Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Ojitus ja suojellut vesiluontotyypit Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristönsuojeluyksikkö 12.10.2014
Vesilain tuomia muutoksia Virtaavien vesien vesistöt määritellään mm. valuma-alueen perusteella Joki valuma-alue (yli 100 km 2 ), puro (10 100 km 2 ) Noro = puroa pienempi uoma, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä Tekojärvet ja -lammet muuttuivat vesistöiksi Vesilain mukaiset säädökset ja MRL:n säädökset? Ilmoitusvelvollisuus muuttuu Ojitusilmoitus 60 päivää ennen aloittamista ELY:een Ennakkovalvonnan apuväline Ojitusasiat asemakaava-alueella (5 luku) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan Ratkaisijana kunnan määräämä viranomainen
Vesistön määritelmä EI VESISTÖT VESISTÖT Onko valumaalue yli 100 km 2 KYLLÄ EI Onko valumaalue yli 10 km 2 KYLLÄ EI Uoman luonnollisuus? Kulkeeko uomassa merkittävästi kalaa? Uoman luonnollisuus? Kulkeeko uomassa merkittävästi kalaa? KYLLÄ EI EI KYLLÄ Virtaako uomassa aina vettä? EI KYLLÄ Virtaavan veden vesistöt ja muut uomat JOKI PURO OJA KANAVA NORO Veden peittämä alue LÄHDE JÄRVI TEKOLAMMIKKO (irrallaan vesistöstä) LAMPI TEKOJÄRVI TEKOLAMMIKKO (vesistön tai pohjaveden yhteydessä)
Ruoppaus ja ojitus -määritelmät Ruoppaus vesialueen pohjasta maa-aineksen ja lietteen aiheuttaman haitan poistamista Ojitus on maa-alueen kuivattamiseksi tai haitallisen veden poistamiseksi tehtävä toimenpide (VL luku 5)
Vesilupa ja vesiluontotyyppien suojelu Yli 500 m 3 ruoppauksille lupavelvollisuus Puron uoman luonnontilan säilymisen vaarantaminen (VL 3:2 ) Yleinen luvanvaraisuus Säädös oli välillisesti jo edellisessä vesilaissa Noron, lähteen, lammen luonnontilan vaarantaminen (VL 2:11 ) Kielto, johon lupaviranomainen voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen, mikäli suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu Sisältyi jo edelliseen lakiin (1996 lähtien) Ojituksen haitalliset vaikutukset alapuolelle Luvantarve säilyi, valvonta muuttui
Vesilain tarkoittama luonnontilaisuus Koskee erityisesti uomaa, ja sen geometriaa mutta.. Koskee myös lähiympäristöä, jos uoma luonnontilainen Jos uoma ei ole luonnontilainen - Metsälaki Veden laadun muuttaminen/pilaaminen Ympäristönsuojelulaki Esim. noro - mutkitteleva ja kivikkoinen, ympäristö lehtoa tai rehevää korpea Koskee myös luonnontilan kaltaiseksi muuttunutta perattua puroa / ojaa Vanhat perkaushankkeet Kiviläjät uoman reunalla Luontotyypin ominaispiirteet (vrt. metsälaki 10 ) Esim. havumetsävyöhykkeen noro Luonnontilainen lähde Vaikutukset purkautuvaan vesimäärään Biologisen monimuotoisuuden (biodiversiteetti) kannalta olennaiset ominaispiirteet Kalan kulku Noron luonnontila vaarantuminen esim. purotaimenen nousu estyy Uoman lähiympäristön kasvillisuus
Luonnontilaisuuden määrittäminen Hankkeesta vastaava tekee / teettää Ojitusilmoitus / lausuntopyyntö ELY-keskukseen ELY-keskus tarkistaa ilmoituksen antaa tarvittaessa lausunnon Ilmoitus / lausunto ei vapauta lakien mukaisesta vastuusta Vähäiset, ominaispiirteisiin vaikuttamattomat muutokset mahdollisia Tierummun rakentaminen Toimenpiteen vaikutuksen kohta uomassa, alaosa / keskiosa /yläosa Luonnontilaisen ympäristön pilkkoutuminen
Vesienhoito ja metsätalous Ojitusilmoitus ELYkeskuksen näkökulmasta Metsäkeskuksen koulutuspäivä 2.10.2014 Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus
Esityksen sisältö Vesienhoito ja metsätalous Ojitusilmoitusvelvollisuus Vähäinen ojitus Ilmoituksen sisältö Ilmoituksen käsittely ELYssä mihin viranomainen kiinnittää huomiota Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 2
