Inhimillistä teknologiaa ikäihmisille Piia Silvennoinen, YTT, yliopettaja Laurea-ammattikorkeakoulu www.laurea.fi
Vanhuuskuvat nyky-suomessa Marcel Proust: Kaikista realiteeteista vanhuus on se, joka säilyy kauimmin abstraktina käsitteenä. Muilla ihmisillä on tietoa vanhuudesta, vanhalla itsellään on elettyä kokemusta. (de Beauvoir 1970) Vallalla kaksi toisilleen vastakkaista vanhuuskuvaa: Positiivinen vanhuuskuva - yrittää piilottaa vanhenemisen epämukavat puolet (aktiiviset ja dynaamiset seniorit) Negatiivinen vanhuuskuva - tarrautuu raihnaisuuteen (laitoshoidossa kärvistelevät yksinäiset vanhukset) lähde: Saarenheimo 2014 2
Vanhuuskuvat nyky-suomessa Kolmas ikä ja neljäs ikä uudet termit kuvaamaan ikääntymisen muutosta. Ennen tätä puhuttiin nuorista vanhoista (alle 75-vuotiaat) ja vanhoista vanhoista (yli 75- vuotiaat). Kolmatta ikää elävät = heterogeeninen ja itsenäinen väestöryhmä. Neljättä ikää elävät = homogeeninen ja avuton väestöryhmä (korkea ikä, huomattava toimintarajoitteisuus, moninaisten palvelujen runsas käyttö, pitkäaikaissairastavuus, yksinäisyys). (lähde:emt) 3
Vanhuus elämänkulussa Elämänkulun monimuotoistuminen aiempaa enemmän vapautta valita oma yksilöllinen tapa kypsyä ja ikääntyä. Se millaisena elämänkulku ja sen myöhäisvaiheet ymmärretään vaikuttaa myös moniin väestö- ja sosiaalipoliittisiin käytäntöihin. Tulisiko vanhuutta tarkastella a) yhtenäisenä ajanjaksona, joka alkaa eläkkeelle siirtymisestä ja päättyy kuolemaan 4
Vanhuus elämänkulussa b) useana erillisenä vaiheena, kuten kolmas ja neljäs ikä VAI c) elämänkulun kokonaisuuteen kuuluvana muutosten ja jatkuvuuden vaihteluna, joka saa eri ihmisten kohdalla erilaisia muotoja ja myös ajoittuu eri tavoin Kysymys esillä vanhuspalvelulain valmistelussa, pohdittiin, pitäisikö siihen kirjata jokin tietty vanhuuden alaikäraja. (Lähde: emt.) 5
Vanhuus elämänkulussa Päädyttiin määrittelemään ikääntynyt väestö vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaksi väestöksi ja iäkäs henkilö, nykyajan vanhus, Ihmiseksi, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Näin määriteltynä vanhenemiskysymys määrittyy kysymykseksi toimintakyvystä ja terveydestä. (Lähde: emt.) 6
Vanhuus elämänkulussa Kolmas ikä alkaa vanhuuseläkkeelle jäämisestä, mutta käsitykset milloin siirrytään vanhuuteen, vaihtelevat suuresti. Vanhustyön keskusliiton Suomalaisessa ikägallupissa (2013) vastaajat (1071 yli 15- vuotiasta ihmistä) määrittelivät keskimääräisesti vanhuuden alkamisiän 72 vuoteen. Mitä vanhempi vastaaja, sitä tuonnemmas alaikäraja asettui. (Lähde: emt) 7
Milloin olet vanha? Toimintakyvyn ja terveyden tutkijat dramaattisimmat muutokset tapahtuvat joskus 75 tai 80 ikävuoden jälkeen. Jotkut tutkijat asettavat seniori-iän ja varsinaisen vanhuuden rajapyykin jopa 85 vuoteen, koska vasta tätä vanhempaa väestönosaa luonnehtivat a) selvästi suurempi sairastuvuus, b) lääketieteellisten hoitojen että hoivapalvelujen suuri tarve. Myös julkisessa keskustelussa vanhus = ihminen, joka ei selviydy arjestaan ilman muiden apua. (Lähde: emt.) 8
Milloin olet vanha? Raihnaisuuden tiivistyminen muutamaan viimeiseen elinvuoteen. Geriatrit luoneet diagnoosin hauraus-raihnausoireyhtymä eli HRO, oireyhtymä kuvaa viimeisten vuosien tilannetta lääketieteelliseltä kannalta. HROssa kyse on sekä fyysisestä raihnaudesta että psyykkisestä haavoittuvuudesta, sillä myös koetun kognition ja koetun hyvinvoinnin alueella on mahdollista erottaa kronologiseen ikääntymiseen liittyvät muutokset niistä, jotka liittyvä ikää enemmän kuoleman läheisyyteen. (Lähde: emt.) 9
