URASEURANTARAPORTTI Teknillisestä korkeakoulusta vuosina 2006 ja 2007 valmistuneet tohtorit työmarkkinoilla Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu Urapalvelut 2010
Tutkimuksen taustaa Akateemisten ura ja rekrytointipalvelujen Aarresaari verkosto seuraa aktiivisesti akateemisten sijoittumista työelämään. Uraseurantatutkimus on Aarresaari verkoston kehittämä tutkimusmalli, jolla kartoitetaan jatkotutkinnon suorittaneiden työllistymisen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta 2 3 vuoden kuluttua valmistumisesta. Valtakunnallisella tohtorien uraseurannalla koostetaan sekä yliopistokohtaista että kansallisesti vertailukelpoista aineistoa jatkotutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta ja urakehityksestä. Uraseurantatutkimuksen avulla pyritään selvittämään tohtoritutkinnon suorittaneiden työllistymistä, työurien laatua ja tohtorikoulutuksen kehittämistarpeita. Tutkimuksen tietoa hyödynnetään ensisijaisesti yliopistojen sisällä laadunvarmistustyössä, opintojen kehittämisessä sekä nykyisten opiskelijoiden ohjauksessa. Aarresaari verkosto toteutti ensimmäisen valtakunnallisen tohtorien uraseurantakyselyn keväällä 2007. Vuonna 2009 uraseurantakyselyyn osallistui 17 yliopistoa. Teknillinen korkeakoulu osallistui tohtorien uraseurantatutkimukseen ensimmäistä kertaa vuonna 2009, jolloin tutkimuksen kohteena olivat vuosina 2006 ja 2007 valmistuneet tohtoritutkinnon suorittaneet henkilöt. Urapalvelut koordinoi tutkimusta Teknillisen korkeakoulun osalta. Valtakunnallisen uraseurannan koordinaatioyksikkönä toimi Tampereen yliopiston ura ja rekrytointipalvelut. Vastausten tallennus suoritettiin keskitetysti Tampereen yliopiston tilastotieteen laitoksella. Tämä raportti on ensimmäinen kooste tutkimuksen tuloksista TKK:n osalta ja sen tavoitteena on antaa yleiskuva vuosina 2006 ja 2007 tohtoritutkinnon suorittaneiden työllistymisestä ja heidän näkemyksistään tohtorikoulutuksesta. Raportti perustuu Tampereen yliopiston tilastotieteen laitoksen työstämään raakadataan. Koko kyselyaineistosta on tuotettu Aarresaari verkoston sekä opetus ja kulttuuriministeriön yhteistyönä Asiantuntijana työmarkkinoille. Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta tutkimus. Julkaisu löytyy pdf tiedostona osoitteesta http://www.aarresaari.net/uraseuranta/. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 1 506 henkilöä ja kyselyn vastausprosentti oli 52. Uraseuranta toteutettiin lomakekyselynä, jonka lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata myös verkossa. Kyselylomake kehiteltiin yliopistojen yhteistyönä. Myös opetusministeriön edustajia oli mukana kehittämässä kyselyä. Kyselyn aineisto kerättiin vuoden 2009 kesällä (toukokuu elokuu). Kysely lähetettiin jokaiselle Teknillisestä korkeakoulusta vuosina 2006 2007 tohtoritutkinnon suorittaneille. Kohderyhmän tiedot kerättiin korkeakoulun opiskelijatietojärjestelmästä (WebOodi) ja heidän osoitteensa päivitettiin 1
