Pääteemat. ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääteemat. ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto"

Transkriptio

1 Pääteemat ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto Suomen politiikan ja yhteistyön näkymiä 1. Kansainvälinen poliittinen keskustelu ja ajankohtaiset haasteet 2. Suomen politiikan ja yhteistyön painopisteet 3. Polttopisteessä: 1. Avun tuloksellisuus 2. Kansainvälinen talouskriisi Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 2 Kansainvälinen poliittinen keskustelu Yhteiset tavoitteet ja periaatteet YK:n YK:nVuosituhatjulistus (2000) (2000) Arvot: Arvot: Vapaus, Vapaus, tasa-arvo, tasa-arvo, solidaarisuus, solidaarisuus, suvaitsevaisuus, suvaitsevaisuus, luonnon luonnonkunnioittaminen, yhteinen yhteinenvastuu Tavoitteet: Tavoitteet: kiteytettynä kiteytettynäyk:n YK:nVuosituhattavoitteet WSIS WSIS Informaatioyhteiskunta Informaatioyhteiskunta 2003/ /2005 Doha Doha Kauppa Kauppa ja ja Monterrey Monterrey Kv. Kv. rahoitus rahoitus 2002/ /2008 Johannesburg Johannesburg Kestävä Kestävä YK:n YK:n Korkeantason seurantakokous (Syyskuu 2005) 2005) Rome Rome Paris Paris Accra Accra Ajankohtaiset haasteet Maailman lisääntyvä keskinäisriippuvuus maapallon etäisyyksien supistuminen, vuorovaikutus ja riippuvuus, finanssimarkkinoiden vapautuminen, kaupan kasvu, jne. Turvallisuuden uhkia hauraat valtiot, köyhyys ja pakolaisuus; globaalit tautiepidemiat; teknologinen ja taloudellinen keskinäisriippuvuus; kv. rikollisuus, jne. Globaalit ilmasto- ja ympäristöongelmat teollisuusmaat tuottavat 2/3 maailman hiilidioksidipäästöistä, vaikka niissä asuu neljännes maailman väestöstä. Köyhin viidennes tuottaa 2% päästöistä Talouskriisi rahoituksen saatavuuden heikkeneminen ja kallistuminen, investointien väheneminen, rahoituksen väheneminen? Polttoainekriisi, energia, raaka-aineiden saatavuus Ruokakriisi Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 3 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 4 Kehityspolitiikka osana hallitusohjelmaa (2007) tärkein tavoite: YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen YK:n rahoitustavoite 0,7 % / BKTL saavutetaan vuoteen 2015 mennessä tä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta parannetaan eri politiikkalohkoilla Avun tuloksellisuutta, työnjakoa ja yhteistyömaiden omistajuutta edistetään Kasvava painoarvo: ympäristö, ilmastonmuutos, konfliktien ennaltaehkäisy, tuki rauhanprosesseille, maiden edut otetaan paremmin huomioon kauppapolitiikassa Ihmisoikeuksien edistäminen maailmanlaajuisesti Mitä politiikka on? Kehityspolitiikka on toimintaa kaikilla kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan maiden asemaan kuten - turvallisuuspolitiikka - ihmisoikeuspolitiikka - kauppapolitiikka - maa- ja metsätalouspolitiikka - koulutuspolitiikka - terveys- ja sosiaalipolitiikka - ympäristöpolitiikka - siirtolaispolitiikka - tietoyhteiskuntapolitiikka Kehitysyhteistyö on yksi politiikan työkaluista. Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 5 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 6 1

