Pääteemat. ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto
|
|
- Sofia Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pääteemat ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto Suomen politiikan ja yhteistyön näkymiä 1. Kansainvälinen poliittinen keskustelu ja ajankohtaiset haasteet 2. Suomen politiikan ja yhteistyön painopisteet 3. Polttopisteessä: 1. Avun tuloksellisuus 2. Kansainvälinen talouskriisi Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 2 Kansainvälinen poliittinen keskustelu Yhteiset tavoitteet ja periaatteet YK:n YK:nVuosituhatjulistus (2000) (2000) Arvot: Arvot: Vapaus, Vapaus, tasa-arvo, tasa-arvo, solidaarisuus, solidaarisuus, suvaitsevaisuus, suvaitsevaisuus, luonnon luonnonkunnioittaminen, yhteinen yhteinenvastuu Tavoitteet: Tavoitteet: kiteytettynä kiteytettynäyk:n YK:nVuosituhattavoitteet WSIS WSIS Informaatioyhteiskunta Informaatioyhteiskunta 2003/ /2005 Doha Doha Kauppa Kauppa ja ja Monterrey Monterrey Kv. Kv. rahoitus rahoitus 2002/ /2008 Johannesburg Johannesburg Kestävä Kestävä YK:n YK:n Korkeantason seurantakokous (Syyskuu 2005) 2005) Rome Rome Paris Paris Accra Accra Ajankohtaiset haasteet Maailman lisääntyvä keskinäisriippuvuus maapallon etäisyyksien supistuminen, vuorovaikutus ja riippuvuus, finanssimarkkinoiden vapautuminen, kaupan kasvu, jne. Turvallisuuden uhkia hauraat valtiot, köyhyys ja pakolaisuus; globaalit tautiepidemiat; teknologinen ja taloudellinen keskinäisriippuvuus; kv. rikollisuus, jne. Globaalit ilmasto- ja ympäristöongelmat teollisuusmaat tuottavat 2/3 maailman hiilidioksidipäästöistä, vaikka niissä asuu neljännes maailman väestöstä. Köyhin viidennes tuottaa 2% päästöistä Talouskriisi rahoituksen saatavuuden heikkeneminen ja kallistuminen, investointien väheneminen, rahoituksen väheneminen? Polttoainekriisi, energia, raaka-aineiden saatavuus Ruokakriisi Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 3 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 4 Kehityspolitiikka osana hallitusohjelmaa (2007) tärkein tavoite: YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen YK:n rahoitustavoite 0,7 % / BKTL saavutetaan vuoteen 2015 mennessä tä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta parannetaan eri politiikkalohkoilla Avun tuloksellisuutta, työnjakoa ja yhteistyömaiden omistajuutta edistetään Kasvava painoarvo: ympäristö, ilmastonmuutos, konfliktien ennaltaehkäisy, tuki rauhanprosesseille, maiden edut otetaan paremmin huomioon kauppapolitiikassa Ihmisoikeuksien edistäminen maailmanlaajuisesti Mitä politiikka on? Kehityspolitiikka on toimintaa kaikilla kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan maiden asemaan kuten - turvallisuuspolitiikka - ihmisoikeuspolitiikka - kauppapolitiikka - maa- ja metsätalouspolitiikka - koulutuspolitiikka - terveys- ja sosiaalipolitiikka - ympäristöpolitiikka - siirtolaispolitiikka - tietoyhteiskuntapolitiikka Kehitysyhteistyö on yksi politiikan työkaluista. Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 5 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 6 1
2 Hallituksen poliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen vuonna 2000 asetettujen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Köyhyyden poistaminen on mahdollista vain siten, että maiden on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää. Hallituksen poliittinen ohjelma 2007 Maailmanlaajuinen kumppanuus, johon osallistuvat julkinen ja yksityinen sektori niin - kuin teollisuusmaissakin. Yhteinen vastuu luonnontaloudellisesti kestävien kulutustapojen aikaansaamiseksi. Demokratia- ja oikeusvaltio, ihmisoikeuksien sekä toimivan kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Kehityksen ja turvallisuuden samanaikainen vahvistaminen. Talouskasvulla suuri merkitys köyhyyden vähentämiseen Kokonaisvaltainen globaalipolitiikka Kestävä Luonnontaloudellinen Yhteiskunnallinen Taloudellinen Läpileikkaavina teemoina: naisten ja tyttöjen oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo; helposti syrjäytyvien oikeudet ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen; HIV/AIDS Ohjaavina periaatteina poliittinen johdonmukaisuus, politiikan ja -yhteistyön täydentävyys, yhteistyön tuloksellisuus ja vaikuttavuus Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 7 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 8 Kehitysyhteistyön määrärahat Tavoitteet Kehityspoliittinen ohjelma: Suomen hallitus varmistaa määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston päätökseen saavuttaa 0,51 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Kehitysyhteistyömäärärahat vuonna miljoonaa euroa, josta UM:n Varsinainen yhteistyön määräraha on 731 milj. euroa, ja muut ODA:ksi luettavat erät n. 185 milj. euroa. MEUR Kehitysyhteistyömäärärahat vuosina Koko ODA TA ja kehys muu oda 0,70 % tavoite 0,5 tavoite Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 9 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 10 Kahdenvälinen yhteistyö Kahdenvälinen yhteistyö Pitkäaikaiset yhteistyömaat Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Nicaragua, Sambia, Tansania ja Vietnam Yhteistyön edellytysten arviointi: avun tarve: köyhyystilanne ja ympäristön tila muiden avunantajien toiminta ja rahoituksen taso, monenkeskisten toimijoiden ja EU:n rooli maan poliittinen tilanne ja omistajuus: ihmisoikeustilanne, toimet haasteiden ratkaisemiseksi, kansalaisyhteiskunnan rooli Suomen lisäarvo ja edellytykset tuloksekkaalle toiminnalle Suomen poliittisten prioriteettien asema maan suunnitelmissa Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat yhteistyömaat esim. Afganistan, Bosnia-Hertsegovina, Kosovo, Sudan ja palestiinalaisalueet Määräaikaisen yhteistyön maat esim. tuki luonnonkatastrofeista toipuville maille, tuki Etelä-Afrikalle enemmistövaltaan siirtymisen jälkeen Alueellinen ja temaattinen yhteistyö alueellinen yhteistyö: esim. Mekong-joen alue, Keski-Amerikka, Andien alue, Länsi-Balkan, Välimeren alue temaattinen yhteistyö: esim. kestävä metsätalous, vesi- ilmasto- ja ympäristöyhteistyö, tietoyhteiskunnan kehittäminen, kauppakapasiteetin vahvistaminen Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 11 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 12 2
3 EU yhteistyö EU on suurin rahoittaja & maiden kauppakumppani vuonna 2006: 57 % koko maailman avusta (48 MEURO) EU maiden tärkein kauppakumppani 17 % Suomen avusta kanavoitu EU:n kautta EU on globaali toimija & EU:lla on globaali rooli EU on läsnä kaikissa maissa EU on vahva kv foorumeilla (esim Pariisin julistus kyt tuloksellisuudesta) Asiantuntemus & politiikkarooli vaikka yhteistyö kuuluu jaetun toimivallan alueisiin, komissio tekee yhä enemmän EU-aloitteita, esim. rahoitussitoumukset, poliittinen julkilausuma European Consensus on Development komission asiantuntemus, esim. poliittinen johdonmukaisuus PCD, budjettituki Perusta: Hallitusohjelma Suomi aktiivinen toimija kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomi kantaa osansa maailmanlaajuisesta yhteisvastuusta Kehityspoliittinen ohjelma YK avainasemassa Suomen politiikan ja yhteistyön toimeenpanossa Suomi tukee vahvaa monenkeskistä järjestelmää sekä monenkeskisen yhteistyön tuloksellisuutta Muut hallituksen ja ulkoministeriön strategiat ja linjaukset Ihmisoikeusselonteko, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen... Toimialakohtaiset linjaukset (ympäristölinjaus, HIV/AIDS-linjaus...) Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 13 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 14 Painopisteet YK:n uudistaminen ml. Yksi YK -aloitteen tukeminen Monenkeskisen sopimusjärjestelmän kehittäminen (esim. Dohan kierros, ympäristö- ja ilmastopoliittiset sopimukset) Yhteistyöarkkitehtuurin kehittäminen ml. Pariisin julistuksen toimeenpano Humanitaarisen avun ja muun yhteistyön välisen jatkumon vahvistaminen Kriisien ennaltaehkäisyn ja rauhanrakentamisen tukeminen Temaattinen yhteistyö poliittisten painopisteiden mukaisesti YK-järjestelmä: keskeinen rooli universaalien normien luojana ja kansainvälisen poliittisen keskustelun foorumina YK merkittävä toimija myös maatasolla lähes kaikissa maissa (vähiten kehittyneet maat, keskituloiset maat, siirtymätalousmaat) Suomen pääkumppanit: UNDP, UNICEF, UNFPA, WFP, UNEP Kv. rahoituslaitokset merkittävin kehityksen rahoittaja vähiten kehittyneissä maissa keskeinen rooli maiden talouspolitiikan ja yhteiskunnallisen kehityksen ohjauksessa Suomen pääkumppanit: WB/IDA, AfDB, AsDB, IADB Monenkeskisillä organisaatioilla omat mandaattinsa - yhteistyö, koordinaatio ja toiminnan johdonmukaisuus edellytys monenkeskisen työn tuloksellisuudelle Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 15 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 16 Humanitaarinen apu Humanitaarinen apu ja perusta: kv. humanitaarinen oikeus, kv. ihmisoikeussopimukset ja kv. pakolaisoikeus Suomen hum. avun linjaus ja EU:n hum. avun linjaus v rahoitus v. 2008: 65,8 miljoonaa euroa Suomen pääkumppanit: UNHCR, UNRWA, UNICEF, UNFPA, WFP, WHO, ICRC, suom. kansalaisjärjestöt kuten SPR, Kirkon ulkomaanapu ilmastonmuutoksen seuraukset esillä enenevästi haasteena hum. avun ja yhteistyön entistä parempi yhteensovittaminen Kehityspolitiikka Kehityspolitiikan jatkumo Kohdennettu yhteistyö Humanitaarinen apu ESTO ENNEN AKUUTTI KRIISI JÄLKEEN Kehityspolitiikka Kohdennettu yhteistyö ESTO Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 17 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 18 3
