ELOKUU 2013 UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: Nolla tapaturmaa -foorumi taittanut taivalta kymmenen vuotta Jatkuvaa ja järjestelmällistä Sairaala palasi perusteisiin Historian havinaa Ajankohtaista
Jari Haijanen, turvallisuuspäällikkö Sappi Finland I Oy, Kirkniemen tehdas Nolla tapaturmaa -foorumi taittanut taivalta kymmenen vuotta Nolla tapaturmaa -foorumi on toiminut tänä vuonna kymmenen vuotta. Näin juhlavuonna on paikallaan hieman muistella foorumin syntyhetkiä ja pohtia hieman tulevaa. Virallinen lähtölaskenta alkoi 7.4.2003 Yhteiskuntavastuulla työturvallisuutta -seminaarissa pidetyssä lehdistötilaisuudesta, jossa annettiin tiedote myös Nolla tapaturmaa -foorumista. Lisäksi Jorma Saari piti luennon ensimmäisen kerran foorumin toimintaideasta. Samassa kuussa hyväksyttiin suunnitelmalla, jonka toteutukselle näytettiin vihreää valoa Sosiaali- ja terveysministeriössä. Tästä lähtien foorumi oli osa valtioneuvoston päätöksellä hyväksyttyä valtakunnallista Työturvallisuus kohti maailman kärkeä - Työtapaturmaohjelmaa 2001-2005 ja sen taustaorganisaatiot olivat Työterveyslaitos (TTL), Työturvallisuuskeskus ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluneuvottelukunnan työtapaturmajaosto. Työpaikkojen edustajista perustettiin touko- ja elokuussa kokoontunut kehittämistyöryhmä, joka yhdessä Työterveyslaitoksen projektiryhmän kanssa loi foorumin toimintatavat. Pääosin kehittämistyöryhmässä mukana olleiden työpaikkojen edustajista muodostetun johtoryhmän perustamiskokous pidettiin 15.10.2003 ja virallisesti foorumi näki päivänvalon ensimmäistä kertaa 13.11.2003. Ensimmäisen toimintavuoden aikana foorumiin liittyi 21 jäsentä. Tällä hetkellä jäsentyöpaikkoja on 304 ja niissä työskentelee yli 335.000 henkilöä. Tarkoituksenamme on, että jäsenmäärä kasvaa edelleen. Toiminnan alkuvuosina tavoitteena oli vakiinnuttaa foorumin asema, irrottautua valtiovallan huomasta (Työtapaturmaohjelmasta) ja turvata foorumin tulevaisuuden toimintaedellytykset. Tässä on toistaiseksi onnistuttu ja uskomme, että tässä onnistutaan myös jatkossa. Alkuvaiheessa kokonaan sosiaali- ja terveysministeriöltä tullut rahoitus on nyt pääosiltaan mm. jäsenmaksuista ja -seminaareista koostuvaa foorumin omaehtoista rahoitusta. Foorumi toki vastaanottaa edelleen kiitollisuudella merkittävää rahoitustukea TTL:ltä ja Työhyvinvointifoorumilta. Sikäli kuin tilanne säilyy ennallaan, foorumin rahoitus on turvattu myös näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmän puheenjohtaja Jari Haijanen. Operatiivisesta toiminnasta on alusta lähtien vastannut Työterveyslaitoksen projektiryhmä, joka on toiminnan vakiinnuttua tätä nykyään lyhyesti TTL-ryhmä. Se on toiminut vuosien saatossa antaumuksella ja tuloksellisesti. Toiminta on ollut erinomaista ryhmän kokoonpanojen ja TTL:n organisaation muutoksista riippumatta. Toivomme, että näin tulee olemaan myös jatkossa, jotta foorumin on mahdollista jatkaa toimintaansa ja kehittää sitä perustehtäviä kunnioittaen. 2
Foorumin alkuperäinen toiminta-ajatus ja -tavat (ks. vuoden 2003 toimintamalli) ovat kestäneet aikaa hämmästyttävän hyvin. Tällä hetkellä suuriin linjamuutoksiin ei nähdä tarvetta. Johtoryhmä kuitenkin kerää ja ottaa mielellään vastan palautetta, jotta toimintaa voidaan kehittää jäsentyöpaikkojen näkemysten pohjalta. Jäsenten ajatusten kartoittamiseksi tehtävän seuraavan jäsenkyselyn sopiva ajankohta on jo pohdinnassa. Jäsentyöpaikkojen tapaturmataajuus näyttää indikaattorien perusteella kehittyneen selvästi muuta työelämää paremmin. Esimerkiksi tarkastelujaksolla 2005-2008 jäsentyöpaikkojen työpaikkatapaturmien taajuus (vähintään 1 pv poissaoloa) oli alentunut 15%, kun valtakunnallisella tasolla taajuus oli vastaavalla jaksolla kasvanut 4%. Tapaturmatietonsa foorumille ilmoittaneiden työpaikkojen tapaturmataajuus (poissaoloa min. 1 pv) oli 2012 keskimäärin 15 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden. Suurin muutos on kuinkin tapahtunut yleisessä asenneilmastossa. Foorumin toiminnan alkuvuosina nolla tapaturmaa -ajatteluun suhtauduttiin monesti hyväntahtoisesti hymähdellen. Tätä nykyä ajattelutapa on valtavirtaa ja sitä myös sovelletaan käytäntöön menestyksellisesti. Johtoryhmän kollegaa lainatakseni nolla tapaturmaa on realistinen myös vaarallisena pidetyn