Vanhuuden kulttuurinen muutos Elämänkulun loppupäässä tapahtunut valtava kulttuurinen muutos viime vuosikymmeninä. Vanhuus toimijuuden ja valinnan kenttänä. Kolmas ikä kaupallistuminen, anti-ageing liike, kulutusyhteiskunnan lisääntynyt segmentoituminen ja erilaistuminen. Vanhuuden muutos kytkeytyy ennen kaikkea aktiivisen ikääntymisen käsitteeseen ja retoriikkaan, jolla otettu haltuun ikääntymistä työelämässä että kolmatta ikää. (Lähde: emt.) 10
Vanhuuden kulttuurinen muutos Puhe aktiivisesta ikääntymisestä korvannut osittain 1990-luvulla suositun onnistuneen vanhenemisen sanaston. Sekä aktiivista ikääntymistä että onnistunutta ikääntymistä sanoina leimaa suorituskeskeisyys. Aktiivisuus näyttäytyy sekä mahdollisuutena että normina, joilla säädellään ihmisten valintoja ja kokemuksia työelämän viimeisinä vuosina ja eläkeiässä. Vanhuuden negatiiviset stereotypiat eivät ole kuitenkaan hävinneet, ne ovat sen sijaan tiivistyneet neljänteen ikään. (Lähde: emt.) 11
Aktiivinen eläkeläinen Neljäs ikä ymmärretään ikääntymisen projektin päättymisenä kuin kulttuurisesti ja elämäntyylillisesti kiinnostavana elämänvaiheena. Ennen eläkeiästä puhuttiin hyvin ansaittuna lepona, vapaana työelämän ponnisteluista ja tuotteliaisuuden vaatimuksista. Siirtymän luonnetta symbolisoi lahjaksi annetut keinutuolit ja kävelykepit. Nyt eläkkeellä olon kuvastoa hallitsevat rauhallisen keinuttelun ja köpöttelyn sijaan kiire ja puuha. (Lähde: emt.) 12
Aktiivinen eläkeläinen Eläkeläisten elämä kiireisempää kuin koskaan aikaisemmin. Elämänkulku ja ikäpolvet tutkimuksen (2014) ryhmäkeskusteluissa eri-ikäiset ihmiset puhuivat eläkeiän kiireistä. Kiireen etiikka korostuu puuhakkuus ja aktiivisuus, kiireisen elämäntavan ihailu ilmentää moraalisen jatkuvuuden merkitystä siirryttäessä pois työelämästä. Moraalinen jatkuvuus varmistetaan toimimalla työelämästä tuttujen arvostusten mukaisesti myös vapaa-aikaan painottuvassa uudessa elämänvaiheessa. (Lähde: emt.) 13
Aktiivinen eläkeläinen Moraalinen jatkuvuus voi joillekin tarkoittaa työnteon jatkamista tai työnteon tunnusmerkit täyttävää vapaaehtoistoimintaa, aktiivista roolia perhe-elämässä, kokoaikaista harrastamista tai matkustelua. Oleellista ei ole se mihin aikansa käyttää, vaan puuhakkuus sinänsä. Kiireen etiikka siis kesyttää joutilaan eläkkeellä olon nautinnot ja siten vahvistaa yhteiskunnan suorituskeskeistä arvomaailmaa. (Lähde: emt.) 14
Aktiivisuutta ikä kaikki Katzin (2000) mukaan aktiivisuutta ryhdyttiin korostamaan II MSn jälkeen osana yleisempää elämänkulun ja vanhenemisen säätelyä. Juuret 1950-luvun hyvinvointikeskustelussa, jossa pohdittiin vanhuuteen sopeutumisen strategioita. Tullut jopa hallitseva diskurssi kertoo kuinka ihmisten tulisi vanheta, jotta he pysyisivät mahdollisimman terveinä ja autonomisina sekä yhteiskunnan kannalta riittävän vaivattomina. (Lähde: emt.) 15
Aktiivisuutta ikä kaikki Aktiivisuuden ihanne hyväksytty laajalti osaksi yhteiskuntien pyrkimyksiä säädellä ikääntyvän väestön arvoja ja käyttäytymistä. EU-komissio, OECD ja WHO ovat asettaneet aktiivisen ikääntymisen yhdeksi väestöpoliittiseksi tavoitteekseen. Määritelmissä korostuvat tuottavuus, työnteko, toimintakyvyn ylläpitäminen, elinikäinen opiskelu ja osallistuminen. Keskeistä pysyminen mukana esim. opiskelun avulla, sosiaalisuus, yksilön vastuu. (Lähde: emt.) 16
