Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2013 2015
Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAKUNTATYÖ... 3 Yleinen Seurakuntatyö... 3 2.2 Praasniekat... 4 2.2 Aikuistyö... 4 Aikuistoimintapiirit... 5 2.3 Ekumenia... 5 2.4 Kirkkomusiikki... 5 2.5 Nuorisotyö ja uskonnonopetus... 5 2.6 Diakonia, lähetys, lähialueiden avustus ja OrtAid... 6 3. TALOUS... 7 3.1 Talouden suunnittelun lähtökohdat... 7 3.2 Seurakunnan taloudellinen tilanne... 7 3.3 Verotuloarvio... 8 3.4 Talous / kiinteä seurakunnan omaisuus... 8 3.5 Talousarvio 2013-2015... 8 3.6 Ehdotuksen keskeisimmät kohdat... 10 3.7 Edellisen talousarvion toteutuminen... 10 3.8 Henkilöstösuunnitelma... 11 2
1. YLEISTÄ Seurakunnan on oltava palveleva, kaikille avoin, elävä ja tulevaisuuteen luottava. Seurakunnan tulee tukea jäseniään maaseudun murroksessa ja ikääntymisen tuomissa haasteissa. Maahanmuuttajat, paluumuuttajat ja seurakuntaan muualta tulevat tulisi aktivoida löytämään oma paikkansa Ilomantsissa ja omassa seurakunnassaan. P-K:n seurakuntien, papiston ja kanttorien yhteistyötä jatketaan ja osallistutaan hiippakunnallisiin sekä valtakunnallisiin kirkollisesti merkittäviin tapahtumiin. Vuonna 2011 kirkolliskokouksen päätös yhteistyösopimuksien allekirjoittamisesta vuonna 2014 vaikuttaa seurakuntien välisessä yhteistyössä. Seurakunta on avoin Ilomantsilaisille tapahtumille ja eri kansalaisjärjestöille. Seurakunta toimii asettamansa strategian 2011-2015 mukaisesti joka pohjautuu kirkon strategiaan 2010-2015. TEHTÄVÄ: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan tehtävä on palvella ihmisiä seurakunnassa ja seurakunnan toimintaympäristössä. VISIO: Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen, seurakuntalaisten hengellisen hyvinvoinnin koti. ARVOT: Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan toiminnan arvot ovat rakkaus, lähimmäisen palveleminen, avoimuus, läpinäkyvyys, yhteisöllisyys. Strategian kehittämisen painopisteet vuosille 2011-2015 ovat 1. Seurakunnan toimintakulttuurin kehittäminen keskustelevammaksi ja avoimemmaksi, 2. Synodaalisen johtamiskulttuurin kehittäminen, 3. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten työntekijöiden koulutuksesta, hyvinvoinnista ja motivoinnista huolehtiminen, 4. Talouden hoitaminen ja ohjaaminen siten että seurakunnan itsenäinen toiminta mahdollistuu, 5. Evankeliumin eteenpäin vieminen 6. Seurakuntalaisten jumalanpalveluselämään osallistumisen aktivoiminen 7. Seurakunnan kehittäminen jokaisen jäsenen hengelliseksi kodiksi 8. Jokaisen seurakuntalaisen aktivoiminen. 2. SEURAKUNTATYÖ Yleinen Seurakuntatyö Jumalanpalveluselämä on seurakuntaelämän keskus. Elian kirkossa pidetään säännölliset palvelukset lauantaisin, sunnuntaisin ja suurina juhlina. Tsasounien praasniekat ovat seurakunnan ja kylien tärkeimpiä tapahtumia. Tsasounissa pidetään palveluksia kesäisin ja talvisin mahdollisuuksien mukaan. Keskiviikkoisin toimitetaan jumalanpalvelusta (aamupalvelus, liturgia) seurakuntasalissa. 3