2 Hallituksen poliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen vuonna 2000 asetettujen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Köyhyyden poistaminen on mahdollista vain siten, että maiden on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää. Hallituksen poliittinen ohjelma 2007 Maailmanlaajuinen kumppanuus, johon osallistuvat julkinen ja yksityinen sektori niin - kuin teollisuusmaissakin. Yhteinen vastuu luonnontaloudellisesti kestävien kulutustapojen aikaansaamiseksi. Demokratia- ja oikeusvaltio, ihmisoikeuksien sekä toimivan kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Kehityksen ja turvallisuuden samanaikainen vahvistaminen. Talouskasvulla suuri merkitys köyhyyden vähentämiseen Kokonaisvaltainen globaalipolitiikka Kestävä Luonnontaloudellinen Yhteiskunnallinen Taloudellinen Läpileikkaavina teemoina: naisten ja tyttöjen oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo; helposti syrjäytyvien oikeudet ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen; HIV/AIDS Ohjaavina periaatteina poliittinen johdonmukaisuus, politiikan ja -yhteistyön täydentävyys, yhteistyön tuloksellisuus ja vaikuttavuus Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 7 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 8 Kehitysyhteistyön määrärahat Tavoitteet Kehityspoliittinen ohjelma: Suomen hallitus varmistaa määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston päätökseen saavuttaa 0,51 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Kehitysyhteistyömäärärahat vuonna miljoonaa euroa, josta UM:n Varsinainen yhteistyön määräraha on 731 milj. euroa, ja muut ODA:ksi luettavat erät n. 185 milj. euroa. MEUR Kehitysyhteistyömäärärahat vuosina Koko ODA TA ja kehys muu oda 0,70 % tavoite 0,5 tavoite Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 9 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 10 Kahdenvälinen yhteistyö Kahdenvälinen yhteistyö Pitkäaikaiset yhteistyömaat Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Nicaragua, Sambia, Tansania ja Vietnam Yhteistyön edellytysten arviointi: avun tarve: köyhyystilanne ja ympäristön tila muiden avunantajien toiminta ja rahoituksen taso, monenkeskisten toimijoiden ja EU:n rooli maan poliittinen tilanne ja omistajuus: ihmisoikeustilanne, toimet haasteiden ratkaisemiseksi, kansalaisyhteiskunnan rooli Suomen lisäarvo ja edellytykset tuloksekkaalle toiminnalle Suomen poliittisten prioriteettien asema maan suunnitelmissa Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat yhteistyömaat esim. Afganistan, Bosnia-Hertsegovina, Kosovo, Sudan ja palestiinalaisalueet Määräaikaisen yhteistyön maat esim. tuki luonnonkatastrofeista toipuville maille, tuki Etelä-Afrikalle enemmistövaltaan siirtymisen jälkeen Alueellinen ja temaattinen yhteistyö alueellinen yhteistyö: esim. Mekong-joen alue, Keski-Amerikka, Andien alue, Länsi-Balkan, Välimeren alue temaattinen yhteistyö: esim. kestävä metsätalous, vesi- ilmasto- ja ympäristöyhteistyö, tietoyhteiskunnan kehittäminen, kauppakapasiteetin vahvistaminen Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 11 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 12 2

