4.10.2013 KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS Hanke: Paikka: Aika: Läsnä: Kortteisen tekojärven säännöstelyn lopettaminen, kalatien, pohjapadon ja sillan rakentaminen, Siikalatvan kunta Siikalatvan kunta, Pulkkilan kunnantalo 12.9.2013 klo 09.00 alkaen Osallistujalista liitteenä 1. Kokouksen avaus Veli-Pekka Latvala avasi kokouksen klo 13.01 ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Latvala kertoi, että tästä tiedotustilaisuudesta on ilmoitettu Siikajokilaaksossa ja erillisiä kutsukirjeitä on lähetetty sidosryhmien edustajille. Toini Hämäläinen kysyi, miksi kutsukirjeitä ei ole lähetetty kaikille jokivarren ja Kortteisen ranta-alueiden maanomistajille. Latvala vastasi, että kutsu on tapahtunut Lamujoen järjestely-yhtiön sääntöjen mukaisesti ja järjestely-yhtiöön kuuluu tuhansia maanomistajia, mistä syystä kaikille ei voitu kutsua laittaa kirjeitse. Latvala kertoi taustoja nyt tehtävälle jatkosuunnittelulle. Kortteisen säännöstelyn lopettamissuunnitelma oli valmis lähetettäväksi AVIn käsittelyyn. Kunta ja ELY-keskus tulivat kuitenkin syksyllä 2012 siihen tulokseen, että ennen AVIn käsittelyä tarkastellaan vielä tilanne kesältä 2012 vesitalouslaskelmien osalta. Vuoden 2012 kesä oli märkä ja elokuussa oli merkittävän suuri kesätulva. Tarkistuslaskennassa ilmeni mm. seuraavaa: Nykyisen ylivirtauskynnyksen ja pohjaluukun purkautumiset on laskettu Kortteisen vedenpinnan korkeushavaintojen ja patoluukun asentotietojen avulla Kesätulvan johdosta ELY keskus teetti vesitaselaskelmia siitä, minkälainen tulva olisi ollut jos pohjapato+silta+kalatie olisi ollut jo rakennettuna Vesitaselaskelmien yhteydessä huomattiin alkuperäisissä virtaamien lähtötiedoissa olevan epäselvyyksiä Kortteisen padon pohjaluukun asento- ja käyttötietoja ei ole ei ole tilastoitu riittävällä tarkkuudella ja tarkistettiin keväällä 2013 ylisyöksykynnyksen ja säännöstelypadon purkautumista virtaamamittauksin Vanhemmat Kortteisen vedenkorkeus- ja virtaamatiedot osoittautuivat epäluotettaviksi Edellä mainituista asioista johtuen aiemmat vesitalouslaskelmat Kortteisen tulo- ja lähtövirtaamien osalta osoittautuivat osittain virheellisiksi Virheellisten lähtötietojen takia nykyistä suunnitelmaa ja/tai sen reunaehtoja joudutaan muuttamaan ainakin vesitaselaskelmien osalta POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 020 63 60020 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1-9 90130 OULU Viestikatu 1 90130 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA
2/7 2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta sekä asialista hyväksyminen Latvala esitti, että puheenjohtajana toimisi Aimo Lehmikangas Siikalatvan kunnasta. Esitystä kannatettiin ja sovittiin, Lehmikangas toimii puheenjohtajana. Latvala esitti että sihteerinä toimisi Ilkka Räihä Maveplan Oy:stä. Esitystä kannatettiin ja sovittiin, Räihä toimii sihteerinä. Asialista hyväksyttiin työjärjestykseksi muutoksetta. 3. Maveplan Oy:n vesitaselaskelmien tulokset / Ilkka Räihä Räihä esitteli Maveplan Oy:n tähän mennessä tekemiä suunnitelmia ja laskelmia. Esityksessä käytiin läpi aikaisemmassa suunnitteluvaiheessa tehdyt suunnitelmat pohjapadosta, kalatiestä, tienalitus rummusta, elementtisillasta ja patotien korottamisesta. Jatkosuunnittelussa on tarkasteltu useita erilaisia vaihtoehtoja padon harjan muodosta sekä nykyisen säännöstelyluukun käytöstä. Esityksessä käytiin läpi kolme erilaisesta vaihtoehtoista ratkaisua (VE1., VE2. ja VE3.) hankeen toteuttamiselle