Vanhainkodilla ja palvelukodeilla pidetään palveluksia vahvistetun ohjelman mukaan kerran kuukaudessa, terveyskeskuksessa viikoittain. Jumalanpalvelusten toimittaminen tapahtuu yhdessä papiston ja seurakuntalaisten avulla. Matkapapin olemassaolo rajaseudulla on tärkeää. Matkapapiston tehtävä muuttuu todennäköisesti vuodesta 2013 lähtien. Kirkollishallituksen päätös vaikuttaa pastoraalisesti ja taloudellisti seurakunnan perustyössä. Suurin haaste on että alueella matkapapin eläkkeelle siirtymisen jälkeen on vain yksi toimessa oleva pappi ja kanttori. Seurakunnan elimissä keskustelemme pastoraalisista ja taloudellisista vaikutuksista, joita matkapapin työn muuttaminen maahanmuuttajatyöpainotteiseksi tuo seurakuntaan. Yksityistä sielunhoitoa, kotikäyntejä ja osallistumista kotien juhliin pyritään lisäämään. Järjestetään maahanmuuttajille jumalanpalveluksia eri kielillä, pääsääntöisesti slaaviksi. Tarkoituksena auttaa maahanmuuttajia löytämään oma paikkansa Ilomantsissa ja omassa seurakunnassaan. Seurakunnan työ nähdään osana kotouttamisohjelmaa. Paluumuuttajille tiedotetaan kirjeellä seurakunnan toiminnasta ja eri toimintamahdollisuuksista. Joulun alla kutsutaan kaikki uudet seurakuntalaiset yhteen tutustumaan seurakunnan toimintaan. 2.2 Praasniekat Praasniekat ovat seurakunnan keskeisimmät tapahtumat. Iljan praasniekkaa pidetään seurakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävänä praasniekkana unohtamatta muidenkaan pyhäkköjen praasniekkoja. Vuonna 2014 täyttää Huhuksen rukoushuone 50 vuotta. Tavoite on aktivoida Ilomantsin seurakunnan jäsenet osallistumaan seurakunnan praasniekkoihin. Praasniekkoja pidetään seurakuntaa kokoavana tapahtumana. Praasniekkojen yhteiset ateriat pidetään vapaaehtoisella maksulla katettuina. 2.2 Aikuistyö Toiminnan tavoitteena on saada seurakuntalaiset sitoutumaan hengelliseen kasvuun. Aikuistyö johdattaa seurakunnan jäsenet liturgisen elämän pariin ja syventämään ortodoksista tietoutta. Tämä saavutetaan opetuspuheiden, aikuispiirien ja seurakuntailtojen kautta. Lehtikirjoitukset ja saarnat toimivat julistuksen ja opetuksen välikappaleina. Vuosittain järjestetään seurakuntailta, jossa seurakuntalaiset pohtivat seurakunnan toimintamuotoja. Valamon opiston kursseille ja muille vastaaville lähetetään osanottajia. Kirkkomusiikilla on tärkeä tehtävä mielekkään liturgisen elämän ylläpitäjänä. Nuoriso- ja aikuistyötoimikunnat järjestävät hiihtolomaviikon lauantaina hiihtoristisaaton Sonkajasta Ilomantsiin kaikenikäisille. Yksi seurakunnan tehtävistä on ylläpitää ristisaattoperinnettä, jota on kehitetty Suomessa erityisesti Tuupovaaran ja Ilomantsin alueella. 4
Aikuistoimintapiirit Miesten- ja naistenpiirit jatkavat toimintaansa. Tiistaiseuratoimintaa on Ilomantsin kirkonkylällä ja Mutalahdessa. Yhteinen tiistaiseurapäivä järjestetään Pokrovana 1.10. Päivä alkaa liturgialla Mutalahden rukoushuoneessa ja jatkuu ruokailulla Mutalahden kylätalolla. Ilomantsin kansalaisopiston kanssa yhteistyössä järjestetty kirkkotekstiilikurssi jatkuu. Ilomantsin kansalaisopisto järjestää ikonimaalauspiirejä. Seurakunnassa toimii seniorien ikonimaalauspiiri. Tiistaiseuran ja piirien vapaaehtoistyö auttaa eri tapahtumien järjestämistä ja myös monien kiinteistökorjauksien tekemistä. 