Nastolan luonto 27.8.2009 Nastola elää luonnostaan! Totta! Me kaikki elämme luonnosta, josta Maailman Kaikkeuden Kuningas tuottaa meille leivän niin kuin ikivanhassa heprealaisessa pöytärukouksessa sanotaan. Valkeakosken asuntomessumainoksessa moottoriurheilija Mika Kallio katselee Monacon huvipursien täyttämää satamaa ja sanoo, että kyllä tämä Monaco on ihan mukava paikka, mutta eihän tämä mikään Valkeakoski ole. Samaan tapaan voisi todeta Nastolasta, että eihän tämä mikään Kuusamo ole, mutta ihan kaunis paikka silti. Nastolassa on vuodesta 1980 lähtien toiminut Nastolan luonnonsuojelu ry. 1970- ja - 80-lukujen taitteessa oli muotia ja tarpeellista perustaa luonnonsuojelu- tai ympäristöyhdistyksiä eri puolille maata herättämään ihmisten mielenkiintoa oman paikkakuntansa luontoon ja siihen miten sitä talouskasvun ja kehityksen kohdellaan. Nastolan luonnonsuojelu ry. täyttää 30 vuotta. Jäseniä yhdistyksessä on 70. Yhdistys on pyrkinyt kiinnittämään nastolalaisten huomiota meidän luontoomme, seurannut muun muassa kunnan kaavoituksia ja järjestänyt kaikille avoimia luontoretkiä ja luentoja yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Yhdistyksen jäsenet eivät ole kahliutuneet puihin vaikka siihen olisi joskus ollut aihettakin. Pikemminkin tavoitteena on olla yhteistyökumppani kuin rannalta räksyttäjä. Ihmiset ovat kiinnostuneita lähiluonnostaan. Tuore esimerkki on Lahden kirjaston omenapuu, joka olisi pitänyt kaataa parkkipaikan alta. Ihmisten huudot ympäristön säilyttämiseksi vihreänä kuultiin ja otettiin onkeen. Mitä iloa silmälle on mustasta asfaltista verrattuna elävään puuhun? Tämä tapahtui Lahdessa, mutta näyttää siltä, että Nastolakin on pian Lahtea. Harju Nastolan luontoa kuvaavat parhaiten harjut, järvet ja lammet sekä metsät, mäet ja komeat kalliot. Nastola sijaitsee kahden Salpausselän välissä. Asutus on pääosin harjulla ja sen rinteillä. Noin 13000 nastolalaista asuu taajamissa ja vain noin 2000 maaseudun haja-asutusalueilla. Useimmille luonto on käynyt tutuksi marjastusretkillä, mutta moniko nastolalainen on käynyt esimerkiksi Kilpasen majavapadolla.
Salpausselkä, noin 600 kilometrin pituinen hiekkaharju saa alkunsa Hangon seudulta ja ulottuu aina Laatokan Karjalaan asti. Salpausselkiä on kaksi. Niiden syntyä selitetään jääkaudella. Mannerjään sulaessa jään reunamilla virtasi puroja, jokia ja koskia, jotka kuljettivat maa-ainesta ja jämähdyttivät sen nykyiselle paikalleen. Näin pelkistetysti sanoen muodostui valtava hiekkaharju, jota kutsumme Salpausseläksi. Salpausselkä on Suomen mahtavin luonnonmuodostelma. Sitä pitkin ovat aikoinaan vaeltaneet peurat ja hirvet, karhut ja sudet ja perässä ovat hiihtäneet ihmiset. Jos harju olisi yhä koskematon ja luonnontilainen, se todennäköisesti pääsisi Unescon luonnonmuistomerkkien listalle. Harju on edelleen mahtava nähtävyys Nastolassakin, mutta harjua on kohdeltu kaikkialla kaltoin. Vain pätkittäin se on yhä luonnontilassa. Kaikissa kunnissa, joiden halki harju kulkee, sille on tehty lukuisia ruumiinavauksia. Arvet ovat parantumattomia. Harjulle on helppo rakentaa teitä ja asutusta. Harjusta on helppo ottaa hiekkaa, ensin lihasvoimin, nykyisin valtavin hevosvoimin. Hyvän kuvan harjusta ja harjulta avautuvista maisemista tarjoaa uusi retkeilyreitti varsinkin Uudenkylän seuratalolta eteenpäin kulkiessa. Järvet ja lammet Nastolaa värittävät sinisinä hohtavat vedet. Kun ajaa Nastolaan Kukkastietä kummallisia