Kolmas ikä Työiän ja varsinaisen vanhuuden väliin sijoittuva elämänvaihe. Kin syntymisen ovat mahdollistaneet keskimääräinen eliniän pidentyminen, riittävän korkea elintaso, lisääntyneet koulutusmahdollisuudet, parantunut terveydenhuolto ja kulutuskulttuuri. Kolmas ikä ja aktiivinen ikääntyminen liittyvät erottamattomasti yhteen muodostavat parivaljakon, josta alettu odottaa talouden piristysruisketta. (lähde: emt.) 17
Kolmas ikä markkinarakona Suomessa vielä suurelta osin hyödyntämättä. USAssa pidemmällä, perustuu suureen hyvätuloisten ja vauraiden eläkeläisten määrään. USAssa erilaiset harrastamiseen, asumiseen, itsensä toteuttamiseen ja matkailuun liittyvät seniorituotteet ovat pitkään muodostaneet merkittävän teollisuudenalan. Kolmas ikä voidaan kulttuurisena ymmärtää vastarintana, joka kohdistuu kaikkeen siihen, mikä edustaa vanhaa ja perinteistä vanhuutta, sillä aiemmat vanhusmallit eivät enää käyttökelpoisia. (Lähde: emt.) 18
Kolmas ikä uutena urana Ihmiset kaipaavat elämäänsä mielekkäitä sosiaalisia rooleja tekemistä, joka on henkilökohtaisesti tyydyttävää ja jolla on laajempaa merkitystä. Työnteko, vapaaehtoistoiminta, opiskelu, harrastukset ja perheenjäsenten auttaminen tarjoavat väylän encore-uriin. Encore-urassa yhdistyvät itsensä toteuttaminen ja mahdollisuus vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. (Lähde: emt.) 19
Neljäs ikä musta aukko vai kulttuurisesti omaleimainen elämänvaihe? Synonyymina yli 85 vuoden iälle, määrittyy heikon toimintakyvyn ja runsaan palveluiden tarpeen elämänvaiheeksi. Neljänteen ikään siirrytään kun ei enää selviydytä omatoimisesti arjen haasteista. Neljännen iän tutkija Amanda Grenier mukaan ihmiset tekevät elämän viimeisessä vaiheissa erilaisia, oman persoonansa ja tilanteensa mukaisia ratkaisuja ja käyttävät vaihtelevia strategioita pyrkiessään käsittelemään vanhuuden tuomia ruumiillisia ja kognitiivisia muutoksia. (Lähde: emt.) 20
Neljäs ikä Grenierin mukaan siirtymistä neljänteen ikään luonnehtii jatkuva epävarmuus ja tasapainottelu muutoksen ja jatkuvuuden eri suuntiin vetävien voimien ristiaallokossa. Löytyi kolmenlaisia tapoja käsitellä neljänteen ikään siirtymistä (Grenier): 1. aktiivisuuttaan tietoisesti rajoittavat, eläkemuutoksille antautuminen, 2. etäisyydenotto vanhuuden merkeistä, huonompikuntoisten ikätoverien välttely ja 3. aktiivisen sopeutumisstrategian omaksuneet. (Lähde: emt.) 21
Neljäs ikä Grenierin mielestä neljäs ikä on eräänlainen välitila suhteessa yhtäältä terveyteen, sairauksiin ja kuolemaan, sekä toisaalta suhteessa tosiasialliseen raihnaisuuteen, sen subjektiivisiin merkityksiin ja sosiokulttuurisiin raihnausdiskursseihin. Vanhuuden ymmärtäminen välitilana siirtää painopisteen kiinteiden, ulkoa määriteltyjen vaiheiden tarkastelusta yksilöllisiin ja yhteisöllisiin merkityksenantoprosesseihin. (Lähde: emt.) 22
Neljäs ikä Vaikka tieto myöhäisvanhuudesta on lisääntynyt, niin ymmärrys neljännestä iästä jää puutteelliseksi, jos ei tarkastella millaisia merkityksiä yhteiskunnassa projisoidaan tähän elämänvaiheeseen. Neljäs ikä ei vain ole hoivakotivanhuutta. Lähde: emt. Onko se myös teknologiavanhuutta (Silvennoinen 2014)? Hoivan kontekstissa neljäs ikä näyttäytyy nimenomaan muiden ihmisten ja instituutioiden määrittämänä tilana pikemminkin kuin omana kokemuksena (Gilleard & Higgs). (Lähde: emt.) 23