2.3 Ekumenia Vähemmistökirkolle ekumenia on elinehto, mutta myös evankeliumissa annettu malli. Ekumeenisia suhteita pidetään yllä sekä paikallisen luterilaisten seurakunnan että Turun Martin seurakunnan kanssa. Huhtikuussa 2013 järjestetään seurakuntamatka Turun Martin seurakuntaan. Lisätään resurssien ja tarpeen mukaan yhteisiä tilaisuuksia Ilomantsin ev. lut. seurakunnan kanssa. 2.4 Kirkkomusiikki Ilomantsissa toimii Pyhän Elian kirkon kuoro. Kuoron pääasiallinen tavoite on kantaa vastuuta jumalanpalveluslaulusta. Kuoro aktiivisen toimintansa jatkumiseksi pitää jatkuvana haasteenaan uusien jäsenien rekrytoinnin. Kirkkokuorotoimintaan kuuluu vuosittainen sävelhartauksien laulaminen sovittuina ajankohtina syksyisin ja keväisin, kuin myös kuoron keskinäistä yhteishenkeä innostavien matkojen satunnainen järjestäminen. Pidempiaikainen yhteistyö Taipaleen kirkkokuoron kanssa jatkuu edelleen. Kirkkokuoro osallistuu myös mahdollisuuksiensa mukaan Ilomantsin kuorojen yhteistyöprojekteihin. Seurakunnassa toimii myös kirkkolaulupiiri. Se kokoontuu joka toinen viikko harjoittelemaan ja laulamaan yhteisen jumalanpalveluksen; ehtoopalveluksen tai akatistoksen. Myös Vainajien liturgiat kuuluvat kirkkolaulupiirin vastuualueisiin. Piirissä lauletaan yksiäänisesti, harjoitellaan kirkkolaulun perusasioita sekä tehdään pieniä laulumatkoja. Kirkkolaulupiiri ei harjoittele esiintymistarkoituksessa, vaan toiminta pyrkii vahvistamaan kansan laulua jumalanpalveluksissa. Kanttori ohjaa myös lastenlauluryhmä Vunukoita seurakunnan ja kansalaisopiston yhteistyönä. Kirkkomusiikkitoiminnan suurin tavoite vuodelle 2013 on Taipaleen kirkkokuoron kanssa yhdessä järjestettävä matka Viroon. Tuota matkaa edeltää yhteinen ohjelmistoharjoittelu ja laulukoulutus Viinijärvellä ja Ilomantsissa. 2.5 Nuorisotyö ja uskonnonopetus Lapsi- ja nuorisotyön vastuualueet on jaettu kirkkoherran ja kanttorin kesken. Lapsityöstä huolehtii kanttori ja nuorisotyöstä kirkkoherra. Viikoittain kokoon- 5
tuviin lastenkerhoihin kuuluvat Anu Koivuniemen seurakuntatalossa pitämä ikonimaalauspiiri. Jutta Maksimaisen joka keskiviikko seurakuntatalossa vetämä nuortenpiiri ja Maire Purmosen, Maria Jeskasen ja Henna Kastisen sunnuntaisin Iljalassa pitämä alle kouluikäisten sinapinsiemenkerho. Pyritään saamaan jatkuvuutta lapsi- ja nuorisotyöhön. Lisää ohjaajia lapsi- ja nuorisotyöhön etsitään ja rekrytoidaan, sekä koulutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lisää lapsi- ja nuorisotyömuotoja etsitään, mutta yritetään välttää samojen ihmisten kuormittamista. Kristinoppikoulu järjestetään Sikrenvaarassa Joensuun seurakunnan kanssa kesäkuussa ja siihen valmistaudutaan kevättalvella. Kristinoppikoulun lisäksi kesällä järjestetään vitosten seurakuntien kanssa tai osallistutaan järjestöjen järjestämälle perheleirille. Nuorisotyötä tehdään yhdessä P-K:n seurakuntien ja ONL:n kanssa ja lähetetään nuoria valtakunnallisiin nuorisotapahtumiin. Seurakunta mahdollistaa kerhonvetäjien koulutusta. P-K seurakunnan järjestävät yhteisen nuorten matka Kreikkaan vuonna 2014. Ilomantsin kansalaisopiston yhteistyöllä seurakunnassa ja kunnassa toimi lasten lauluryhmä Vunukat. Uskonnonopetus on kuntien tehtävänä, mutta uskonnonopettajien tukeminen on erityisen tärkeätä opetuksen laadun ja opettajien pysyvyyden sekä pätevyyden kannalta. Seurakunnan pappi ja kanttori vierailevat kouluissa ja pitävät kerran kuussa koulunavauksen ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa. Yhteistyötä eri koulujen kanssa jatketaan ja syvennetään. 