Taiteilijoille korvauksia ja pakolaisille palveluja 10+ museot Museovirasto 23.9.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri
Eikä tässä vielä kaikki
Suomen museoliiton lausunto kulttuuritoimen rahoitukseen liittyvän lainsäädännön muuttamisesta
Taiteilijoille palkkaa OKM:n työryhmä ja Suomen museoliiton kyselyn keskeisimmät tulokset
Tausta Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää taidenäyttelyjen järjestämiseen liittyviä sopimus ja korvauskäytäntöjä Aloite taiteilijoilta, jotka tuntevat museoiden teettävän heillä ilmasta työtä Mukana: OKM, Suomen museoliitto, Suomen taiteilijaseura, Ornamo, Suomen galleristit, Kuvasto Työryhmän toimeksianto päättyy 31.12.2015
Kysely Kysely ammattimaisesti hoidetuille museoille (59 kpl), vastauksia 34 Näyttelybudjettia koskevissa kysymyksissä monia, joista museot eivät saa nykyisillä seurantavälineillä täysin tarkkaa tietoa ja vastaukset arviopohjaisia (kokonaisprosentit eivät aina 100) Antaa luotettavan kuvan tilanteesta museoalan näkökulmasta nykytilanteesta
Museoiden ja taiteilijoiden välinen rahaliikenne tekijänoikeudellisten näyttelykorvausten maksu on vakiintunut käytäntö taiteilija osallistuu pääosin näyttelyn ripustukseen tai installointiin museossa (87%) työkorvauksia maksettiin 44 % museossa tilanteessa, jossa museo on tilannut taiteilijalta teoksen/näyttelyn jos taiteilija on valittu museon näyttelyyn taiteilijan hakemuksesta, työkorvauksia ei pääsääntöisesti makseta, mutta kuluja maksetaan laskua vastaan
Museoiden ja taiteilijoiden välinen rahaliikenne Museo maksaa kuljetus ja vakuutuskustannukset (90 %) Näyttelyjulkaisun kustannuksista vastaa aloitteen tekijä Taiteilijat ja museot hakevat yhdessä apurahoja näyttelyyn liittyvien kustannusten jakamiseen Näyttelyn rakentamis- ja ylläpitokustannuksista vastaa Museo
Sopimuskäytännöt Kirjallinen sopimuskäytäntö työsuorituksista, vastuunjaosta ja kustannusten jakautumisesta on vakiintunut (94% tekee kirjallisen sopimuksen)
Näyttelybudjetit Keskimääräinen näyttelybudjetti on 226 000 euroa (huomattavat vaihtelut) Henkilöstö- ja kiinteistökulut n. 70 % (158 000 euroa) Toimintakulut (68 000 euroa)
Palkat ja palkkiot näyttelybudjetista Museon henkilökunta: 41 % Tekijänoikeusmaksut: 8 % Kulukorvaukset: 5 % Ulkopuoliset asiantuntijat (kuraattorit, arkkitehdit): 4 % Taiteilijoille työkorvaukset: 2 %
Tuleva kehitys Budjetit pienentyvät tai pysyvät ennallaan (85 %) Kokoelmabudjetti pienentyy tai pysyy nykyisellään Kustannusten nousu vaikuttaa suoraan näyttelymäärään
Muut selvitykset Kuvasto, Suomen taiteilijaseura, Kuvasto ja Suomen galleriat Selvitykset julkaistaan Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta työryhmätyön päätyttyä
Suomen museoliiton kanta nykyinen sopimuskäytäntö on toimiva nykyinen käytäntö sopii useimmille taiteilijoille taiteilijoiden museonäyttelyistä saamaa hyötyä voidaan hieman lisätä nykyistä avoimemmalla viestinnällä myynnissä olevista teoksista taidemuseot ovat olennainen osa taidemaailmaa, taiteilijoiden viestimä vastakkainasettelu on hedelmätön lähtökohta nykyinen järjestelmä toimiva näyttelykorvaukset perustuen Kuvasto-korvauksiin ja työkorvauksista kahdenväliset sopimukset
Pakolaisille palveluja
Museolta odotetaan roolia pakolaiskysymyksessä The best museums use their position of trust to encourage people to reflect on society s contemporary challenges. They promote social justice and human rights. Challenge prejudice and champion fairness and equality. Museum changes lives, MA
Aloitteet Suositetaan, että museot antaisivat ilmaisen sisäänpääsyn pakolaisille Suomen museoliiton kanta: Ei anneta museoita koskevia suosituksia, mutta kehotetaan museoita osallistumaan kotouttamisprosessiin kehittämällä palveluja maahanmuutto-organisaatioiden kanssa. Teema huomioidaan asia museoliiton koulutusohjelmassa 2016.
