tutkimusohjelma 2003 2007 tutkimusohjelma on tarkoitettu avuksi tutkijoille ja tutkimuksen rahoittajille. Sillä pyritään suuntaamaan ja vahvistamaan poron hyödyntämiseen liittyvää taloudellista ja yhteiskunnallista tutkimusta. Päätavoitteena on tuottaa tietoa poroelinkeinojen edistämiseksi. Ohjelma on laadittu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa (RKTL) maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.
Tutkimusohjelma Tavoitteena porotalouden edistäminen Tutkimusohjelmalla pyritään suuntaamaan ja voimistamaan poron hyödyntämiseen liittyvää taloudellista ja yhteiskunnallista tutkimusta. Tavoitteena on selvittää porotalouden nykytila ja tulevaisuudennäkymät tuottaa tietoa poron taloudellisesta hyödyntämisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä edistää porotalouden pitkän aikavälin suunnittelua, päätöksentekoa ja uusien toimintamallien kehittämistä tuottaa tietoa alan hallinnon, neuvonnan, koulutuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Tutkimusohjelmassa painotetaan aiheita, jotka vaikuttavat porotalouden koko tuotantoketjuun sekä alan päätöksentekoon, tutkimukseen ja kehittämiseen. Aiheita valittaessa on otettu huomioon kysymysten ajankohtaisuus ja tiedon tarve. Tutkimusohjelman pääteemat ovat poronlihan tuotanto, poro ja matkailu sekä porotalous osana yhteiskuntaa. Lihantuotantoon liittyy myös nahkojen, sarvien ja luiden valmistus koriste- ja käyttöesineiksi. Teemat on jaettu kaikkiaan kymmeneen toisiaan tukevaan aihealueeseen. Poronlihan tuotanto Poro ja matkailu Porotalous osana yhteiskuntaa Tutkimusaiheet
Tutkimusaiheet tietohuolto päätöksenteossa, hallinnossa, tutkimuksessa ja koulutuksessa tarvitaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa alasta. Nykyisin tieto on hajallaan ja hankalasti käytettävissä. Olemassa olevan tiedon jäsentäminen, tiedon tuottaminen ja tiedonsaannin parantaminen ovat tärkeä osa tutkimusohjelmaa. tulevaisuus Porotalous ja sen toimintaympäristö muuttuvat nopeasti. Kaikkien poroelinkeinojen tulevaisuus riippuu olennaisesti poronhoidon kehityksestä. Millainen on porotalouden tulevaisuus? Mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Onko poronhoidon jatkuvuus turvattu? Millainen elinkeino poronhoito on ammattia valitsevien nuorten mielestä? Tuotantoketju Lihan ja muiden porotuotteiden tuotanto riippuu luonnonoloista, porojen määrästä ja tuotantomenetelmistä. Tuotannon arvoon vaikuttavat muun muassa tuotteiden ominaisuudet ja kilpailu. Millainen on poronlihan tuotantoketju, ja mitkä ovat sen ongelmat? Miten yhteiskunnan tuki vaikuttaa poronlihan tuotantoon? Millainen on porotalouden kannattavuus? Poro ja matkailu Poroa hyödyntävien matkailuyritysten määrä lisääntyy nopeasti. Lisäksi poro on Pohjois-Suomen matkailussa tärkeä imagotekijä. Miten poroa käytetään matkailun ohjelmapalveluissa? Keitä ovat ohjelmapalveluyritysten asiakkaat? Millainen kysyntä ohjelmapalveluilla on? Millaista poromatkailu on liiketoimintana? Miten poroa hyödynnetään matkakohteiden imagoa rakennettaessa? Millainen mielikuva matkailijoilla on porosta ja siihen liittyvistä toiminnoista? Porotuotteet ja niiden markkinat Porotalous on kehittynyt ajan myötä luontaistaloudesta monipuoliseksi yritystoiminnaksi. Poronlihaa ja muita porosta valmistettavia tuotteita arvostetaan. Paljonko markkinoilla on porotuotteita? Millainen on niiden saatavuus ja kysyntä? Ketkä käyttävät porotuotteita ja miksi? Mitä porotuotteet merkitsevät Pohjois- Suomen matkailuyrityksille? Miten poroalan markkinat toimivat?