Vesienhoito Pirkanmaalla Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (272/2011), asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006), asetus vesienhoitoalueista (1303/2004), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista (EUR-lex) Tavoitteena saavuttaa jokien ja järvien sekä pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä sekä samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2010-2015, Pirkanmaan pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmat vuosille 2010-2015. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa, nyt valmistellaan vesienhoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa vuosille 2016-2021 Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 3
Metsätalouden toimenpiteet Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (lietekuopat, kaivuja perkauskatkot, laskeutusaltaat, pienimuotoiset pintavalutuskentät) Kunnostusojitusten tehostettu vesiensuojelu (pohja- ja putkipadot, pintavalutuskentät, kosteikot) Ojitusten haittojen ehkäiseminen pohjavesialueilla Ojitettujen mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan (2.kausi) Hakkuiden suojavyöhykkeet Lannoitusten suojakaistat Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu Koulutus ja neuvonta Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 4
Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 5
Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 6
Kauden 2016-2021 tavoitteet mm. Taloudellisesti kannattamattomat kunnostusojitukset? Vesiensuojelun perusrakenteiden laadun parantaminen Eroosiohaittojen torjunta: pohja- ja putkipadot sekä pvk:t Tehostettu vesiensuojelu tehostamisalueella Paikkatietoaineistojen hyödyntäminen Eroosioriskikartat Valuma-aluekohtainen suunnittelu Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 7
Ojitusilmoitusvelvollisuus Hankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta valtion valvontaviranomaiselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä (VL 5:6:1) Ilmoituksen tarkoitus on parantaa vesitaloushankkeiden ennakkovalvontaa Varmistetaan, että valvontaviranomainen saa lain valvonnan kannalta riittävät tiedot alueellaan toteutettavista hankkeista, valuma-aluekohtainen tarkastelu Käytäntöjen yhtenäistäminen Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 8
Ilmoituksen soveltamisala Vesilaissa ojituksella tarkoitetaan ojan tekemistä sekä ojan, noron, tai puron suurentamista maan kuivattamiseksi tai alueen käyttöä muuten haittaavan veden poistamiseksi (VL 5:1) Metsätaloudellinen ojitustermistö ei vastaa vesilain käsitteitä vesilain käsitteistössä metsätalouden kunnostusojituksissa on yleensä kyse ojituksesta Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 9
Vähäinen ojitus Lähtökohtana hankkeen vaikutusten vähäisyys Vaikutuksiltaan vähäisenä ojituksena, joka ei vaadi ilmoittamista, voidaan pitää esim. seuraavaa: Pienehkön (alle 5 ha) yksittäisen metsäkappaleen ojitus. Useat alle 5 ha:n hankkeet samalla valuma-alueella tai lähekkäin tulee ilmoittaa Vähäisen peltolohkon ojittaminen Rakennuspaikan kuivattamiseksi tarpeellisen ojan tekeminen omalle maalle Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 10
Vähäinen ojitus Kun ojan voidaan kokonaisuutena tarkasteltuna katsoa muuttuneen luonnontilaisen kaltaiseksi uomaksi (VL 5:8:2), ojan kunnossapidosta on tehtävä ilmoitus Happamilla sulfaattimailla ja pohjavesialueilla kaikista ojituksista ja ojituksen täydentämisestä tulee aina ilmoittaa Jos ojitus saattaa vaikuttaa haitallisesti vesistöön tai muihin luontoarvoihin, ojituksesta tulee ilmoittaa. Ojituksesta ei tarvitse ilmoittaa, jos ojituksella on aluehallintoviraston tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätös tai asiasta on tehty päätös ojitustoimituksessa tai muun lainsäädännön mukaisesti. Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 11
Ilmoituksen sisältö VL 5:6 ja vesitalousasetus 31 hankkeesta vastaavan nimi ja yhteystiedot hankkeen sijainti rajauksineen (myös asianmukaisella kartalla) yleiskuvaus kuivatettavasta alueesta ja vaikutusalueesta selvitys alueen kuivattamiseksi aikaisemmin suoritetuista toimenpiteistä selvitys perattavista ja kaivettavista uomista, vesiensuojelurakenteista ja muista suunnitelluista toimenpiteistä niiden sijaintia osoittavine karttoineen, kuvaus hankkeen ympäristövaikutuksista hankkeen toteuttamisen ajankohta ja kesto Viranomaisella tulee ilmoituksen perusteella olla edellytykset arvioida, edellyttääkö hanke vesilupaa tai ojitustoimitusta Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 12