3 EU yhteistyö EU on suurin rahoittaja & maiden kauppakumppani vuonna 2006: 57 % koko maailman avusta (48 MEURO) EU maiden tärkein kauppakumppani 17 % Suomen avusta kanavoitu EU:n kautta EU on globaali toimija & EU:lla on globaali rooli EU on läsnä kaikissa maissa EU on vahva kv foorumeilla (esim Pariisin julistus kyt tuloksellisuudesta) Asiantuntemus & politiikkarooli vaikka yhteistyö kuuluu jaetun toimivallan alueisiin, komissio tekee yhä enemmän EU-aloitteita, esim. rahoitussitoumukset, poliittinen julkilausuma European Consensus on Development komission asiantuntemus, esim. poliittinen johdonmukaisuus PCD, budjettituki Perusta: Hallitusohjelma Suomi aktiivinen toimija kansainvälisen yhteisön jäsenenä Suomi kantaa osansa maailmanlaajuisesta yhteisvastuusta Kehityspoliittinen ohjelma YK avainasemassa Suomen politiikan ja yhteistyön toimeenpanossa Suomi tukee vahvaa monenkeskistä järjestelmää sekä monenkeskisen yhteistyön tuloksellisuutta Muut hallituksen ja ulkoministeriön strategiat ja linjaukset Ihmisoikeusselonteko, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen... Toimialakohtaiset linjaukset (ympäristölinjaus, HIV/AIDS-linjaus...) Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 13 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 14 Painopisteet YK:n uudistaminen ml. Yksi YK -aloitteen tukeminen Monenkeskisen sopimusjärjestelmän kehittäminen (esim. Dohan kierros, ympäristö- ja ilmastopoliittiset sopimukset) Yhteistyöarkkitehtuurin kehittäminen ml. Pariisin julistuksen toimeenpano Humanitaarisen avun ja muun yhteistyön välisen jatkumon vahvistaminen Kriisien ennaltaehkäisyn ja rauhanrakentamisen tukeminen Temaattinen yhteistyö poliittisten painopisteiden mukaisesti YK-järjestelmä: keskeinen rooli universaalien normien luojana ja kansainvälisen poliittisen keskustelun foorumina YK merkittävä toimija myös maatasolla lähes kaikissa maissa (vähiten kehittyneet maat, keskituloiset maat, siirtymätalousmaat) Suomen pääkumppanit: UNDP, UNICEF, UNFPA, WFP, UNEP Kv. rahoituslaitokset merkittävin kehityksen rahoittaja vähiten kehittyneissä maissa keskeinen rooli maiden talouspolitiikan ja yhteiskunnallisen kehityksen ohjauksessa Suomen pääkumppanit: WB/IDA, AfDB, AsDB, IADB Monenkeskisillä organisaatioilla omat mandaattinsa - yhteistyö, koordinaatio ja toiminnan johdonmukaisuus edellytys monenkeskisen työn tuloksellisuudelle Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 15 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 16 Humanitaarinen apu Humanitaarinen apu ja perusta: kv. humanitaarinen oikeus, kv. ihmisoikeussopimukset ja kv. pakolaisoikeus Suomen hum. avun linjaus ja EU:n hum. avun linjaus v rahoitus v. 2008: 65,8 miljoonaa euroa Suomen pääkumppanit: UNHCR, UNRWA, UNICEF, UNFPA, WFP, WHO, ICRC, suom. kansalaisjärjestöt kuten SPR, Kirkon ulkomaanapu ilmastonmuutoksen seuraukset esillä enenevästi haasteena hum. avun ja yhteistyön entistä parempi yhteensovittaminen Kehityspolitiikka Kehityspolitiikan jatkumo Kohdennettu yhteistyö Humanitaarinen apu ESTO ENNEN AKUUTTI KRIISI JÄLKEEN Kehityspolitiikka Kohdennettu yhteistyö ESTO Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 17 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 18 3