4 Kansalaisjärjestöyhteistyö Kansalaisjärjestöt merkittävä kumppani Suomessa ja maissa linjaus 2006 määrittelee toimintamallit keskittynyttä, 70% rahoituksesta 10 suurelle kumppanuusjärjestölle Kehitysyhteistyön määrärahat käyttöryhmittäin (TAE 2009) Maittain kohdentamaton 5 % Euroopan rahasto 6 % Suunnittelu ja evaluointi Kansalaisjärjestötuki 9 % Humanitaarinen 7 % Korkotuki 2 % Muu UM 8 % Ulkoasiainministeriö Muut ministeriöt Yhteensä 802 milj. 114 milj. 916 milj. Muu 12 % VM 10 % Maa-ja aluekoht. 28 % Monenkeskinen 22 % TEM (TM) Muut ministeriöt VM sisältää komission budjetin yhteistyöinstrumentin Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 19 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 20 Polttopisteessä avun tuloksellisuus - Pariisin julistus ja Accra Agenda for Action Pariisin deklaraation 12 tavoitetta vuodelle Ownership (Partner countries) 2 Alignment (Donors - Partner) 3 Harmonisation (Donors - Donors) Establishing common arrangements Partners set the agenda Aligning with partners agenda Using partners systems Simplifying procedures 5 Mutual accountability Sharing information 4 Managing for Results Omistajuus - Toiminnalliset strategiat ainakin 75% kumppanimaista Yhdenmukaisuus - Luotettavat taloushallinto- ja hankintajärjestelmät 50% kumppanimaista parempi tulos taloushallinnon ja 33 % maista parempi tulos hankintojen luotettavuudessa - Rahoitus osana budjettia ainakin 85 % avusta raportoidaan kumppanimaan budjetissa - Koordinoitu kapasiteetin kehittäminen 50% avunantajien teknisestä avusta toteutetaan koordinoiduilla ohjelmilla yhdenmukaisesti maan kansallisen strategian kanssa - Taloushallinto- tai hankintajärjestelmien käyttö 66 tai 33 %:n vähennys apuvirrasta tai hankinnoista, jotka eivät käytä kumppanimaan omia järjestelmiä 100 tai 90 % avunantajista käyttää kumppanimaiden omia järjestelmiä Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 21 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 22 - Päällekkäiset projektiyksiköt 66%:n vähennys päällekkäisyyksissä - Ennakoitavuus Sellaisen rahoituksen puolittaminen, joka maksetaan muulloin kuin suunniteltuna budjettivuonna - Rahoituksen sitomattomuus Jatkuvaa tä - Yhteisten hallintojärjestelyjen käyttö 66 % avusta ohjelmaperustaisesti - Avunantajien yhteistyö 40 % avunantajien kenttämissioista sekä 66 % maakohtaisesta analyyttisesta työstä yhteisiä Tulosohjaus - Suoritusarvioinnit 66 %:n vähennys kumppanimaissa, joilla ei ole laadittuna läpinäkyviä suoritusarviointikehyksiä Molemminpuolinen vastuuvelvollisuus - Molemminpuolinen vastuuvelvollisuus Kaikissa kumppanimaissa yhteisiä ja itsenäisiä arvioita Suomen tulokset 2008 selvityksessä Suomen kokonaistulos = tulokset 14 kumppanimaassa: Afghanistan, Egypti, Etiopia, Kambodza, Kenia, Kosovo, Mosambik, Nepal, Nicaragua, Peru, Sambia, Sudan, Tansania, Vietnam Suomen tulos yli (muiden avunantajien) keskiarvon: kumppanimaiden prioriteettien mukaan kohdistettu apu kumppanimaiden omien julkisen taloushallinnon järjestelmien ja hankintajärjestelmien käyttö käyttö yhteisten järjestelyjen ja menettelyjen käyttö avunantajien yhteiset kenttämatkat ja maa-arvioinnit Suomen tulos keskiarvon tuntumassa (+/- 2%): kapasiteettia vahvistavan koordinoidun tuen antaminen rahoituksen ennakoitavuus rahoituksen sitomattomuus Suomen tulos ei jää merkittävästi alle keskiarvon minkään indikaattorin osalta, parannettavaa toki on Yhteistyömaiden tuloksia ei voi verrata keskenään (indikaattoreja tulkittu eri tavoin) Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 23 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 24 4