väestörekisteristä. Opiskelijarekisteristä saatavat taustatiedot ja vastaukset yhdistettiin toisiinsa kyselylomakkeiden numerosarjan avulla. Teknillisestä korkeakoulusta valmistui vuosina 2006 2007 yhteensä 320 tohtoria (310 tekniikan tohtoria ja 10 filosofian tohtoria). Heistä 305 vastaanotti kyselylomakkeen 1 (95,3 % kaikista valmistuneista). Vastauksia saatiin yhteensä 161 (kirjeitse 106 vastausta ja 55 vastausta verkkolomakkeella). Vastausprosentti oli näin ollen 52,8 (kaikista vuosina 2006 2007 valmistuneista tohtoreista 50,3 %). Kyselyyn vastanneista 90 % ovat Suomen kansalaisia. Englanninkielisen kyselylomakkeen (henkilöllä äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi) vastaanotti yhteensä 41 henkilöä. Yhteensä 16 ulkomaalaistaustaista tohtoria vastasi kyselyyn (vastausprosentti 39). Heidän osuutensa aineistossa on 10 %. Vastauksia saatiin tohtoreilta, jotka ovat valmistuneet 88 eri pääaineesta. Taustanumerosarja, jolla vastaajan taustatiedot ja vastaukset saadaan yhdistettyä toisiinsa, puuttui kuuden vastaajan osalta, joten taustatietoja on 155 vastaajasta vaikka vastaajia on yhteensä 161. On syytä huomioida, etteivät kaikki vastaajat ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Tämä selittää vastaajamäärien vaihtelun eri kysymysten osalta. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet ja valmistuneet osastoittain sekä vastausprosentit tutkinnon suorittaneista Vastanneet Valmistuneet % Arkkitehtuuri 3 5 60,0 % Automaatio ja systeemitekniikka 4 11 36,4 % Kemian tekniikka 17 34 50,0 % Konetekniikka 17 23 73,9 % Maanmittaus 6 10 60,0 % Materiaalitekniikka 2 8 25,0 % Puunjalostustekniikka 6 13 46,2 % Rakennus ja ympäristötekniikka 6 15 40,0 % Sähkö ja tietoliikennetekniikka 43 100 43,0 % Teknillinen fysiikka 26 47 55,3 % Tietotekniikka 17 35 48,6 % Tuotantotalous 8 19 42,1 % Yhteensä 155 320 1 Osalla oli tuntematon osoite tai kysely palautui virheellisen osoitetiedon takia. 2
Vastaajista 76 % oli miehiä ja 24 % naisia. Valmistuneista tohtoreista naisia oli 19,8 %, joten naiset ovat hieman yliedustettuina aineistossa. Vastaajista yli puolet (65 %) oli valmistuessaan iältään alle 35 vuotta. Valmistuessaan yli 55 vuotiaita vastaajia on kolme (2 % vastaajista). Vastanneiden iän keskiarvo tohtorin tutkinnon suorittamisen ajankohtana oli miehillä 35,1 vuotta ja naisilla 34,1 vuotta. Kyselyyn vastanneista 6 % asui ulkomailla kyselyhetkellä. Kuvio 1. Vastaajien ikä valmistuessa sukupuolittain. 1 Tohtoriopinnot Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneista tohtoreista vajaa kolme neljäsosaa (74 %) on suorittanut myös ylemmän korkeakoulututkinnon TKK:lla. Lisensiaatin tutkinnon on kyselyn mukaan suorittanut yli neljäsosa vastaajista (43 henkilöä). Naisista 70 % ja miehistä 58 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon 2000 luvulla. Reilu neljännes sekä naisista että miehistä on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon 1990 luvulla 3
Kuvio 2. Korkeakoulututkinnon suoritusvuosi. Vastaajien oman ilmoituksen mukaan jatko opintojen kesto on keskiarvoltaan 5 vuotta ja 9 kuukautta. Vastaajien arvion mukaan päätoimisesti suoritettujen opintojen keston olisi ollut (oletuksena, että vastaaja ei ole opiskellut päätoimisesti) keskiarvoltaan 4 vuotta ja 3 kuukautta. 1.1 Motivaatiotekijät Vastaajilta tiedusteltiin syitä jatko opintojen aloittamiselle. Tärkeinä tai melko tärkeinä kriteereinä vastaajat pitivät tutkimustyö kiinnostu sinällään, halusin kehittyä ammatillisesti, jokin muu syy, halu tehdä tutkimusta tietystä aiheesta sekä luonteva jatke aikaisemmille opinnoille tai työlle. Vajaa viidennes (18 %) vastaajista ilmoitti vaihtoehdon koin, että muuta työnsaantimahdollisuutta ei tuolloin ollut. Kuvio 3 kuvastaa jatko opintojen aloittamisen syyt. 4
