TIIVISTELMÄ SEMINAARIN ANNISTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIN ANNISTA

ENSIMMÄINEN ERÄ Kolme joukkuetta, kolme kysymystä #vapaaottelu

TIIMI 1: NIKOLAS ELOMAA SAK:n edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmän peruspilarina on ennakoitavuus, jonka ansiosta pystymme takaamaan eläkejärjestelmän olemassaolon epävarmoista tulevaisuuden kuvista huolimatta. FATBARDHE HETEMAJ kaupunginvaltuutettu Nuoria tulee kuunnella ja antaa heille oikeasti mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. LAURI KORKEAOJA erityisavustaja, VNK:n omistajaohjausosasto Talousjärjestelmä on oppinut ottamaan lainaa lapsilta. Ikäluokkien kokoerot aiheuttavat nousun eläkemaksuihin, ja suurempien ikäluokkien hoivamenot tekevät talouden näkymät synkiksi. Näihin uhkiin olisi voitu varautua.

TIIMI 2: Niku Määttänen tutkimusohjaaja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Maksut ja etuudet pitäisi lopulta saada tasapainoon, että järjestelmän rahoitus ei nojaisi hamassa tulevaisuudessa tehtäviin työeläkemaksun korotuksiin. Maria Ritola tutkija Demos Helsinki Entä jos eläkejärjestelmän kehittämisen lähtökohdaksi otettaisiin läpinäkyvyys? Veli-Matti Ritakallio professori Turun yliopisto Pay-as-you-go-järjestelmässä väestön väheneminen on ongelmallista. Meillä näin tulee ennusteiden mukaan käymään lähivuosikymmeninä. Haitallisimpien seurausten eliminoimiseksi tarvitaan tuloksellista väestö-, talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

TIIMI 3: Hanna-Mari Manninen puheenjohtaja Allianssi "Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus edellyttää nopeita eläkeratkaisuja. Niitä ei pidä erottaa yhteiskunnan muista suurista haasteista, jotka tulevat nuoren ja pienen ikäluokan kannettaviksi." Jari Hanska päätoimittaja Voima Kaikilla pitäisi olla tasavertainen mahdollisuus saada tietoa eläkejärjestelmästä. Rakentavaa ja kriittistä keskustelua on muuten vaikeaa käydä. Marina Lampinen puheenjohtaja Suomen ylioppilaskuntien liitto Kestävyysvajeen ratkaiseminen on kaikkien sukupolvien yhteinen asia. Vaatimus sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ei ole kohtuuton.

Kolme kysymystä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta: 1. Mikä on tärkein kriteeri sukupolvien väliselle oikeudenmukaisuudelle työeläkejärjestelmässä? 2. Mikä on tästä näkökulmasta käsin työeläkejärjestelmän suurin ratkaisua vaativa asia? 3. Mikä olisi siihen a) realistinen ratkaisu b) idealistinen ihanneratkaisu?

RATKAISUEHDOTUS, TIIMI ELOMAA 1. KRITEERI? Sukupolvineutraali ja yhdenvertainen järjestelmä 2. RATKAISTAVA ASIA? Rahoituksen oikeudenmukaisuus, eli tulevien polvien maksupaine Työeläkejärjestelmän suhde työelämän muutoksiin (mm. opiskelu, perheodotukset, työttömyys)

RATKAISUEHDOTUS, TIIMI ELOMAA 3. RATKAISU? Realistinen: Työeläkemaksun nostaminen nyt, kun suuret ikäluokat vielä töissä kasvattamassa rahasäkkiä + eläkeiän alarajan nosto (äänin 2-1). Jos nostetaan, niin elinaikakerroin ja eläkeiän nosto yhdessä epäoikeudenmukaisia nuoria ikäluokkia kohtaan. Idealistinen: Työura ja työelämä vakiintuneemmaksi, työssäjaksaminen (myös huomioon erilaiset työntekijät/työntekijäryhmät), kuntoutus ja joustot eri elämäntilanteissa työuran aikana. Korkeaoja: Ei ole mitään syytä, miksei kaikki mitä eläkejärjestelmään liittyy, olisi avointa. Hetemaj: Tärkeintä keskivaiheen työura ja siinä jaksaminen, monissa työpaikoissa näihin asioihin ei aidosti puututa. Opiskelujen ja jatko-opintoihin pääsyn nopeuttamista tarvitaan.