4 Kansalaisjärjestöyhteistyö Kansalaisjärjestöt merkittävä kumppani Suomessa ja maissa linjaus 2006 määrittelee toimintamallit keskittynyttä, 70% rahoituksesta 10 suurelle kumppanuusjärjestölle Kehitysyhteistyön määrärahat käyttöryhmittäin (TAE 2009) Maittain kohdentamaton 5 % Euroopan rahasto 6 % Suunnittelu ja evaluointi Kansalaisjärjestötuki 9 % Humanitaarinen 7 % Korkotuki 2 % Muu UM 8 % Ulkoasiainministeriö Muut ministeriöt Yhteensä 802 milj. 114 milj. 916 milj. Muu 12 % VM 10 % Maa-ja aluekoht. 28 % Monenkeskinen 22 % TEM (TM) Muut ministeriöt VM sisältää komission budjetin yhteistyöinstrumentin Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 19 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 20 Polttopisteessä avun tuloksellisuus - Pariisin julistus ja Accra Agenda for Action Pariisin deklaraation 12 tavoitetta vuodelle Ownership (Partner countries) 2 Alignment (Donors - Partner) 3 Harmonisation (Donors - Donors) Establishing common arrangements Partners set the agenda Aligning with partners agenda Using partners systems Simplifying procedures 5 Mutual accountability Sharing information 4 Managing for Results Omistajuus - Toiminnalliset strategiat ainakin 75% kumppanimaista Yhdenmukaisuus - Luotettavat taloushallinto- ja hankintajärjestelmät 50% kumppanimaista parempi tulos taloushallinnon ja 33 % maista parempi tulos hankintojen luotettavuudessa - Rahoitus osana budjettia ainakin 85 % avusta raportoidaan kumppanimaan budjetissa - Koordinoitu kapasiteetin kehittäminen 50% avunantajien teknisestä avusta toteutetaan koordinoiduilla ohjelmilla yhdenmukaisesti maan kansallisen strategian kanssa - Taloushallinto- tai hankintajärjestelmien käyttö 66 tai 33 %:n vähennys apuvirrasta tai hankinnoista, jotka eivät käytä kumppanimaan omia järjestelmiä 100 tai 90 % avunantajista käyttää kumppanimaiden omia järjestelmiä Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 21 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 22 - Päällekkäiset projektiyksiköt 66%:n vähennys päällekkäisyyksissä - Ennakoitavuus Sellaisen rahoituksen puolittaminen, joka maksetaan muulloin kuin suunniteltuna budjettivuonna - Rahoituksen sitomattomuus Jatkuvaa tä - Yhteisten hallintojärjestelyjen käyttö 66 % avusta ohjelmaperustaisesti - Avunantajien yhteistyö 40 % avunantajien kenttämissioista sekä 66 % maakohtaisesta analyyttisesta työstä yhteisiä Tulosohjaus - Suoritusarvioinnit 66 %:n vähennys kumppanimaissa, joilla ei ole laadittuna läpinäkyviä suoritusarviointikehyksiä Molemminpuolinen vastuuvelvollisuus - Molemminpuolinen vastuuvelvollisuus Kaikissa kumppanimaissa yhteisiä ja itsenäisiä arvioita Suomen tulokset 2008 selvityksessä Suomen kokonaistulos = tulokset 14 kumppanimaassa: Afghanistan, Egypti, Etiopia, Kambodza, Kenia, Kosovo, Mosambik, Nepal, Nicaragua, Peru, Sambia, Sudan, Tansania, Vietnam Suomen tulos yli (muiden avunantajien) keskiarvon: kumppanimaiden prioriteettien mukaan kohdistettu apu kumppanimaiden omien julkisen taloushallinnon järjestelmien ja hankintajärjestelmien käyttö käyttö yhteisten järjestelyjen ja menettelyjen käyttö avunantajien yhteiset kenttämatkat ja maa-arvioinnit Suomen tulos keskiarvon tuntumassa (+/- 2%): kapasiteettia vahvistavan koordinoidun tuen antaminen rahoituksen ennakoitavuus rahoituksen sitomattomuus Suomen tulos ei jää merkittävästi alle keskiarvon minkään indikaattorin osalta, parannettavaa toki on Yhteistyömaiden tuloksia ei voi verrata keskenään (indikaattoreja tulkittu eri tavoin) Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 23 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 24 4

