PIEKSÄMÄEN MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE

PIEKSÄMÄEN MELUNTORJUNNAN TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016-2030 Ehdotus 5.11.2015

1 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2. YLEISTÄ MELUSTA JA SEN VAIKUTUKSISTA... 4 2.1 Ääni ja melu... 4 2.2 Melun ominaisuudet... 4 2.3 Melun vaikutukset... 4 2.4 Melun ohjearvot... 6 2.5 Melulle altistuminen Suomessa... 7 2.6 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta... 7 3. PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYS... 8 3.1 Raide- ja tieliikenne... 8 3.2 Melulle altistuvien asukkaiden määrä Pieksämäellä... 10 3.2.1 Raidemelulle altistuvat... 11 3.2.2 Tieliikennemelulle altistuvat... 12 3.2.3 Teollisuuden aiheuttama melu... 12 4. HILJAISET ALUEET... 12 4.2. Hiljaisten alueiden kartoittaminen ja huomioiminen yhdyskuntasuunnittelussa... 13 5. KAAVOITUSTILANNE... 14 5.1 Yleiskaavoitus... 14 5.1.1 Ranta-asemakaavat... 14 5.1.3 Oikeusvaikutteiset osayleiskaavat... 14 5.2 Asemakaava-alueet... 15 5. 3 Vireillä olevat osayleiskaavat... 15 5.3.2 Maaveden alueen rantaosayleiskaava... 15 6 MELUNTORJUNTAOHJELMA 2016-2030... 15 6.1 Lähtökohdat... 15 6.2 Vastuutahot... 16 6.3 Toteutuneet meluntorjuntatoimenpiteet... 17 6.3.1 Raideliikenteen meluntorjuntatoimet... 17 6.3.2 Taajamaliikenteen meluntorjuntatoimet... 17 6.3.3 Valtatie 23:n ja kantatie 72:n meluntorjuntatoimet... 17 6.3.4 Teollisuuslaitosten toteutuneet meluntorjuntatoimet... 17 6.4 Toimenpiteet vuosille 2016-2030... 17 6.4.1 Maankäytön suunnittelu... 17 6.4.2 Liikennesuunnittelu... 18 6.4.3 Yli 65 db:n alueiden meluntorjunta... 19 6.4.4 Ratojen meluntorjunnan parantaminen... 19 6.4.5 Valtatie 23:n meluntorjunta... 20

6.4.6 Tieliikenteen melu- ja tärinähaitat... 20 6.4.8 Teollisuusmelun torjunta... 21 6.4.9 Moottoriurheiluradat... 21 6.4.10 Muu moottoriurheilu... 22 6.4.11 Moottorikelkkareittien sijoittaminen... 22 6.4.12 Ampumaratojen meluntorjunta... 22 6.4.14 Herkkien kohteiden suojaaminen... 23 6.4.15 Piha-alueiden ja parvekkeiden suojaaminen... 23 6.4.16 Virkistysalueet ja hiljaiset alueet... 24 6.4.17 Lupamääräykset... 24 6.4.18 Ympäristönsuojelumääräykset... 24 6.4.20 Toimenpideohjelman toteuttaminen ja seuranta... 24 Lähteet... 25 2

3 1 JOHDANTO Ympäristön melutaso on yksi asumisterveyttä ja -viihtyvyyttä uhkaava tekijä. Melu aiheuttaa kiistatta terveys- ja viihtyvyyshaittoja, sen hallinta sekä torjunta ovat pitkäjänteistä työtä yhdessä eri toimijoiden kanssa ja se vaatii usein huolellista ennakkosuunnittelua. Ympäristönsuojelulain 143 :n mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. YSL:n 142 :n mukaan kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ääniympäristön laatu, ettei melusta aiheudu terveydellistä vaaraa tai haittaa. Terveydensuojelulain mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä niin, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisyyttä mm. melun suhteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Maankäytön suunnittelussa melutilanne on yksi suunnittelua ohjaavista tekijöistä. Valtioneuvosto on tehnyt 31.5.2006 periaatepäätöksen meluntorjunnasta. Tavoitteena on alentaa ympäristön melutasoja ja vähentää altistumista melulle. Vuoteen 2020 mennessä on melulle altistuvien määrää vähennettävä 20 % nykyisestä tasosta. Meluntorjuntaohjelmalla luodaan johdonmukaista ja pitkäjänteistä meluntorjuntaa laajalla yhteistyörintamalla. Sitä hyödynnetään meluntorjuntatoimia suunniteltaessa, kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa. Pieksämäen meluntorjuntaohjelman lähtökohtana on nykytilan selvitys, joka tehtiin teknisen ja ympäristötoimen yhteistyönä vuonna 2010. Meluntorjuntaohjelma on toimintaohje, joka viranomaisten on otettava huomioon toiminnassa. Meluntorjuntaohjelma on laadittu yhteistyössä teknisen toimen, rakennusvalvonnan ja Keski-Savon ympäristötoimen kanssa. Ehdotus asetettiin nähtäville 9.11.2015 ja siitä pyydettiin lausunnot rakennuslautakunnalta ja Keski-Savon ympäristönsuojelulautakunnalta. Saatujen lausuntojen ja asukaspalautteen pohjalta toimenpideohjelmaa on täydennetty. Tekninen lautakunta hyväksyy meluntorjuntaohjelman.