RATKAISUEHDOTUS, TIIMI MÄÄTTÄNEN 1. KRITEERI? Työeläkkeiden maksujen ja etuuksien suhde elinkaarinäkökulmasta: paljonko sukupolveni on maksanut ja paljonko tulee saamaan koko elinkaarensa aikana. Jos tämä suhde muuttuu systemaattisesti ja merkittävästi, meillä on ongelma. Lisäksi etuuksia ja maksuja koskevat säännöt pitäisi olla ennakoitavissa. 2. RATKAISTAVA ASIA? Eläkejärjestelmää on rukattu keskimäärin joka toinen vuosi. Ennakoitavuutta puuttuu. Jo nyt nähdään, että 2005 eläkeuudistus ei riittänyt. Vahinko on jo tapahtunut: maksut nousevat, mutta etuudet eivät paitsi eläkkeelläoloaika, mutta se ei kompensoi nuorempien sukupolvien isoja maksuja.

3. RATKAISU? RATKAISUEHDOTUS, TIIMI MÄÄTTÄNEN Idealistinen ratkaisu, josta on tehtävä realistinen. Siis eläkeuudistus, jossa päästään pois järjestelmän ominaisuudesta, jossa rahoitus nojaa tuleviin maksunkorotuksiin. Jos tulevaisuudessa pitää korottaa, niin miksei koroteta saman tien? Täsmennys: on eri asia nostetaanko maksua vai lasketaanko etuuksia. Eläkemaksua eläkeläisille emme sentään ehdota. Määttänen: Seuraavaan uudistukseen myös etuuksien leikkaaminen eli nostetaan vanhuseläkeikää, mikä pidentäisi työuria, vanhuuseläkeikä voitaisiin indeksoida eliniän pituuteen. Ajateltava myös koko julkisen talouden rahoitusta. Ritakallio: Nykyjärjestelmässä ei kohtuutonta epäoikeudenmukaisuutta sukupolvien välillä. Sukupolvien sisäistä eriarvoisuutta pitää katsoa; kaikki nykynuoret eivät pääse järjestelmän piiriin. Järjestelmä toimii vähän rumasti, mutta tuottaa erinomaisia tuloksia; ydinasia on kunnossa. Myös väestöpolitiikka vaikuttaa. Ritola: Ennakoitavuuden ja vakauden vaatimus kasvaa kun isoja mullistuksia järjestelmän ulkopuolelta todennäköisesti tulossa, esim. väestömäärä, globaalit finanssimarkkinat vaikuttaa. Nyt vain kourallinen ihmisiä ymmärtää kokonaiskuvan: siksi tiedon avaaminen on tärkeää.

1. KRITEERI? RATKAISUEHDOTUS, TIIMI MANNINEN Kokemus oikeudenmukaisuudesta. Saanko rahani takaisin, mikä tuotto-panos-suhde. 2. RATKAISTAVA ASIA? 1. Ongelman väärä paloittelu Irrotetaan työeläkejärjestelmä yhteiskunnan muista isoista kysymyksistä, kuten julkisen talouden vajeesta ja esim. ilmastonmuutoksesta. Toiseksi elementit keskustelussa liian erillään: etuudet, eläkemaksut ja sijoitustuotot. 2. Ratkaisujen pallottelu Kukaan ei ota vastuuta, puuttuu poliittista rohkeutta, työmarkkinajärjestöiltä tahtotilaa, nuorilta paikka vaikuttaa. Siirretään huomiselle ongelmanratkaisua. 3. Tietovaje Toimimme osin väärällä tiedolla: epäonnistunut elinajanodotearvio, sijoitustuotoista ylipositiivinen prosenttiluku. Lisäksi kaikilla ei ole samoja tietoja: tietoa ei jaeta eikä päätöksentekoa avata. Tarvitaan kokonaisia vastauksia.

3. RATKAISU? Ei realistinen eikä idealistinen ratkaisu, vaan toiminnallinen ratkaisu: Perustetaan Nuoret eläkkeenmaksajat ry, tavoitteena olla neuvottelupöydissä heti, koska olemme isoimmat maksajat. NE ry:n linjaukset: 1) Eläkkeellejäämisen alaikäraja 68 ikävuoteen heti. Ei kattoa työntekoiällle. 2) Eläkemaksut korotettava heti, nostot automaattiseksi 3) Sijoitustoiminta julkisemmaksi: yksi iso tase, jossa sijoitustuotot ovat osa läpinäkyvää kokonaisuutta 4) Työurat on pakko sitoa tähän ratkaisuun: eläkesijoitukset voisi sitoa vielä paremmin työhyvinvointiin ja sen edistämiseen 5) Huomio myös siihen, mitä tapahtuu ennen työuria ja työurien jälkeen 6) Ikärasismin loputtava kaikilta osin RATKAISUEHDOTUS, TIIMI MANNINEN

Taneli Heikka: Toimittajan näkökulma viime aikojen eläkekeskusteluun

Perinteinen eläkepolitiikka - Hallitus ja työmarkkinajärjestöt kirjoittavat eläkelainsäädännön - Etujärjestöjen vahva rooli - Kolmikanta, tupot - Luottamus ja hyvät tulokset