Lakiesitys valtionosuuksien leikkauksista vuosina 2016-2019 Suomen museoliiton kannanotto 18.9.2015
Leikkaukset jatkuneet vuodesta 2012 Lausunnolla oleva lakiesitys sisältää huomattavat leikkaukset kulttuurin ja sen mukana museoiden valtionosuusrahoitukseen. Leikkaustavoitteet on määritelty kiinteiksi euromääräisiksi summiksi, jotka toteutetaan vuosittain vuosina 2016-2019. Museoalalle vuosittaiset valtionosuuden yksikköhintaan tehtävät leikkaukset ovat 2016: 15 177 euroa sekä vuosina 2017-2019 vuosittain 12 932 euroa. Vuonna 2015 yksikköhinta museoalalla on 67 636 euroa. Yksikköhinnan ja siihen liittyvällä valtionavustusten laskulla on ollut huomattavan negatiiviset vaikutukset museoiden toimintaan erityisesti sen vuoksi, että samaan aikaan museoiden kulut ovat nousseet merkittävästi. Kasvu on painottunut kiinteistömenoihin, jotka ovat nousseet vuodesta 2012 vuoteen 2015 yhteensä 26 %. Myös henkilöstömenot ovat nousseet, mutta maltillisemmin eli 2 %. Kiinteiden kulujen kasvu on vuositasolla ollut 3,7 %.
Museot ahdinkoon Lausunnolla olevan esityksen tekee erityisen ongelmalliseksi se, että leikkaustavoite on määrittely kiinteäksi eurosummaksi. Pahimmillaan leikkaukset voivat olla vuositasolla 20 %. Tämä toteutuu tilanteessa, jossa yksikköhintalaskenta perustuu samaan kustannustasoon kuin se on vuonna 2015. Tämä mahdollisuus on olemassa nykyisellä inflaatio- /deflaatiovauhdilla. Kokonaisleikkaustavoitteen suuren koon vuoksi on kuitenkin selvää, että valtionosuusrahoitus tulee vähentymään. Sopeuttaminen: lisää tuloja? vähemmän toimintaa? Motivaatio-ongelma: jos kulut pienenevät, yksikköhinta pienenee, leikkurin vaikutus jyrkkenee
Valtio ei hyödynnä museoiden mahdollisuuksia Lausunnolla oleva lakiuudistus osoittaa, että hallitus ei ole hyödyntämässä sitä taloudellisen kasvun mahdollisuutta, joka museoiden toimintaan investoiminen sisältää. Museot ovat matkailun peruspalveluja. Ne toimivat täydentävänä palveluna muille matkailutoimijoille, mutta huomattavalle osalle myös ensisijaisen syynä matkalle lähtöön. Hallitus ei ole hyödyntämässä sitä voimavaraa, joka museoilla on sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja kulttuurisen kanssakäymisen edistämisessä. Tämä on nousemassa meneillään olevan pakolaiskriisin yhteydessä entistä tärkeämpään asemaan.
Uudelleen valmisteluun Suomen museoliitto ja suomalainen museoala on tietoinen valtion ja koko julkisen talouden vaikeasta tilanteesta. Samalla on kuitenkin vaikea ymmärtää päätöksiä, joilla vaarannetaan museoala ja sen mukana kiistatta tulevat myönteiset talousvaikutukset. Museotoiminnan rahoitusleikkauksilla ei korjata niitä julkisen talouden rakenteita, joilla leikkauksia perustellaan. Suomen museoliiton näkemyksien mukaan näiden lakien kautta Suomen hallitus on tekemässä päätöstä, jolla aiheutetaan peruuttamatonta vahinkoa suomalaisen kulttuuriperinnön säilymiselle jälkipolville. Suomen museoliitto edellyttää, että hallitus päätöksissään osoittaisi ymmärtävänsä leikkausten peruttamattomat vahingot kulttuuriperinnölle, museo- ja kulttuuripalvelujen positiiviset talousvaikutukset ja muistavansa lupauksensa siitä, että kulttuuriin ei kohdisteta uusia leikkauksia. Uusia leikkauksia tässä Suomen museoliito mukaan ollaan selkeästi tekemässä.
Kiitos ja jatketaan keskustelua kimmo.leva@museoliitto.fi 040 166 2816