Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0255 (APP) 13185/16 LIMITE ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 12809/2/16 Asia: EPPO 29 EUROJUST 127 CATS 76 FIN 645 COPEN 289 GAF 62 CSC 286 Ehdotus asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta Osittainen yleisnäkemys / tilanneselvitys PUBLIC A. Johdanto Puheenjohtajavaltio on hyödyntänyt Alankomaiden puheenjohtajakaudella aikaansaatuja tuloksia ja johtanut hyvin monia rikosasiayhteistyöryhmän, puheenjohtajan tukiryhmän ja oikeus- ja sisäasioiden neuvosten kokouksia tavoitteena päästä periaatteelliseen yhteisymmärrykseen asetusehdotuksen vielä avoinna olevista kysymyksistä. Puheenjohtajavaltio on keskittynyt laillisuusvalvontaa koskeviin sääntöihin, kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, yhteistyöhön niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät osallistu viraston toimintaan, ja suhteisiin Eurojustin kanssa. Nämä kysymykset eivät sisältyneet asetuksen tekstiin, joka esitettiin Alankomaiden puheenjohtajakaudella laajan periaatteellisen tuen saamiseksi. Neuvottelut ovat edistyneet nopeasti teknisellä tasolla, ja edellä mainituista asioista on periaatteessa päästy kompromissiratkaisuun, vaikka joitakin yksityiskohtia onkin vielä vahvistettava. 13185/16 ht/mmy/jk 1 DG D 2B LIMITE FI
Näihin kysymyksiin liittyviä säännöksiä selvennetään lyhyesti jäljempänä, ja tarkistettu tekstiehdotus sellaisena kuin se on oikeus- ja sisäasioiden neuvosten 7. lokakuuta pidetyn kokouksen jälkeen, on liitteessä. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on, että ministerit pääsisivät näistä artikloista yhteisymmärrykseen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston lokakuisessa istunnossa. B. Taustaa artikloihin Laillisuusvalvonta Laillisuusvalvontaa koskevasta 36 artiklasta on keskusteltu neuvostossa intensiivisesti Luxemburgin ja Alankomaiden puheenjohtajakausilla. Tekstistä ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen, joten sitä ei esitetty joulukuussa 2015 kokoontuneelle neuvostolle. Viimeisimmissä keskusteluissa keskeisimmät aiheet ovat olleet oikeusvarmuus, tarve varmistaa viraston tehokkuus, 'prosessuaalisia toimia' koskevan käsitteen laajuus ja soveltamisala, SEUT 263 artiklan 4 kohdan mukainen unionin tuomioistuimen toimivalta ja kansallisten tuomioistuimien toimivalta. Puheenjohtajavaltio on jatkanut tekstin tarkastelua näiden keskustelujen pohjalta ja tiiviissä yhteistyössä neuvoston ja komission oikeudellisten yksiköiden kanssa, jotta löydettäisiin mahdollisimman asianmukainen oikeudellinen ratkaisu ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden ilmaisemat kannat. Tämän tarkastelun perusteella 36 artiklasta on laadittu uusi ehdotus, joka näyttää juridisesti pätevältä ja jossa jäsenvaltioiden kannat on otettu tasapainoisella tavalla huomioon. 13185/16 ht/mmy/jk 2 DG D 2B LIMITE FI
Edellä esitetyn mukaisesti puheenjohtajavaltio toimittaa tarkasteltavaksi 36 artiklan tarkistetun tekstin ja siihen liittyvät johdanto-osan kappaleet. Puheenjohtajavaltio pitää tätä tekstiä hyvänä ja käyttökelpoisena kompromissina, jolla varmistetaan oikeusvaltioperiaate ja viraston toiminnan joustavuus ja tehokkuus. Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Suhteista kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin on keskusteltu useaan otteeseen. Pääasiallisesti keskustelussa käsiteltiin ratkaisuja, jotka perustuivat jäsenvaltioiden ilmoituksiin siitä, että Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) tulisi katsoa toimivaltaiseksi oikeusviranomaiseksi, vastavuoroisuutta ja ns. kahden hatun mallia. Yhteistyö Euroopan syyttäjänviraston ja viraston toimintaan osallistumattomien jäsenvaltioiden kanssa Euroopan syyttäjänviraston sekä Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan, jotka pöytäkirjojen N:o 21 ja 22 nojalla eivät osallistu viraston toimintaan, välistä yhteistyötä koskevassa kysymyksessä on keskitytty siihen, että on tarpeen ottaa käyttöön erityinen säännös, joka koskee rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä Euroopan syyttäjänviraston ja viraston toimintaan osallistumattomien jäsenvaltioiden välillä. Puheenjohtajavaltio on tarkastellut eri mahdollisuuksia asian sääntelyä varten. Puheenjohtajavaltio katsoo, että tämänhetkinen teksti antaa asianmukaisen perustan Euroopan syyttäjänviraston ja viraston toimintaan osallistumattomien jäsenvaltioiden yhteistyölle unionin nykyisten välineiden pohjalta. Suhteet Eurojustiin Suhteita Eurojustiin koskevasta 57 artiklasta on keskusteltu Alankomaiden puheenjohtajakaudella. Tekstin väliaikainen versio toimitettiin oikeus- ja sisäasioiden neuvostolle kesäkuussa 2016 1. Kyseisessä versiossa valtuuskuntien eri ehdotukset esitettiin alaviitteissä. 1 Asiakirja 9799/16. 13185/16 ht/mmy/jk 3 DG D 2B LIMITE FI
Pääasiallinen muutos suhteessa komission ehdotukseen koski Euroopan syyttäjänviraston ja Eurojustin operatiivisen yhteistyön rajaamista (2 ja 3 kohta) ja sen teknisen ja hallinnollisen tuen laajuutta, jota Eurojust voisi tai jota sen pitäisi antaa Euroopan syyttäjänvirastolle sen mukaan, onko kyse velvoitteesta vai mahdollisuudesta (5 kohta). Tämän yleisen kysymyksen lisäksi eli voisiko tai pitäisikö Eurojustin antaa operatiivista, teknistä ja hallinnollista tukea Euroopan syyttäjänvirastolle, keskusteluissa keskityttiin siihen, tulisiko tekstin sisältää (avoin) luettelo palveluista, joita Eurojustin tulisi tarjota Euroopan syyttäjänvirastolle, vai pelkkä yleinen viittaus tällaisiin palveluihin. Valtuuskuntien enemmistön kannatti muotoilua "voi" ja yleistä viittausta palveluihin, joita Eurojustin tulisi tarjota Euroopan syyttäjänvirastolle. Tämä kanta on esitetty liitteessä. C. Kysymyksiä ministereille Puheenjohtajavaltio katsoo, että liitteessä mainitut artiklat ovat nyt valmiit toimitettaviksi neuvostolle tavoitteena saada tekstille laaja periaatteellinen tuki. Ministereitä pyydetään ilmaisemaan tukensa liitteessä mainituille artikloille. 13185/16 ht/mmy/jk 4 DG D 2B LIMITE FI
LIITE 36 artikla 2 Laillisuusvalvonta 3 1. Toimivaltaisten kansallisten tuomioistuinten on valvottava kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen vaatimusten ja menettelyjen mukaisesti Euroopan syyttäjänviraston prosessuaalisia toimia, joilla on tarkoitus tuottaa kolmansia osapuolia koskevia oikeusvaikutuksia. Sama pätee tapauksiin, joissa Euroopan syyttäjänvirasto on laiminlyönyt velvoitteensa hyväksyä prosessuaalisia toimia, joilla on tarkoitus tuottaa kolmansia osapuolia koskevia oikeusvaikutuksia ja joita sillä on ollut lakisääteinen velvollisuus hyväksyä tämän asetuksen mukaisesti. 2. Euroopan unionin tuomioistuimella on SEUT 267 artiklan nojalla toimivalta antaa ennakkoratkaisu: a) Euroopan syyttäjänviraston prosessuaalisen toimen pätevyydestä, jos tällainen kysymys pätevyydestä tulee esille jäsenvaltion tuomioistuimessa suoraan unionin oikeuden pohjalta; b) unionin oikeuden, mukaan lukien tämän asetuksen, säännösten tulkinnasta tai pätevyydestä; c) tämän asetuksen 17 ja 20 artiklan tulkinnasta, joka liittyy Euroopan syyttäjänviraston ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten mahdolliseen toimivaltaristiriitaan 4. 