ja niiden positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. VE1. Nykytilan säilyttäminen, Kortteisen säännöstelyä ja kevätkuopan tekoa jatketaan nykyisellään - kevätkuopan aiheuttama veden laadun heikkeneminen säilyisi nykyisellään - pohjaluukun kautta virtaavan veden aiheuttama kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen alapuoliselle jokiosuudelle säilyisi nykyisellään - säännöstelyrakenteiden ylläpito ja kunnostukset jatkuvat ylläpito- ja kunnostuskustannukset - säännöstelyn jatkuva hoitaminen jatkuvat hoitokustannukset - kalojen kulun estyminen joen ja järven välillä ± säännöstelyn vaikutus äkillisiin kesätulviin lähes olematon, koska kesäaikainen vedenpinta pidetään säännöstelyn ylärajalla ± Kortteisen säännöstelytilavuus ei riitä harvinaisten tulvien säännöstelyyn Noin kerran sadassa vuodessa ja sitä harvemmin toistuvilla tulvilla säännöstelyllä ei voida pienentää virtaamia + säännöstelyllä voidaan merkittävästi pienentää alapuolisen jokiosuuden virtaamia pienillä ja keskisuurilla kevättulvilla + perustamiskustannuksia ei tule VE2. Suunniteltu pohjapato-/kalatieratkaisu tehdään suunnitelluilla rakenteilla, padon hätäylivedenkorkeus rajaa korotetaan noin 30 cm ja nykyinen säännöstelyrakenne jätetään käyttöön kevätkuopan tekoa varten - kevätkuopan aiheuttama veden laadun heikkeneminen säilyisi nykyisellään - säännöstelyrakenteiden ylläpito ja kunnostukset jatkuvat ylläpito- ja kunnostuskustannukset - säännöstelyn hoitaminen kevättulvien aikana kevättulvien aikaiset hoitokustannukset - merkittävät perustamiskustannukset
3/7 ± säännöstelyn vaikutus äkillisiin kesätulviin lähes olematon, koska kesäaikainen vedenpinta pidetään säännöstelyn ylärajalla ± Kortteisen säännöstelytilavuus ei riitä harvinaisten tulvien säännöstelyyn Noin kerran sadassa vuodessa ja sitä harvemmin toistuvilla tulvilla säännöstelyllä ei voida pienentää virtaamia ± pohjaluukun kautta virtaavan veden aiheuttama kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen alapuoliselle jokiosuudelle vähenisi merkittävästi nykytilasta ja olisi lyhytaikaista + kalojen kulun mahdollistuminen joen ja järven välillä + säännöstelyllä voidaan merkittävästi pienentää alapuolisen jokiosuuden virtaamia pienillä ja keskisuurilla kevättulvilla + ympärivuotinen säännöstelyn hoitaminen poistuisi VE3. Suunniteltu pohjapato-/kalatieratkaisu tehdään suunnitelluilla rakenteilla ja padon hätäylivedenkorkeus rajaa korotetaan noin 30 cm - Kortteisen säännöstelytilavuus menetetään ja tämän johdosta pienet ja keskisuuret tulvavirtaamat kasvavat merkittävästi alapuolisella jokiosuudella Matalat rantaviljelysalueet jäisivät tulvaveden alle nykyistä useammin - Merkittävät perustamiskustannukset - Mahdollinen jääpatoriski voi kasvaa alapuolisella jokiosuudella (jääpatoriskien selvitys kesken) ± Suunniteltu ratkaisu ei tämän hetken tiedon mukaan lisäisi tulvavesien alle jäävien rakennusten määrää (riskikohteiden mittaukset vielä tekemättä ja harvinaiset tulvat eivät muuttuisi nykyisestä ± Padolla ei voitaisi vaikuttaa äkillisiin kesätulviin (tilanne säilyisi nykyisen kaltaisena) ± Nykytilanteeseen verrattuna harvinaiset tulvat lähes nykyisten kaltaisia noin kerran sadassa vuodessa ja sitä harvemmin toistuvilla tulvilla säännöstelyllä ei voida pienentää virtaamia + Kevätkuopan aiheuttama veden laadun heikkeneminen poistuisi kokonaan + Säännöstelyrakenteiden ylläpito ja kunnostukset poistuisivat + Ympärivuotinen säännöstelyn hoitaminen poistuisi kokonaan + Pohjaluukun kautta virtaavan veden aiheuttama kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen alapuoliselle jokiosuudelle loppuu kokonaan + Kalojen kulun mahdollistuminen joen ja järven välillä + Säännöstelyn mahdolliset inhimilliset virheet poistuvat ja virtaamat muuttuvat lähemmäksi luonnontilaista Suunnitellun (VE3) pohjapato-/kalatieratkaisun vaikutukset; virtaamat Nykyinen Uusi laskettu Muutos m 3 /s(hav.1993-2012) m 3 /s(hav.1998-2012) m 3 /s NQ (alivirtaama) 0,50 0,39-0,11 MNQ (keskialivirtaama) 0,88 0,68-0,20 MQ (keskivirtaama) 3,12 3,2 ±0 MHQ (keskiylivirtaama) 13,61 21 +7,4 HQ1/20 (ylivirtaama) 23,8 35,53 +11,7 HQ1/100 (ylivirtaama) 45 45,5 ±0 HQ1/250(ylivirtaama) 51 51,0 ±0 HQ1/500(ylivirtaama) 55 55,0 ±0 HQ1/1000(ylivirtaama) 59 59,0 ±0
4/7 vedenkorkeudet Nykyinen Uusi laskettu Muutos N43 N43 (hav.1998-2012) cm NW (alivesi) +101,76 +103,29 +163 MW (keskivesi) +103,57 +103,82 +25 vettymisraja +106,20 +105,22-98 MHW (keskiylivesi) +104,17 +104,38 +21 HW +104,50 +104,80 +30 Lisäksi esityksessä käytiin läpi nykyisiä Kortteiselta lähteviä tulvavirtaamia vuosien 1998 2012 väliseltä ajalta ja niitä verrattiin VE3. toteuttamisen jälkeisiin virtaamiin. Toini Hämäläinen kertoi, että heidän kesäpaikan vierestä padon pohjoispuolella kulkevan patotientien siirtäminen tulisi ottaa mukaan tähän hankkeeseen. Hänen mielestä juuri padon pohjoispuoleinen patotiellä kulkeva liikennemäärä on kasvanut viimeaikoina ja kasvua on mahdollisesti aiheuttanut uusi ampumarata. Marjaana Jarva kertoi että myös heidän tilan kohdalla padon eteläpuolella riittää liikennettä samalla tavalla. Ilmari Ojakoski totesi että Piippolan alueella oleva uusi ampumarata ei ole kyseisellä alueella ja siksi mahdollinen liikenteen kasvu ei ole voinut johtua ko. asiasta. Hänen mielestä syksyn alussa liikenteen kasvu voi osittain johtua metsästäjien liikkumisesta alueella metsästyskauden alkaessa. Antero Haataja kertoi Kortteisen eteläpuoleiselle maa-alueelle on rakennettu kosteikkoalue ja sen rakentamisaikainen liikenne on varmasti näkynyt alueella. Toini Hämäläinen kertoi, että Kortteisella liikkuvista turvalautoista on heille merkittävää haittaa ja tällä hetkellä heidän kesäpaikan rannalla on erittäin suuri lautta, joka vaikeuttaa rannan käyttöä merkittävästi. Latvala totesi, että turvelauttojen poistaminen/ankkurointi ei sisälly tähän hankkeeseen. Latvala totesi, että jos turvelautoista on merkittävää haittaa esim. oman rannan käytölle, siitä voi ilmoittaa ELY-keskuksen Y-vastuualueen rakentamisyksiköön Timo Karjalaiselle tai vesistöyksikköön Jorma Kauppiselle. ELY-keskus voi poistaa turvelauttoja säännöstelyistä aiheutuvien haittoihin myönnettyjen varojen puitteissa. Räihä totesi, että mahdollisesti Kortteisen alueella suunnitellun padon toteuttamisen jälkeisessä tilanteessa liikkuvien turvelauttojen määrä voi alkuvaiheessa lisääntyä, mutta säännöstelyn loppumisen myötä uusien lauttojen irtoaminen todennäköisesti vähenee. Räihä totesi lisäksi, että hankkeella ei sen rakennusaikaa lukuun ottamatta ole varsinaisesti alueen liikennettä merkittävästi kasvattavaa vaikutusta. Alueen virkistyskäyttöarvon paranemisesta voi myös virkistyskäytön määrä lisääntyä ja tätä kautta myös liikenteen määrä. 4. Tulvakartat, ekologiset selvitykset / Latvala ja Tuohino Latvala esitteli tehtyjä alustavia tulvakarttoja eri tulvatoistuvuuksilla. Tulvariskikohteina oli käytettävissä RHR-paikkatietoaineistojen valmiit rakennukset ja myönnetyt rakennusluvat vuodelta 2012.