kivikorokkeita kierrellen, niin jo avautuu kaunis järvinäkymä Kukkasjärville. Järvien nimillä ei muuten ole mitään tekemistä kukkien kanssa. Nimi on todiste siitä, että täällä on ollut saamelaisasutusta. Suomalaiset ovat ajaneet saamelaiset evakkoon Lappiin. Kukkanen järven nimenä tulee saamen sanasta gukkesh, joka on adjektiivin pitkä monikkomuoto. Suomalaisen korvaan se on kuulostanut kukkaselta. Järvi on alkuperäiseltä nimeltään Pitkäjärvi eli nykyinen Isokukkanen, Pikkukukkanen ja Villähteen Kukkanen, yhteensä kahdeksan kilometrin mittainen vesistö. Kukkasjärvet ovat osa melontareitistöä Kymijärveltä Kymijokeen. Kymijärven ja Kukkasten lisäksi reittiin kuuluvat Kärkjärvi, Härhönjoki, Alvojärvi, Kukkasjoki, Kukkaset, Salajärvi, Salajoki, Ruuhijärvi, Immilänjoki, Sylvöjärvi, Arrajoki, Arrajärvi ja Kymijoki. Näistä Sylvöjärvi, joka on myös Ollilan kotijärvi, on huonoimmassa kunnossa. Nastolan järvien pahoinvointia ja sinileväkukintoja torjumaan on perustettu Nastolan vesiensuojeluyhdistys. Professori Kimmo Mustakallio perusti yhdistyksen ennen kaikkea oman mökkijärvensä, Salajärven, tähden.
Kuinka monta järveä ja lampea Nastolassa on? Kymmeniä. Yksistään Kalliojärven alueella on noin 30 järveä ja lampea. Monellako Nastolan järvellä ja lammella olet käynyt? Metsät Ennen puhuttiin Kalliojärven erämaasta. Kun muutin Nastolaan kaksikymmentä vuotta sitten, alue oli vielä erämaista. Sittemmin erämaa on hakattu miltei aromaaksi. Alueen suurimmat metsänomistajat ovat panneet tuulemaan. Pienten metsänomistajien maakaistaleet ovat paikoin säilyneet. Nastolan alkuperäisluonnon suurin uhka on metsien hakkuut. Muutama vuosi sitten Nastolan metsiä hakattiin kolme kertaa enemmän kuin metsien vuotuinen kasvu. Pääsyy oli metsäverotuksen uudistuminen. Metsien omistajat yrittivät maksimoida tulojaan, kun siirryttiin puun myyntitulojen verotukseen. Muistan kuinka takavuosina tukkilasti toisensa jälkeen nousi kirkolle johtavaa mäkeä päämääränään kaiketi jokin paperitehdas. Tunsin surua, sillä jokainen rekkakuormallinen perävaunuineen tiesi, että von Döbeln ratsasti Nastolan luonnossa aukkoja katsellen. Nyt puukauppa ei niin vain enää käy. Metsäteollisuutta on ajettu alas. Se tietää kovia aikoja tehtaiden työntekijöille monine yhteiskunnallisine heijastusvaikutuksineen, mutta ehkä Suomen metsäluonto saa tämän ansiosta vetää henkeä ja lisää elinvuosia. Kalliojärven alueelle laadittiin 1990-luvulla yleiskaava, joka toi mukanaan mökkirakentamisen sellaisille järville ja lammille, jotka siihen asti olivat saaneet olla erämaalampina. Muun muassa Kalliojärven Ahtialan haara mökitettiin, mökkiteitä raivattiin ja erämaassa alkoi risteillä autoteitä ja sähkölinjoja. Kaikkiaan mökkitontteja oli kaupan noin 60, kun metsänomistajat realisoivat omaisuuttaan eli muuttivat sitä rahaksi. Myös Ahvenlammille oli kaavoitettu viisi tonttia. Ahvenlammi on Kalliojärven maan kaunein lampi, noin puoli kilometriä pitkä ja saman verran leveä kristallinkirkas vesi. Ahvenlammi oli ahkerassa jokamiehen oikeuden käytössä. Muun muassa Pajulahden urheiluopisto vei asiakkaitaan patikoimaan Kalliojärven läntistä polkureittiä pitkin Ahvenlammille retkikahville. Ahvenlammin kohtalosta käytiin taistelua, joka lopulta päättyi luonnonsuojelijoiden voittoon. Lampi jäi luonnontilaan ja sille suunnitellut tontit jyvitettiin muille järville. Moniko nastolalainen on käynyt Kalliojärven maisemissa ja Ahvenlammilla, jotka ovat Nastolan Kuusamoa?