5 Polttopisteessä kansainvälinen talouskriisi Kv. talouskriisin vaikutuksia ja riskejä maille rahoitusvirtojen laskutrendi, rahoituksen kallistuminen investointien väheneminen raaka-aineiden hintojen ja kysynnän vaihtelut siirtolaisten rahalähetysten (remittances) väheneminen tulokset YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi menetetään Keinoja kriisin hoitamiseksi pidetään kiinni sitoumuksista rahoituksen kasvattamiseksi (Monterery ja Dohan seurantakokous) G20-maat: kv. rahoitus- jayhteistyöarkkitehtuurin uudisaminen EU:n ja kv. rahoituslaitosten kriisirahoitus öljy-, ruoka- ja rahoituskriisin lievittämiseksi maissa YK:n rooli monenkeskisen talous- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisessa Polttopisteessä kansainvälinen talouskriisi Suomi pidetään kiinni apusitoumuksista tuetaan kv. pyrkimyksiä talous- ja rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi kv. toimijoiden (YK, Bretton Woods, WTO) työnjaon, yhteistyön ja koordinaation vahvistaminen köyhimpien maiden (erityisesti Saharan eteläpuoleinen Afrikka) tarpeiden huomioon ottaminen tuki innovatiivisten rahoitusmekanismien identifioimiselle osallistuminen maiden velkahelpotusohjelmiin (HIPC, MDRI) tuki ruokakriisin seurausten lievittämiseen Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 25 Laura Torvinen, Kehityspolitiikan kurssi 26 5

Aiheen nimi Laura Torvinen, Kehityspolitiikka ja. Rome 2003 Paris 2005 Accra 2008 Harmonisaatio. Laura Torvinen, Kehityspolitiikka ja

Aiheen nimi Laura Torvinen, Kehityspolitiikka ja. Rome 2003 Paris 2005 Accra 2008 Harmonisaatio. Laura Torvinen, Kehityspolitiikka ja Aiheen nimi Pääteemat ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön näkymiä 1. Kansainvälinen kehityspoliittinen keskustelu ja ajankohtaiset haasteet 2. Suomen

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina

Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2014 Vuosi **) Kahdenvälisen MEUR BKTL, (%) MEUR BKTL, (%) BKTL 1) MEUR bi ***) MEUR multi ***) MEUR osuus ***) yhteistyön osuus ***)

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä, 10.5.2012 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen

Lisätiedot

Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen

Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa 9.6.2011 Niina Pitkänen Mitä Pariisissa sovittiin? Laadukkaan yhteistyön kansainväliset pelisäännöt - tavoitteena tehostaa kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen tärkein tavoite Suomen 2004 kehityspoliittisen ohjelman ja vuonna 2007 muodostetun

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA

KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Ulkoasiainministeriö TAUSTAMUISTIO 29.5.2008 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 3.6.2008 KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Otsikkoaihetta käsitellään Suomen kestävän

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ovat köyhyyden poistaminen,

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo

Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi

Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä. Ulkoasiainministeriö Suomi Kehitysyhteistyön uudistuvat instrumentit - ohjelmayhteistyö vaikuttamisen välineenä Kehityspoliittinen ohjelma 2004: Lisää vaikuttavuutta, tuloksia ja tehoa kehitysyhteistyön laatua parantamalla Tavoitteena

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development

Lisätiedot

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö

Suomen kehitysyhteistyö Suomen kehitysyhteistyö 2010 ULKOASIAINMINISTERIÖ Köyhyys on vähentynyt SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA. Mikä vähentää köyhyyttä? Talouskasvu, parantunut

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö Suomi. KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004

Ulkoasiainministeriö Suomi. KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004 KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Valtioneuvoston periaatepäätös 5.2.2004 Suomen kehityspolitiikka kansainvälisen kehityskeskustelun viitekehyksessä Kansainvälinen kehityskeskustelu: 1990-luvun YK konferenssien

Lisätiedot

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2016-00723 KEO-10 Koikkalainen Outi(UM) 21.06.2016 JULKINEN Asia EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2013

Asiakirjayhdistelmä 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ssa yksilöidyistä käyttötarkoituksista

Lisätiedot

Kehitysyhteistyömäärärahat. Ulkoasiainvaliokunta Osastopäällikkö Satu Santala

Kehitysyhteistyömäärärahat. Ulkoasiainvaliokunta Osastopäällikkö Satu Santala Kehitysyhteistyömäärärahat Ulkoasiainvaliokunta 16.6.2018 Osastopäällikkö Satu Santala Kehityspoliittisen selonteon toimenpano: Finnfundin rahoitus Vaihtovelkakirjalaina EUR 130 miljoonaa (2016) Pääomakorotus