5/7 Alustavien tulvakarttojen perusteella harvinaisilla tulvilla mökkejä sekä talous- ja asuinrakennuksia jäisi tulva-alueelle, mutta niiden kastumisesta ei vielä tässä vaiheessa ole tietoa (rakennuksien rakentamiskorkoja ei ole vielä mitattu ja arvio perustuu karttatarkasteluun). Tulvakartoitus kattaa vajaan 14 km matkan Kortteiselta ala-virtaan. Aimo Lehmikangas kertoi, että tulvakarttoja voidaan jatkossa käyttää maankäytön suunnittelussa ja myönnettäessä rakennuslupia. Jukka Tuohino esitteli aikaisemmassa suunnitteluvaiheessa tehtyjä ekologisia selvityksiä. Kalan-/vesieliöiden kulku sekä Kortteisen kevätkuopan aiheuttama vedenlaadun heikkeneminen ovat merkittävimmät ongelmat nykytilanteessa. Kortteisen kohdalla Lamujoen fosforipitoisuudet kasvavat merkittävästi, vaikka normaalisti järvialue vähentää pitoisuuksia. Kevätkuopan aikana jää ulottuu pohjaan noin 90 % alueella Kortteisen pinta-alasta. Hitaasti liikkuvat eliöt, kuten esimerkiksi rapu, saattavat jäädä jään ja pohjan väliin puristuksiin. Tuohino tiivisti lopuksi että yhteenvetona kalojen-/vesieliöiden kulkumahdollisuudet, veden laatu, kalojen lisääntymisedellytykset ja virkistyskäyttöedellytykset paranevat merkittävästi kaikilla suunnitelluilla vaihtoehdoilla, joissa on kalatie ja kevätkuopan toteuttamisesta luovutaan. Lisäksi hän uskoo, että hankkeen toteuttamisen jälkeisessä tilanteessa liikkuvien turvelauttojen määrä voi alkuvaiheessa lisääntyä, mutta säännöstelyn loppumisen myötä uusien lauttojen irtoaminen todennäköisesti vähenee. Lehmikangas totesi, että hankkeella pyritään parantamaan Lamujoen vedenlaatua sekä Kortteisen tekojärven tilaa. Ilmari Ojakoski totesi, että Kortteisen ongelmat ovaty nyt hyvin kaikilla tiedossa ja ne pitäisi pystyä ratkaisemaan. Hänen mielestä Kortteisella liikkuvat turvelautat ovat suurin ongelma. Latvala kertoi, että Kortteisen tekojärven alkuperäinen tavoite on ollut tulvasuojelu. Nyt tarkastelluilla vaihtoehdoilla sekä tulvavirtaamat että vedenkorkeudet kasvavat ja tulvien toistuvuudet tihenevät. Suunnittelun alkuperäinen tavoite oli Lamujoen vedenlaadun parantaminen. Turvelauttoja on ilmakuvien perusteella ainakin 100 hehtaaria, eikä niiden poistaminen ole kustannussyistä mahdollinen. Ilmari Ojakoski totesi, että esimerkiksi Uljuan tekoaltaalla on nykyään merkittävä virkistyskäyttöarvo ja sitä on parantanut Uljuan rannoilla tehdyt siivoukset ja ruoppaukset. Lehmikangas totesi, että siivouksia ja ruoppauksia on toteutettu, Uljuan vedenpinnan ollessa padon korjauksen takia matalalla alueen asukkaiden ja käyttäjien toimesta. Ilmari Ojakoski totesi, että hänen näkemyksen mukaan myös Kortteisen alueella alueen asukkailla ja käyttäjillä riittäisi varmasti mielenkiintoa rantojen parantamiselle, jos Kortteisen vedenpinta voitaisiin laskea niiden toteuttamisen ajaksi riittävän alas. 5. Puheenvuorot, keskustelu ja jatkosuunnittelu Latvala kertoi jatkosuunnitteluvaiheista. Ennen lopullisia päätöksiä jatkosuunnittelun osalta, kartoitetaan ratkaisuista mahdollisesti tulevia riskitekijöitä. Tulvakartoitusta laajennetaan ulottumaan koko Lamujokivarren alueelle. Lisäksi pitää mitata tulvariskialueella olevien rakennusten korkoja sekä tarkastellaan mahdollista jääpatoriskiä.
