1. KALVO POSITIIVISET LÄHTÖKOHDAT 1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 2. Avun siirtokustannukset pienenevät: enemmän apua kohdemaahan 3. Avunantajamaat keskenään johdonmukaisia yhteistyölle asetetuista ehdoista, kuten hyvä hallinto ja läpinäkyvyys pienempi avun hukkaprosentti` 4. Yhteistyö lisää kokemusten ja tiedon jakamista hyvistä menettelytavoista ja joka synnyttää uusia aloitteita - Pariisin julistuksen taustalla olevat pyrkimykset ovat järkeviä ja hyväksyttäviä - Pariisin julistus ei saata olla tuttu tai pääasiallinen referenssipiste, kun suomalaiset kehitys- ja kehitysyhteistyöjärjestöt arvioivat niin virallisen Suomen kuin omaa toimintaansa - Miksi suomalaisten kansalaisjärjestöjen pitäisi tietää ja/tai olla kiinnostuneita Pariisin julistuksesta? 1. Pariisin julistus tuo hyötyjä avunsaajille kts. ylläolevaa luetteloa 2.Suomi OECD-maana allekirjoittanut julistuksen on näin sitoutunut noudattamaan ja toimeenpanemaan julistuksen peräänkuuluttamia periaatteita järjestöt vahtikoirina 3.Julistus on tullut jäädäkseen (nykyinen on voimassa vuoteen 2010 saakka, mutta jatkuu varmasti ainakin v. 2015 saakka) 4.Kansalaisyhteiskuntatoimijat; järjestöt voivat parantaa julistuksen toimeen-panoa - kansalaisyhteiskunnan huomioiminen ja tunnustaminen vajaa vuosi sitten käynnistyneessä CSOs & aid effectiveness -prosessissa 1
5.Nordic+ tai ainakin pohjoismaiden vahva panostus CSOs & aid effectiveness-prosessiin voi tukea OECD:n keskieurooppalaisia kansalaistoimijoita hakemaan ja saamaan tunnustusta ja painavampaa roolia. Prosessin työryhmässä Ranska kuuluu nyt Norjan ja Kanadan lisäksi on donor-maiden trioon 2. KALVO PARIISIN JULISTUS JA HARMONISAATIO Taustalla näkemys vahvasta valtio-valtio-tason yhteistyön voimasta kehityksen ja avun tehokkuuden turvaamiseksi Harmonisaatio vain yksi viidestä periaatteesta Pariisin kehitysavun tehokkuutta koskevassa julistuksessa (2005): 1. Omistajuus (ownership) 2. Yhdenmukaistaminen (alignment) 3. Harmonisaatio 4. Tulostavoitteellisuus (managing for results) 5. molemminpuolinen tilivelvollisuus (mutual accountability) - Pariisin julistuksen tarkoituksena on saavuttaa synergian ja standardisoinnin kautta enemmän tuloksia/vastinetta kehitysavulle: avunantajien yhteistyö, koordinointi, hallintoresurssien käytön järkiperäistäminen - YK:n kokous kehitysrahoituksesta (financing for development) vuonna 2002 Monterreyssä, jossa kahden- ja monenkeskisen avunantajat lupasivat nostaa kehitysapua ja sen tehokkuutta -) budjettiavun ja korirahoituksen kasvu - Rooman High level forum on harmonisation vuonna 2003, jossa keskityttiin MDGtavoitteiden saavuttamisen - Pariisin foorumi vuonna 2005, jossa kehitysavun tehokkuudelle asetettiin konkreettiset tavoitteet ja indikaattorit. Sitä varten myös kerättiin ns. baseline-aineisto myöhempää numeraalisten tavoitteiden seurantaa varten Kansalaistoimijoille olennaisimmat Pariisin julistuksen periaatteista ovat yhdenmukaistaminen, omistajuus ja harmonisaatio 2
3. KALVO PARIISIN JULISTUKSEN PUUTTEET - valtioiden roolin ylikorostuminen kansalaisyhteiskuntatoimijoiden roolia tai asemaa ei ole tunnistettu eikä tunnustettu OECD:n itsesäätelevä ja -valvova asema julistuksen periaatteet ja indikaattorit rajaavat kehityksen arvioinnin tekniselle tasolle omistajuus-periaate huteralla pohjalla hallitusten ja niiden toimien legitimiteetti pääpaino toimeenpanon seurannassa etelän toimiin ja menettelytapoihin - Pariisin julistuksessa on merkittävä valuvirhe: Se perustuu ja rakentuu ainoastaan valtio-toimijoiden varaan ja kansalaisyhteiskunta on jätetty sen ulkopuolelle kehitys, sosiaalinen muutos edellyttävät aina