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kehityspolitiikan yhteiskunnallisena tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen korostaen oikeusperustaista

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Politiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa

Politiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa Politiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa Kohti arviointia 2.0 -seminaari: Miten kestävän kehityksen agenda 2030 muuttaa arviointia? 14.12.2017 Sanna Pulkkinen, Kehitysevaluoinnin

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 498 093 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikan muodostuminen

Suomen kehityspolitiikan muodostuminen Suomen kehityspolitiikan muodostuminen Juhani Koponen 1.2. 2010 Luennon aiheita Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007, sen tausta ja sen toimeenpano Kehitysyhteistyön rooli Suomen kehityspolitiikassa

Lisätiedot

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Heikki Granholm, metsäneuvos, MMM Kv. luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 14.11.2018 Metsäalaan vaikuttavat megatrendit

Lisätiedot

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%

Lisätiedot

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle 9.10.2007 Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 535 195 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön leikkaukset vaikeuttavat miljoonien elämää

Kehitysyhteistyön leikkaukset vaikeuttavat miljoonien elämää Kehitysyhteistyön leikkaukset vaikeuttavat miljoonien elämää ELÄMME MAAILMASSA, jossa kahdeksan rikkainta ihmistä omistaa enemmän kaikesta varallisuudesta kuin maapallon köyhin puolikas 1, lähes 800 miljoonaa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen EU:n kehitysavun päätavoitteina

Kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen EU:n kehitysavun päätavoitteina Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n lausunto komission ehdotuksesta EU:n ulkosuhderahoitusjärjestelmäksi rahoituskaudelle 2021-2027 (E 75/2018) Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014

KYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014 KYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

2. IHMISKUNTAPOLITIIKAN VAIHEET: KOLLEKTIIVISESTA TURVALLISUU DESTA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN

2. IHMISKUNTAPOLITIIKAN VAIHEET: KOLLEKTIIVISESTA TURVALLISUU DESTA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA 2007 "Kohti kestävää ihmiskuntapolitiikkaa" LUONNOS 021007 1. KEHITYSPOLITIIKAN UUDET HAASTEET 2. IHMISKUNTAPOLITIIKAN VAIHEET: KOLLEKTIIVISESTA TURVALLISUU DESTA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN

Lisätiedot

Kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöjen kannanotto: Globaalien kehityskysymysten huomioiminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa

Kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöjen kannanotto: Globaalien kehityskysymysten huomioiminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 9.4.2008 Kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöjen kannanotto: Globaalien kehityskysymysten huomioiminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt haluavat

Lisätiedot

Hassinen Laura(UM) JULKINEN

Hassinen Laura(UM) JULKINEN Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2010-02540 Hassinen Laura(UM) 16.12.2010 JULKINEN SUURI VALIOKUNTA [Esim. Eduskunta] [Suuri valiokunta] Viite Asia E-kirje: Ajankohtaista EU:n kehityspolitiikassa: 1) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 1. KALVO POSITIIVISET LÄHTÖKOHDAT 1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 2. Avun siirtokustannukset pienenevät: enemmän apua kohdemaahan 3. Avunantajamaat

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikan muodostuminen

Suomen kehityspolitiikan muodostuminen Suomen kehityspolitiikan muodostuminen Juhani Koponen 30.1. 2012 Istunnot ma ja pe 12-14, U40 ls. 1 Ma 16.1. Kehityspolitiikan ja yhteistyön peruskysymyksiä (luento) Pe 20.1. Politiikan muodostuminen ja

Lisätiedot

YK-järjestöjen näkemyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan monenkeskinen kehitysyhteistyö

YK-järjestöjen näkemyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan monenkeskinen kehitysyhteistyö 18.6.2007 YK-järjestöjen näkemyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan monenkeskinen kehitysyhteistyö Arvoisa ministeri, Suomi on sitoutunut vuosituhatjulistuksen arvoihin ja päämääriin. Uudessa hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni

Lisätiedot

Kehityspoliittisen ohjelman vuosiarviointi ohjelmakaudelta

Kehityspoliittisen ohjelman vuosiarviointi ohjelmakaudelta Kehityspoliittisen ohjelman vuosiarviointi ohjelmakaudelta 2004-2006 ULKOASIAINMINISTERIÖ EDUSKUNNALLE Kehitysyhteistyökertomuksen antamisesta eduskunnalle annetun lain nojalla eduskunnalle annetaan kehitysyhteistyökertomus

Lisätiedot

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy 11.6.2013 Kriisi- ja katastrofiliiketoiminta? Luonnonkatastrofit Kuva: Jukka Gröndahl

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM KEO-10 Hassinen Laura(UM) JULKINEN SUURI VALIOKUNTA ULKOASIAINVALIOKUNTA

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM KEO-10 Hassinen Laura(UM) JULKINEN SUURI VALIOKUNTA ULKOASIAINVALIOKUNTA Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-00751 KEO-10 Hassinen Laura(UM) 12.05.2011 JULKINEN SUURI VALIOKUNTA ULKOASIAINVALIOKUNTA Viite Asia Euroopan komission vuosittainen raportti vastuuvelvollisuudesta

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Kunnat ja kansainvälinen sekä kansallinen kehityspolitiikka

Kunnat ja kansainvälinen sekä kansallinen kehityspolitiikka Kunnat ja kansainvälinen sekä kansallinen kehityspolitiikka Ohjelman kansainvälinen kehys Kuntien paikallishallinnon merkitys kehitysyhteistyössä on lisääntynyt vuosituhannen alusta Kehitysyhteistyön osalta

Lisätiedot

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein.

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein. KEHITYSPOLITIIKAN JA KEHITYSYHTEISTYÖN VALMENNUSKURSSI / Osiot I-III 25.10.2012 Ohjelma 5-15.11.2012 Kurssi on suunnattu kaikille kehitysyhteistyötehtäviä hoitaville kv. järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Asiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan

Lisätiedot

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa

Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 28.3.2018 Henri Horn, Energia-alan neuvonantaja Ulkoministeriö,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

MONENKESKINEN YHTEISTYÖ SUOMEN KEHITYSPOLITIIKASSA LINJAUS

MONENKESKINEN YHTEISTYÖ SUOMEN KEHITYSPOLITIIKASSA LINJAUS 1(28) MONENKESKINEN YHTEISTYÖ SUOMEN KEHITYSPOLITIIKASSA LINJAUS Ulkoasiainministeriö 2008 2(28) 1. JOHDANTO...3 2. MONENKESKINEN YHTEISTYÖ SUOMEN KEHITYSPOLITIIKASSA...3 3. RAHOITUKSEN KOHDENTAMINEN MONENKESKISESSÄ

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Toiminta-ajatus Ulkoasiainministeriön strategian "Suomen etu - globaali vastuu" mukaisesti ministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

KESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A

KESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A KESKUSTANUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2019 EU:N SUUNTA ON PÄÄTETTÄVÄ Euroopan unioni on taitekohdassa ja tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on päättää suunta, johon unionia lähdetään kehittämään. EU:lle

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2019 Kehitysyhteistyötutkimus 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 20.6.2013 B7-****/2013 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-****/2013 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti EU:n

Lisätiedot

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM2005-01299

Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM2005-01299 Ulkoasiainministeriö LÄHETE UM2005-01299 KEO-11 12.05.2005 VASTAANOTTAJA Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 19/2005 vp Asia EU:n panos vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi Ohessa lähetetään perustuslain

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9233/19 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö LIMITE DEVGEN 104 SUSTDEV 89 ACP 59 RELEX 493 Pysyvien edustajien

Lisätiedot