rakennusalan työpaikoilla. Eikä vain työpaikoilla, vaan koko toimialalla. Rakennusteollisuus RT ry täyttäessä 90-vuotta 2010, se käynnisti Rakennusalan työtapaturmat nollaan 2020 mennessä -toimintaohjelman. Toisena vastaavanlaisena esimerkkinä voidaan nostaa esiin Metsäteollisuus ry:n tiedote tältä kesältä. Siinä todettiin yksinkertaisesti, että toimialan työpaikkojen tavoitteena on nolla tapaturmaa. Varsinainen uutinen oli kuitenkin, että paperiteollisuudessa työtapaturmataajuus on laskenut alle puoleen viimeisen viiden vuoden aikana. Taajuus on onnistuttu painamaan vajaasta 30:stä alle 14:sta miljoonaa työtuntia kohden. Suurin muutos on kuinkin tapahtunut yleisessä asenneilmastossa. Foorumin toiminnan alkuvuosina nolla tapaturmaa -ajatteluun suhtauduttiin monesti hyväntahtoisesti hymähdellen. Tätä nykyä ajattelutapa on valtavirtaa ja sitä myös sovelletaan käytäntöön menestyksellisesti. Niin kuin valtakunnalliset työtapaturmatilastot valitettavasti osoittavat, Nolla tapaturmaa -foorumin visio Suomalaisten työpaikkojen kehittymisestä maailman kärkeen ei ihan vielä ole muuttunut todeksi. Suunta on kuitenkin oikea ja tavoite on saavutettavissa. Tässä foorumilla, jäsentyöpaikoilla ja meillä kaikilla on vielä kortemme kekoon kannettavana. Turvallista ja ruskan täytteistä alkavaa syksyä! Nolla tapaturmaa -foorumin toimintamalli 2003 JÄSENYYS Foorumiin voivat liittyä kaikki työpaikat riippumatta heidän lähtötasostaan, toimialastaan tai työpaikan koosta, kunhan työpaikka on sitoutunut oman työturvallisuuden kehittämiseen ja Nolla tapaturmaa -foorumin yhteisiin pelisääntöihin. Jäsenet saavat näkyvyyttä verkoston tuotteissa, oikeuden käyttää foorumin logoa, mahdollisuuden tutustua ensimmäisenä foorumin tuottamiin ja välittämiin materiaaleihin, toimintaympäristön, jossa voivat hyödyntää muiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, mahdollisuuden osallistua seminaareihin ja käydä työturvallisuuteen liittyvää keskustelua mahdollisuuden vaikuttaa ja olla mukana kehittämässä työpaikoille suunnattavia työturvallisuusmenetelmiä materiaalia ja työvälineitä nolla tapaturmaa -ajattelun viemiseen osaksi työpaikkansa päivittäistä toimintaa, ulkoisen viestin asiakkaille, että turvallinen ja terveellinen työympäristö on heille tärkeä. LIITTYMINEN Foorumiin voit liittyä täyttämällä jäsenhakemuksen ja sitoutumalla Nolla tapaturmaa -foorumin yhteisiin pelisääntöihin. YHTEISET PELISÄÄNNÖT Työpaikat sitoutuvat liittyessään Nolla tapaturmaa -foorumiin kehittämään yhdessä muiden kanssa työpaikkojen työturvallisuutta ja sitoutuvat seuraaviin periaatteisiin: 1. Haluamme kehittää työturvallisuutta kohti Nollaa tapaturmaa tavoitteena päästä työturvallisuuden edelläkävijöiden joukkoon. 2. Sitoudumme avoimesti työturvallisuustiedon ja hyvien käytäntöjen välittämiseen toisille työpaikoille. 3. Kehitämme työpaikkamme työturvallisuutta yhdessä työntekijöiden ja johdon kanssa. 4. Terveys ja turvallisuus on osa työpaikkamme tuloksellista liiketoimintaa. 5. Sitoudumme tekemään työpaikallamme työterveys - ja työturvallisuusaiheisia toimenpiteitä. 6. Sitoudumme ilmoittamaan vuosittain tarvittavat työturvallisuustiedot Nolla tapaturmaa -foorumille. 3
Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Jatkuvaa ja järjestelmällistä Maailman kärki -yritysten kokemukset osoittavat, että säännölliset turvallisuuskierrokset, vaaratilanneraportointi ja siisteys purevat tapaturmiin. Forchem Oy, lähes 10 vuotta ilman tapaturmia Suomalaisella Forchem Oy:llä on maailman suurin mäntyöljyn kuivatislaamo Raumalla. Tehdas jalostaa raakamäntyöljyä, josta osa tulee viereisestä sellutehtaasta. Tislaamon päätuotteet ovat mäntyrasvahappo ja mäntyhartsi; sivutuotteena saadaan pikeä, jota voidaan käyttää biopolttoaineena teollisuuden kattiloissa. Vuodessa tilauskapasiteetti on 175 000 tonnia. 