6/7 Tästä johtuen suunnittelun aikataulu venyy alkuperäistä aikataulua pidemmälle. Tulvavaarakartoituksessa tarvittavat Lamujoen poikkileikkausten mittaukset päästään toteuttamaan aikaisintaan kesällä 2014. Toini Hämäläinen totesi, että Kortteisen alle jääneiden maa-alueiden korvaukset on tehty 50 vuoden ajalle ja sopimuksien tekemisestä on muutaman vuoden päästä kulunut mainittu 50 vuotta ja kysyi mitä tapahtuu kun sopimusaika on ummessa? Latvala vastasi, että tämä on uusi asia. ELYllä on on ollut käsitys, että sopimukset on tehty toistaiseksi. Latvala sanoi, että sopimusasia pitää selvittää ELY-keskuksen toimesta. Antero Haataja kertoi, että Kortteisen alapuoliselle jokiosuudelle on jokeen kertynyt merkittävästi lietettä ja että Kortteisen alapuolella on suhteellisen pitkä jokiosuus, joka ei nykytilanteessa ole jäätynyt talvisin. Haataja kysyi vaikuttaako hanke joen jääkannen muodostumiseen? Latvala vastasi, että padon jälkeisessä tilanteessa joen virtaamat muuttuisivat lähemmäksi säännöstelemättömän luonnontilaisen joen käyttäytymistä ja jääkannen muodostuminen tällä alueella tulisi todennäköisesti lisääntymään. Jääkannen muodostuminen ehkäisee suppotulvia. Muita puheenvuoroja ei pyydetty ja puheenjohtaja Lehmikangas totesi, että keskustelua on esitysten lomassa käyty vilkkaasti. 6. Luvan haltija ja hakija Aimo Lehmikangas totesi, että Siikalatvan kunta on jatkossakin luvan hakijana ja haltijana, jos jatkosuunnittelu toteutetaan jo aikaisemmin suunnittelun eli vaihtoehdon VE3. mukaisesti. Muissa vaihtoehdoissa asia pitää käsitellä kunnassa uudestaan. 7. Tiedottaminen Sovittiin, että jatkossa hankkeesta tiedotetaan paikallislehdessä ja sen välissä jaettavassa kuntatiedotteessa sekä kunnan Internet-sivuilla. Sovittiin että tämän kokouksen muistio laitetaan esille kunnan Internet-sivuille. Ilmari Ojakoski totesi, että hänen mielestään jatkosuunnittelu pitää aikatauluttaa. Latvala kertoi, että tarkkaa aikataulua ei nyt voi lyödä lukkoon koska ELY-keskuksella ei tällä hetkellä ole varoja tulvakarttoihin tarvittavien lisämittausten tekemiseen, mutta todennäköisesti mittaukset voidaan tehdä kesällä 2014, minkä jälkeen lopullinen suunnitelma voidaan tehdä syksyllä 2014. Ilmari Ojakoski toivoi, että Siikalatvan kunnan kehitys- ja tekninen johtaja Aimo Lehmikangas pitää tiivistä yhteyttä ELY-keskukseen hankkeen eteenpäin viemiseksi.
7/7 8. Tiedotustilaisuuden päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.35. Muistion vakuudeksi Oulussa 4.10.2013 Ilkka Räihä JAKELU Siikalatvan kunnan Internet-sivut ja kutsutut TIEDOKSI ELY-keskus: Timo Yrjänä, Jorma Kauppinen ja Timo Karjalainen