Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola

Osavuosikatsaus 3/2017

Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Esterinportti 2 B 00240 Helsinki Finland +358 9 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi uudenmaanliitto.fi

SISÄLLYS Uudenmaan liiton osavuosikatsaus 3/2017... 4 Sote- ja maakuntauudistus... 4 Olennaiset tapahtumat Uudenmaan liitossa... 6 Aluesuunnittelu... 6 Aluekehittäminen... 7 Viestintä... 9 Kansainväliset asiat... 10 Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja talous... 11 Talouden toteuma seurantajaksolla... 13

Uudenmaan liiton osavuosikatsaus 3/2017 Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille kunnilta ja valtiolta tehtäviä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2.3.2017. Hallituksen esitys sisälsi uudistusten tärkeimmät lait, jotka ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistuksen ns. esivalmisteluvaiheen lähetessä loppuaan eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi 29.6.2017 lausunnon hallituksen lainsäädäntöesityksestä. Valiokunta piti tärkeänä, että uudistus saadaan lausunnossa esitetyin korjauksin tai muutoin perustuslainmukaisella tavalla toteutettua. Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulisi voimaan 1.1.2020 alkaen, aikaisemman 1.1.2019 sijaan. Maakuntavaalit järjestettäisiin lokakuussa 2018. Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehtäisiin perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus tulee antamaan uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta 2018. Perustusvaliokunnan toiveen mukaisesti maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 14.7.2017 virkamiesryhmän valmistelemaan uuden hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslaiksi. Maakuntahallitus päätti 19.6.2017 87 jatkaa alaistaan Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusprojektin kestoa siihen saakka, kunnes voimaanpanolaki astuisi voimaan ja Uudenmaan maakunta julkisoikeudellisena organisaationa tulisi perustetuksi. Lisäksi maakuntahallitus edellytti, että projektissa ryhdyttäisiin valmistelemaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämistä, eli suorittamaan uudistuksen ns. väliaikaishallintovaiheen tehtäviä. Samalla käynnistettiin projektiin rekrytoinnit syksyn valmistelutehtäviä varten ja muutettiin projektin nimeksi Uusimaa 2019. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rekrytoinnit saatiin päätökseen syyskuun loppuun mennessä. Hankkeeseen rekrytoitui 17 koko- ja osa-aikaista hankejohtajaa valmistelemaan maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämistä kevään aikana laaditun hankekehikon pohjalta. Maakuntahallitus päätti 11.9.2017 121 tarkistaa Uusimaa2019-hankkeen ohjausorganisaatiota pidentyneen esivalmistelun ajaksi. Tarkistusten myötä ns. poliittinen ohjausryhmä lakkautettiin ja korvattiin maakuntahallituksen strategisella kokoonpanolla. Tarkistuksella haluttiin selventää hankkeeseen liittyvää toimivaltaa. Kokousteknisenä tarkistuksena ohjausorganisaatioon esivalmistelun ns. virkamiesjohtoryhmä ja kuntajohtajakokous ryhtyivät kokoontumaan yhdessä samanaikaisesti kuitenkin niin, että kumpikin ryhmä säilyi muodollisesti erillisenä. Projekti oli saanut valtiovarainministeriöltä 30.9.2017 mennessä n. 5,5 miljoonan euron avustuspäätökset esivalmistelussa syntyneisiin kustannuksiin. Avustuksesta n. 3,6 miljoonaa euroa oli kohdistettu hankkeeseen kuuluvalle ICT-projektille. Esivalmistelun ohjaukseen osallistuivat laaja neuvottelukunta, poliittinen ohjausryhmä, virkamiesjohtoryhmä, kuntajohtajakokous sekä henkilöstöfoorumi. Valmistelu tapahtuu aihealueittaisissa valmisteluryhmissä ja -verkostoissa.