90 prosenttia tuotannosta menee Keski-Eurooppaan. Turvallisuusteknikko Alpo Jokinen kertoo, että Suomessa työskentelee noin 40 henkilöä ja ulkomailla muutama. Työ tehdään pääosin valvomossa. Näytteitä otetaan, mutta muuten varsinaista käsityötä normaalituotannossa ei juuri ole. Tislaamon putkissa kulkee kuumaa nestettä; lämpötilat ovat jopa 380 astetta. Hartsi kuljetetaan kuumana 200-asteisena nesteenä asiakkaille. Huolloissa, lastauksissa ja näytteitä otettaessa tarvitaan erityistä huolellisuutta, jotta palovammoja ei satu. Forchemin viimeisestä tapaturmasta on aikaa lähes 10 vuotta. Tehdas käynnistyi vuonna 2002 ja tapaturma osui alkuaikoihin. Työntekijä irrotti letkua paineellisesta liitoksesta, jolloin kuuma höyry poltti jalkaan palovamman. Sen jälkeen olemme olleet valppaina siinä, että prosessista poistetaan kuumat nesteet ja paineet aina ennen huoltotoimia. Yhteistyökumppanille sattui vähän samantapainen tapaturma, nyt tapaturmat ovat heilläkin olleet nollilla. Jokinen kertoo, että esimiehiä muistutetaan työsuojeluvastuusta. Uuden tehtävän edellä työlupaa annettaessa tehdään aina pienimuotoinen riskienkartoitus. On keskeistä, että esimiehet kouluttavat alaisensa eri tehtäviin. Käytämme myös laatustandardeja, kuten OHSAS 18001:tä ohjaamaan työturvallisuutta. Turvallisuusteknikko Alpo Jokinen kuvassa keskellä. Kuva: Forchem Oy. ALUEELLA YHTEISET SÄÄNNÖT Yhteisellä työpaikalla on kunnossapitopuolen konepaja, jonka toiminnot on ulkoistettu. Turvallisuussäännöt ovat samat kuin pääyrityksellä. Me määräämme suojaimet alueella. Työturvallisuuskortit ja tulityöluvat luonnollisesti vaaditaan. Viikoittain meillä on yhteiset aamupalaverit, joiden yksi osio on työturvallisuus. Niissä käsitellään muun muassa läheltä piti -tapaukset ja niiden korjaavat toimet. Tehtaan alueella kulkee myös muita toimijoita, kuten siistijöitä ja autonkuljettajia. Kaikilta edellytetään suojalasit, kypärät ja turvakengät. Kun autoja lastataan, turvakaiteiden pitää olla paikoillaan. Jos sääntöjä ei noudata, alueelle ei ole asiaa. Esimerkiksi operaattoreiden velvollisuus on huomauttaa, jos ulkopuolisilla on väärät työtavat tai jos heiltä puuttuvat suojaimet. Turvallisuusasiat käydään läpi myös turvainfoissa, joita järjestetään vuosittain seisokkitöihin osallistuville ulkopuolisille toimijoille. 4
Hartsi kuljetetaan asiakkaille kuumana 200-asteisena nesteenä. Forchemin tislaamolla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että palovammoja ei satu. Kuva: Forchem Oy. KERRAN KUUSSA SAFETY WALK Jokinen kertoo, että turvallisuustasoa vahvistetaan turvallisuuskierroksilla (safety walks) kerran kuussa sekä siten, että työntekijöitä kannustetaan tekemään jatkuvasti turvahavaintoja. Turvallisuuskierroksilla seurataan 40:ää kohdetta, jotka on vakavuuden mukaan pisteytetty. Tuloksesta lasketaan indeksi, ja jos se ylittää tietyn minimirajan, tuotantopuoli palkitaan. Seuraamme esimerkiksi yleistä järjestystä ja siisteyttä, joka on verrannollinen työtapaturmiin. Läheltä piti -raportit tallennetaan tietokantaan. Jokainen raportti käydään läpi välittömästi ja toteutetaan korjaavat toimet. Työntekijät palkitaan, jos he ilmoittavat tietyn tavoitemäärän läheltä piti -tapauksia vuoden aikana. Tänä vuonna tavoite on 20 raporttia, ja Jokinen uskoo, että se myös saavutetaan. Olemme pieni työporukka ja näemme toisemme päivittäin. Uutta työtehtävää aloitettaessa muistutetaan aina mitä voi sattua. (Turvallisuusteknikko Alpo Jokinen) 5
Voimansiirtojärjestelmien koeajoissa riskit syntyvät paineistetusta hydrauliikkaöljystä. Turvallisuussyistä koeajoalue on rajattu pleksiseinin. Kuva: Bosch Rexroth Oy. Bosch Rexroth Oy, ilman tapaturmia vuodesta 2010 Saksalainen Bosch Rexroth Oy tuottaa maailmanlaajuisesti voimansiirron, ohjauksen ja liikkeenhallinnan ratkaisuja. Konserni toimii yli 80 maassa. Henkilöstömäärä on lähes 38 000 ja liikevaihto 6,5 miljardia euroa. Suomen toimipaikat ovat raskas kokoonpano Vantaalla ja kevyt kokoonpano Tampereella. Suomessa työskentelee vakituisesti 115 henkilöä. HSE-päällikkö Anne Saarinen kertoo, että isoimmat tapaturmariskit ovat järjestelmien koeajossa ja huollossa. Koeajoissa vaaranpaikat syntyvät paineistetusta hydrauliikkaöljystä tai hydrau- liikkaöljyn käsittelystä kovissa paineissa. Koeajoalue on eristetty ulkopuolisilta, ja henkilösuojauksessa käytetään kiinteitä ja siirrettäviä pleksiseiniä. Koeajajat käyttävät suojalaseja ja kuulonsuojaimia. Koeajon riskit on tunnistettu, ja niitä on pyritty pienentämään fyysisin keinoin ja työjärjestelyin. Yleensä häiriöt sattuvat testin alkuvaiheessa, kun paineita nostetaan. Siksi testit aloitetaan kaukoohjauksella ja sen jälkeen koeajaja käy säätämässä arvoja käsin. 6