Ilmoituskaavakkeet Ympäristöhallinnon verkkosivut http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi_ja_meri/Vesien_kaytto/Maankuivatus_ja_ojitus TASO-hankkeessa luotu lomake http://www.ymparisto.fi/fi-fi/tasohanke/julkaisut Metsäkeskuksen omat lomakkeet Oma ilmoituspohja?, sähköinen ilmoitus https://testianon.ahtp.fi/_layouts/formserver.aspx?openin=browser&x snlocation=/lomakkeet/ruoppausilmoitus.xsn&source=https://testiano n.ahtp.fi Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 13
Metsäojitusilmoituksen käsittely ELYssä Toistaiseksi Pirkanmaan ELY-keskus lähettää kaikista ojitusilmoituksista lausunnon Jatkossa toimintatapaa saatetaan muuttaa niin, että lausunto annetaan vain niissä tapauksissa, kun hankkeessa/ilmoituksessa on jotain huomautettavaa Mahdollinen täydennyspyyntö, jos ilmoituksessa ei ole kaikkia tarvittavia tietoja Lausunto on kannanotto luvan/ojitustoimituksen tarpeeseen käytännössä ohjeistus siitä, miten ojitus tulee toteuttaa, jottei lupaa vaativia vaikutuksia aiheudu Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 14
Viranomainen kiinnittää huomiota: Hankkeen vesiensuojelu, ojien virtaussuunnat ja ojien etäisyys vesistöön Hankkeen toteutusaikataulu sekä kaivujärjestys Vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin Alueen maaperä, turvekerroksen paksuus, pohjamaan maalaji, eroosioherkät alueet Happamat sulfaattimaat Pintavesien ekologinen tila Metsätalouden lisätoimenpidealueet ja tehostettu vesiensuojelu (toimenpideohjelmat) Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 15
Viranomainen kiinnittää huomiota: Perustason vesiensuojelumenetelmät: pienimuotoisissa hankkeissa lietekuopat, ylisyvät ojat ja kaivu- ja perkauskatkot riittävät, muissa laskeutusallas tai pienimuotoinen pintavalutus Tehostettu vesiensuojelu: pintavalutuskentät, virtaamansäätö ja kosteikot Ilmoituksessa olisi hyvä olla perustelut miksi jokin vesiensuojelumenetelmä ei hankealueella ole mahdollinen Laskeutusaltaiden mitoitustiedot tärkeitä Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 16
Viranomainen kiinnittää huomiota: Suojelualueet ja huomionarvoiset lajit Natura-alueet: Natura-arvioinnin tarveharkinta ja Natura-arviointi, esim. ojitukset suoalueiden reunoilla Metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (ojitus kielletty, elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttäminen) Luonnontilaiset norot, enintään 1 ha suuruiset lammet tai järvet, lähteet (VL 2:11), luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiseksi palautuneet uomat (VL 3:2:8 ja 5:8:2) Pohjavesialueet, vedenottamot (luvan tarve VL 3:2, pohjaveden pilaamiskielto YSL 17 ) käsitellään tapauskohtaisesti Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 17
Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava vesilain mukainen lupaviranomaisen lupa, jos se voi aiheuttaa: 1) ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella; tai 2) 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja seurauksia, jollei kysymys ole yksinomaan puron yläpuolisella alueella suoritettavan ojituksen aiheuttamasta puron virtaaman muuttumisesta Ojitushankkeet harvoin luvanvaraisia Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 18
Kiitos! Emmi Lehkonen, Pirkanmaan ELY-keskus 19
Vesiensuojelu PEFC-metsäsertifioinnissa nykyinen vs. tuleva FSC Ylöjärvi 2.10.2014 Jouni Räty 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 1
Standardit PEFC FI 1002:2009 ja PEFC FI 1003:2009 VS. Tarkistetun PEFC FI 1002:20XX standardiluonnoksen kriteeristö Uudistettu kriteeristö otetaan käyttöön vuonna 2016. Muutoksia korostettu punaisella.