Olennaiset tapahtumat Uudenmaan liitossa Aluesuunnittelu Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä loppuvuona 2016 ja siitä saatiin 90 muistutusta. Muistutuksiin laadittiin vastineet alkuvuodesta 2017. Maakuntahallitus hyväksyi vastineet maaliskuussa 2017 ja hyväksyi kaavaehdotuksen huhtikuussa sekä päätti esittää valtuustolle sen hyväksymistä. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan toukokuun kokouksessaan. Maakuntavaltuuston päätöksestä tehtiin 11 valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Maakuntahallitusta antoi elokuussa hallinto-oikeudelle lausuntonsa valitusten johdosta sekä määräsi maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa voimassa olevia maakuntakaavoja. Kaavan pääteemat ovat elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt ja lisäksi kaavassa on käsitelty joitakin ajankohtaisia asioita kuten Malmin lentokenttää ja pääradan uusia asemanseutuja. Kaavan ratkaisuilla varmistetaan Uudenmaan kilpailukyky ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Kokonaismaakuntakaavan eli Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu käynnistyi vuonna 2016. Useita kaavan taustaselvityksiä on käynnissä tai on jo valmistunut. Kaavan sisältöä ja tavoitteita on valmisteltu mm. useassa työpajassa kuntien ja valtion edustajien kanssa ja ne kirjattiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka oli nähtävillä alkuvuonna 2017. Suunnitelmasta saatu palaute käsiteltiin keväällä ja suunnitelmaa on nyt täydennetty palautteen pohjalta. Uusimaa-kaavan 1. viranomaisneuvottelu pidettiin keväällä 2017. Kevään ja kesän 2017 aikana laadittiin kehityskuvia ja taustaselvityksiä kaavan eri teemoista vuorovaikutuksessa kaavan sidosryhmien kanssa. Lisäksi vuonna 2016 laadittujen väestö- ja työpaikkaprojektioiden pohjalta laadittiin rakennemallitarkastelu, jonka vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointien kautta edetään kohti rakennekaavan luonnosta. Rakennekaavan ohella käynnistettiin seuduittaisten vaihekaavojen valmistelu yhteistyössä seutujen edustajien kanssa. Maakuntahallitus nimesi syyskuussa 2017 kunkin seudun vaihekaavalle ohjaustoimikunnan, joka koostuu seudun kuntien päättäjistä. Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle on valmisteltu kaavan laadintaa ohjaavat suunnitteluperiaatteet, jotka tuodaan hallituksen hyväksyttäviksi syksyllä 2017. Östersundomin alueen maakuntakaavan osalta alkuvuonna 2017 valmisteltiin lausuntokierrosta varten kaavaehdotus, joka sisälsi kaksi vaihtoehtoista metrolinjausta (Suora ja Pohjoinen vaihtoehto). Molemmista vaihtoehdoista laadittiin Natura-vaikutusten arvioinnit ja ELYkeskukselle ja Metsähallitukselle lähetettiin niitä koskeva luonnonsuojelulain mukainen lausuntopyyntö. Kaavaehdotus oli lausunnoilla maalis-huhtikuussa 2017. Maakuntahallitus hyväksyi kesäkuussa Östersundomin alueen maakuntakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin laaditut vastineet. Syksyllä 2017 nähtäville asetettava kaavaehdotus päätettiin valmistella suoran metrolinjauksen pohjalta. ELY-keskuksen Natura-lausunnon edellyttämistä tarkistuksista on neuvoteltu ELY-keskuksen, ympäristöministeriön ja kuntien kanssa. Uudenmaan liitto osallistuu aktiivisesti liikennestrategiatyöhön aluetasolla, kansallisesti ja EU:n piirissä. Kesäkuussa 2017 EU:n Itämeristrategian vuosifoorumissa Berliinissä Uudenmaan liitto yhteistyössä Euroopan komission ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa järjesti sidosryhmätapaamisen liikenneverkostojen kehittämisestä. EU:n Interreg-ohjelman osarahoittamat liikenteen kehittämishankkeet NSB CoRe-, FinEst Link ja Scandria2Act edistävät Uudenmaan kansainvälistä saavutettavuutta matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Hankkeiden toiminta ulottuu käytännön tason kehittämistoimista korkean tason EUvaikuttamiseen.