Huoltoa tehdään omissa sekä asiakkaaden tiloissa. Kenttähuoltomiehet voivat työskennellä esimerkiksi öljynporauslautoilla, laivoilla, sahoilla, puunjalosteollisuudessa. Edellinen tapaturma sattui vuoden 2010 loppupuolella, kun työntekijän olkapää revähti. Silloin oli käytetty pesukonetta ja tapaturma sattui vaunun irrotuksessa, Saarinen kertoo. Hänen mukaansa HSE-asioihin alettiin keskittyä vuonna 2006, jolloin konserni teki laajan auditoinnin. Siihen liittyi myös päätös palkata enemmän resursseja, esimerkiksi HSE-päällikkö tuli 2011. Turvallisuustoiminta muuttui aiempaa järjestelmällisemmäksi. Paljon ohjeita ja standardeja tulee emämaasta Saksasta. TURVALLISUUS NÄKYY TUOTTAVUUDESSA Saarinen sanoo, että nyt voidaan jo puhua turvallisuudesta osana kulttuuria. Hän painottaa HSE- ja laatutoiminnan kokonaisuutta. Seuraamme turvallisuusmittareita, laatulukuja ja tuottavuuden mittareita; kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sairauspoissaolojen vähyys näkyy tuottavuuden luvuissa. Työohjeistukset ja niihin liitetty turvallisuus puolestaan karsivat laatuvirheitä. Hän mainitsee, että hyviksi todettuihin käytäntöihin kuuluvat HSEkierrokset kerran kuussa Vantaalla ja joka toinen kuukausi Tampereella. Ryhmässämme on esimiesten lisäksi mukana aina myös toimitusjohtaja, joten isotkin asiat tapahtuvat nopeasti. Viime kierroksella puutuimme siisteyteen ja järjestykseen: hyllyt olivat epäjärjestyksessä, palo-ovi oli teljetty auki, poistumisvalo sammunut. Riskienarvioinnit ovat järjestelmällisiä, ja työsuojeluvaltuutettu ja työpisteen työntekijä osallistuvat arviointiin. Turvaohjeet tehdään riskinarviointien pohjalta ja käydään läpi työntekijöiden kanssa. Läheltä piti -tapauksista ja turvallisuushuomioista tehdään raportit, ja tavoitteena on saada niitä 40 vuosittain. Olemme korostaneet tässäkin ennakoivaa puolta ja toivomme, että nykyistä enemmän saisimme turvallisuushuomoita. Esimerkiksi viimeisin turvallisuushuomio oli puuttuva melunsuojamerkintä. Saarinen toteaa, että Bosch Rexrothilla turvallisen toiminnan perusedellytys on siisteys. Konsernissa käytetään 5 S -menetelmää. Tuotantopäällikkö vetää 5 S -kierroksia ja laskee indeksin, jota seurataan tuotannossa. Samoja asioita huomioidaan osittain myös HSE-kierroksilla. Turvallisuutta varmistavia toimintatapoja on muutama ja niihin keskitytään kunnolla. Tärkeintä on ymmärtää HSE- ja laatutoiminnan kokonaisuus. (HSE-päällikkö Anne Saarinen) 7
Työsuojeluvaltuutettu Kari Puranen (vas.) ja pääluottamusmies Heikki Tsupari keskustelevat työturvallisuus-info-pisteen edessä. Kuva: Aikawa Fiber Technologies Oy. Aikawa Fiber Technologies Oy, 585 päivää ilman tapaturmia Japanilaisen emoyhtiön Aikawa Iron Worksin tytäryhtiö Aikawa Fiber Technologies valmistaa Varkaudessa tuotteita massa- ja paperiteollisuudelle. Konepaja tekee esimerkiksi massan lajitteluun sopivia seularumpuja ja -levyjä sekä kokonaisia lajitinlaitteita. Henkilöstöä on 120 ja liikevaihto on 25 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 yrityksessä päästiin nollaan tapaturmaan ja tapaturmatonta aikaa kesti lähes kaksi vuotta. Tehdaspäällikkö Antti Kettunen sanoo, että pohjia oli tehty jo pitkään ja nolla tapaturmaa oli ollut teemana, mutta varsinaisesti vuonna 2008 kissa nostettiin pöydälle. Turvallisuutta pitää johtaa ja kaikki on saatava mukaan kehittämään sitä. Asenne ratkaisee paljon. Olemme rankanneet turvallisuuden toiminnassamme hyvin tärkeäksi. Tavoite on, että jokainen pääsee työpäivän jälkeen terveenä kotiin ja työuran jälkeen terveenä eläkkeelle. Toiminnan mittarit, työhyvinvoinnin hallintaohjelma ja ennakoiva toiminta ovat apuna tavoitteeseen pääsyssä. Kettunen sanoo, että hallintaohjelma pitää sisällään muun muassa työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation toimivan yhteistyön. Hallintaohjelman periaatteita peilaa myös perehdyttäminen. 8