KRITEERI 17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 3
3.10.2014 Suomen metsäkeskus 4
KRITEERI 14 Säästö- ja runkolahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 5
Säästöpuiksi jätetään - petolintujen pesäpuut - järeät katajat - vanhat palokoroiset puut - aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä - muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä - jaloja lehtipuita - kookkaita haapoja - puumaisia raitoja, tuomia ja pihlajia - tervaleppiä - kolopuita. Edellä lueteltujen ja järeän runkolahopuuston puuttuessa jätetään säästöpuiksi biologisen monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä, rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 10 cm paksuja puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi. 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 6
Säästöpuut jätetään ensisijaisesti ryhmiin ja kriteerissä 10 lueteltujen arvokkaiden elinympäristöjen välittömään läheisyyteen, kriteerin 11 tarkoittamien avosoiden reunaan jätetyille suojakaistoille sekä kriteerin 17 tarkoittamien vesistöjen ja pienvesien suojakaistoille. Uudistusaloille jätettyjen säästöpuuryhmien maanpinta säilytetään rikkomattomana, eikä niiden alustoja raivata. Osa säästöpuista voidaan tehdä tekopökkelöiksi. Kriteerissä 11 ja 17 tarkoitetuille suojakaistoille jätetyt puut sisältyvät säästöpuuston määrään, kun ne täyttävät säästöpuustolle asetetun läpimittavaatimuksen. 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 7
KRITEERI 18 Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojitus- ja ojitusmätästyskohteilla 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 8
3.10.2014 Suomen metsäkeskus 9
Vesiensuojelu FSC 6.5.1 Suojavyöhykkeet 10 m järvet/ lammet 15 m merenranta/ joki/ puro/ lähde 30 m fladat, kluuvijärvet Suojavyöhykkeellä saa tehdä luonnonhoidollisia toimenpiteitä esim. lehtipuun suosiminen. 6.4.1 Eri-ikäisrakenteiset tai näkyvästi lahopuustoa sisältävät vesistöjen ja pienvesien reunametsät (vähintään 30 m puustoinen rantavyöhyke) 6.3.5.1 Suojavyöhykkeet voi laskea erityskohteiden pinta-alaan (Metsätalouden ulkopuolelle jätettävät kohteet kattavat vähintään 5 % sertifioidusta pintaalasta, yli 20 ha metsänomistajat) 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 10
Kiitos! 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 11
Pirkanmaan vesiensuojelupäivä 2.10.2014 Teuvo Taura Aluepäällikkö OTSO Metsäpalvelut
Suometsien kunnostus Kansallisen metsäohjelman 2015 tavoite; kemera - rahoituksella 60 000 ha/v Vuonna 2013 toteutuma 44 000 ha Pirkanmaalla suota on 22 % metsätalousmaan alasta, vaihteluväli 10-45 % Pirkanmaan metsäohjelman 2012-2015 tavoite 2000 ha, joista kemera -rahoituksella 1500 ha
Suometsien kunnostus Pirkanmaalla Suometsien kunnostus Pirknamaalla 2000 1800 1600 1400 1200 1000 Ha 800 600 400 200 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Miksi suometsiä kunnostetaan Pirkanmaalla tarvetta vähemmän? Edellytykset ovat olemassa Kemera -varoja on ollut riittävästi Tukiehdot olleet hyvät Osaamista on; sekä urakoitsijoita että hankevastaavia Puunkorjuu suometsistä haasteellista Suometsien merkitys metsänomistajille pieni Ympäristönäkökohdat
Suometsän kunnostus kannattaa Ojien alkaessa umpeutua pohjavesi nousee ja hidastaa metsän kasvua Ojituksen kunnostus lisää metsän tuottoa 2-3 m 3 vuodessa Harvennushakkuut kannattaa hoitaa ojituksen yhteydessä: - Välittömiä tuloja metsänomistajalle - Metsän arvokasvu lisääntyy puusto järeytyy tukkipuuksi - Metsän arvo kaksinkertaistuu sijoitus ojitukseen takaisin monikertaisena seuraavan 20 vuoden aikana. Lannoittamalla lisää tuottoa
Suometsien kunnostus kannattaa
UUSI KEMERA; Suometsien hoito, kemera -työryhmän raportista Suometsien hoidolla pyritään turvaamaan puuston kasvu asianmukaisella kuivatuksella sekä turvaamaan vesien hyvää tilaa tarkoituksenmukaisilla vesiensuojelutoimenpiteillä Kunnostusojitusten tarvetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon nykyistä paremmin ojitusalueella kasvavan puuston vaikutus kasvupaikan kuivatuksen ylläpitoon. Puuston kasvun kannalta riittävän kuivatuksen keskimääräisissä oloissa takaa puusto, jonka tilavuus on Etelä-Suomessa 125 m3/ha Rahoituksen edellytyksenä on, että uudisojituksen jälkeen puuston kasvu on selvästi elpynyt ja että alueen puusto on metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa tai puuston käsittely tehdään suometsän hoidon toteutuksen yhteydessä. Puuston kasvun tulee olla vähintään 1,5 m3/ha.