Kuvio 3. Jatko opintojen aloittamisen motivaatiotekijät. Miten paljon seuraavat motivaatiotekijät vaikuttivat siihen, että aloitit jatko opinnot? 1 = ei lainkaan tärkeää, 2 = vain vähän merkitystä, 3 = jonkin verran merkitystä, 4 = melko tärkeä, 5 =tärkeä, 6 = erittäin tärkeä Tärkeimmäksi yksittäiseksi motivaatiotekijäksi nousi tutkimustyö kiinnosti sinällään (30 % vastaajista) sekä halu kehittyä ammatillisesti (20 % vastaajista). Miehillä tärkein syy oli tutkimustyö kiinnosti sinällään ja naisilla halu kehittyä ammatillisesti. Muina syinä mainittiin halu vaihtaa alaa, mahdollisuus julkaista ajatuksia tekniikan alalta sekä tutkijan työ sopi silloiseen elämäntilanteeseen. 1.2 Jatko opintojen rahoitus Kyselyssä selvitettiin miten tohtoriopinnot oli rahoitettu yhdeksän annetun vaihtoehdon avulla. Kysymyksessä vastaaja pystyi valitsemaan useita vaihtoehtoja. Yli puolet (59 %) vastaajista oli ollut tutkimus ja/tai opetustehtävissä yliopistolla, 46 % vastaajista ilmoitti saaneensa rahoitusta tutkijakoulun kautta ja 43 % oli saanut rahoitusta jonkun muun projektin kautta. Miehet olivat saaneet naisia hieman useammin rahoitusta tutkijakoulun kautta, kun taas naiset olivat olleet miehiä useammin apurahatutkijoina. Muilta osin eri rahoituslähteiden yleisyydessä ei ole merkittäviä eroja sukupuolten välillä. 5
Kuvio 4. Jatko opintojen rahoitusmuodot (lkm). Vastaaja pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon. Miehet pitivät tutkimus ja/tai opetustehtäviä tärkeimpänä rahoitustapana, kun taas naiset kokivat tutkijakoulut jatko opintojen kannalta tärkeimpänä rahoituskanavana. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan miksi tärkein rahoituslähde oli merkittävin. Yli puolet (55 %) vastaajista oli sitä mieltä, että ensisijainen rahoituslähde oli tärkein siksi, että se oli kestoltaan pisin. 2 Työmarkkinatilanne ja työllistyminen Tohtorien työllistymistä tarkasteltiin kolmena eri ajankohtana, jotka ovat kuusi kuukautta ennen tohtorin tutkinnon suorittamista, kuusi kuukautta tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen sekä kyselyhetkellä (kesä 2009). 6
Taulukko 2. Työmarkkinatilanne kolmena eri ajankohtana. Työmarkkinatilanne (kaikki vastaajat) % Työssä Työssä apurahalla Työttömänä Työvoiman ulkopuolella 6 kk ennen 89 5 1 5 6 kk jälkeen 93 3 0 5 Kyselyhetkellä 92 2 2 4 Työmarkkinatilanne sukupuolittain MIEHET % Työssä Työssä apurahalla Työttömänä Työvoiman ulkopuolella 6 kk ennen 92 4 0 5 6 kk jälkeen 97 2 0 2 Kyselyhetkellä 94 3 1 3 NAISET 6 kk ennen 80 8 3 9 6 kk jälkeen 82 5 0 14 Kyselyhetkellä 86 3 0 11 2.1 Työmarkkinatilanne Puoli vuotta ennen tohtorin tutkinnon suorittamista 89 % vastaajista oli palkkatyössä tai toimi yrittäjänä/ammatinharjoittajana. Puolet vastaajista oli määräaikaisessa kokopäivätyössä ja 36 % vakituisessa kokopäivätyössä. Työttöminä työnhakijoina (ml. työllistetty tai työharjoittelu sekä työvoimakoulutus tai vastaava) vastaajista oli ainoastaan yksi henkilö (1 %). Työvoiman ulkopuolella oli 5 % vastaajista. Päätoimisesti opiskelevat (opinnot johtavat tutkintoon tai arvosanaan) sekä perhevapaalla olevat on pidetty työvoiman ulkopuolella olevina. Kuusi kuukautta tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen 93 % vastaajista oli työssä. Vakituisessa työsuhteessa olevien määrä oli lisääntynyt (56 % vastaajista) ja määräaikaisessa kokopäivätyössä olevien määrä vähentynyt (34 % vastaajista). Kyselyhetkellä 92 % vastaajista oli työssä. 7