Siinä on tavoitteena, että jokaiselle tarjotaan sopiva perehdytys niin että hitsaaja tai siivooja pystyy katsomaan ympäristöä myös omaa työtään laajemmin. Lisäksi työturvallisuuskortin on suorittanut jokainen konttoria myöten. Toiminnan mittareista tärkeimmät ovat tapaturmista ja sairastumisista johtuvat poissaolot sekä vaaratilanteet ja niiden raportointi. Turvallisuusajattelu on kehitetty itse ja yhdessä muiden Aikawan tehtaiden kanssa, erityistä konserniohjausta ei ole. Kunnossapito on ulkoistettu, mutta huolto-organisaation ja muidenkin alihankkijoiden vaaratilanteet kirjataan Aikawan järjestelmään. Kunnossapidon kanssa myös turvallisuus on esillä jokaisessa kuukausipalaverissa Turvallisuuskulttuurin hyväksi on tehtävä paljon ja koko ajan. Itsekseen se ei muutu. (työsuojelupäällikkö Jarkko Naumanen) SILMÄVAMMAT LOPPUNEET Vaikka työvaiheita on vähitellen automatisoitu ja koneita uusittu, toistoja tulee paljon työstössä ja hitsauksessa. Vuonna 2013 on sattunut kaksi kämmentapaturmaa. Suojalasipakko yrityksessä on ollut käytössä useita vuosia. Siinä meillä on nollatoleranssi. Viimeinen silmätapaturma oli 10 vuotta sitten, laatuinsinööri ja Varkauden tehtaan työsuojelupäällikkö Jarkko Naumanen kertoo. Hän pitää turvallisuustyön tehokkaimpina työkaluina 5 S -auditointia ja vaaratilanneraportointia. 5 S -auditointi on Leanin perusväline, joka auttaa karsimaan turhaa ja pitämään toiminnan yksinkertaisena. Tiimien pitäisi olla samannäköiset ja kaikille työkaluille määritetään oma paikka. Kaikki palautetaan paikoilleen ja tilat pidetään siisteinä, hän summaa. Auditoinnissa työnjohtajat kiertävät tietyt kohteet ulkoalueet mukaan lukien. Jos puutteita huomataan, ne kirjataan poikkeamajärjestelmään ja korjaukset toteutetaan nopeasti. Esimerkiksi pienet turvallisuusinvestoinnit eivät vaadi erillisiä päätöksiä. 9
Päivi Haavisto, vapaa toimittaja Työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa Satakunnan sairaanhoitopiiristä. Sairaala palasi perusteisiin Hoitoalalla auttajia pitää muistuttaa omasta haavoittuvuudesta. Satakunnan sairaanhoitopiiri kehittää turvallisuuskulttuuriaan ottamalla mallia teollisuudesta. Satakunnan sairaanhoitopiiri liittyi Nolla tapaturmaa -foorumiin vuoden 2010 lopulla. Sen jälkeen on tapahtunut jo paljon. Työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa kertoo, että sairaanhoitopiiri on kehittänyt turvallisuuskulttuuriaan toden teolla vuoden 2012 alusta. Esimerkiksi tapaturmien torjuntatyö ei ollut tuohon mennessä järjestelmällistä. Aiemmin tapaturmiin oli lähinnä reagoitu niiden satuttua. Nyt olemme satsanneet koulutukseen sekä tapaturmien ja läheltä piti -tapahtumien tutkimiseen ja niistä oppimiseen. Turvallisuuden tuominen hoitoalalle on hänen mukaansa erityisen haastavaa, sillä ajatus uhrautuvuudesta elää yhä vahvana. Mannermaa kertoo esimerkin, jossa hoitaja kaatui potilaan alle, jotta potilaalle ei sattuisi vahinkoa kaatumisessa. Korostamme yhä uudelleen, että hoitotyön tulee olla turvallista sekä potilaalle että työntekijälle. Satakunnan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja 20 jäsenkunnalle yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaaloita on kolmella paikkakunnalla. Lisäksi jäsenkunnissa on useita psykiatrian ja kehitysvammaisten erityishuollon toimipisteitä. Sairaanhoitopiirin palveluksessa on 3 631 henkilöä. Heistä yli puolet eli 2 000 henkeä työskentelee Satakunnan keskussairaalassa Porissa. 10
Satakunnan sairaanhoitopiirissä on palattu työsuojelutyön perusteisiin. Esimerkiksi työsuojeluvaltuutetut keskittyvät yhä enemmän tapaturmien torjuntatyöhön. TURVALLISUUSILMOITUKSET LISÄÄNTYNEET Kemikaalivastaava Mari Hankaniemi auttaa sairaanhoitopiirin työyksiköitä kemikaaliriskien hallinnassa. VALTUUTETUT KESKITTYVÄT TAPATURMIIN Satakunnan sairaanhoitopiirissä on palattu työsuojelutyön perusteisiin. Esimerkiksi työsuojeluvaltuutetut keskittyvät yhä enemmän tapaturmien torjuntatyöhön. Tapaturmien tutkintakäytäntö alkoi vuonna 2012. Työsuojeluvaltuutettu selvittää tapaturman yhdessä vahingoittuneen työntekijän ja työyksikön esimiehen kanssa. Tutkinta kirjataan ja siitä toimitetaan raportti toimialueen johdolle. Käytäntö on otettu yksiköissä hyvin vastaan. Mannermaa sanoo, että tapaturmien kustannuksista puhuminen on herättänyt ihmisiä. Esimerkiksi pieni vesilätäkkö lattianpesukoneen jäljiltä on tullut liukastumisen ja polvivamman myötä maksamaan tähän mennessä jo yli 60 000 euroa. Olemme vuoden verran pohtineet huoltokeskuksen kanssa, miten lattianpesukone saataisiin sellaiseksi, ettei kynnyksen yli ajettaessa jäisi lätäkköä. Nyt jokaisen laitoshuoltajan tulee tarkistaa, ettei vettä jää lattialle. Olemme myös korostaneet, että kuka tahansa, joka huomaa lätäkön, on velvoitettu kuivaamaan sen. Ei voida ajatella, että tämä on yksinomaan laitoshuoltajan