Vuoden 2017 alusta lähtien Uudenmaan liitto yhteistyössä Suomen kasvukäytävän ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkostojen kanssa jakaa TEM:n myöntämää AIKO-rahoitusta matkustaja- ja rahtiliikenteen kehittämiseksi. Syksyllä 2017 Aluesuunnittelun vastuualue järjesti yhdessä Helsingin kaupungin ja HSY:n kanssa kansainvälisen aluesuunnittelun konferenssin Helsingissä. Nelipäiväinen Metrexkonferenssi keräsi yhteen yli 100 eurooppalaista aluesuunnittelijaa. Konferenssin teemana oli tulevaisuuden metropolit, ja tavoitteena oli metropolialueiden suunnitteluun liittyvän tiedon ja kokemusten jakaminen sekä yhteistyön vahvistaminen. Aluekehittäminen Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla on tehty alkuvuodesta päättyneiden kahden hankehaun rahoituspäätöksiä sekä käyty myönteisen rahoituspäätöksen saavien hankkeiden kanssa täsmentäviä rahoitusneuvotteluja. Hanketoimijoiden osaamista tuettiin järjestämällä tulosviestintäkoulutusta sekä verkkoklinikoita seurantaindikaattoreista sekä hankinnoista. Kesäkuussa käynnistyi valtakunnallinen Kansainvälisistä osaajista kasvua -hankehaku, tässä hankehaussa Uudenmaan liitto toimii EAKR-hankkeiden rahoittajana. Hallintoviranomaisen ohjelmatyötä on avustettu keräämällä materiaalia Etelä-Suomen hankkeiden menestystarinoista. Samaa materiaalia tullaan käyttämään ohjelmakauden puolen välin tulosjulkaisussa. Tulosjulkaisu työ on aloitettu yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Uusimaa-ohjelman 2014 2017 toimeenpanoa seurataan vuosittain laadittavalla raportilla. Vuoden 2016 seurantaraportti valmisteltiin alkuvuoden aikana ja vietiin tiedoksi maakuntahallitukselle ja maakunnan yhteistyöryhmälle. Raportin mukaan Uusimaa-ohjelman toteutus on jatkunut edelleen hyvin ja toimenpiteiden sekä rahoituksen volyymi on kasvanut edellisvuodesta. Kaikkiaan Uusimaa-ohjelmaa toteuttavia hankkeita on kirjattu kolmena vuonna yhteensä 284 kappaletta ja niiden kokonaisrahoitus on runsaat 538 miljoonaa euroa, josta Uudenmaan osuus on noin 230 miljoonaa euroa. Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) toimeenpano etenee sujuvasti ja sen toimeenpano on huomioitu EU-tasolla. Uuttamaata pidetään yhtenä johtavana eurooppalaisena alueena RIS3-toimeenpananiossa, kiitos myös Helsingin EU-toimiston aktiivisen edunvalvontatyön. Alkuvuoden aikana on tehty useita toimia RIS3-tunnettuuden lisäämiseksi, kuten valmisteltu kannanotto komission julkiseen kuulemiseen RIS3-toimeenpanosta sekä laadittu Uudenmaan RIS3-kuvaus komission tiedoksiantoa varten. Komissio järjesti 20 uusmaalaisen päätöksentekijän opintomatkan Brysseliin maaliskuun lopulla, missä keskusteltiin muun ohella myös Älykkään erikoistumisen mahdollisesta roolista tulevassa ohjelmakaudessa. Uudenmaan RIS3-strategiaa päivitetään tämän vuoden aikana osana Uusimaa-ohjelma 2.0:n laadintaa. Helsinki Smart Region nettisivut (HelsinkiSmart.fi) avattiin kesäkuussa 2016. Sivuilla nostetaan esiin innovaatioita ja älykästä osaamista eri puolilta Uuttamaata. Maaliskuun loppuun 2017 mennessä sivulla on ollut vajaat 30 000 kävijää ja sivuston Twitter-tilin seuraajia on yli 700. Älykkään erikoistumisen toimeenpanoa on tuettu maakunnan kehittämisrahoituksella ja rakennerahastohankkeilla samoin kuin muilla EU-osarahoitetuilla hankkeilla. Uudenmaan liitto rahoitti alkuvuonna AIKO-hankkeita (7 kpl) tukemaan RIS3 toteutusta. Euroopan Unionin komissio järjesti 31.5. 2.6. Helsingissä Smart Regions II konferenssin, johon osallistui runsaat 800 osallistujaa eripuolelta EU:ta. ieer-hankkeen alkuvuosi keskittyi Uudenmaan alueen startup-ekosysteemin toimijoiden ja tukimuotojen kartoittamiseen. Helmikuussa järjestettiin hankkeen paikallisen ohjausryhmän kokous, jossa tehtiin SWOT-analyysi Uudenmaan startup-ekosysteemistä sekä valittiin alueen parhaat käytännöt kansainvälisille hankekumppaneille esitettäviksi. Hankkeen korkean tason