5 Polttopisteessä kansainvälinen talouskriisi Kv. talouskriisin vaikutuksia ja riskejä maille rahoitusvirtojen laskutrendi, rahoituksen kallistuminen investointien väheneminen raaka-aineiden hintojen ja kysynnän vaihtelut siirtolaisten rahalähetysten (remittances) väheneminen tulokset YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi menetetään Keinoja kriisin hoitamiseksi pidetään kiinni sitoumuksista rahoituksen kasvattamiseksi (Monterery ja Dohan seurantakokous) G20-maat: kv. rahoitus- jayhteistyöarkkitehtuurin uudisaminen EU:n ja kv. rahoituslaitosten kriisirahoitus öljy-, ruoka- ja rahoituskriisin lievittämiseksi maissa YK:n rooli monenkeskisen talous- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisessa Polttopisteessä kansainvälinen talouskriisi Suomi pidetään kiinni apusitoumuksista tuetaan kv. pyrkimyksiä talous- ja rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi kv. toimijoiden (YK, Bretton Woods, WTO) työnjaon, yhteistyön ja koordinaation vahvistaminen köyhimpien maiden (erityisesti Saharan eteläpuoleinen Afrikka) tarpeiden huomioon ottaminen tuki innovatiivisten rahoitusmekanismien identifioimiselle osallistuminen maiden velkahelpotusohjelmiin (HIPC, MDRI) tuki ruokakriisin seurausten lievittämiseen Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 25 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 26 5
Aiheen nimi Laura Torvinen, Kehityspolitiikka ja. Rome 2003 Paris 2005 Accra 2008 Harmonisaatio. Laura Torvinen, Kehityspolitiikka ja
Aiheen nimi Pääteemat ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön näkymiä 1. Kansainvälinen kehityspoliittinen keskustelu ja ajankohtaiset haasteet 2. Suomen
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotTaulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina
Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2014 Vuosi **) Kahdenvälisen MEUR BKTL, (%) MEUR BKTL, (%) BKTL 1) MEUR bi ***) MEUR multi ***) MEUR osuus ***) yhteistyön osuus ***)
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto
Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen
LisätiedotKohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen
Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa 9.6.2011 Niina Pitkänen Mitä Pariisissa sovittiin? Laadukkaan yhteistyön kansainväliset pelisäännöt - tavoitteena tehostaa kehitysyhteistyön
LisätiedotTalousarvioesitys 2014
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotTalousarvioesitys 2013
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen tärkein tavoite Suomen 2004 kehityspoliittisen ohjelman ja vuonna 2007 muodostetun
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA
Ulkoasiainministeriö TAUSTAMUISTIO 29.5.2008 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 3.6.2008 KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Otsikkoaihetta käsitellään Suomen kestävän
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ovat köyhyyden poistaminen,
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotKehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi
Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä Kehityspoliittinen ohjelma 2004: Lisää vaikuttavuutta, tuloksia ja tehoa kehitysyhteistyön laatua parantamalla Tavoitteena
LisätiedotKehitysyhteistyön tuloksellisuus
Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö
Suomen kehitysyhteistyö 2010 ULKOASIAINMINISTERIÖ Köyhyys on vähentynyt SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA. Mikä vähentää köyhyyttä? Talouskasvu, parantunut
LisätiedotUlkoasiainministeriö Suomi. KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004
KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004 Suomen kehityspolitiikka kansainvälisen kehityskeskustelun viitekehyksessä Kansainvälinen kehityskeskustelu: 1990-luvun YK konferenssien
LisätiedotTavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2016-00723 KEO-10 Koikkalainen Outi(UM) 21.06.2016 JULKINEN Asia EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2013
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ssa yksilöidyistä käyttötarkoituksista
LisätiedotKehitysyhteistyömäärärahat. Ulkoasiainvaliokunta Osastopäällikkö Satu Santala
Kehitysyhteistyömäärärahat Ulkoasiainvaliokunta 16.6.2018 Osastopäällikkö Satu Santala Kehityspoliittisen selonteon toimenpano: Finnfundin rahoitus Vaihtovelkakirjalaina EUR 130 miljoonaa (2016) Pääomakorotus
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kehityspolitiikan yhteiskunnallisena tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen korostaen oikeusperustaista
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
Lisätiedot2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä
LisätiedotPolitiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa
Politiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa Kohti arviointia 2.0 -seminaari: Miten kestävän kehityksen agenda 2030 muuttaa arviointia? 14.12.2017 Sanna Pulkkinen, Kehitysevaluoinnin
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA
Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 498 093 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan muodostuminen
Suomen kehityspolitiikan muodostuminen Juhani Koponen 1.2. 2010 Luennon aiheita Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007, sen tausta ja sen toimeenpano Kehitysyhteistyön rooli Suomen kehityspolitiikassa
LisätiedotKansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset
Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Heikki Granholm, metsäneuvos, MMM Kv. luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 14.11.2018 Metsäalaan vaikuttavat megatrendit
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotErityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta
SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle 9.10.2007 Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 535 195 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen
Lisätiedot30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ
Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan
LisätiedotKauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?
Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.
LisätiedotIlmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat
Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotKehitysyhteistyön leikkaukset vaikeuttavat miljoonien elämää
Kehitysyhteistyön leikkaukset vaikeuttavat miljoonien elämää ELÄMME MAAILMASSA, jossa kahdeksan rikkainta ihmistä omistaa enemmän kaikesta varallisuudesta kuin maapallon köyhin puolikas 1, lähes 800 miljoonaa
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä
LisätiedotSuomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö
Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
LisätiedotSUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...
SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotKestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen EU:n kehitysavun päätavoitteina
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n lausunto komission ehdotuksesta EU:n ulkosuhderahoitusjärjestelmäksi rahoituskaudelle 2021-2027 (E 75/2018) Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014
KYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
Lisätiedot2. IHMISKUNTAPOLITIIKAN VAIHEET: KOLLEKTIIVISESTA TURVALLISUU DESTA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN
KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA 2007 "Kohti kestävää ihmiskuntapolitiikkaa" LUONNOS 021007 1. KEHITYSPOLITIIKAN UUDET HAASTEET 2. IHMISKUNTAPOLITIIKAN VAIHEET: KOLLEKTIIVISESTA TURVALLISUU DESTA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN
LisätiedotKehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöjen kannanotto: Globaalien kehityskysymysten huomioiminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa
9.4.2008 Kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöjen kannanotto: Globaalien kehityskysymysten huomioiminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt haluavat
LisätiedotHassinen Laura(UM) JULKINEN
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2010-02540 Hassinen Laura(UM) 16.12.2010 JULKINEN SUURI VALIOKUNTA [Esim. Eduskunta] [Suuri valiokunta] Viite Asia E-kirje: Ajankohtaista EU:n kehityspolitiikassa: 1) Kehitysyhteistyön
Lisätiedot1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa
1. KALVO POSITIIVISET LÄHTÖKOHDAT 1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 2. Avun siirtokustannukset pienenevät: enemmän apua kohdemaahan 3. Avunantajamaat
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan muodostuminen
Suomen kehityspolitiikan muodostuminen Juhani Koponen 30.1. 2012 Istunnot ma ja pe 12-14, U40 ls. 1 Ma 16.1. Kehityspolitiikan ja yhteistyön peruskysymyksiä (luento) Pe 20.1. Politiikan muodostuminen ja
LisätiedotYK-järjestöjen näkemyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan monenkeskinen kehitysyhteistyö
18.6.2007 YK-järjestöjen näkemyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan monenkeskinen kehitysyhteistyö Arvoisa ministeri, Suomi on sitoutunut vuosituhatjulistuksen arvoihin ja päämääriin. Uudessa hallitusohjelmassa
LisätiedotPresidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman vuosiarviointi ohjelmakaudelta
Kehityspoliittisen ohjelman vuosiarviointi ohjelmakaudelta 2004-2006 ULKOASIAINMINISTERIÖ EDUSKUNNALLE Kehitysyhteistyökertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain nojalla eduskunnalle annetaan kehitysyhteistyökertomus
LisätiedotLiikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy
Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy 11.6.2013 Kriisi- ja katastrofiliiketoiminta? Luonnonkatastrofit Kuva: Jukka Gröndahl
LisätiedotBingo maailman kaupasta
Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM KEO-10 Hassinen Laura(UM) JULKINEN SUURI VALIOKUNTA ULKOASIAINVALIOKUNTA
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-00751 KEO-10 Hassinen Laura(UM) 12.05.2011 JULKINEN SUURI VALIOKUNTA ULKOASIAINVALIOKUNTA Viite Asia Euroopan komission vuosittainen raportti vastuuvelvollisuudesta
LisätiedotJOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA
JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotKunnat ja kansainvälinen sekä kansallinen kehityspolitiikka
Kunnat ja kansainvälinen sekä kansallinen kehityspolitiikka Ohjelman kansainvälinen kehys Kuntien paikallishallinnon merkitys kehitysyhteistyössä on lisääntynyt vuosituhannen alusta Kehitysyhteistyön osalta
LisätiedotKehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein.
KEHITYSPOLITIIKAN JA KEHITYSYHTEISTYÖN VALMENNUSKURSSI / Osiot I-III 25.10.2012 Ohjelma 5-15.11.2012 Kurssi on suunnattu kaikille kehitysyhteistyötehtäviä hoitaville kv. järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
Lisätiedot1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.
pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden
LisätiedotHyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi
1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,
LisätiedotKestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa
Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 28.3.2018 Henri Horn, Energia-alan neuvonantaja Ulkoministeriö,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotMONENKESKINEN YHTEISTYÖ SUOMEN KEHITYSPOLITIIKASSA LINJAUS
1(28) MONENKESKINEN YHTEISTYÖ SUOMEN KEHITYSPOLITIIKASSA LINJAUS Ulkoasiainministeriö 2008 2(28) 1. JOHDANTO...3 2. MONENKESKINEN YHTEISTYÖ SUOMEN KEHITYSPOLITIIKASSA...3 3. RAHOITUKSEN KOHDENTAMINEN MONENKESKISESSÄ
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotEU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto
EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013
LisätiedotPääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Toiminta-ajatus Ulkoasiainministeriön strategian "Suomen etu - globaali vastuu" mukaisesti ministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,
Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven
LisätiedotAsiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotVALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotEuroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva
Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne
LisätiedotKESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A
KESKUSTANUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2019 EU:N SUUNTA ON PÄÄTETTÄVÄ Euroopan unioni on taitekohdassa ja tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on päättää suunta, johon unionia lähdetään kehittämään. EU:lle
LisätiedotOECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2019 Kehitysyhteistyötutkimus 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotKEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari
KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotPÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 20.6.2013 B7-****/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-****/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n
LisätiedotGlobaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen
MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko
LisätiedotUlkoasiainministeriö LÄHETE UM2005-01299
Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM2005-01299 KEO-11 12.05.2005 VASTAANOTTAJA Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 19/2005 vp Asia EU:n panos vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi Ohessa lähetetään perustuslain
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9233/19 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö LIMITE DEVGEN 104 SUSTDEV 89 ACP 59 RELEX 493 Pysyvien edustajien
Lisätiedot