4 2. YLEISTÄ MELUSTA JA SEN VAIKUTUKSISTA 2.1 Ääni ja melu Melu on kuuloaistimme välittämä aistimus ilmanpaineen vaihteluista. Pääasiassa ääni on ilmassa etenevää painevärähtelyä eli äänenpainetta. Kuuloaistimuksen aiheuttavat värähtelyt, joiden värähtelytaajuus on noin 20-20 000 Hz. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle vahingollista taikka hänen muulle hyvinvoinnilleen haitallista. Melu heikentää elinympäristön viihtyisyyttä ja laatua. Sama ääni voi olla siis toiselle melua ja toiselle nautittavaa ääntä, kuten ulkoilmakonsertti tai lintujen viserrys aamulla ikkunan alla. 2.2 Melun ominaisuudet Äänen ja melun mitattavaa voimakkuutta kutsutaan äänenpainetasoksi ja sitä kuvataan desibeleillä (db). Desibeliasteikko on logaritminen, mistä johtuen yhteen- tai vähennyslaskuja ei pääsääntöisesti voi tehdä suoraan desibeliarvoilla. Käytännössä yhteen- ja vähennyslaskut on aina tehtävä muuttamalla desibeliarvot ensin äänenpaineeksi. Logaritmisuus aiheuttaa mm. seuraavia yleisiä nyrkkisääntöjä: melulähteen kaksinkertaistuminen lisää kokonaistasoa 3 db eli 60 db + 60 db = 63 db. melulähteen kymmenkertaistuminen lisää kokonaistasoa 10 db. Logaritmisella desibeliasteikolla normaali keskustelu vastaa 60 desibelin, henkilöauton sisämelutaso 100 km:n tuntinopeudessa 67-72 desibelin ja vilkasliikenteinen katu 80 desibelin äänitasoa. Ihmiskorva pystyy tuskin erottamaan yhden desibelin muutosta, mutta 4-5 desibelin muutos on jo hyvin havaittavissa ja 8-10 desibelin lisäys aistitaan melun kaksinkertaistumisena. Taulukko1. Esimerkkejä erilaisten äänien desibelitasoista. Desibeli Vaikutus (db) 140 Suihkukone 130 Kipukynnys 100-120 Rock-konsertti 100 Moottorikelkka 90 Rekan ohiajo 80 Huutaminen, kuorma-auto tai vilkasliikenteinen katu 70 Henkilöauto, ajoneuvon sisämelu 60 Kovaääninen keskustelu 50 Vaimea keskustelu 40 Taustamelu kotona 30 Kuiskaus (1 m) 20 Lehtien havina, rannekello (1 m) 2.3 Melun vaikutukset Tutkimusten mukaan melu voi häiritä ja vaikeuttaa työskentelyä, lepoa, nukkumista, viestintää ja oppimista. Lisäksi (pienillä äänitasoilla) melu voi aiheuttaa muitakin fyysisiä ja psyykkisiä haittoja, kuten stressiä tai erilaisia toimintahäiriöitä. Se heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä. Melulla on myös pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi uneen ja verenpaineeseen, joskin yksilötasolla haitat voivat olla vaikeasti