Neljäs ikä Siirtyessään neljänteen ikään ihminen siirtyy tilaan, jossa ollaan pikemminkin puheen aiheita kuin puhekumppaneita; enemmän toiminnan kohteita kuin toimijoita. (Lähde: emt.) 24
Inhimillistä teknologiaa ikäihmisille Miten teknologia voi olla tuottamassa hyvää ikääntymistä? Millaista lisäarvoa ikäteknologian tulisi tuottaa? (Leikas ym. 2014) Ikäteknologian tarve tunnistettu jo 80-luvulla (Taipale 2014) Millaisia ovat inhimilliset, hyvää ikääntymistä tukevat teknologiset ratkaisut? Mikä tekee tuotteista ja palveluista mielekkäitä, helppokäyttöisiä ja haluttavia? Millaista lisäarvoa niiden tulisi tuottaa? (lähde: Leikas 2014a.) 25
Määritelmiä Ikäteknologia = hyvää ikääntymistä tukemaan suunnatut tuotteet, palvelut ja infrastruktuurit sekä sosiaaliset, fyysiset- ja informaatioympäristöt. Synonyymi geronteknologialle. Geronteknologia = em. Lisäksi ikäteknologiaa käsittelevä tutkimusala. Teknologia = eri käyttötarkoituksia palvelevat tuotteet, palvelut ja niiden aikaansaamiseksi tarvittavat prosessit. (lähde: emt.) 26
Ikäteknologia Ikäteknologian lähtökohtana ovat aktiivista kolmatta ikää elävien kuin hoivaa ja huolenpitoa kaipaavien neljättä ikää lähestyvien tarpeet. Onnistunut ikäteknologian suunnittelu vaatii kokonaisvaltaista näkemystä ikääntymisen prosesseista ja teknologian vaikutuksista ihmisten elämään. Ikäteknologia on hyvää elämää tukevaa teknologiaa, joka palvelee ikääntyvien ihmisten ja heitä hoitavien ja tukevien henkilöiden ja sidosryhmien tarpeita. IT = teknologiset ratkaisut, jotka ylläpitävät ja edistävät fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja mahdollistavat työn tekemisen, harrastamisen ja tukevat yksilöllisyyttä monimuotoisesti. (lähde: emt.) 27
Ikäteknologian kehittämisen kaksi näkökulmaa 1) Ikäteknologiaa tulee kehittää palvelemaan niitä ikääntyviä, joilla on eriytyneitä, ikääntymisen esiin nostamia tarpeita kotona asumisen mahdollistaminen ja itsenäistä suoriutumista tukevan teknologian kehittäminen. 2) Ikäteknologian tulisi huomioida suhteellisen hyväkuntoisten, hyvillä tietotekniikka- ja kielitaidoilla varustettujen ikääntyvien tarpeet. (lähde: emt.) 28
Geronteknologian 5 roolia ikääntyneen hyvinvoinnin tukemisessa 1. terveyden ja toimintakyvyn heikkenemistä ehkäisevä rooli (teknologia ennaltaehkäisee ja viivyttää ikään liittyviä rajoitteita). 2. aktiivisuutta ja vahvuuksia korostava rooli (laitteet ja menetelmät, joiden avulla voi hyödyntää ikääntyneiden vahvuuksia työssä, vapaa-ajalla, oppimisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa). 3. heikkeneviä kykyjä kompensoiva rooli (laitteet ja menetelmät, jotka kompensoivat fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä). (lähde: emt.) 29
Geronteknologian 5 roolia ikääntymisen tukemisessa 4. hoivatyötä tukeva rooli (ikäihmisiä hoitavien työn helpottamiseksi). 5. tutkimusta edistävä rooli (tavoitteena vaikuttaa ikääntyvien työ- ja elinoloihin tukemalla tieteellistä tutkimusta). (lähde: emt.) 30