2 3 4 Olisi lisättävä tähän säännökseen liittyvät uudet johdanto-osan kappaleet, jotka on alustavasti numeroitu 78 80 ja jotka on esitetty tämän asiakirjan lopussa. DE ja IT ovat esittäneet tähän artiklaan vaihtoehtoisen sanamuodon asiakirjassa WK 470/2016. Eräät valtuuskunnat ovat esittäneet kysymyksiä termin 'prosessuaaliset toimet' käytöstä tässä asiakirjassa. CZ ja HU ovat esittäneet varauman tähän artiklaan. FI, PL ja NL haluaisivat poistaa c alakohdan. Huom.: c alakohdassa selvennetään, että kansallisella tasolla olisi 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti nimettävä SEUT 267 artiklassa tarkoitettu kansallinen tuomioistuin ratkaisemaan Euroopan syyttäjänviraston ja kansallisten syyttäjäviranomaisten väliset toimivaltaristiriidat. 13185/16 ht/mmy/jk 5
3. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen Euroopan syyttäjänviraston päätökset lopettaa asian käsittely, siltä osin kuin ne riitautetaan suoraan unionin oikeuden perusteella, ovat SEUT 263 artiklan 4 kohdan mukaisesti Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnan kohteena 5. 4. Euroopan unionin tuomioistuimella on SEUT 268 artiklan mukaisesti toimivalta ratkaista Euroopan syyttäjänviraston aiheuttaman vahingon korvausta koskevat riidat. 5. Euroopan unionin tuomioistuimella on SEUT 272 artiklan mukaisesti toimivalta kiistoissa, jotka koskevat Euroopan syyttäjänviraston tekemissä sopimuksissa olevia välityslausekkeita. 6. Euroopan unionin tuomioistuimella on SEUT 270 artiklan mukaisesti toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat henkilöstöön liittyviä asioita. 7. Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta erottaa Euroopan pääsyyttäjä tämän asetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja Euroopan syyttäjät tämän asetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti 6. 5 6 LU, HU, PL ja SI ovat ehdottaneet, että jäljempänä olevaa toimenpideluetteloa olisi laajennettava koskemaan muitakin päätöksiä. Johdanto-osan kappale: "Euroopan syyttäjänviraston päätöksiin asian siirtämisestä valtuutetulle Euroopan syyttäjälle toisessa jäsenvaltiossa ja Euroopan syyttäjänviraston päätöksiin asian saattamisesta käsiteltäväksi syytteeseenpanoa varten eri jäsenvaltiossa voidaan soveltaa kansallisten tuomioistuinten laillisuusvalvontaa kanteen tai oikeudenkäyntiväitteen muodossa." PT on pyytänyt valtuutettujen Euroopan syyttäjien erottamisen lisäämistä tähän säännökseen, mikä edellyttäisi myös asetusehdotuksen 15 artiklan muuttamista. 13185/16 ht/mmy/jk 6
8. Tämä artikla ei vaikuta sellaisten Euroopan syyttäjänviraston päätösten laillisuuden valvontaan Euroopan unionin tuomioistuimessa SEUT 263 artiklan neljä kohdan mukaisesti, jotka vaikuttavat rekisteröidyn VI luvun mukaisiin oikeuksiin, eikä sellaisten viraston päätösten valvontaan, jotka eivät ole prosessuaalisia toimia, kuten viraston päätökset yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin 7 tai tämän asetuksen 15 artiklan 3 kohdan nojalla annetut päätökset valtuutettujen Euroopan syyttäjien erottamisesta tai muut hallinnolliset päätökset. 57 artikla Suhteet Eurojustiin 1. Euroopan syyttäjänvirasto luo Eurojustiin tiiviin suhteen ja ylläpitää sitä kummankin toimivaltuuksien puitteissa tapahtuvan keskinäisen yhteistyön sekä virastojen välisten, jäljempänä määriteltyjen operatiivisten sekä hallinnon ja johdon välisten yhteyksien kehittämisen kautta. 