Kuvat: Mauri Nieminen asema ja merkitys Porotalous on merkittävä elinkeino varsinkin pohjoisilla reuna-alueilla ja saamelaisalueella, mutta valtaosalle poronomistajista poronhoito antaa vain osan toimeentulosta. Millainen merkitys porotaloudella on yleisesti, alueellisesti, saamelaisille ja saamelaiskulttuurille? Miten kaupungistuminen ja maaseudun muutokset ovat vaikuttaneet porotalouteen? Mistä porotalouden harjoittajat saavat tuloja? Millainen on heidän työllisyytensä, koulutuksensa ja ammattitaitonsa? Poronhoito ja poronlihan jalostus Poronhoidon ja lihanjalostuksen kannattavuus riippuu muun muassa poromäärästä, tuotantomenetelmistä ja tuotantotavasta. Kuinka poromäärä tulisi mitoittaa? Millainen poronhoitotapa antaa parhaan tuoton? Millainen on poronhoidon ja poronlihan jalostuksen kannattavuus? Mitkä tekijät kannattavuuteen vaikuttavat? Mitkä ovat tuotekehityksen mahdollisuudet porotaloudessa? Mikä on laadun ja imagon merkitys? Poronhoito ja muu maankäyttö Porotaloudella on runsaasti kytköksiä muihin elinkeinoihin ja maankäytön muotoihin. Poronhoidon kanssa samoista maa-alueista kilpailevat muun muassa metsätalous, maatalous, matkailu ja liikenne. Missä määrin ne haittaavat poronhoitoa? Millaista haittaa poronhoidosta on niille? Miten ristiriitoja voidaan vähentää? toimintaympäristö toimintaympäristö muuttuu nopeasti yhteiskunnan yleisen kehityksen, Suomen EU-jäsenyyden, kaupan vapautumisen ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen myötä. Kuinka muutokset heijastuvat porotalouteen? Mitkä ovat EU:n vaikutukset? Mitä arvojen ja kulutuskäyttäytymisen muuttuminen merkitsee porotaloudelle? Muut tutkimusaiheet Millainen on poron, poroelinkeinojen ja porotuotteiden imago? Mitkä tekijät siihen vaikuttavat? Ovatko eläintaudit uhka porotaloudelle? Voidaanko porotaloutta edistää alan hallintoa, neuvontaa, koulutusta ja tutkimusta kehittämällä? Onko porotaloudelle todellisia vaihtoehtoja?
Porotalous Maailmassa on yli kaksi miljoonaa poroa, joista noin 1,2 miljoonaa Venäjällä ja 700 000 Fennoskandiassa. Ruotsissa ja Norjassa poronhoito on saamelaisten yksinoikeus, Suomessa sen sijaan saamelaiset omistavat poroista suunnilleen kolmanneksen. Poronhoito ja muut poroelinkeinot ovat tärkeä tulonlähde varsinkin Pohjois-Suomen syrjäisillä alueilla. Porojen määrää säädellään Suomessa porojen määrää säädellään paliskunnittain ja poronomistajittain. Syksyn ja talven erotuksissa jätetään nykyisin eloon kaikkiaan noin 200 000 poroa eli keskimäärin 1,8 yksilöä maaneliökilometriä kohti. Yksittäinen paliskunnan osakas saa omistaa korkeintaan 350 500 eloporoa. Maassamme oli vuonna 2002 lähes 5 500 poronomistajaa, joista noin 700:lle poronhoito antoi pääasiallisen toimeentulon. Neljä viidesosaa poronhoitoalueesta sijaitsee Lapin läänissä. Norja Venäjä liikevaihdon arvioidaan olevan lähes 60 miljoonaa euroa. Kaksi kolmannesta siitä saadaan lihasta. poronhoitoalue Ruotsi Lapin lääni Rovaniemi Napapiiri Liha taloudellisesti merkittävin porotuote Poronlihaa tuotetaan vuosittain noin kaksi miljoonaa kiloa, josta yli 70 prosenttia jalostetaan. Loppuosan poronomistajat käyttävät itse tai myyvät suoraan kuluttajille. Oulun lääni Lihaa jalostetaan noin neljässäkymmenessä yrityksessä. Valtaosa niistä on pieniä perheyrityksiä ja osuuskuntia, jotka myyvät tuotantonsa enimmäkseen lähiseudulle. Suurempia jalostamoita on neljä: Rovaniemellä, Sodankylässä, Keminmaassa ja Ruotsin puolella Haaparannassa. Ne markkinoivat pääosan tuotteistaan suurten kauppaketjujen kautta eteläiseen Suomeen. Poronhoitoalueella toimii myös paljon yrityksiä, jotka valmistavat koriste- ja käyttöesineitä poron nahoista, sarvista ja luista. Poron hyödyntäminen matkailussa yleistynyt Pohjois-Suomessa toimii noin 70 poroon tukeutuvaa ohjelmapalveluyritystä. Ne järjestävät poroajeluja, esittelevät poroa ja poronhoitoa sekä tarjoavat pororuokia. Poro on lisäksi kiinteä osa pohjoista imagoa. Sitä käytetäänkin yleisesti esimerkiksi matkailun markkinoinnissa.