Tuoreiden lehtijuttujen mukaan Koiskalan alueen kaava on jälleen tapetilla mökkikylä- ja loma-asutussuunnitelmineen. Ahvenlammi ympäristöineen on luonnoksessa esitetty rauhoitusalueeksi. Nastolassa ei liiemmin ole luonnonsuojelualueita. Seurakunnan omistama Hevosniemi lienee ainoa virallinen luonnonsuojelukohde koko kunnan alueella. Kunnan mailla ei ole yhtään rauhoituskohdetta. Entä Vanhan kartanon mäki Villähteellä ja Kymijärven lehtoalue Villähteen pururadan tuntumassa? Arrasteenvuoren lehto Metsäkylässä lienee myös suojeltu. Nastolan vanhoja metsiä eikä edes yksittäisiä puita ei ole suojeltu yhtään. Mustankalliontien varren tammipari ansaitsisi virallisen suojelun, vaikka niitä tuskin mikään uhkaa, samoin esimerkiksi Pajulahden tien varren komeat metsälehmukset. Ne voivat hakkuiden yhteydessä vahingossa kaatuakin niin kuin kävi Kalliojärven ja Kilpasen väliselle puronvarsimetsikölle muutama vuosi sitten. Nastolan eräältä kauneimmalta luontopalstalta puut kaadettiin vahingossa. Nastolan luonnonsuojelu ehdotti Nastolan seurakunnalle viime vuonna, että se rauhoittaisi lahjoituksena saamaltaan maalta pienen kaistaleen vanhaa puustoa. Ehdotuksen tuloksena oli kaluttu luu. Julkishallinnollisten yhteisöjen kuten seurakunnan ja kunnan tulisi näyttää rauhoitushankkeissa esimerkkiä ja rohkaista yksityisiä maanomistajia rauhoittamaan arvokkaita luontokohteita. Eräs kunnan omistaman maan rauhoituskohde olisi Hautaanmäki Vanhan Heinolan tien ja Sylvöjärven välissä. Mäellä kasvaa hehtaarin verran vanhaa metsää. Onko Nastolan luonto vielä löytämättä? Mitään luontomatkailuun liittyvää kohdetta ei Nastolassa ole eikä kunnassa ole minkäänlaista organisoitua luontomatkailua. Mahtaako se sinänsä olla tarpeellistakaan, mutta tarpeellista olisi tehdä Nastolan luontoa tutuksi nastolalaisille. Mitä tutumpi Nastolan luonto on Nastolan asukkaille, sitä enemmän he kiintyvät kotiseutuunsa ja ovat valmiita puolustamaan luontoa, jos sitä jokin sattuisi uhkaamaan. Kaavoitukset eivät aina ole sopusoinnussa luonnon kanssa. Vallalla on tavoite, että joka mökki pitäisi olla järven rannassa tai ainakin olohuoneen ikkunasta pitäisi pilkottaa järvi. Nastolan kaavoituksista ihmetystä herättää muun muassa Turpeensalmen alue, joka luontoväen mielestä on asumiseen kelvoton. Turpeensalmen kohdalla Salpausselän harju on korkeimmillaan, mikä merkitsee sitä, ettei päivä juurikaan paista kaavoitetulle alueelle. Sitä paitsi harju painaa pohjavettä pintaan harjun juurella, jolloin alue on aina kostea ja kylmä. Alueen mahdolliset uudisasukkaat tulevat kokemaan pettymyksen.
Toinen äskettäin kaavoitettu alue, nyt jo suurimmaksi osaksi rakennettu, on Kangasvuokon alue paloasemaa vastapäätä. Kangasmaastoon on halpaa ja helppoa rakentaa kunnallistekniikkaa, mutta rakentamisen alle jäi Nastolan keskuspuisto polkuverkostoineen. Melkein kuin New Yorkin keskuspuisto olisi kaavoitettu rivi- ja omakotitonteiksi. Entä sitten Nastolan symboli kangasvuokko? Vielä niitä on muutama jäljellä, mutta kangasvuokon hengenahdistus on kova. Itse kukka on rauhoitettu, mutta ei sen kasvualusta. Nastolassa kasvaa muutamia uhanalaisia kasveja ja elelee muutamia uhanalaisia hyönteisiä. Liito-oraviakin täällä on.