8 Tätä varten Euroopan pääsyyttäjä ja Eurojustin puheenjohtaja tapaavat säännöllisesti ja keskustelevat molempia kiinnostavista kysymyksistä. 2. Euroopan syyttäjänvirasto voi operatiivisissa asioissa ottaa Eurojustin mukaan rajatylittäviä tapauksia koskeviin toimiinsa seuraavin tavoin: a) antamalla tutkintatoimiin liittyviä tietoja, myös henkilötietoja, tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti; b) pyytämällä Eurojustilta tai sen toimivaltaisilta kansallisilta jäseniltä apua Euroopan syyttäjänviraston päätösten tai oikeusapupyyntöjen tai näiden täytäntöönpanoa koskevien pyyntöjen välittämisessä niille Eurojustin jäsenvaltioille, jotka eivät osallistu Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen, tai kolmansille maille. 7 8 AT haluaisi poistaa tämän säännöksen. Artiklan 1 kohtaa on tarkasteltava uudelleen 3 5 kohdan viimeistelyn jälkeen. Euroopan syyttäjänviraston ja Eurojustin välisen sopimuksen tekeminen on yksi mahdollisuus. 13185/16 ht/mmy/jk 7
3. Euroopan syyttäjänvirastolle annetaan osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy Eurojustin asianhallintajärjestelmässä oleviin tietoihin. Jos Euroopan syyttäjänviraston asianhallintajärjestelmään syöttämien tietojen ja Eurojustin hallussa olevien tietojen väliltä löytyy vastaavuus, tästä ilmoitetaan Eurojustille ja Euroopan syyttäjänvirastolle sekä jäsenvaltiolle, joka toimitti tiedot Eurojustille. Jos tiedot ovat peräisin kolmannelta maalta, Eurojust 9 ilmoittaa tälle vastaavuuden löytymisestä ainoastaan Euroopan syyttäjänviraston suostumuksella. 4. Euroopan syyttäjänvirasto voi saada Eurojustin hallinnolta tukipalveluja ja hyödyntää sen resursseja. Tätä varten Eurojust voi tarjota Euroopan syyttäjänvirastolle yhteisen edun mukaisia palveluja. Järjestelyn yksityiskohdista määrätään sopimuksessa. 9 Eurojustin velvollisuuksista säädetään Eurojust-asetuksessa. 13185/16 ht/mmy/jk 8
59 artikla 10 Suhteet kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin 1. Edellä 56 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetut käytännön yhteistyöjärjestelyt kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa voivat koskea erityisesti strategisten tietojen vaihtoa ja yhteyshenkilöiden lähettämistä Euroopan syyttäjänvirastoon. 10 Olisi harkittava seuraavaa johdanto-osan kappaletta: "Jos kollegio toteaa, että yhteistyöhön kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa on operatiivinen tarve, sen olisi voitava ehdottaa neuvostolle, että tämä kiinnittää komission huomion tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen tai suosituksen tarpeeseen, jotta neuvottelut edellä mainitusta kansainvälisestä sopimuksesta voidaan aloittaa. Odotettaessa, että unioni tekee uusia kansainvälisiä sopimuksia tai liittyy yhden tai useamman jäsenvaltion jo tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin rikosasioissa annettavasta oikeusavusta ja rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta, jäsenvaltioiden olisi helpotettava Euroopan syyttäjänviraston toimien hoitamista SEU 4 artiklan 3 artiklaan kirjatun vilpittömän yhteistyön mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi tunnustettava ja tarvittaessa ilmoitettava Euroopan syyttäjänvirasto toimivaltaiseksi viranomaiseksi kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa varten, jos se on sallittua asiaan kuuluvan kansainvälisen sopimuksen mukaisesti ja edellyttäen, että kolmas maa antaa tähän suostumuksensa. Tämä voi tietyissä tapauksissa edellyttää kyseisten sopimusten