ohjausryhmän kokous järjestettiin 9.2. Brysselissä ja maaliskuun viimeisellä viikolla järjestettiin kansainvälinen oppimisleiri Pohjois-Irlannissa ja Irlannissa. Oppimisleirin teema oli yrittäjyyden tukeminen harvaan asutuilla alueilla. Huhtikuussa hankkeen puitteissa järjestettiin vertaisarviointivierailu Timisoaraan Länsi- Romaniaan. Kansainväliset aktiviteetit jatkuivat toukokuun lopulla Etelä-Tanskassa, jossa opittiin RIS3-strategian valjastamisesta yrittäjyyden edistämiseksi. Paikallisella tasolla järjestettiin toukokuussa työpaja, jossa kerättiin ideoita Uudenmaan startup-ekosysteemin kehittämiseksi. Syyskuussa Italiassa järjestettiin hankkeen puitteissa Learning Camp, jossa valittiin parhaita käytäntöjä partnerialueille tehtävien toimintasuunnitelmien (Action plan) pohjaksi. PASSAGE-hankkeen teemaseminaari ympäristöstä ja matkailusta järjestettiin maaliskuussa Leccessä Italiassa. Uudenmaan hyvänä käytäntönä esiteltiin pienvenesatamien kehittämiseen liittyvä 30 mailia hanke, joka valittiin yhdeksi parhaaksi käytännöksi. Lisäksi aloitettiin salmialueiden hiiliselvityksen teko. Yrittäjyyttä ja sosiaalisia innovaatioita koskeva seminaari järjestettiin toukokuussa Bastiassa. Syyskuussa järjestettiin Tallinnassa seminaari, jossa pohdittiin toimintasuunnitelmien sisältöä. BRIDGES-hankkeessa kartoitettiin tutkimuslaitoksia, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä muiden partnerialueiden yritysten kanssa. Lisäksi selvitettiin yhteistyön rahoitusmahdollisuuksia sekä valittiin Uudenmaan hyvät käytännöt. Toinen paikallisen sidosryhmän kokous järjestettiin helmikuussa. BRIDGES-hankkeen neljäs kv-tapaaminen järjestettiin 7.-8.6. Helsingissä. Itämeri-ohjelmasta rahoitettu Seed money -hanke Afm-BSR käynnistyi syyskuussa. Matkailun alueellisen kehittämisen mahdollisuuksia ja linjauksia valaistiin Uudenmaan matkailun aluerakenne 2050 -selvityksessä, joka valmisteltiin yhteistyössä aluesuunnittelun ja alan toimijoiden kanssa. Kulttuurin alalla toteutettiin Uusimaa-viikko Suomi 100-kehyksen puitteissa. Vuoden 2017 kaupunginosan tunnustus luovutettiin Kallion edustajille toukokuussa. Uusimaa-ohjelma 2.0 -luonnos ja SOVA-menettelyn mukainen ympäristöselostus esiteltiin 25.9. kokouksessa Maakuntahallitukselle, joka hyväksyi ne lausuntokierrosta varten. Lausuntopyyntö lähetettiin kunnille, korkeakouluille, elinkeinoelämän järjestöille ja muille sidosryhmille aiemman käytännön mukaisesti. Marraskuun 2. päivänä päättyvän lausuntokierroksen jälkeen Uusimaaohjelma 2.0 viimeistellään ja viedään maakuntahallituksen käsittelyyn ja maakuntavaltuuston vahvistettavaksi joulukuussa. Sipilän hallituksen AIKO-toimenpiteen toteuttamista jatkettiin vuoden alkupuolella hyväksyttyjen hankkeiden käynnistämisellä. Uudenmaan liitto hallinnoi maakunnan käyttöön myönnetyn AIKO-rahoituksen kohdentamista ja käyttöä. AIKO-toiminta ja rahoitus jakautuu Ennakoivan rakennemuutoksen (ERM) toimintaan, Pääkaupunkiseudun kasvusopimuksen mukaiseen toimintaan sekä Suomen kasvukäytävän (SKK) ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (PKV) toimintaan. Vuoden 2016 syksyllä toteutetun ERM-ideahaun perusteella saatiin kymmenen varsinaista hankehakemusta. Niistä neljä sai myönteisen päätöksen ja hankkeiden toteutus voitiin aloittaa vuoden 2017 alkupuolella. ERM-hankkeita on haettu Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) teemoihin. Vuoden 2017 alkupuolella toteutettiin toinen ERM-hakukierros, jonka tuloksena valittiin kolme hanketta toteuttavaksi. Kahden hakukierroksen tuloksena Uudellamaalla on menossa yhteensä seitsemän AIKO / ERM-hanketta. Älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) teemojen mukaan hankkeet jakautuvat seuraavasti: Terveys ja hyvinvointi 5 hanketta, Teollisuuden digitalisaatio 1