vastuulla, sillä jo seuraava tulija voi liukastua. Ketjun jokaisen lenkin huolellisuus on tärkeää. Tapaturmien tutkinnan ohella myös turvallisuusilmoitusten käsittelyä on tehostettu. Siinä hyödynnetään Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmää HaiProta, joka on laajalti käytössä Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Monesti tosin hyödynnetään vain järjestelmän potilasturvallisuusilmoituksia. Näin oli meilläkin vielä pari vuotta sitten, kun HaiPron työturvallisuusilmoitusten osio otettiin käyttöön ja vanhat lomakkeet poistettiin. Työturvallisuusilmoitukset sisältävät nyt kaikki läheltä piti -ilmoitukset sekä uhka- ja vaaratilanneilmoitukset, Mannermaa kertoo. Työturvallisuusilmoituksia on tehty kahtena vuotena 30 prosenttia edellisvuotta enemmän. Toki edelleen on toimialueita, joihin tämä toimintakulttuuri ei ole kotiutunut, mutta ne, jotka ovat ymmärtäneet hyödyn, ovat ryhtyneet toimeen. Erityisesti sosiaalipalvelujen toimialueella HaiProta on opittu hyödyntämään. HaiPro-työtä jatketaan järjestelmällisesti, jotta ilmoituskäytäntö ja tapahtumista oppiminen tulee entistä sujuvammaksi. Linjaorganisaatio on velvoitettu huolehtimaan siitä, että työyksiköissä keskustellaan läheltä piti -tapahtumista ja tapaturmista sekä niiden ehkäisystä. Pistostapaturmia tulee hylsytysten lisäksi liian täysistä neulankeräysastioista. 11
PYÖRÄTAPATURMAT KILOMETRIN SÄTEELLÄ Sairaanhoitopiirissä on tehty kattava työtapaturmien ja työmatkatapaturmien analyysi. Yleisin tapaturmatyyppi on työmatkatapaturma. Työmatkatapaturmat ovat edelleen kasvussa ja niissä tapaturmataajuus on 5,42, kun se kunta-alalla on 4. Esimerkiksi kotipihassa liukastuminen on kolminkertaistunut kolmessa vuodessa, Mannermaa kertoo. Hän tutki sattumispaikat ja huomasi, että työmatkatapaturma sattuu tyypillisesti talvisaikaan työvuoroon polkupyörällä tultaessa. Riski on isoin noin kilometrin säteellä työpaikasta. Sairaalan pihalla ei niinkään liukastuta, mutta keskittyminen ilmeisesti herpaantuu loppumatkasta ja liikennekin on silloin vilkasta. Analysointityö kannattaa, koska nyt on helpompi tarttua tapaturmien juurisyihin. TAPATURMATAAJUUS ALLE KUNTATASON Lattianpesukoneesta jäävä vesilätäkkö voi aiheuttaa vakavia kaatumistapaturmia. Ylemmän tason johto valvoo, että keskustelut käydään. Tapauksista raportoidaan toimialueen johtoryhmään. Me työsuojeluorganisaatiossa sitten tuemme esimiehiä. VIIDENNES KOULUTETTU VÄKIVALLAN VARALTA Osittain juuri HaiProsta saatujen viestien vuoksi vuonna 2012 Satakunnan sairaanhoitopiirissä keskityttiin väkivaltatilanteiden hallintaan ja ehkäisyyn. Oma MAPA-keskus kouluttaa väkivallan ennaltaehkäisyyn ja turvalliseen hoitoon. Lyhennys tulee sanoista Management of Actual or Potential Aggression. Joka viides työntekijä on käynyt väkivallan hallintakoulutuksen. Siinä opastetaan esimerkiksi käyttäytymään niin ettei henkilö vaaratilanteessa provosoi vastapuolta. Kiinnipito- ja irtaantumistaitoja päivitetään säännöllisesti kerran vuodessa. Ohjaajina toimivat psykiatrian toimialueen MAPA-kouluttajat. Mannermaa toteaa, että koulutus on antanut yhdenmukaisen mallin käyttäytyä uhkaavissa tilanteissa. Tapaturmien puolella yleisimpiä ovat työväkivallan ohella pistostapaturmat, liukastumiset ja kaatumiset. Tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohti on laskenut 13:sta 9,4:ään vuodesta 2009. Mannermaa kertoo, että näin on päästy alle kunta-alan keskiarvon. Potilassiirtotilanteisiin liittyneet tapaturmat ovat vähentyneet vuosikausien järjestelmällisen koulutuksen myötä. Kun potilassiirroissa sattuneet työtapaturmat olivat 12 prosenttia kaikista tapaturmista vuonna 2009, niin vuonna 2012 niiden osuus oli 9 prosenttia. Myös pistostapaturmat ovat vähentyneet. Vuonna 2009 vajaa kolmannes tapaturmista oli niitä, nyt enää viidennes. Paraikaa sairaanhoitopiirissä tehdään koulutus- ja tiedotusmateriaalia terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemiseksi. Valtakunnallisessa kunta-alan turvallisuushankkeessa pyritään vähentämään työtapaturmia neljänneksellä vuoteen 2015 mennessä. Meillä on nyt ensimmäisenä tavoitteena saada vuoden 2013 tapaturmataajuusluku laskemaan 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Tässä vaiheessa tavoite näyttää ihan mahdolliselta saavuttaa, Mannermaa sanoo. 12