muuttamista, mutta tällaisten sopimusten uudelleen neuvottelemista ei tulisi pitää pakollisena toimenpiteenä, sillä se ei ehkä aina ole mahdollista, erityisesti kun on kyse kahdenvälisistä sopimuksista jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä. Joidenkin takaisinottosopimusten osalta Euroopan syyttäjänvirastoa ei ole voitu ilmoittaa toiseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi, jos muut viranomaiset kuin kansalliset syyttäjät voisivat olla toimivaltaisia viranomaisia näitä sopimuksia varten. Siinä tapauksessa Euroopan syyttäjänviraston olisi toimittava samalla tavoin kuin kansallisen syyttäjänkin ja käynnistettävä kansallisessa lainsäädännössä säädetty rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva menettely ainoastaan toimivaltaisen kansallisen viranomaisen (kuten tuomioistuimen tai ministeriön) kanssa, joka välittää pyynnöt kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille. Näin ollen jos Euroopan syyttäjänvirastoa ei voida ilmoittaa toimivaltaiseksi viranomaiseksi sellaisten kansainvälisten sopimusten osalta, jotka yksi tai useampi jäsenvaltio on jo tehnyt kolmansien maiden kanssa, tai jos kolmas maa ei hyväksy ilmoittamista, ja odotettaessa unionin liittymistä näihin kansainvälisiin sopimuksiin, valtuutetut Euroopan syyttäjät, joiden on oltava kansallisia syyttäjiä, voivat käyttää tätä toimea kolmansiin maihin nähden edellyttäen, että he toimivat avoimesti käyttäen kolmansista maista kyseisten kansainvälisten sopimusten perusteella kerättyjä todisteita Euroopan syyttäjänviraston suorittamissa tutkinta- ja syytetoimissa. Jäsenvaltiot voivat myös ilmoittaa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaiseksi viranomaiseksi rikosasioissa annettavaa oikeusapua koskevien kansainvälisten sopimustensa täytäntöönpanon osalta, myös muuttamalla noita sopimuksia. Jos tämä ei ole mahdollista varsinkin tapauksissa, joissa kolmas maa vastustaa sitä, että Euroopan syyttäjänvirasto käyttää myöhemmin todisteita, viraston olisi voitava vedota vastavuoroisuuteen tai kansainväliseen kohteliaisuuteen kolmansien maiden viranomaisten suhteen. Tämä olisi kuitenkin tehtävä tapauskohtaisesti Euroopan syyttäjänviraston asiallisen toimivallan rajoissa ja jollei kolmansien maiden viranomaisten asettamista ehdoista muuta johdu." 13185/16 ht/mmy/jk 9
2. Euroopan syyttäjänvirasto voi toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella nimetä yhteyspisteitä kolmansissa maissa yhteistyön helpottamiseksi viraston operatiivisten tarpeiden mukaisesti. 3. Kansainväliset sopimukset, jotka unioni on tehnyt tai joihin se on liittynyt SEUT 218 artiklan mukaisesti [...] yhden tai useamman kolmannen maan kanssa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaan kuuluvilla aloilla, kuten rikosasioissa tehtävää yhteistyötä Euroopan syyttäjänviraston ja kyseisten kolmansien maiden välillä koskevat kansainväliset sopimukset, sitovat Euroopan syyttäjänvirastoa. 4. Jos 3 kohdan mukaista sopimusta ei ole, jäsenvaltioiden on, jos asiaan liittyvät monenväliset kansainväliset sopimukset sen sallivat ja jos kolmas maa antaa tähän suostumuksensa, tunnustettava ja tarvittaessa ilmoitettava Euroopan syyttäjänvirasto toimivaltaiseksi viranomaiseksi rikosasioissa annettavaa oikeusapua koskevien monenvälisten kansainvälisten sopimustensa täytäntöönpanon osalta, tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan myös muuttamalla noita sopimuksia 11. Jäsenvaltiot voivat myös ilmoittaa Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaiseksi viranomaiseksi rikosasioissa annettavaa oikeusapua koskevien muiden kansainvälisten sopimustensa täytäntöönpanon osalta, myös muuttamalla noita sopimuksia. 