vahvaa, elävää kansalaisyhteiskuntaa. Julistuksen periaatteista mm. omistajuus-käsitteen tai tilivelvollisuuden käsittäminen laajemmin edellyttävät kansalaisyhteiskunnan osallistumista/osallistamista Kansalaistoimijat näyttäytyvät alisteisina ja ainoastaan toimeenpanijoina ilman tunnustettua asemaa vaikuttaa poliittisella tasolla suunnittelu- ja päätösprosessihin. CSOs & AE-prosessissa nostetaan esiin kolme näkökohtaa: a) järjestöjen aseman tunnustaminen ja niiden ääni b) kansalaistoimijat voivat soveltaa ja rikastaa Pariisin julistuksen toimeenpanossa c) hyvien menettelytapojen oppiminen ja kokemusten jakaminen ActionAid nimittää OECD:tä rikkaiden herrasklubiksi, joka toimii suljettujen ovien takana, manipuloi numeroita saadakseen tilastot näyttämään paremmilta. Riippumaton 3
arviointi vai OECD/DAC-sihteeristön suojattu poliittinen koskemattomuus` - CCIC:in teesit kehityksestä muutoksena ja että kaikki muutos on poliittista luonteeltaan. Nykyisillä apparaateilla ei saada tavaraa köyhyyden poistamiseen - kehitysmaata saattaa edustaa korruptoitunut hallitus - OECD:n raporttihässäkkä v. 2006 salamyhkaistä etc. Numeroiden venyttelyä ja tiedon panttaamista avunsaajamailta 4. KALVO HARMONISAATION UHAT valtiovetoiset ohjelmat kansalaistoimijoiden agendan kaappaaminen avun tehokkuusvaatimukset johtavat isojen röörien`-politiikkaan + nousee avunantajien, ei etelän kansalaisyhteiskunnan tarpeista + numeraaliset kriteerit heikkoja välineitä todentamaan sosiaalista kehittymistä + marginalisoidut ja käytännössä köyhimmät kärsivät eniten suuren röörin` politiikasta: kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuus voi vaarantua - Ruotsin kumppanuus-järjestöjen tilaamassa selvityksessä Pariisin julistuksen vaikutuksiin kansalaisyhteiskuntaan Keniassa tunnistettiin uhkakuvia. + Lisääntynyt harmonisaatio voi johtaa kansalaistoimijoiden marginalisoitumiseen ja niiden agendan kaappaamiseen + avunsaajamaan hallitus näkee kansalaistoimijat palvelujen tuottajina kun taas avunantajamaat näkevät ne oivallisina välineinä valvoa avunsaajamaan hallituksen toimia - Isot röörit: Puhutaan isoista kokonaisuuksista, joiden avulla kustannuksia voidaan alentaa ja menettelytapoja yhdenmukaistaa ja oikoa. Isot kuviot edellyttävät kapasiteettia ja johtavat ammattimaisuuteen: monimuotoisuus on vaarassa + tällaistako kansalaisyhteiskuntaa etelään haluamme? Tehokkaita pohjoisen kehitysavun jakelukanavia? 4
5. KALVO HARMONISAATION HAASTEET & MAHDOLLISUUDET - JÄRJESTÖT marginalisoitujen/köyhimpien ääni kuuluville kansalaisjärjestöjen oman toiminnan ja yhteistyön harmonisointi etelän kansalaisyhteiskuntien tukeminen -) omistajuus ja tilivelvollisuus pohjoisen kansalaisjärjestöjen iskunvaimennin` ja jatkuvuuden ylläpitäjän rooli: pohjoisen poliittiset muutokset eivät lopeta pitkäaikaisia hankkeita tai ohjelmia - Kansalaisjärjestöjen harmonisointi = avoimuus ja tiedon/kokemuksen jakaminen vai salailua kehitysrahoituskilpailussa? + vastuullisena toimijaosapuolena kansalaisjärjestöjen pohdittava ja toimittava omaaloitteisesti harmonisaation tuomia haasteita eikä vasta rahoittajan ja/tai valtiollisen toimijan sitä vaatiessa - etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen: tätä teemme ilman Pariisin julistuksia joka tapauksessa - Kansalaisyhteiskunnan sisällyttäminen Pariisin julistuksen toimeenpanossa: Kepa seuraa ja osallistuu meneillään olevaan prosessiin, joka päättyy Accraan. On erittäin tärkeää, että virallinen Suomi on myös siihen sitoutunut: Niillä avunantajamailla, joilla on vahva kansalaisyhteiskunta ja vakiintunut yhteistyö sen kanssa, on ratkaisevan tärkeä rooli tässä prosessissa. 5