Lisätietoa Kemppainen, J., Kettunen, J. & Nieminen, M. 2001. Poron taloudellinen hyödyntäminen. Esiselvitys. RKTL. Kala- ja riistaraportteja nro 237. 27 s. + liitteet. Kemppainen, J., Kettunen, J. & Nieminen, M. 2003. taloustutkimusohjelma 2003 2007. RKTL. Kala- ja riistaraportteja 281. 54 s. + liitteet. Kemppainen, J., Nieminen, M. & Rekilä, V. 1997. Poronhoidon kuva. RKTL. 142 s. Kemppainen, J. & Nieminen M. 2001. Poronhoito Suomen saamelaisalueella. Poromies 1/2001, s. 22 29. Rahoitus tutkimukseen ja kehittämiseen on mahdollista saada sekä kansainvälistä että kansallista rahoitusta. Kansainvälisistä rahoituslähteistä tärkeimpiä ovat EU:n tutkimuksen puiteohjelmat sekä rakennerahastot, kuten Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR). Porotalous sopii hyvin myös pohjoismaisen yhteistyön piiriin. Kotimaista rahoittajista tärkeimmät ovat Suomen Akatemia ja maa- ja metsätalousministeriö. Lisätietoja: www.oulu.fi/tupa, www.tekes.fi/eu/fin/6po/index.html, www.lapinliitto.fi, www.aka.fi, www.mmm.fi Yhteystietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pukinmäenaukio 4, PL 6, 00721 Helsinki Pääteema: Porotalous yleensä Yhteyshenkilö: Tutkimusjohtaja Juhani Kettunen 020 5751 230, juhani.kettunen@rktl.fi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimus Toivoniementie 246, 99910 Kaamanen Pääteema: Porotalous yleensä Yhteyshenkilö: Dosentti Mauri Nieminen 020 5751 821, mauri.nieminen@rktl.fi Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Oulun alueyksikkö Satamatie 15, PL 157, 90101 Oulu Pääteema: Poron terveystalous Yhteyshenkilö: Johtaja Antti Oksanen (08) 5622 600, antti.oksanen@eela.fi Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen tutkimusasema Eteläranta 55, PL 16, 96301 Rovaniemi Pääteema: Poro ja luontomatkailu Yhteyshenkilö: Professori Jarkko Saarinen 010 2114 553, jarkko.saarinen@metla.fi MTT, Taloustutkimus (MTTL) Luutnantintie 13, PL 13, 00410 Helsinki Pääteema: kannattavuus Yhteyshenkilö: Professori Maija Puurunen (09) 5608 6319, maija.puurunen@mtt.fi Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen eläinlääketieteen laitos Saaren yksikkö Pohjoinen pikatie 800, 04920 Saarentaus Pääteema: Poron terveystalous Yhteyshenkilö: Professori Timo Soveri (019) 5295 310, timo.soveri@helsinki.fi Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yliopistonkatu 8, PL 122, 96101 Rovaniemi Pääteema: Porotalous osana yhteiskuntaa Yhteyshenkilö: Professori Asko Suikkanen 040 5442 744, asko.suikkanen@urova.fi Oulun yliopisto Maantieteen laitos PL 3000, 90014 Oulun yliopisto Pääteemat: Poronhoito, maankäyttö, poro ja imago Yhteyshenkilö: Dosentti Alfred Colpaert (08) 5531 708, alfred.colpaert@oulu.fi Åbo Akademi University (IAMSR) Corporate Foresight Group CoFi Lemminkäisentie 14 B, 20520 Turku Pääteema: tulevaisuus Yhteyshenkilö: Tutkimusjohtaja Tarja Meristö 050 5543 131, tarja.meristo@abo.fi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Jokiväylä 11 C, 96300 Rovaniemi Pääteema: Porotalous yleensä Yhteyshenkilö: Lehtori Veikko Maijala 040 7061 699, veikko.maijala@ramk.fi Paliskuntain yhdistys Koskikatu 33 A, PL 8168, 96101 Rovaniemi Pääteema: Poronhoito Yhteyshenkilö: Toiminnanjohtaja Jouni Filppa (016) 3316 020, jouni.filppa@paliskunnat.fi Lapin TE-keskus Ruokasenkatu 2, 96200 Rovaniemi Pääteemat: Poronlihamarkkinat, poronhoidon tuki Yhteyshenkilö: Porotalousagrologi Keijo Alanko (016) 3687 312, keijo.alanko@te-keskus.fi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pukinmäenaukio 4, PL 6, 00721 HELSINKI Puhelin 0205 7511, Faksi 0205 751 201, www.rktl.fi