2.6 Diakonia, lähetys, lähialueiden avustus ja OrtAid Järjestetään kerran kuussa työttömien ruokailut yhteistyössä evankelisluterilaisen seurakunnan, Iljala ry:n ja Ilomantsin kunnan kanssa. Tuetaan talousarviossa diakoniaa sekä lähetystä. Diakoniassa pikkuavustusten lisäksi annetaan tukea katastrofiapuna ja muuna kokonaisvaltaisena apuna. Diakoniaapua ja ruoka-apua jaetaan Iljalan kanssa. EU-ruokatukea haetaan ja jaetaan. Iljalan apu osana seurakunnan diakoniatehtävää on merkittävä. Iljalan tulevaisuuden toiminnan järjestäminen ja suunnitelmat vaikuttavat myös seurakunnassa tehtävään diakoniatyöhön. Jouluna jaetaan mahdollisuuksien mukaan vähävaraisille ja yksinäisille lahjapaketteja. 6
3. TALOUS 3.1 Talouden suunnittelun lähtökohdat Seurakunnan hallinnon perimmäinen tehtävä on luoda henkiset ja aineelliset edellytykset jumalanpalveluselämälle, kirkkoherran pastoraaliselle työlle ja eri toimintapiireille. Seurakunnan tasapainoisella taloudenhoidolla tuetaan seurakunnan ydintoimintoja. Vapaaehtoistyöllä voidaan helpottaa kirkkoherran ja kanttorin työn keskittämistä seurakuntalaisten hengelliseen palvelemiseen. Kaikki muut talouden päämäärät ovat toissijaisia. Luottamushenkilöille annetaan seurakunnan hallintoon kuuluvaa koulutusta ja opastusta. Järjestetään kerran vuodessa tilaisuus nimeltä hallinnollinen palaute, jossa luottamushenkilöt pohtivat seurakunnan nykytilannetta, tulevaisuutta ja haasteita. Vuonna 2013 alkavat uudet pohdinnat seurakunnan strategiasta ja talouden hoidosta ja tasapainosta. Jotta Ilomantsin ortodoksinen seurakunta voisi toteuttaa ja keskittyä yllä oleviin tehtäviin, seurakunnan hallinto päätti vuonna 2009 luopua Skiitta - nimisestä kiinteistöstä ja vuonna 2010 alussa Protola -nimisestä kiinteistöstä. Seurakunnan jäsenmäärän vähennys on aikajakso 2006-2010 ollut vajaa 2% vuodessa. Poikkeus oli vuosi 2011, jolloin jäsenmäärää kasvoi ensimmäistä kertaa vuodesta 1961. Jos kehitys jatkuu samaan tapaan, poikkean vuoden huolimatta, eikä Ilomantsin elinkeinorakenteessa tapahdu radikaaleja muutoksia, vuonna 2015 seurakunnan jäsenmäärä tulisi olemaan 925 henkeä. 3.2 Seurakunnan taloudellinen tilanne Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ylijäämäiset tilinpäätökset vuosina 2008 2011 johtuvat seurakunnan kiinteistömassan realisoimisesta ja metsätuloista. Talousarviovuodet 2013 2015 ovat alijäämäiset. Seurakuntaneuvosto ja seurakuntavaltuusto vuoden 2013 keväällä päättävät seuraavasta talouden tasapainottamisen ohjelmasta. 7