Uusia kriittisiä ääniä: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus epäselvä ( Saanko koskaan sitä mikä on luvattu?) Rajallinen osallisuus ja valinnanvapaus ( miten voin oikeasti vaikuttaa omiin eläkkeisiini? ) Päätöksenteon ja sijoituspolitiikan läpinäkyvyys

Professoreiden plussat ja miinukset + Vakaa järjestelmä + Ei paniikkia muutoksiin, koska niitä on tehty pitkin matkaa - Korkeat hallintokulut - Suomi-painotteiset sijoitukset - Eläkeikää voisi nostaa ja joustavoittaa 1969?

Viisi eläkejärjestelmään vaikuttavaa voimaa

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus - Hyvinvointilupaukset on petetty - Eläkejärjestelmää kritisoitiin vähän niin kauan kun maksajien määrä kasvoi - Nyt maksajat vähenevät ja kriittiset äänet lisääntyvät

Sukupolvet, osa II Uudet omaisuusarvot ja talouskasvun hiipuminen? - Ekologinen pääoma - Jakamalla lisääntyvä pääoma (tieto) - Mielekkyyspääoma

Outolat tulevat: uusi sukupolvi ei aina jaa eläkejärjestelmän kehittäjien arvoja Valtion puuttuminen eläkejärjestelmään tulisi lakkauttaa. Nuorille täytyy antaa mahdollisuus jättäytyä pois kestämättömästä eläkejärjestelmästä. (Uusi Suomi 4.11.2012) Aleksi Tolvanen (Tekniikan ylioppilas, Kok)

Toimintatapoja pidetään vanhanaikaisina Teksti

Avointa keskustelua kaivataan Moni ikäiseni nelikymppinen suhtautuu skeptisesti järjestelmän kykyyn synnyttää meille eläkkeet. Näitä epäilyksiä ei hälvennä taipumus viedä eläkekeskustelu kabinetteihin, kun yhteiskunta muutoin pyrkii avautumaan (Matias Möttölä KL 28.1.2013)

Mitä näiden muutosten takana on? VIESTINTÄ: Äänet, jotka aiemmin oli mahdollista leimata marginaalisiksi, voivat nyt olla mielipidejohtajia ja kerätä seuraajia ja kriittistä massaa VARALLISUUSTASO: Suurella osalla suomalaisista on ensimmäisen kerran mahdollisuus valita rahalleen sijoituskohteita ARVOT: Pelkkä hyvä lopputulos ei riitä, vaan myös prosessilta halutaan laatua ja läpinäkyvyyttä

TOINEN ERÄ E-TALK vapaa keskustelu

Pakollisen sosiaalivakuutuksen oikeutus? Ritakallio: Nykyjärjestelmässä eläkeläisten väliset tuloerot pienemmät, kaikki järjestelmän piirissä. Kv-vertailussa suomalainen malli pärjää. Kohtuullista, että kaikki osallistuvat talkoisiin jatkossakin. Korkeaoja: Millä tavalla lisäeläkkeiden tulo pakollisen järjestelmän rinnalle olisi ongelma? Eläkekatto-leikkuri olisi ihan ok. Elomaa: Järjestelmän synnyn taustalla pieni kansakunta, joka kaivannut yhdenvertaisia kompromissiratkaisuja pääomien jakamiseen. Tarve ei hävinnyt mihinkään, mutta ei tarkoita etteikö pitäisi jatkuvasti päivittää. Tyylipisteet paremmaksi ja läpinäkyvyys huomioon. Allianssin edustaja tervetuloa taustakeskusteluun.

Pakollisen sosiaalivakuutuksen oikeutus? Lampinen: Järjestelmän täytyy kyetä kestämään kyseenalaistamista ja keskusteluun pitää osallistaa uudet nuoret vastuunkantajat. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus perustaltaan jo väestötieteellinen kysymys. Manninen: Korjataan se mikä on korjattavissa ja rakennetaan sen jälkeen uusi malli. Määttänen: Hyvä puoli pakollisuus, mutta pakollinen järjestelmä aina myös jäykkä. Kyse valtavista sukupolvien välisistä tulonsiirroista, ja siksi pitäisi saada vahvemmin parlamentaarisen päätöksenteon piiriin. Vaikkakin järjestelmä tehnyt hyviä päätöksiä. Parlamentarismissa toki myös populismin vaara, mutta siitä huolimatta. Elomaa: Täysin verovaroin ylläpidetyissä järjestelmissä muissa maissa eläkevaroja on käytetty valtion velkojen maksuun. Se ei ole tarkoituksenmukaista. En haluaisi eläkevarojani puolueiden haltuun,