hanke sekä Fiksu kansalainen & Arjen hyvinvointi 1 hanke. Vuoden 2018 alussa järjestetään hankehaku viimeisen ERM-rahoituksen kohdistamiseksi. Pääkaupunkiseudun kasvusopimusta toteuttaa Smart & Clean -säätiö. Se valmistelee konsortiot ja ohjaa niiden hankevalmistelua. Vuoden 2016 rahoitus kohdennettiin pääkaupunkiseudun ilmanlaadun monitorointiin liittyvälle hankkeelle, jonka tavoitteena on järjestelmän käyttöönotto ja referenssikohteen tuottaminen suomalaisten teknologia ja ohjelmistoyritysten ja tiedontuottajien käyttöön. Hankekonsortion johtajana on Ilmatieteen laitos. Vuoden 2017 ja 2018 rahoituksen osalta kaavaillaan sen kohdentamista kahden suuren hankkeen toteuttamiseen. Suomen kasvukäytävän (SKK) ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (PKV) resurssien kohdentaminen tapahtuu ao. johtoryhmien linjausten mukaisesti. Rahoituksen ohjaus ja hankehallinnointi tehdään Uudenmaan liitossa. Vuoden 2017 puoleen väliin mennessä on käynnissä yksi SKK-hanke, joka koskee asemanseutujen joukkoliikenteen kehittämistä. PKV:n osalta on käynnissä neljä hanketta, joiden aiheet ovat Digitalisaatio ja innovaatiot kansainvälisessä liiketoiminnassa ja rahtiliikenteessä, PKV-verkoston satamien tavaravirrat, Kaasun liikennekäyttö PKV-alueella sekä Etelä-Suomen tavaralogistiikka. Viestintä Kesälomien jälkeen liiton viestinnän keskiöön nousivat Uusimaa-ohjelma ja Uusimaa-kaava. Myös syksyn tapahtumien järjestelyt ja viestinnän suunnittelu työllistivät viestintäyksikköä. Maakuntauudistuksen valmistelussa pääpaino oli hankejohtajien ja ICT-osaajien rekrytointiin liittyvässä viestinnässä. Uusimaa-ohjelma 2.0 lähti syyskuun lopussa nähtäville ja lausunnoille. Ohjelmaraporttien taitto tehtiin suomeksi ja ruotsiksi, ja ohjelmasta tiedotettiin useilla kanavilla. Raporttia ja viestintää varten hankittiin piirroksia kuvitukseksi. Ohjelmaa markkinoivaa videota sekä lyhyempää traileria ryhdyttiin valmistelemaan KasKas Median kanssa. Nämä valmistuvat maakuntahallituksen hyväksymiskäsittelyyn mennessä. Maakuntakaavoista Uusimaa-kaavan viestintä pyörähti vauhtiin. Verkkosivut päivitettiin, uutiskirje ilmestyi ja syksylle hahmoteltiin viestintäsuunnitelmaa. Uutisaiheissa esiin nousi myös neljäs vaihemaakuntakaava, jonka maakuntahallitus määräsi astumaan voimaan. Maakuntauudistusta valmistelevan Uusimaa 2019 -hankkeen ykkösviestiksi otettiin turvallinen siirtymä uuteen maakuntaan. Hankejohtajien rekrytointi sai paljon huomiota, esimerkiksi niistä kertova video keräsi Twitterissä yli 5 700 näyttökertaa. Uudistuksen aikataulun lykkäys viestittiin mahdollisuutena yksityiskohtaisempaan valmisteluun. Laajan henkilöstöviestinnän suunnittelu käynnistettiin. Uudistushankkeen henkilöstön muutto Kallion virastotaloon vaati myös sisäisen viestinnän toimintatapojen linjaamista. Suomi 100 -juhlavuoden viestintä jatkui aktiivisena ja uutiskirje ilmestyi kuukausittain. Elokuun lopulla pidetty Yhdessä-viikonloppu oli erityisesti esillä. Silloin oli tasan sata päivää aikaa itsenäisyyspäivään. Tämän jälkeen käynnistyi juhlavuoden huipennukseen liittyvän viestinnän ja markkinoinnin suunnittelu. Uudenmaan vaikuttajat kokoavan Maakuntaparlamentin valmistelut aloitettiin. Liiton ykköstapahtuman järjestäminen on viestintäyksikön vuotuinen mittava ponnistus. Viestintäyksikön tukea tarvittiin myös kahden liiton isännöimän kansainvälisen konferenssin järjestelyissä ja viestinnässä. Keväisen Uusimaa-viikon ensimmäiset viestintävalmistelut käynnistettiin. Etelä-Suomen EAKR-rahoituksessa oli alkusyksystä paljon meneillään, eri vaiheessa olevista rahoitushauista viestittiin, hakuinfoja ja starttikoulutuksia järjestettiin ja ohjelmakauden puolivälin tulosjulkaisun valmistelu aloitettiin.