Ikäteknologia katse tulevaisuuteen GT asettaa uusille teknologioille suuria haasteita ja toiveita - älykkäät teknologiat, ubiikit ympäristöt, robotiikka. Eettiset kysymykset tulleet entistä tärkeämmiksi syynä teknologian nopea kehittyminen ja monimutkaistuminen, hoivaresurssien väheneminen, hoivan laatu, paikannustekniikka sekä ikäihmisten haluttomuus osallistua GT tutkimuksiin. (lähde: emt.) 31
Esteettisyyden merkitys ikäteknologisten tuotteiden käyttäjäkokemuksessa Tuotteiden kauneus on merkittävä ja elämäniloa tuova tekijä. Ikävän näköiset tai omiin kauneusarvoihin sopimattomat saattavat masentaa. Perinteiset apuvälineet ja seniorituotteet saatetaan koeta leimaaviksi ja raihnaisuutta korostaviksi. (lähde: emt.) 32
Ikääntymismuutokset - liikkumiskyky Liikkumisvaikeudet lisääntyvät Terveys 2000 tutkimus osoitti, että 75-84 vuotiaista miehistä lähes 60% ja naisista lähes 50% kykeni kävelemään puolen kilometrin matkan ilman vaikeuksia, mutta yli 85 vuotiaista vastaavat luvut olivat enää vain 17% miehistä ja 18% naisista. Elinpiiri kapenee liikkumiskyky optimaalisinta kun henkilö voi turvallisesti liikkua missä, milloin ja miten hän haluaa. (lähde: Rantakokko & Suominen 2014.) 33
Ikääntymismuutokset - liikkumiskyky Elinpiiriliikkuvuus = alue, jossa henkilö liikkuu tietyn ajan (yleensä 4 vkon) aikana, liikkumisen useus ja liikkumiseen tarvittava apu. Em. Osatekijöiden avulla voidaan laskea elinpiiriindeksi, joka kuvaa henkilön elinpiirin laajuutta. Itsenäinen elinpiiri = saavuttaa ilman apuvälineitä ja toisen henkilön apua, tuettu elinpiiri = saavuttaa apuvälineen tukemana tarvitsematta toisen henkilön apua, maksimaalinen elinpiiri = elinpiirin taso, joko ilman apua tai tarvittaessa toisen henkilön tai apuvälineen turvin. (lähde: emt.) 34
Ikääntymismuutokset - liikkumiskyky USAssa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että elinpiirin laajuus on yhteydessä kaatumisiin, masennukseen, laitoshoitoon sijoittumiseen sekä kuolleisuuteen. Elinpiirimuutokset ennakoivat hyvin päivittäistoiminnoista selviytymisen tasoa. Laajempi elinpiiri yhteydessä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin iäkkäillä kotona asuvilla henkilöillä. (lähde: emt.) 35
Ikääntymismuutokset psyykkinen toimintakyky Muisti eniten heikkenemistä tapahtuu mieleen painamisen ja mieleen palauttamisen prosesseissa. Jos vaikeutta yhdessä, vaikeutta toisessakin. Oppiminen ihminen (terve) kykenee oppimaan uutta koko elämänsä ajan, myös motorisia taitoja. Yli 75 vuotiaille tekninen kehitys liian nopeaa, ei mahdollisuutta tarvittaviin välineisiin ja niiden vaatimien taitojen omaksumiseen. 36
Ikääntymismuutokset psyykkinen toimintakyky Ikäihmisten motivoimiseksi opettelemaan ja opiskelemaan TVTden käyttöä tulisi painottaa etuja, joita tällä on hyvälle vanhenemiselle. Internet sosiaalinen vuorovaikutus erityisesti lapsiin ja lastenlapsiin, tehdä rutiiniasioita (laskujen maksu) jne. Kognitiiviset muutokset fyysinen aktiivisuus vähentää seurauksia, kognitiiviset reservit vahvassa yhteydessä älykkyyteen, sosioekonomisilla tekijöillä suuri vaikutus. (lähde: Ruoppila 2014) 37
Ikääntymismuutokset psyykkinen toimintakyky Neljännessä iässä (75/80+) painottuvat kielteiset asiat, kuten toimintakyvyn heikkeneminen, läheisten ihmissuhteiden menetykset, mielialaongelmat ja kuoleman lähestyminen. Kaikilla kuitenkin jäljellä erilaisia voimavaroja (persoonallisia vahvuuksia, tunne-elämän kypsyyttä, lisääntynyttä tietoa, luovuutta ja viisautta). (lähde: Ruoppila 2014) 38