11 AT katsoo, että ilmoituksen oikeudelliset seuraukset ovat epäselvät etenkin ottaen huomioon kolmannen valtion näkemys. Voidaan olettaa, että kolmannet valtiot olisivat halukkaampia antamaan keskinäistä oikeusapua, jos asetuksessa mainittaisiin oikeudelliset seuraukset, erityisesti se, että konseptia, jonka mukaan Euroopan syyttäjänvirasto toimii yhtenä ainoana virastona, ei sovelleta ja että asianomaisen jäsenvaltion alueellisuusperiaate sitoo Euroopan syyttäjänvirastoa. Tämä ei estä sitä, että sen jälkeen kun kolmas valtio on toimittanut todisteet, sitä voidaan joissain tapauksissa pyytää hyväksymään todisteiden käyttö oikeudenkäynnissä toisessa jäsenvaltiossa. 13185/16 ht/mmy/jk 10
5. Jos 3 kohdan mukaista sopimusta tai 4 kohdan mukaista tunnustamista ei ole tehty, asiaa käsittelevä valtuutettu Euroopan syyttäjä voi 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti käyttää jäsenvaltionsa kansallisen syyttäjän valtuuksia pyytääkseen rikosasioissa annettavaa oikeusapua kolmansien maiden viranomaisilta asianomaisen jäsenvaltion tekemien kansainvälisten sopimusten tai sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella ja tarvittaessa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välityksellä. Valtuutetun Euroopan syyttäjän on tällöin ilmoitettava kolmansien maiden viranomaisille, että Euroopan syyttäjänvirasto käyttää tuolla perusteella kerättyä todistusaineistoa tämän asetuksen mukaisesti, ja tarvittaessa pyrittävä saamaan näiden viranomaisten suostumus tähän. Kolmannelle maalle ilmoitetaan joka tapauksessa asianmukaisesti siitä, että pyyntöön annettavan vastauksen lopullinen vastaanottaja on Euroopan syyttäjänvirasto 12. Jos Euroopan syyttäjänvirasto ei voi suorittaa tehtäviään 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun asiaan liittyvän kansainvälisen sopimuksen perusteella, virasto voi myös pyytää rikosasioissa annettavaa oikeusapua kolmansien maiden viranomaisilta tietyssä asiassa ja asiallisen toimivaltansa rajoissa. Euroopan syyttäjänviraston on noudatettava edellytyksiä, joita kyseiset viranomaiset voivat asettaa tuolta pohjalta toimitettujen tietojen käytön osalta. 6. Ellei tämän asetuksen muista säännöksistä muuta johdu, Euroopan syyttäjänvirasto voi pyynnöstä antaa kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille tai kansainvälisille järjestöille tutkintatarkoituksiin tai käytettäväksi todisteina rikostutkinnassa tietoja tai todistusaineistoa, joka jo on Euroopan syyttäjänviraston hallussa. Pysyvää jaostoa kuultuaan asiaa käsittelevä valtuutettu Euroopan syyttäjä päättää kaikista tällaisista tietojen tai todisteiden siirroista jäsenvaltionsa kansallisen lainsäädännön ja tämän asetuksen mukaisesti. 12 AT pitää ainakin ensimmäisen alakohdan kahta viimeistä virkettä epäselvinä (miksi "ilmoitettava" mutta "pyrittävä saamaan"). Se haluaisi poistaa viimeisen virkkeen tai ainakin selventää, missä tapauksissa olisi aiheellista pyrkiä saamaan kolmannen maan suostumus ja missä tapauksissa kolmannelle valtiolle ilmoittaminen riittäisi. 13185/16 ht/mmy/jk 11