Kuvio 5. Työmarkkinatilanne kolmena eri ajankohtana (kuusi kuukautta ennen tohtorin tutkinnon suorittamista, kuusi kuukautta tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen sekä kyselyhetkellä). Kuvio 6. Työmarkkinatilanne kyselyhetkellä. 8
2.2 Työttömyys Työttömyyttä tarkasteltiin kolmena eri ajankohtana; kuusi kuukautta ennen tohtorin tutkinnon suorittamista, kuusi kuukautta tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen sekä kyselyhetkenä (kesä 2009). Yleisesti ottaen työttömyys on ollut hyvin vähäistä. Vastaajista 7 % on ollut työttömänä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työttömänä olleista tohtoreista enemmistöllä (73 % vastaajista) työttömyysajan kesto tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen on ollut alle puoli vuotta. Työttömyysajan keskiarvo on 4 kuukautta. Sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja työttömyyden yleisyydessä. Työttömänä olleet näkivät keskeisempänä työttömyyteen vaikuttavana tekijänä muu syy työllistymisvaikeuksiin. 2.3 Työnantajat ja työtehtävät Kyselyhetkellä (kesällä 2009) vastaajista vajaa kolmannes (30 %) työskenteli yliopiston palveluksessa. Myös suurilla yrityksillä on merkittävä rooli työnantajina, sillä vastaajista 28 % ilmoitti työskentelevänsä yli 249 työntekijää työllistävässä yrityksessä. Viidennes vastaajista työskenteli valtion tai valtion liikelaitoksen palveluksessa kyselyhetkellä. Yrittäjinä työskentelevien määrä oli vähäinen, sillä vastaajista ainoastaan 3 % ilmoitti toimivansa yrittäjänä. Suurimmat yksittäiset työnantajat (yli 5 vastaaja ilmoitti työskentelevän organisaation palveluksessa) olivat Teknillinen korkeakoulu (nykyinen Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu), VTT, Nokia, muut yliopistot (ml. ulkomailla sijaitsevat yliopistot) sekä Patentti ja rekisterihallitus. Yleisiä tehtävänimikkeitä ovat asiantuntija, erikoistutkija, projektipäällikkö, tutkija, tutkijainsinööri ja tutkijatohtori. 9
Kuvio 7. Nykyinen työnantaja. Useampi kuin kaksi vastaajaa kolmesta (70 %) ilmoitti työtehtäviin kuuluvan tutkimuksen, 43 % vastaajista työtehtäviin sisältyvät suunnittelu ja kehitystehtävät ja yli neljänneksellä (28 %) johto ja esimiestehtävät. Tärkeimmäksi työtehtäväksi puolet vastaajista ilmoitti tutkimustehtävät ja vajaa viidennes (19 %) suunnittelu ja kehitystehtävät. Johto ja esimiestehtävät oli tehtävien pääasiallisin tehtävien luonne 9 %:lla vastaajista. Työn edellyttäminä keskeisinä osaamisalueina mainittiin kyky itsenäiseen tutkimustyöhön, monipuolinen asiantuntijuus, oman erikoisalan syvällinen tuntemus, projektien johtaminen, viestintä ja kielitaidot sekä ihmissuhdetaidot. 2.4 Tutkinnon merkitys työnhaussa Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan mitä hyötyjä tai haittoja tohtorin tutkinnosta on työnhaun kannalta. Vastaajista 103 henkilöä vastasi avoimeen kysymykseen koskien tohtorin tutkinnon hyötyjä ja mahdollisia haittoja työnhaussa. Yleisimmin vastaajat totesivat, että tohtorin tutkinto on ollut vaatimuksena tiettyihin työtehtäviin, esim. tutkijan työssä on oltava tohtorin tutkinto. Lisäksi tohtorin tutkintoa pidettiin keinona erottua muista työnhakijoista sekä konkreettisena tapana osoittaa asiantuntijuutta. 10