Ikääntymismuutokset psyykkinen toimintakyky Ihmisen elämään vaikuttaa hänen mielialansa. Suomalaisista 65 vuotta täyttäneistä 20%:lla on lieviä mielialaongelmia ja 5% kärsii varsinaisesta masennuksesta. Vanhimmissa ikäluokissa jopa yli 30%:lla on masentuvuutta. Masentuneisuuteen liittyy usein vaikeita tiedonkäsittelyn ongelmia, mutta lievätkin mielialaongelmat vaikuttavat muistiin, erityisesti ajattelutoimintoihin. Ennen uusien asioiden opiskelua, tulisi hoitaa mielialaongelmat. Yksinäisyys keskeinen mielialaongelman aiheuttaja. (lähde: emt.) 39
Ikäteknologian ihmislähtöinen kokonaisvaltainen suunnittelu Ikäteknologian kehittämisen päämääränä tulisi olla hyvän ikääntymisen turvaaminen ja ikäihmisten elämänlaadun ylläpitäminen tai parantaminen. Epäonnistuneet ikäteknologiatuotteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1.Ikääntyneille kehitetyt tuotteet, joiden muotokieli sisältää viestin käyttäjän raihnaisuudesta. Suunnittelun lähtökohdaksi otettu näkemys hauraasta ja sairaasta vanhuksesta ilman todellista ymmärrystä (aktiivisten) ikääntyneiden tarpeista. (Lähde: Leikas 2014b) Näitä tuotteita ei hyväksytä ja niiden käyttöä vältetään. 40
Ikäteknologian ihmislähtöinen kokonaisvaltainen suunnittelu 2. Monet modernin TVT-teknologian tuotteet erilaisine sovelluksineen. Nämä nuorten näkökulmasta suunnitellut tuotteet ja palvelut eivät istu emotionaalisella tasolla ikääntyneen maailmaan. Koetaan kompleksisina, hämmentävinä ja jopa esteettisesti arveluttavina. Iän ei tulisi olla määrittävä tekijä tuotteiden kehitystyössä. ITn suunnittelun tulisi lähteä liikkeelle sen ymmärtämisestä millaisesta ihmisen toiminnasta on kyse. (lähde: emt.) 41
Ikäteknologian kokonaisvaltainen suunnittelu (jatkoa edelliseen slideen) Tulisi määritellä niitä päämääriä, joita uuden teknologian on määrä tukea teknologian ja ihmisen vuorovaikutuksen suunnittelun tulisi aina lähteä liikkeelle ihmisen toiminnan tarkastelusta. Tulee ymmärtää ikääntymistä kokonaisvaltaisesti- Miten ihmiset voivat ja haluavat toimia suhteessa teknologiaan. Teknologia ei saa syrjäyttää yksilöä yhteiskunnasta. (lähde: emt.) 42
Life-Based Design Teknologian suunnittelun tulisi lähteä liikkeelle sen elämänmuodon ja toimintakulttuurin tarkastelusta, jossa teknologiaa ja sen sovelluksia on tarkoitus käyttää. Elämänlähtöinen suunnittelu life-based design, teknologiakeskeisestä suunnittelusta ihmiskeskeiseen suunnitteluun elämänmuotoon vaikuttavat psyykkiset, fyysiset ja sosiokulttuuriset tekijät, arvot, tarpeet, toiveet ja odotukset. (lähde: emt.) 43
Life-Based Design Tulee tunnistaa ihmisten teknologiatarpeet. Tämä front-end design yksi heikoimmin tunnettuja teknologiasuunnittelualueita. Käyttöliittymäsuunnittelu korostuu ikäteknologiassa käytettävyyden ja helppokäyttöisyyteen tulisi kiinnittää huomiota. Heikentynyt näkökyky, kuulo tai sorminäppäryys ei saisi estää tuotteen käyttöä. (lähde: emt.) 44
Life-Based Design TVTn vaikeakäyttöisyys kiteytyy vääristä lähtökohdista suunniteltuihin käyttöjärjestelmiin. Ne on joko suunniteltu 1. vanhuutta korostaviksi tai jopa leimaaviksi tai 2. niissä ei ole huomioitu ikääntymisestä johtuvien toimintavajavuuksien edellyttämää helppokäyttöisyyden vaatimuksia. Esim. Yksinäisyyden tunteen lievittämiseen suunnitellut tuotteet eivät huomioi heikkonäköisyyttä. (lähde: emt.) 45