7. Jos on tarpeen pyytää henkilön luovuttamista, asiaa käsittelevä valtuutettu Euroopan syyttäjä voi pyytää jäsenvaltionsa toimivaltaista viranomaista antamaan rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan pyynnön sovellettavien sopimusten ja/tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 59 a artikla 1314 Suhteet jäsenvaltioihin, joita tämä asetus ei sido 1. Edellä 56 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetut käytännön yhteistyöjärjestelyt niiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa, joita tämä asetus ei sido, voivat koskea erityisesti strategisten tietojen vaihtoa ja yhteyshenkilöiden lähettämistä Euroopan syyttäjänvirastoon. 2. Euroopan syyttäjänvirasto voi toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella nimetä yhteyspisteitä niissä jäsenvaltioissa, joita tämä asetus ei sido, yhteistyön helpottamiseksi Euroopan syyttäjänviraston tarpeiden mukaisesti. 13 14 Olisi harkittava seuraavaa johdanto-osan kappaletta: "Komission olisi tarvittaessa tehtävä ehdotuksia, jotta varmistetaan tehokas oikeudellisen yhteistyö rikosasioissa Euroopan syyttäjänviraston ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joita tämä asetus ei sido. Tämä koskee erityisesti rikosasioissa annettavaan oikeusapuun ja luovuttamiseen liittyviä sääntöjä, noudattaen täysin unionin säännöstöä tällä alalla". IE ja NL ovat ehdottaneet, että kieliasua tarkistettaisiin niin, että komissio velvoitettaisiin vahvemmin toimimaan näin. BE, ES, FI ja IT haluaisivat palauttaa tämän säännöksen vanhan 3 kohdan, jossa määriteltiin selkeästi ja täsmällisesti perussopimusten mukaiset vilpittömän yhteistyön ja unionin taloudellisten etujen suojaamisen velvoitteet. 13185/16 ht/mmy/jk 12
36 ARTIKLAAN LIITTYVÄT JOHDANTO-OSAN KAPPALEET (78) SEUT 86 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan syyttäjänvirasto toimii syyttäjän tehtävissä jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa. Euroopan syyttäjänviraston tutkintansa yhteydessä toteuttamat toimet liittyvät läheisesti syytetoimiin, joihin ne voivat johtaa ja joilla voi olla vaikutuksia jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä. Usein kansalliset lainvalvontaviranomaiset toteuttavat näitä toimia Euroopan syyttäjänviraston ohjeiden mukaan, joissakin tapauksissa saatuaan ensin kansallisen tuomioistuimen luvan. Sen vuoksi on aiheellista katsoa, että toimivaltaisten kansallisten tuomioistuinten olisi valvottava kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen vaatimusten ja menettelyjen mukaisesti Euroopan syyttäjänviraston prosessuaalisia toimia, joilla on tarkoitus tuottaa kolmansia osapuolia koskevia oikeusvaikutuksia. Tällä on määrä varmistaa, että kansalliset tuomioistuimet valvovat sellaisia Euroopan syyttäjänviraston prosessuaalisia toimia, jotka on hyväksytty ennen syytteeseen asettamista ja joilla on tarkoitus tuottaa kolmansia osapuolia (tähän ryhmään kuuluvat epäilty, uhri sekä muut henkilöt, joiden oikeuksia nämä toimet voivat loukata) koskevia oikeusvaikutuksia. Prosessuaaliset toimet, jotka liittyvät sen jäsenvaltion valintaan, jonka tuomioistuimilla on toimivalta ottaa asia käsiteltäväksi, ja joka määräytyy tässä asetuksessa säädettyjen kriteerien pohjalta, tuottavat kolmansia osapuolia koskevia oikeusvaikutuksia ja niiden olisi näin ollen kuuluttava kansallisten tuomioistuimien valvonnan piiriin viimeistään oikeudenkäyntivaiheessa. Kansallisissa tuomioistuimissa nostetut kanteet Euroopan syyttäjänviraston toimien laiminlyöntien vuoksi koskevat sellaisia prosessuaalisia toimia, joita virastolla on lakisääteinen velvollisuus hyväksyä ja joilla on tarkoitus tuottaa kolmansia osapuolia koskevia oikeusvaikutuksia. Jos kansallisessa lainsäädännössä edellytetään laillisuusvalvontaa sellaisten prosessuaalisten toimien osalta, jotka eivät tuota