UUSI KEMERA; Suometsien hoito, kemera - työryhmän raportista Pelkästään ojaston kunnostamiseen ei ole tarkoituksenmukaista myöntää tukea ellei samalla huolehdita asianmukaisten vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta riittävällä tavalla. Vesiensuojelun kannalta välttämättömiä toimenpiteitä kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi ovat esimerkiksi lietekuopat, laskeutusaltaat, kaivu- ja perkauskatkot, suojakaistat vesistöihin, padot ja pintavalutusalueet sekä tarvittaessa muut kiintoainesta pidättävät sekä eroosiota ja ravinteiden kulkua vesistöön vähentävät vesiensuojelurakenteet.
UUSI KEMERA; Suometsien hoito, kemera - työryhmän raportista Hankekustannuksiin voidaan lukea myös yksittäisten ojien umpeen kaivamisesta syntyneistä kustannuksia, kun ojat sijaitsevat suojakaistalla tai muulla niihin rinnastettavalla vesiensuojelun kannalta merkityksellisellä alueella tai niiden umpeen kaivaminen on perusteltua merkittävän eroosion takia. Ojia voidaan myös tukkia, mikäli se on luonnonhoidollisesti perusteltua. Vähäpuustoisia suoalueita voidaan käyttää pintavalutuskenttinä. Siten hyödynnettäisiin veden luontaisia kulkureittejä ja parannettaisiin vähäpuustoisten soiden monimuotoisuutta. Hankkeen toteutuksesta aiheutuvat osakkaiden toisilleen maksamat korvaukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia vain pintavalutus- ja lasketusallasalueiden osalta.
Suometsän hoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota toimenpiteiden aiheuttamiin vesistö- ja ympäristövaikutuksiin sekä toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee käyttää kohteelle soveltuvia, kustannuksiltaan kohtuullisia parhaimpia käytettävissä olevia vesiensuojelumenetelmiä ja -rakenteita. Suometsän hoitohankkeen vähimmäiskoko on 5 hehtaaria. Tuki myönnetään hankkeen kokonaiskustannuksiin. Tuettaviin kustannuksiin voidaan sisällyttää toimenpiteen suunnittelusta aiheutuvat kustannukset, toteutuskustannukset materiaaleineen ja työnjohtoineen sekä toteutusilmoituksen laatimisesta maksettava korvaus.
Suometsien kunnostus tulevaisuudessa Suometsien kunnostus tapahtuu jatkossa yhä enemmän hakkuutarpeeseen perustuen Tarveharkinta yksittäisten ojien perkaamiseen lisääntyy Yksi toimija hoitaa yhteishankkeena kokonaisvaltaisesti suometsän kunnostamisen Hankekoko 5 ha-50 ha Pieniä hankkeita, jotka toteutetaan nopeasti Samalla valuma-alueella voi olla samanaikaisesti useita eri hankkeita eri toimijoiden toteuttamana. Urakoitsijat toteuttavat hankkeet entistä itsenäisemmin Omavalvontalomakkeet käytössä
Toiveita metsäkeskukselle ja ely -keskukselle Toimijoiden urakoitsijoiden ja maanomistajien kouluttaminen Kaikki tiedot suojelualueista ym. paikkatiedossa ja toimijoiden käytettävissä Nautura 2000, Pohjavesialueet, Soidensuojelualueet Tehostetun vesiensuojelun alueet Eroosioherkät alueet Suunnittelijalla on oltava riskikohteet tiedossa etukäteen Ennakkolausunnon pyytäminen? Metsäomistajien aktivointi suometsien kunnostamiseen Kehittämishankkeita vesiensuojeluun
Putkipato
Metsäluonnon hoitohankkeet Kemera -työryhmän esitys; metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle
KIITOS!