Arvot suunnittelun keskiössä Ihmisten arvoilla, odotuksilla, päämäärillä ja kulttuurisilla tekijöillä merkittävä vaikutus tuotteiden ja palveluiden käyttömotivaatioon. Päivittäisistä toiminnoista ja askareista suoriutuminen ja terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Näitä elämänalueita tukevien teknologioiden tulee olla helppokäyttöistä, varmatoimista ja tuottaa selkeää hyötyä arkipäivään. Tulisi pohtia mihin arvoihin suunnittelussa tukeudutaan. (lähde: emt.) 46
Käyttäjätiedon monitieteinen hallinta Käyttäjätieto = syvällinen tieto olemassa olevan palvelun tai tuotteen käyttäjistä ja heidän toiminnastaan. Tuotekehittelyprosessissa käyttäjätieto usein vähäistä, koska 1) ei ole riittävää osaamista ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksesta, ei panostettu käyttäjätiedon arvostamiseen, 2) yrityksissä vallalla hurry-up-kulttuuri, jossa nopeiden tuotekehityssyklien takia ei ole aikaa paneutua käyttäjätiedon keräämiseen tai käyttäjäosaamisen lisäämiseen yrityksen sisällä 47
Käyttäjätiedon monipuolinen hallinta 3) Käyttäjätiedon luonne = tietoa ei voida esittää ranskalaisin viivoin, ihmistieto on kuvailevaa ja selittävää. Ihmistietoa koskevan tiedon ymmärtäminen, paneutumista käyttäjien toiminnan, toiminta- ja sosiaalisten kontekstien, arvojen ja tarpeiden kokonaisuuteen. Tehokkaana työkaluna monitieteinen suunnittelutiimi (teknologit, sosiologit, sosiaalipsykologit) (lähde: emt.) 48
Ikäihmisten osallistaminen suunnitteluun Hyödyllistä kahdesta näkökulmasta: 1. Ikääntyneet kokevat teknologian ja muokkaavat sen omalla tavallaan. 2. Tuotetta ei koeta omaksi, jos se koetaan yksityisyyttä loukkaavaksi, komplesiseksi, monimutkaiseksi, hämmentäväksi, toiminnanvajavaisuuksia korostavaksi tai elinympäristöä häiritseväksi. (lähde: emt.) 49
Lopuksi Ikäteknologian suunnitteluun tarvitaan kokonaisvaltaista ja moniulotteista suunnittelunäkökulmaa, jonka keskiössä on ikäihminen ja hänen elämänsä. Monitieteiselle yhteistyölle perustuvan suunnittelun tulisi ponnistaa ikäihmisten elämänmuotojen ymmärtämisestä, huomioiden yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden vaatimukset ja tarkastella vakavasti elämänmuodoista nousevia praktisia ja moraalisia arvoja sekä eettisiä kysymyksiä. Hyvä suunnittelu sisältää myös innovaatioprosessin hahmottamisen ja teknologian käyttökulttuurien ja juurruttamisvaihtoehtojen tarkastelun, sekä käyttäjien ja sidosryhmien tehokkaan ja arvostavan osallistamisen tuotteiden ja palveluiden yhteissuunnitteluun. (lähde: emt.) 50
Lähteet Leikas, Jaana (2014a). Johdanto. Teoksessa J. Leikas (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Tutkimuksia 2. Leikas, Jaana (2014b). Ihmislähtöinen kokonaisvaltainen suunnittelu. Teoksessa J. Leikas (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Tutkimuksia 2. Rantakokko, Merja & Suominen, Harri (2014). Ikääntyminen ja liikkumiskyky. Teoksessa J. Leikas (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Tutkimuksia 2. 51
Lähteet Ruoppila, Isto (2014). Ikääntyminen ja psyykkinen toimintakyky. Teoksessa J. Leikas (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Tutkimuksia 2. Saarenheimo, Marja (2014) Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Eloisa ikä. Vuosista viis. RAY. Vappu, Taipale (2014) Ikäteknologian pitkä tie. Teoksessa J. Leikas (toim.) Ikäteknologia. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto. Tutkimuksia 2. 52