Historian havinaa Nolla tapaturmaa -foorumin kymmenvuotisjuhlan kunniaksi julkaisemme uudelleen Uutislehdessä 3/2006 ilmestyneen jutun. CASE SCHERING: Nolla tapaturmaa -foorumi tuo jäsenille hyötyjä Allekirjoitimme Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenhakemuksen alkuvuodesta 2004. Merkittävin kannustin foorumiin liittymiselle oli se tosiasia, että kuuluimme Schering -konsernissa turvallisuusmittarein mitattuna häntäpään joukkueisiin. Poissaoloja aiheuttneiden tapaturmien taajuus oli pysytellyt vuodesta toiseen tasolla noin 15 kpl/milj. työtuntia. Vuoden 2005 indikaattoreiden perusteella olimme jo turvallisin tuotantolaitos Schering -konsernissa. Kuluneen kahden vuoden aikana tapaturmataajuutemme onkin laskenut huimasti ja on nyt tasolla 4. Vuosi sitten saimme tunnustusta Nolla tapaturmaa -foorumilta saavuttaessamme tasoluokituksessa tason 3, Matkalla kohti maailman kärkeä. Tänä vuonna olemme saaneet kiitosta konsernin suunnalta, mutta Nolla tapaturmaa -foorumissa jäimme yhden pitkän poissaolon aiheuttaneen tapaturman johdosta ilman tasoluokitusta muuten hyvästä kehityksestä huolimatta. Tasoluokituksen säilyttäminen tai parantaminen ei siis ole itsestäänselvyys, ei vaikka monella kriteerillä mitattuna toiminta olisi edellisestä vuodesta parantunut. Vuosien varrella olemme ottaneet opiksi sen, että on tärkeää seurata turvallisuusparannusten ja vaaratilanneilmoituksiin kirjattujen korjaavien toimenpiteiden toteutumista, paitsi omalla työmaalla, myös toimittajien ja yhteistyökumppanien suuntaan. HENKILÖSTÖLLÄ TÄRKEÄ ROOLI Henkilöstön tekemien turvallisuusaloitteiden käynnistämä yhteistyö eri tahojen kanssa ei ole meille uutta: keväällä 2003 liitimme Pyörällä töihin -kampanjaan pyöräilyreittien turvallisuusparannusten etsimisen. Ahkerasti pyöräilevä henkilöstömme kirjasi vaaranpaikkoja ilahduttavan ahkerasti. Kokosimme havainnot ja ehdotukset yhteen ja lähetimme ne saatesanojen kera Liikenneturvan Turun toimistoon. Kesällä 2005 taas otimme henkilökuntamme aloitteen perusteella yhteyttä Turun Satamaan ja he rakensivat omistamalleen junaradalle toiveidemme mukaisesti kevyenliikenteen ylityksen palvelemaan uuden tutkimussiipemme henkilöstöä. Olemme todella kiitollisia, että meillä on näin hienoja naapureita! Uskomme, että tuloksia saavutetaan vain, kun niiden eteen tehdään töitä. Nyt olemme rakentamassa nettipohjaista toimenpideseurantalistaa, jonne kirjautuu kaikki EHS -tarkastuksissa, tapaturma- ja vaaratilanneilmoituksissa sekä turvallisuusparannuksissa kuvatut korjaavat toimenpiteet. KANNATTAA SOVELTAA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ KÄYTÄNTÖÖN Nolla tapaturmaa -foorumi on antanut meille toteutettavaksi malleja hyvistä käytännöistä. Olemme siis häikäilemättömästi hyödyntäneet muiden jäsenten esittelemiä hyviä käytäntöjä, toki ensin omaan yrityskulttuuriimme muokaten. Olen vilpittömästi sitä mieltä, että ilman foorumia ja sieltä nappaamiamme toimintatapoja ei tapaturmataajuutemme olisi laskenut nykyiselle tasolleen. Myös tämä vuosi on lähtenyt turvallisesti liikkeelle, ainoat poissaoloja aiheuttaneet tapaturmat ovat sattuneet työmatkalla, piha-alueellamme töihin saapuessa tai töistä lähtiessä. Turvallisuusparannuksia on myös kirjattu ja toteutettu ilahduttavan hyvin. Katsomme siis luottavaisin ja turvallisin mielin tulevaisuuteemme. Schering Oy Tiina Lius, työturvallisuuspäällikkö 13
Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Nolla tapaturmaa -foorumin 10-vuotisseminaari Työterveyspäivillä Työterveyspäivät pidetään 60. kertaa Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä 22.-23.10.2013. Nolla tapaturmaa -foorumi juhlistaa 10-vuotispäiviään Työterveyspäivien yhteydessä omalla seminaarillaan Nollaa paremmaksi. Seminaari järjestetään tiistaina 22.10. klo 13.30 alkaen. Seminaarissa kuullaan esimerkiksi kolmannen Jorma Saari -palkinnon saajan puheenvuoro sekä foorumin perustajan, professori emeritus Jorma Saaren esitys. Käy katsomassa seminaarin tarkempi ohjelma ja myös muiden viiden seminaarin puhujat ja ohjelmat netistä: www.ttl.fi/tyoterveyspaivat ja ilmoittaudu mukaan. Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikat saavat Työterveyspäivien osallistumismaksusta 10 % alennuksen, kun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan foorumin jäsennumero. UUDET JÄSENTYÖPAIKAT 1.6. 