Seuraavassa muutamia esimerkkejä tyypillisistä avoimista vastauksista: Tohtorin tutkinnon suorittaminen on antanut hyvät valmiudet tehdä monipuolista tutkimustyötä. Hakemissani työpaikoissa on vaadittu tohtorin tutkintoa. Osoitus pitkäjänteisyydestä ja oppimiskyvystä. Tutkijantyötä hakiessa antaa muodollisen pätevyyden. Vahva osoitus ammatillisesta osaamisesta. Vastaajista 50 henkilöä kommentoi tohtorin tutkinnon haittoja työnhaun kannalta. Vastaajista usea totesi, että joihinkin tehtäviin työnantajat pitävät tohtorin tutkinnon suorittaneita ylikoulutettuina ja liian teoreettisesti suuntautuneina. Seuraavassa muutamia esimerkkejä tyypillisistä vastauksista: Harvoissa teollisuuden tehtävissä on tarvetta näin fokusoidulle ja syvälliselle osaamiselle. Ylikoulutus sulkee pois vähemmän vaativat tehtävät. Monissa hakutilanteissa kävi ilmi hyvin selkeästi, että tohtoriksi opiskelevaa pidettiin käytännön työelämästä vieraantuneena puuhastelijana. Yli neljännes (28 %) vastaajista ilmoitti, että tohtorin tutkinto oli nykyisen työn pätevyysvaatimuksena ja vajaa viidennes (18 %) vastaajista ilmoitti tohtorin tutkinnon olleen edellytyksenä, muttei pätevyysvaatimuksena. Lähes puolet (49 %) vastaajista ilmoitti, ettei tohtorin tutkinto ollut edellytys nykyisen työpaikan saamiseksi. Vastaajista 6 % ei osannut sanoa, vaadittiinko nykyisessä työssä tohtorin tutkintoa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan miten hyvin työ vastaa vaativuustasoltaan tohtorikoulutusta. Yli kaksi kolmesta (68 %) vastaajasta arvioi, että ensimmäinen työ vastasi vaativuustasoltaan hyvin koulutustasoa. Vajaa neljännes (24 %) vastaajista ilmoitti ensimmäisen työn olevan koulutustasoa osittain alhaisempi ja 7 % koki ensimmäisen työn olevan koulutustasoa selvästi alhaisempi. Vastaajista 62 % ilmoitti jatkuvasti hyödyntävänsä tohtoriopinnoissa oppimiaan asioita työssään ja vajaa kolmannes (30 %) vastaajista voi hyödyntää oppimaansa jonkin verran työssään. Ainoastaan 8 % vastaajista koki, ettei tohtoriopintojen aikana opituista asioista ole kovin paljon hyötyä nykyisessä työssä. 11
3 Nykyinen työsuhde ja se laatu 3.1 Tyytyväisyys työhön Tyytyväisyyttä kyselyhetken työhön kartoitettiin kymmenellä työtä koskevalla väitteellä (kuvio 8). Vastausten perusteella TKK:sta valmistuneet tohtorit ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Työtä pidettiin mielenkiintoisena, työtehtäviä monipuolisina ja sen katsottiin mahdollistavan osaamisen kehittämisen. Enemmistö (77 %) vastaajista katsoi olevansa tavoitteiden mukaisella työuralla. Kuvio 8. Tyytyväisyys työhön ja sen sisältöön asteikolla 1 6, jossa 1 = täysin eri mieltä ja 6 = täysin samaa mieltä). Suurin osa vastaajista piti työsuhteen jatkuvuutta melko turvattuna, sillä yli puolet (57%) heistä oli eri mieltä väitteen työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa kanssa. TKK:sta valmistuneiden työ ja muut elämänalueet pysyvät kyselyn mukaan enimmäkseen hyvin tasapainossa ja harva koki, että työtehtävät ovat henkisesti liian kuormittavia. 12
3.2 Palkka Vastaajilta kysyttiin heidän bruttopalkkaansa (huhtikuussa 2009), mukaan lukien säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset kokopäivätyössä olevilta. Kuvio 9 kuvastaa miesten ja naisten palkkoja (%) huhtikuussa 2009. Vastaajien bruttokuukausipalkan keskiarvo oli kyselyhetkellä 4 274 euroa kuukaudessa. Miehillä bruttopalkan keskiarvo oli 4 375 euroa ja naisilla 3 917 euroa kuukaudessa. Yleisimmin palkka asettui 3 500 ja 4 499 euron välille. Vastaajista 10 % kuului kyselyn suurimpaan tuloluokkaan (yli 5 500 euron bruttopalkka). Suurimpaan tuloluokkaan sijoittui ainoastaan 4 % naisista. Vajaa viidenneksellä (19 %) vastaajista oli alle 3 500 euron kuukausipalkka. Kuvio 9. Bruttopalkka huhtikuussa 2009 säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset mukaan lukien. Vastaajia, jotka eivät ole säännöllisessä kokopäivätyössä, on pyydetty kirjaamaan keskimääräinen kuukausitulo. 13