3.3 Verotuloarvio Verotulot ovat resurssi, jonka mukaan seurakunnan pitää kattaa sen perustoiminta. Väen väheneminen aiheuttaa myös verotulojen laskemisen, asian, joka toissa ja viimevuonna ei ole näkynyt. Kuvassa verokertymäverotuloarvio vuosista 2008 2015. 3.4 Talous / kiinteä seurakunnan omaisuus Ilomantsin seurakunnan kiinteistöt ovat: kuusi pyhäkköä, seurakuntatalo, pappila, uusi kanttorila, sekä neljä ulkorakennusta, aittaa ja ulkosaunaa (yhteensä 13 rakennusta). Metsäpinta-ala on 191,5 ha. Metsäkiinteistöistä saadut tulot pitäisi pääsääntöisesti käyttää rakennuskiinteistöjen kunnon ylläpitämiseen. Metsäsuunnitelman (2009 2019) mukaan seuraavien vuosien metsähoidon maksut ovat metsätuottoihin nähden enemmän. Tornator Oy:n toimi metsänhoidon palvelujen toimittajaksi kaudelle 2012-2017. Tornator oy hoitaa metsät ympäristö kunnioittaen. Kiinteistölautakunta on päivittänyt investointisuunnitelmansa vuosille 2013 2017. Vieressä kuvassa ovat suunnitellut investoinnit vuosille 2013 2015. 3.5 Talousarvio 2013-2015 Vuosien 2013-2015 on hyvin haastellinen. Kuten kaaviosta selviä kaikki kolme vodet ovat alijäämäisiä. Vuonna 2013 alijäämä on 55.900, vuonna 2014 151.500 ja vuonna 2015 218.000. 8
Toimintamenot talousarviovuosille 2013-2015 pysyvät tasaisena. Suuret menokohdat talousarviossa ovat investoinnit, kiinteistöhoito, palkat ja keskusrahastomaksut. Toimintamenojen pysyvät 316.900 ja 299.700 välissä. Alla olevassa ensimmäisessä kaaviossa selviä menokohdittain menojen kehitys ja toisessa tulojen kehitys. 9
3.6 Ehdotuksen keskeisimmät kohdat a. Seurakunnan alueen ulospäin suuntautuva muuttoliike, työttömyys ja väestön ikärakenne muuttaa hitaasti verotuloa pienemmäksi. b. Talousarvio on laadittava niin, että verontasaus- ja kiinteistörahastoa voitaisiin kartuttaa ja saavuttaa seurakunnan taloudessa vakaampi vaihe. c. Seurakuntahallinto keskustelee edelleen kiinteistömassan vähentämisestä, kiinteistöhoitokulujen vähentämisestä ja seurakunnan toiminnan tilatarpeista. d. Seurakuntahallinto kartoittaa seurakuntatalon ja pappilan seuraavien vuosien investoinnit. e. Seurakuntahallinto keskustelee naapuriseurakuntien kanssa yhteistyömahdollisuuksista. 3.7 Edellisen talousarvion toteutuminen Seurakunnan tilikauden vuosikate muodostui 26 838,26 ylijäämäiseksi. Seurakunnan talousarvio muodostui 194 055,09 ylijäämäiseksi. Ylijäämä koostuu Protola -kiinteistön myyntitulosta ja Protolan metsätilan myyntitulosta. Protolan metsätila on myyty suojelualueeksi Metso-ohjelmalla. Verotuloja kertyi 18.600,00 budjetoitua enemmän. 10
3.8 Henkilöstösuunnitelma Ilomantsin seurakunnalla on kolme vakituista työntekijää: pappi, kanttori ja kanslisti. Kaikkien työntekijöiden rooli seurakunnan toiminnan ja perustehtävän toteuttamisessa ovat tärkeitä. Kanslistin työ vapauttaa papin ja kanttorin ajan perustehtäviin. Seurakunnan hallinto paneutuu työntekijöiden kouluttamiseen. Vakituisten työntekijöiden lisäksi seurakunnan työhön osallistuu monta kerhonvetäjää: lastenkerho, lastenikonimaalauskerho, nuortenpiiri, miestenpiiri, naistenpiiri, tiistaiseurat. Seurakunta panostaa enemmän kerhon vetäjien kouluttamiseen. Vapaaehtoisten rooli seurakunnan rakentamisessa on merkittävä. Seurakunnan hallinto koostuu vapaaehtoisista. Seurakunnan toiminta järjestyy useimmiten vapaaehtoisvoimin. Haasteena on vapaaehtoisten johtaminen, kannustaminen ja motivoiminen. 11