Vesiensuojelusuositukset - MuutoksetMetsätalouden vesiensuojelukoulutus 2.10.2014 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut 1
Sisältö Vesiensuojelusuosituksiin tulleista muutoksista Virtaamanhallinta? Virtaamanhallinta metsätalouden vesiensuojelun suunnittelussa Virtaamanhallintarakenteet Esimerkkinä putkipato 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 4 2
Vesiensuojelun kouluttajan tausta-aineisto Aineisto päivitetty 2012 Taso-hankkeessa Aineisto löytyy Tasohankkeen sivuilta linkistä: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=2 6566&lan=fi Kaikkien käytössä oleva allasmitoitustaulukko Yhtenäinen nimistö allasmuuttujille 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 5 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 6 3
PINTAVALUNTAKENTTÄ Alue, jolle metsänkäsittelyalueen valumavedet ohjataan esim. laskeutusaltaan kautta Vesi suodattuu kasvillisuuden ja maaperän läpi Alueen tehollinen koko 0,5 2 % valuma-alueesta Virtaamansäätöä käytettäessä pinta-ala voi olla pienempi KOSTEIKKO Kaivamalla tai patoamalla tehty rakenne, jossa on avovesipintaisia syvän ja matalan veden alueita Kosteikon toiminta Veden virtausnopeus pienenee Kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita laskeutuu kosteikon pohjalle Pinta-ala minimissä allasmitoituksen mukainen Suotuisissa olosuhteissa kosteikkoon pidättyy myös veteen liuenneita ravinteita Kosteikko tasoittaa valuma-alueen ylivirtaamia Kosteikkosuunnittelun yleisiä periaatteita Veden viipymä vähintään 1 vrk. Keskisyvyys yli 0,5 m Tulopuolella syvän veden alue 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 7 VIRTAAMANHALLINTA - esimerkkinä putkipato - 4
Virtaaman hallinta Virtaamanhallinnan tavoitteena on varmistaa, että virtausnopeus pysyy riittävän pienenä eikä maaainekset lähde kulkeutumaan veden mukana. Suurin osa metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta aiheutuu tulvapiikkien aikana Virtaamahuippujen voimakkuuteen voidaan vaikuttaa mm. Vesien ohjailulla Varastoimalla tulvavesiä hetkellisesti valuma-alueelle Virtaamanhallinta vesiensuojelun suunnittelussa Selvitettävä asioita Ojitusalueen ojakohtaiset vesimäärät! Ojitusalueen ulkopuolelta tulevien vesien kulku toimenpidealueella Ojitusalueen maalaji ja ojien kaltevuus; syöpymisherkkyys ja riskipaikat Mikäli on vaarana, että syöpymistä voi tapahtua selvitetään Pystytäänkö ennaltaehkäisemään ongelmat muuttamalla suunnitelmaa esim. Ohjailemalla ojitusalueen vesiä eri tavalla Jättämällä osia kokonaan kaivamatta Vaikuttamalla vesimäärään tai ojakaltevuuteen? Patorakenteilla Kaivukatkoilla Mikäli ennaltaehkäisy ei mahdollista mietitään toissijainen ratkaisu; Käytetään kiintoainetta pysäyttäviä rakenteita 5
Putkipato Ensimmäisiä rakennettu metsätalousalueille vuonna 1999 Samankaltaista menetelmää on käytetty aiemmin myös turvetuotannossa Käyttöä metsätalouden vesiensuojelurakenteena tutkittu Oulun yliopiston johtamana 2006-2010. Hannu Marttilan väitöskirja Tietojen pohjalta ohjeistus 6