Liiton verkkosivujen osalta perehdyttiin tulevan EU-saavutettavuusdirektiivin huomioon ottamiseen sivuston kehittämisessä. Uuden kuntalain julkisille verkkosivuille asettaman velvoitteet hoidettiin kuntoon. Myös uuden luottamushenkilökauden päättäjätiedot päivitettiin sivustolle. Hallintoyksikön koko henkilökunnalle organisoimassa sosiaalisen median koulutuksessa viestintä sparrasi ja tarjosi tukea muun muassa valmistelemalla talon yhteiset some-linjaukset sekä ohjeistuksia. Liiton aktiivisuus sosiaalisessa mediassa sai syyskaudella uutta potkua. Kansainväliset asiat Sekä kansainväliset verkostojen yksikön ja Helsinki EU Officen toiminnassa ovat painottuneet jo viime vuonna aloitettu tavoitteellisuuden, tuloksellisuuden, laadun ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen sekä jatkuva toiminnan arviointi ja sen kehittäminen. Nämä kehittämistoimenpiteet ovat olleet onnistuneita ja oikean suuntaisia. Toiminnan ja palveluiden arviointi ja niiden kehittäminen on jatkuva prosessi ja niiden vakiinnuttamista kiinteäksi osaksi yksikön toimintaa jatketaan edelleen. Helsinki EU Officen asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset toiminnan 3. vuosikvartaalilla ovat pysyneet erinomaisella tasolla 4.7/5. Helsinki EU Officen ylläpitäjätahoilleen suorittamien toimeksiantojen määrä oli 3. vuosikvartaalin lopussa 220 kappaletta, mikä merkitsee peräti 140% kasvua verrattuna edelliseen vuoteen. Helsinki EU Officen toiminta on edelleen vahvasti kasvusuuntainen. Uudenmaan liiton EU-vaikuttamista on toteutettu monikanavaisesti siten, että EUedunvalvontaa on toteutettu suoraan EU-instituutioihin (EU-komissio, Euroopan parlamentti, EU-neuvosto, Alueiden komitea) ja samanaikaisesti koordinoidusti niiden järjestöjen kautta, joissa Uudenmaan liitto tai Helsinki EU Office ovat jäseninä (mm. CPMR- Euroopan merellisten alueiden liitto ja sen Itämerikomissio, BSSSC Itämeren maakuntien yhteisjärjestö, ERRIN- Euroopan tutkimus- ja innovaatioalueiden järjestö, EU:n metropolialueiden EU-edustustojen yhteistyöfoorumi). Uudenmaan liitto järjesti älykkääseen erikoistumiseen liittyneen osuuden BSSSC:n vuosikonferenssissa Potsdamissa 20-21.9.2017, mikä mahdollisti vahvan Uudenmaan alueen näkyvyyden. EU-vaikuttamisen, ennakoivan seurannan sekä raportoinnin kärkinä ovat olleet tuleva EUrahoituskausi (EU:n rakennerahastot: älykäs erikoistuminen, alueelliset innovaatioekosysteemit, alueiden välinen kansainvälinen yhteistyö, kaupunkipolitiikka, EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus, eurooppalaiset liikenneverkot ja niiden tulevaisuuden rahoitus). Koska Uudenmaan liiton kansainvälisestä toiminnasta on puuttunut globaalin tason toimintaympäristön ennakoinnin ja verkostoitumisen työväline, on aloitettu neuvottelut Uudenmaan liiton liittymisestä globaalin tason maailman metropolialueita edustavaan Metropolis-järjestöön. Mahdollista jäsenyyttä on valmisteltu tapaamalla 30.6.2017 järjestön sihteeristön edustajia ja keräämällä tietoja jäsenyyden lisäarvosta Uudenmaan liitolle. Brysselin, Berliinin ja Pariisin aluehallinnon kokemukset toiminnasta Metropolis-järjestössä on kartoitettu. Uudenmaan liton kansainvälisten järjestöjen yksikkö on osallistunut aktiivisesti EUedunvalvontaan liittyen Euroopan Lääkeviraston siirtämiseksi Helsinkiin. EU-kampanjaan liittyvä tilaisuus järjestettiin Brysselissä 29.9.2017. Helsinki EU Office oli pääjärjestäjä Helsinki Challenge -tiedekilpailun pilotoinnissa Brysseliin 26-27.9.2017. Tilaisuus toteutettiin erittäin korkealla profiililla ja se sai merkittävää kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä.