31.8.2013 Neste Jacobs Oy Kotkamills Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi > verkosto SYKSYN TEEMAKOULUTUKSET Työturvallisuuskortti, kurssinjohtajan täydennyskoulutus, 10.9. Tampere ja 24.9. Helsinki Perehdyttäminen ja työnopastus, 29.10. Helsinki Valittuna työsuojelutoimikuntaan, mitä sitten?, 4.-5.11. Helsinki Työturvallisuuskoulutusta esimiehille, 6-7.11. Tampere YHTEISTYÖLLÄ KOHTI TYÖHYVINVOINTIA -SEMINAARI 12.9.2013 KAJAANISSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Työhyvinvointifoorumi ja Nolla tapaturmaa -foorumi järjestävät yhteistyössä kanssa alueellisen aamupäivän kestävän (klo 9-12) maksuttoman seminaarin Yhteistyöllä kohti työhyvinvointia. Seminaari järjestetään Torstaina 12.9.2013 Kaukametsän opiston auditoriossa (Koskikatu 4, 87200 Kajaani). Seminaariin ovat tervetulleita työpaikkojen johto, työntekijät, työsuojelu- ja työterveysasiantuntijat sekä kaikki muut työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneet. Ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeistään 2.9.2013: Heini Mynttinen, puh. 040 931 3252 tai Leena Ervasti, puh. 040 414 6938, Media Consulta Network, media.consulta.finland@gmail.com. Lisätietoa koulutuksista ja ilmoittautuminen: www.ttl.fi/koulutus Kun ilmoitat ilmoittautumisen yhteydessä Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenyydestä, saat koulutuksesta 10 % alennuksen. 14
Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa MUUTA AJANKOHTAISTA International Symposium on Culture of Prevention Future Approaches 25-27.9.2013 Paasitornissa Helsingissä Tapaturmapäivä 13.9.2013 Työterveyslaitos järjestää kansainvälisen symposiumin työturvallisuuskulttuurin uusista näköaloista 25-27.9.2013 Helsingin Paasitornissa. Tapahtuma International Symposium on Culture of Prevention Future Approaches on englanninkielinen, mutta se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden suomalaisille työpaikoille ja muille asiantuntijoille saada uusinta tietoa tältä alueelta. Tämän kansainvälisen tapahtuman muina järjestäjinä ovat KOSHA Koreasta, INRS Ranskasta ja kansainvälinen ISSA-järjestö. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta: www.ttl.fi/cultureofprevention2013 Tapaturmapäivää vietetään tänä vuonna syyskuussa, 13.9. Päivän teemana on Ennakoi, etteivät jäisi viimeisiksi sanoiksi. Lisätietoja tapaturmapäivästä voit käydä katsomassa nettisivulta www.tapaturmapaiva.fi tai Facebookista www.facebook.com/tapaturmapaiva TTT-digi jäsenhintaan Uusittu Nolla tapaturmaa -ajattelu ja hyvien käytäntöjen levittäminen -materiaalipaketti (no. 11) on julkaistu Uusittu materiaalipaketti on tehty työpaikkojen yhteyshenkilöiden tueksi ja sen tarkoituksena on auttaa tiedottamaan työpaikan koko henkilökunnalle Nolla tapaturmaa -foorumista ja työpaikan liittymisestä siihen. Erityisesti on tarkoitus kertoa kaikille mitä työpaikan liittyminen foorumiin käytännössä tarkoittaa: miten liittyminen vaikuttaa käytännössä henkilöstön toimintaan, minkälaisia tavoitteita työpaikka on foorumiin liittyessään asettanut ja millaisia toimenpiteitä tms. on suunniteltu aiheen ympärillä tehtäväksi. Lisäksi kerrotaan lyhyesti mitä nolla tapaturmaa -ajattelu tarkoittaa. Materiaalipaketti löytyy Nolla tapaturmaa -foorumin ekstranetistä. Uutena jäsenetuna Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikat saavat Työ Terveys Turvallisuus -lehden sähköisen version - TTT- Digin - käyttöoikeuden koko työpaikalle loppuvuodeksi 2013 tutustumishinnalla 30 euroa. Uudet tilaajat saavat lisäksi uunituoreen kirjan Itu innovaattorin työkirja. Lisätietoa lehdestä löytyy osoitteesta www.tttdigi.fi. TTT-Digin tilausohjeet jäsenhintaan löytyvät Nolla tapaturmaa -foorumin ekstranetin etusivulta. 15
Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi. JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Työterveyslaitos Arinatie 3 A 00370 Helsinki puh. 030 4741 (vaihde) nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi www.nollatapaturmaa-foorumi.fi TOIMITUS: Susanna Mattila Työterveyslaitos susanna.mattila@ttl.fi Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Mika Liuhamo Työterveyslaitos mika.liuhamo@ttl.fi JAKELU: 1560 KANNEN KUVA: morguefile JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2013 ISSN 1797-2906