Ojituksella on vaikutusta soiden veden varastointikykyyn sekä veden virtausreitteihin Metsätalouden kuormituksesta suurin osa aiheutuu tulvahuippujen aikana, tavallisimmin keväällä Putkipadon avulla pyritään vaikuttamaan veden virtausnopeuteen tulvahuippujen aikana Putkipatorakenteen avulla vettä padotetaan padon yläpuoleiseen ojaverkostoon. Yläpuolisessa ojaverkostossa veden virtausnopeus pienenee Pieni vaikutus myös padon alapuolelle menevän veden hetkelliseen virtausmäärään Mitoituksessa huolehditaan, että ojaverkoston kuivatusteho säilyy riittävänä Padottava putki asennetaan kuivatusojien pohjan tasolle Putki / putket mitoitetaan siten että padotusta ei ole liikaa kasvukauden aikana 7
Hannu Marttila 8
Padon rakenne Rakentamisessa huomioitavaa Padon etupuolelle tuleva allas kaivetaan tarpeeksi syväksi Putken pään alapuolelle [2] jäätävä vähintään 70 cm Pato rakennetaan ympäröivää maastoa korkeammaksi ja tiivistetään hyvin Huolehditaan siitä että supistuskulma [1] on oikeassa asennossa Tarkistetaan ettei putki tukkeennu rakentamisen aikana 9
Putkipato laskeutusaltaan yhteydessä Padottavan rakenteen avulla hyödynnetään koko allastilavuus Mahdollistaa pienemmän allaspinta-alan Hyödyllinen etenkin kohteilla joissa altaan kynnys joudutaan jostakin syystä kaivamaan syväksi Padon avulla voidaan turvata yläpuoleinen kuivatustehokkuus Putken asennuskorkeus määritellään siten, että sekä altaan mitoitusohjeet sekä yläpuoleisen ojaston kuivatusteho säilyvät riittävinä. Tehokkaimmillaan rakenne toimii, jos padotus ylettyy myös altaan yläpuoleiseen ojaverkostoon 10
Padotuksen vaikutus altaan mitoitukseen Padon rakentaminen 11
12
13
Kiitos! 14
http://www.metsakeskus.fi/metsakeskus/alueet/julkaisut 15
Valuma-aluesuunnittelun tilanne ja toimintamalli Lari Välitalo
Valuma-alue Kaukovaluma-alue Lähivaluma-alue Latvavesistöt Vesistöketjut 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 3
Valuma-alueen merkitys Koko valuma-alue vaikuttaa vesistöön, historia ja nykykäyttö Vesistön huono kunto pitkän ajan tulos Pistekuormitukset yleensä hyvin hallussa, hajakuormitus haastavampaa Valuma-aluesuunnittelun erityispiirteitä: latvavesistöt, reittivesistöt Sisäinen kuormitus? 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 4
Tavoitteet ja toimenpiteet Kuormituksen nykytaso (lähitulevaisuus?) ja lähteet Toimenpiteiden vaikutusten vertailu Tehokkaimpien sijaintien löytäminen, varojen kustannustehokas kohdentaminen 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 5
Kuva: Opas metsätaloudenvesiensuojelun suunnitteluun valuma-aluetasolla 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 6
Suunnittelun ajatusmalli 1. Kohdevesimuodostuman tunnistaminen 2. Valuma-alueen yleiskuvaus 3. Tavoitteiden määrittely 4. Ratkaisevan tekijän tunnistaminen 5. Toimenpiteet 6. Tulosten havainnointi Kuva: Opas metsätaloudenvesiensuojelun suunnitteluun valuma-aluetasolla 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 7
Paikkatiedon hyödyntäminen Virtausreittien kartoitus ja eroosioherkkyydet Maanmuokkauksen ja ojituksen kuormitukset --> vaihtoehtojen vertailu Korkeusmalli Yläpuoliset valuma-alueet Tulosten visualisointi 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 8
Paikkatiedon hyödyntäminen: ojitukset + hakkuut paikkatietona -> kuormitukset 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 9
Paikkatiedon hyödyntäminen: kosteikkopaikkojen etsiminen laserkeilauksella tuotetulta korkeusmallilta 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 10
Kiitos! 3.10.2014 Suomen metsäkeskus 11