Kansainvälisten verkostojen yksikkö on koordinoinut ja järjestänyt ajankohtaisiin kansainvälisiin ja EU-asioihin sekä yhteiseen EU-edunvalvontaan liittyvät kokoukset myös Uudenmaan kuntien kv-asiantuntijoille ja CPMR- ja BSSC-järjestöjen suomalaisten maakuntaliittojen delegaatioille. Helsinki EU Officen viestinnän visuaalinen ilme on kokonaan uudistettu ja sen viestinnälle on laadittu strategia ja toimintasuunnitelma. Helsinki EU Office on toteuttanut useita merkittäviä ylläpitäjiensä EU-edunvalvontavierailuja Brysseliin; mm. Laurean ja Metropolia-ammattikorkeakoulujen johto, Luonnonvarakeskuksen johtoryhmä ja Vantaan kaupungin luottamus- ja virkamiesjohto. Kansainvälisten verkostojen yksikköä ja Helsinki EU Officen työskentely perustuu tiimiorganisaatioon ja osaamisen jakamiseen lisäarvoa tuottavalla tavalla. Kaikessa toiminnassa pyritään maksimoimaan yksikön henkilökunnan osaaminen ja tiimin kollektiivinen älykkyys ja asiantuntijuus siten, että se palvelee lopputuotteiden, toiminnan ja asiakaspalvelun mahdollisimman korkeaa laatua. Tämä toimintatapa on heijastunut selvästi esimerkiksi toimeksiantojen laadun parantumiseen, koska toimiston henkilökunnan osaamista pystytään käyttämään aikaisempaa laaja-alaisemmin. Vahvasti tiimityöhön ja osaamisen jakamiseen perustuva työskentelytapa on saanut kiitosta myös toimiston henkilökunnalta ja ylläpitäjiltä. Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja talous Liiton johtoryhmä on määritellyt strategiakauden yleiset riskienhallintatoimenpiteet (4 kpl). Maakuntauudistuksen toteutumiseen varaudutaan toimenpiteellä maakuntauudistuksen onnistunut toteuttaminen liiton vastuiden osalta. Sen määrittelyssä on otettu huomioon liiton nykyisten velvoitteiden kuten esimerkiksi maakuntakaavaprosessin mahdollisimman hyvä ja tehokas hoitaminen liiton toiminnan loppumiseen saakka. Hallituksen heinäkuussa ilmoittaman sote- ja maakuntauudistuksen uuden aikataulun mukaan liiton lakkauttaminen tapahtunee vuoden 2019 lopussa. Uuden aikataulun mukaan ns. maakunnan väliaikaishallinto aloittaa toimintansa vuoden 2018 kesäkuun alusta, jolloin maakunta saa oman Y-tunnuksen ja siitä tulee itsenäinen oikeushenkilö, jolla on omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Sitä ennen, parhaillaan käynnissä olevassa esivalmisteluvaiheessa, kaikki sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun tarvittavat toimenpiteet niiden laatuun katsomatta olivatpa ne sitten hankintoja tai henkilöstön palkkaamista suoritetaan Uudenmaan liiton toimesta ja liiton Y-tunnuksella. Täten riskienhallinnalla on erityinen merkitys uudistukseen liittyen. Liiton hallinto (mm. lakimies ja erityisasiantuntija) avustavat maakuntavalmistelijoita tarvittavissa hallinnollisissa tehtävissä kuten pykälävalmistelussa, hankinnoissa ja sopimusten laadinnassa ja toteuttavat samalla myös riskienhallintaa. Maakuntavalmistelu puolestaan on suorittanut maakunnan esivalmistelun toiminnan hallinnan käynnistämisen riskiarvion. Sen perusteella keskeisiä riskejä ovat uudistuksen laajuuden hallitsemattomuus sekä vanhojen rakenteiden ja käytäntöjen yhdistäminen ja yhtenäistäminen. Näille ja muille korkeimmalle priorisoiduille riskeille suunnitellaan hallintatoimenpiteet. Riskienhallinta toimii osana maakunnan toiminnan käynnistämisen jatkuvaa ohjausta. Riskiarvio päivitetään ulkoisten ja sisäisten toimintaympäristön muutosten pohjalta keväällä 2018. Liiton oman toiminnan vuoden 2017 sisäisen valvonnan painopisteet ovat ajantasainen maakuntauudistuksen toteuttaminen sekä liiton toiminnan hallittu alasajaminen. Sen lisäksi toteutetaan pienimuotoisempia toimenpiteitä kuten liiton itse toteuttamien hankkeiden maksatushakemusten kierron nopeuttamista ja siihen liittyvän seurantajärjestelmän hyödyntämistä liiton kassavirran turvaamiseksi. Kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä on toteutettu raportointikauden aikana.

Uuden kuntalain tultua kaikilta osin sovellettavaksi kesäkuussa maakuntavaltuusto hyväksyi 24.5. uuden hallintosäännön. Hallintosäännössä on huomioitu tarkastuslautakunnan tehtävän korostuminen muun muassa sidonnaisuusilmoituksien vastaanottamiseen liittyen. Raportointijakson aikana lain tarkoittamilta luottamushenkilöiltä on pyydetty sidonnaisuusilmoitukset. Liiton ylimmät virkamiehet puolestaan ovat jättäneet omat ilmoituksensa. Tarkastelujaksolla liiton talous on toteutunut suunnitellusti eikä merkittäviä poikkeamia talousarvioon nähden ole. Liiton varsinaisen toiminnan osalta toimintatulot ovat toteutuneet 72,9 % ja toimintamenot 68,8 % suhteessa talousarvioon.

Talouden toteuma seurantajaksolla

14

16

18