kolmansia osapuolia koskevia oikeusvaikutuksia, tai oikeustoimia muiden laiminlyöntien osalta, tätä asetusta ei saisi tulkita niin, että se vaikuttaa tällaisiin säännöksiin. Jäsenvaltioilta ei myöskään tulisi edellyttää kansallisten tuomioistuimien suorittamaa laillisuusvalvontaa sellaisten prosessuaalisten toimien osalta, jotka eivät tuota kolmansia osapuolia koskevia oikeusvaikutuksia, kuten asiantuntijoiden nimeäminen tai todistajien kulujen korvaaminen. Tämä asetus ei myöskään vaikuta asiaa käsittelevän kansallisen tuomioistuimen toimivaltuuksiin. 13185/16 ht/mmy/jk 13
(79) Kansallisten tuomioistuinten olisi valvottava niiden Euroopan syyttäjänviraston prosessuaalisten toimien laillisuutta, joilla on tarkoitus tuottaa kolmansia osapuolia koskevia oikeusvaikutuksia. Tältä osin olisi varmistettava tehokkaat oikeussuojakeinot SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Lisäksi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti kansalliset menettelysäännöt sellaisia oikeussuojakeinoja varten, joilla suojellaan unionin oikeuteen perustuvia yksityisten oikeuksia, eivät saa olla epäedullisempia kuin ne, jotka koskevat samankaltaisia jäsenvaltion sisäiseen oikeuteen perustuvia oikeussuojakeinoja (vastaavuusperiaate), eivätkä ne saa olla sellaisia, että unionin oikeudessa vahvistettujen oikeuksien käyttäminen on käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa (tehokkuusperiaate). Kansalliset tuomioistuimet voivat valvoa tällaisten toimien laillisuutta unionin oikeuden, mukaan lukien tämä asetus, sekä myös sellaisen kansallisen lainsäädännön pohjalta, jota sovelletaan siltä osin kuin asia ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti kansallisten tuomioistuinten olisi esitettävä sille ennakkoratkaisukysymyksiä aina, jos niillä on epäilyksiä tällaisten toimien pätevyydestä suhteessa unionin oikeuteen. Ne eivät kuitenkaan saa esittää unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksiä Euroopan syyttäjänviraston prosessuaalisten toimien pätevyydestä kansallisen prosessioikeuden osalta tai direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevien kansallisten toimenpiteiden osalta, vaikka tässä asetuksessa viitattaisiinkin niihin. Tämä ei kuitenkaan vaikuta sellaisiin ennakkoratkaisupyyntöihin, jotka koskevat primaarilainsäädännön, mukaan lukien perussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, määräysten tulkintaa tai unionin sekundaarilainsäädännön, mukaan lukien tämän asetuksen ja sovellettavien direktiivien, säännösten tulkintaa ja pätevyyttä. Tällä asetuksella ei myöskään suljeta pois kansallisten tuomioistuinten mahdollisuutta valvoa Euroopan syyttäjänviraston sellaisten prosessuaalisten toimien pätevyyttä, joilla on tarkoitus tuottaa kolmansia osapuolia koskevia oikeusvaikutuksia kansallisessa lainsäädännössä säädetyn suhteellisuusperiaatteen osalta. (80) Tämän asetuksen säännös laillisuusvalvonnasta ei vaikuta unionin tuomioistuimen toimivaltaan valvoa viraston hallinnollisten päätösten laillisuutta, toisin sanoen päätösten, joita virasto tekee muulloin kuin suorittaessaan tutkinta-, syyte- tai syytteeseenasettamistoimia ja joilla on kolmansia osapuolia koskevia oikeusvaikutuksia. Tämä asetus ei myöskään vaikuta jäsenvaltion, Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission mahdollisuuteen nostaa kumoamiskanne SEUT 263 artiklan toisen kohdan ja 265 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti ja käynnistää rikkomusmenettely SEUT 258 ja 259 artiklan mukaisesti. 13185/16 ht/mmy/jk 14