4 Tohtorin tutkinnon merkitys työelämässä Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan, mikä merkitys tohtorin tutkinnolla on työelämässä, kuudella eri väitteellä. Yli 60 % vastaajista oli mielestään saanut vaativampia työtehtäviä ja yli puolet vastaajista oli saanut lisää palkkaa ja/tai mielekkäämpiä työtehtäviä tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kuvio 10. Kuinka asema/tilanne on muuttunut tohtorin tutkinnon jälkeen. Vastaajat saivat myös avoimesti kommentoida, kuinka oma tilanne on muuttunut muulla tavoin tohtorin tutkinnon jälkeen. Seuraavassa muutama esimerkki vastaajien kommenteista: Olen saanut tilaisuuden hankkia kansainvälistä kokemusta. Olen saanut tutkimustehtävän uudesta tutkimusryhmästä. Olen saanut valtakunnallisia kehittämistehtäviä. Aikaisemmin olin rivitutkija', nykyään projektipäällikkö. 14
5 Tohtorikoulutuksen kehittäminen 5.1 Jatko opintojen ohjaus Yli puolet vastaajista piti opiskeluun liittyvää ohjausta saatavuudeltaan, määrältään, laadultaan joko tyydyttävänä tai melko hyvänä. Toisaalta noin viidennes vastaajista arvioi opiskeluun liittyvän ohjauksen huonoksi tai heikoksi. Opiskeluun liittyvään ohjaukseen suhtauduttiin jokseenkin kriittisemmin kuin väitöskirjatyöhön liittyvään ohjaukseen. Väitöskirjatyöhön liittyvän ohjauksen laatua pidettiin keskimäärin hyvänä ja ohjauksen määrää ja saatavuutta yleisimmin joko melko hyvänä tai hyvänä. Kuvio 11. Tyytyväisyys opiskeluun liittyvään ja väitöskirjatyöhön liittyvään ohjauksen saatavuuteen, määrään ja laatuun (asteikko 1 6, jossa 1 = huono ja 6 = erinomainen). Vastaajista 69 % arvioi ohjaajan tieteellisen pätevyyden olleen hyvä tai erinomainen. Väitöskirjatyöhön liittyvän ohjauksen laatua 46 % vastaajista piti joko hyvänä tai erinomaisena. 15
Vastaajilta kysyttiin lisäksi, mikä tai minkälainen jatko opintojen ohjaus oli tärkeää. Vastauksissa korostui henkilökohtaiset keskustelut ohjaajan kanssa sekä vertaistuki muilta jatko opiskelijoilta. Muutamia esimerkkejä vastauksista: Henkilökohtainen kannustus sekä vertaistuki erityisesti motivaatio ongelmissa. Keskustelut ohjaajan kanssa, palautteen saaminen omasta työstä. Laaja ja poikkitieteellinen yhteistyö muiden tutkijoiden/tutkimusryhmien kanssa. Ohjaus akateemisten tekstien kirjoittamisessa ja esitelmien teossa. Säännölliset tutkimuksen etenemisen palaverit. Välitavoitteiden asettaminen. Tutkimustyössä oikean suunnan näyttäminen, keskustelut, ohjaus tutkimusvälineiden käytössä. Väitöskirjan ohjaus, kollegiallinen sparraus väitöskirjatyössä. 5.2 Mitä tohtorikoulutuksessa tulisi huomioida paremmin? Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan pitäisikö 15 mainitun taidon osaaminen huomioida tohtorikoulutuksessa. Tohtoroituneet arvioivat tärkeimmäksi asiaksi, joka tohtorikoulutuksessa tulisi huomioida, akateemisen kirjoittamisen. Erityisen tärkeinä pidettiin myös esiintymis ja vuorovaikutustaitojen sekä kansainvälisten kontaktien kehittyminen tohtoriopintojen aikana. 16
Kuvio 12. Pitäisikö tohtorikoulutuksessa huomioida seuraavat asiat? (1 = ei lainkaan, 2 = vain vähän, 3 = jonkin verran, 4 = melko paljon, 5 = paljon, 6 = erittäin paljon) 17