Avoimuutta! Mutta mihin? Hetemaj: Eriävä mielipide tiedon puutteeseen. Koin kognitiivisen ylikuormituksen tähän tilaisuuteen valmistautuessani. Tietoa on paljon saatavilla, mutta tämä on vaikea asia hahmottaa! Ritola: Miten pystytään takaamaan järjestelmän toimintakyky tulevaisuudessa? Avoimeen keskusteluun tarvitaan pohjaksi avointa tietoa, tilastot julki ja esim. avoimena datana hyödynnettäväksi. Päätöksentekojärjestelmässä valuvikoja, joihin pystytään avoimuudella vaikuttamaan. Hanska: Avoimuutta päätöksentekoon. Kun rahaa kerätään työeläkemaksuina, ovat veroluonteisia maksuja ja toimitaan julkisina instituutioina. Kun raha siirtyy sisään, toiminta muuttuu yksityiseksi. STM:lle tiukempi kontrolli. Tietoa ei saa kun perustellaan kilpailulla. Jos järjestelmä olisi julkinen, lain mukaan saisin kaikki tiedot kun niitä pyydän.

Avoimuutta! Mutta mihin? Elomaa: Järjestelmä vaikea ymmärtää ja vaikea selostaa ymmärrettävästi. Järjestelmässä kollektiivinen riskinjako, parempi kuin yksi toimija ja keskittynyt riski. Hanska: Päätöksenteko ollut onnetonta maksujen osalta! Elomaa: Keskustelua koko ajan käydään neuvottelupöydässä, näistä asioista juuri neuvotellaan. Manninen: Nuoret valmiita keskusteluun, on jo valmisteltu eläkekantoja ja valmiudet olemassa. On työmarkkinajärjestöjen oma etu, että systeemiä avataan vapaaehtoisesti ja ajoissa.

Avoimuutta! Mutta mihin? Korkeaoja: Avoin data ei tuota ymmärrystä järjestelmästä mutta tuottaa mahdollisuuden ymmärtää. Eläkejärjestelmän ongelmista pitäisi pystyä käsittelemään muiden isojen yhteiskunnallisten ongelmien kanssa yhtä aikaa. Lampinen: Oikeutus perustuu oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Pitää aktiivisesti viestiä myös niille, jotka eivät itse ole kiinnostuneita selvittämään asioita jotta ymmärrys lisääntyy. Eri ryhmille viestittävä eri tavalla. Määttänen: Eduskunta voisi ottaa vahvemman roolin isoista linjoista päätettäessä. Yksityiskohtaiset kysymykset, kuten työeläkevarojen yksittäiset sijoittamiskohteet, ei pidä olla poliittisen napin alla. Ritola: Kiinnostavaa on saada tietoa, ketkä päättää, mitä, missä ja milloin päättää. Miten keskustelu avataan ihmisille ja tuodaan useampiin pöytiin järjestöistä ja niiden takahuoneista?

Tulevaisuus ja talouskasvu? Hanska: Eurooppa vaipumassa pitkään taantumakauteen. Läntiset taloudet erittäin pitkään heikon tuoton piirissä. Mihin tällaisessa tilanteessa rahat kannattaa panna kiinni? Suomalaisten työntekijöiden työhyvinvointiin panostaminen tuottaisi pidempiä työuria. Määttänen: Lähivuodet näyttää synkältä, mutta tässä perspektiivi on kymmeniä vuosia. Järjestelmä pitäisi olla sellainen, ettei tarvitse reagoida millään tavalla vaikka tulisi useampi matalan tuoton vuosi. 3,5 % tuottoihin ei voi tuudittautua. Pitää miettiä mitä tehdä, jos käy huonommin. Päätöksenteko olisi nyt helpompaa kuin myöhemmin. Ritakallio: Mieluummin annan sijoitusammattilaisten päättää eläkevarojen sijoittamisesta kuin itse päättäisin, vrt. Ruotsin malli. Elomaa: Työhyvinvoinnissa ensisijainen asia ei ole kustantaa työhyvinvointia eläkevaroilla vaan pitää hoitaa työelämän pelisäännöillä. Muistettava, että sijoitusskenaarioita tehdään vuosikymmeniä eteenpäin. Myös suomalaista työtä tuettava. Sijoittamisessa pitkän aikavälin keskitie tuottaa eniten vakautta.

Loppusanat Suvi-Anne Siimes, Telan toimitusjohtaja Oikeudenmukaisuuden käsite on problemaattinen, mutta kokemusta työeläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta olisi ainakin saatava edistettyä. Keskustelua tarvitaan ja siinä on tärkeää kuulla, tulla kuulluksi ja yrittää ymmärtää myös erilaisia näkökulmia. Kiitos!