osalta kalenterikutsukäytäntöön tähänastisen sähköpostikutsun sijaan. Tämä helpottaisi osallistujamäärän arviointia ja kokoustarjoilujen parempaa mitoitusta. Ehdotusta kannatettiin ja päätettiin siirtyä kalenterikutsuun. Video leikkipuistojen energiansäästötoiminnasta Katri Kuusinen kertoi, että keväällä ESNK:n energiansäästökilpailun ykköspalkinnon voittaneet leikkipuistot ovat saaneet lisää julkisuutta, kun ERA17-seminaarissa esiteltiin leikkipuistojen energiansäästötyöstä tehty video. Video oli kuvattu seminaaria varten Suomen Asuntotiedon toimesta. Video on julkaistu nyt myös Energiatehokas Helsinki sivustolla. http://www.energiatehokashelsinki.fi/energiatehokkuus/esimerkit/leikkipuistot/view Kattopintaa aurinkopaneeleille Jukka Niemi esitti energiansäästöneuvottelukunnalle avoimen kysymyksen siitä, onko kaupungin rakennuksissa sopivia kohteita tai kattopintoja Helsingin Energian aurinkosähköjärjestelmille. Kattojen tulisi olla lähtökohtaisesti riittävän hyvässä kunnossa aurinkopaneelien asentamista varten, sillä kattojen kunnostus ei kuulu palvelumalliin. Soveltuvista kohteista voi ilmoittaa Niemelle. Veikko Saukkonen totesi, että kattojen kunnon arviointi on vaikeaa ilman perusteellista tutkimusta. 9. SEURAAVIEN KOKOUKSIEN ASIOITA Ilmastoveivi Johannes Lounasheimo HSY:ltä tulee esittelemään päästövaikutusten arvioinnin työkalua Ilmastoveiviä 11.12. LED-selvitys Juhani Sandström Rakennusvirastosta tulee esittelemään LED-selvityksen tuloksia 11.12. Avoin data Kutsutaan Helsinki Region Infoshare kertomaan käytännön asioita tietojen avaamiseen liittyen. 5
10. SEURAAVA KOKOUS Seuraava ESNK:n kokous on torstaina 11.12. kello 9.00 Rakennusvirastossa. Kokousten asialistalle saa mielellään esittää ehdotuksia etukäteen. 11. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 14.45. Toimeksi saaneena Katri Kuusinen sihteeri JAKELU: ESNK:n jäsenet ja sihteeristö TIEDOKSI: Kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Energiakoordinaatiotyön prosessi HKR-Rakennuttajassa, A.Zaitsevin esitys Ilmastotiekartta- ja Ilmastokatu-hankkeet, M.Lukinin esitys Decumanus-hanke, HSY:n esitys 50/50-hankkeen välituloksia, Vaasan yliopiston esitys 6