5 osoitettavissa. Meluisa elinympäristö voi haitata lasten kehitystä ja levon puutteen myötä vaikeuttaa mm. sairauksista toipumista. Melu saattaa (suurilla äänitasoilla) vaurioittaa pysyvästi korvaa ja aiheuttaa kuulokyvyn eriasteista heikkenemistä (Ympäristöministeriö, 2001). Taulukko 2. Ympäristömelun terveysvaikutukset yleisyyden mukaan ja niihin liittyvät elinvauriot, toiminnanvajaukset ja haitat (Suomen Ympäristö 6/2009). Vaikutus Elinvaurio Häiritsevyys Unen häiriöt sairastuvuusriski, elämänlaadun heikkeneminen sairastuvuusriski, toiminta-, työkyvyn ja elämänlaadun alentuminen Kognitiiviset vaikutukset Kuuleminen Puhuminen Verenkiertoelimistö Kynnystaso L aeq db Toiminnan vaurio Toiminnanvajaus n. 45 - - koettu häiritsevyys n. 30 - mitattavat unen muutokset (EEG) n. 40 - aivotoimintamuutokset, kognitiiviset häiriöt n. 40 n. 25 (lapset) n. 70 (äänihuulivaurio) - äänen peitto puheäänen muutokset n. 55 (verisuoni risuonisuonimuutokset) verenpaineen ja pulssin nousu Korva n. 85 sisäkorvavaurio kuulomuutokset nukahtamisvaikeus, heräämiset, huono unen laatu, väsymys aivotoimintamuutokset, kognitiiviset häiriöt puhekuulon vaikeus, äänien erottelun ja paikantamisen vaikeus käheys, äänen väsyminen sairauden tunne, fyysisen suorituskyvyn lasku kuulemisvaikeudet, tinnitus, ääniyliherkkyys Haitat keskittymisen vaikeus, muistiongelmat, kielen kehityksen viive, oppimisvaikeudet, lukiongelmat, koulutusvaje, toimeentulon ongelmat, syrjäytyminen kielen kehityksen viive, suoriutumisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja elämänlaadun heikkeneminen, tapaturmariski kurkunpään sairastuvuusriski, puheviestinnän, työkyvyn ja sosiaalisen vuorovaikutuksen heikkeneminen sairastuvuusriski, verisuonisairaus- ja sydäninfarktiriski, lisääntynyt hoidon tarve, työkyvyn heikkeneminen huonokuuloisuus, työkyvyn, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja elämänlaadun heikkeneminen Ihminen kuulee äänitaajuusalueella noin 20-20 000 Hz. Kaikkia taajuuksia ei kuitenkaan kuulla yhtä hyvin, parhaiten kuullaan taajuuksia 2000-5000 Hz. Ympäristön äänitasoja mitattaessa tämä huomioidaan käyttämällä mittarissa ns. A-painotusta, jossa matalia ja korkeita ääniä vaimennetaan kuulon herkkyyttä vastaavasti. Mittausarvo ilmoitetaan silloin usein yksikkönä db(a). Lupapäätöksissä ja kaavamääräyksissä ympäristön äänitasot määritellään usein ekvivalentti- eli keskimääräisinä tasoina. Tällöin tietylle ajalle, esimerkiksi kello 7.00 22.00, sallitaan tietty keskiäänitaso. Osan ajasta äänitaso siis voi olla sallittua korkeampaa, jos muuna aikana on vastaavasti hiljaisempaa, mikä alentaa keskimääräisen äänitason sallitulle tasolle.

6 Kuva 1. Esimerkki äänitason vuorokautisesta vaihtelusta (yhtenäinen viiva) ja sille määritetty keskiäänitaso (katkoviiva). 2.4 Melun ohjearvot Ympäristömelun ohjearvoista on valtioneuvosto antanut päätöksen vuonna 1992 (993/92). Tavoitteena on ollut ehkäistä meluhaittoja ja turvata ympäristön viihtyisyys maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa. Ohjearvot on annettu erikseen ulko- ja sisätiloille kello 7-22 ja 22-7 välisen ajan keskimelutasoina. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 desibeliä. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Yöohjearvoa ei sovelleta myöskään sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Taulukko 3. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Ulkona Yöllä 22-7 Alue Päivällä 7-22 La eq La eq Asuinalueet taajamissa - Vanhat asuinalueet 55 db 50 db - Uudet asuinalueet 55 db 45 db - Virkistysalueet Taajamissa 55 db 50 db Taajamien ulkopuolella 45 db 40 db - Hoito- ja oppilaitosten ulkop. 55 db - - Loma-asumis- ja leirintä alueet 45 db 40 db - Luonnonsuojelualueet 45 db 40 db Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitustilat 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistotilat 45 db - Enimmäisohjearvoja sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Moottoriratojen ja ampumaratojen melu on rajattu päätöksen ulkopuolelle. Oikeuskäytännössä on kuitenkin arvoja sovellettu myös moottoriratojen meluun. Lisäksi oikeuskäytännössä on säädelty moottoriratojen aiheuttamia maksimimelutasoja, koska tasoltaan vaihteleva moottoriratamelu on luonteeltaan häiritsevämpää kuin tasainen melu. Ampumaratojen melusta on valtioneuvoston päätös 53/1997, joka määrittelee sallitut yksittäislaukauksen aiheuttamat maksimitasot alueen käyttötarkoitukseen perustuen. Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annettiin tänä vuonna. Ohjearvo tiukentui aikaisemmin käytetystä siten, että asutuksen, hoitolaitosten, loma-asutuksen ja leirintäalueiden päiväohjearvo on 45 db ja yöohjearvo 40 db.

Oppilaitosten ja virkistysalueiden päivämelutaso on myös 45 db, mutta kansallispuistoissa päivä- ja yömeluohjearvo on 40 db. Rakennusten sisällä sallittavista melutasoista on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeessa (STM, 2009), joka perustuu terveydensuojelulakiin. Ohjeessa on määritelty asuintiloille mm. sallittavat päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot, matalataajuisen melun maksimitasot yöaikana sekä asuntoihin kuuluvalle yöaikaiselle musiikkimelulle (esim. ravintoloista samassa rakennuksessa). Lisäksi siinä on suositusarvot yöaikaisista maksimimelutasoista sekä ulkoilmatapahtumissa (esim. konsertit) sallittavista korkeimmista melutasoista kuulovaurioriskin alentamiseksi. EU:n ympäristömeludirektiivi tuli voimaan vuonna 2003. Direktiivissä ei määritellä ympäristössä sallittuja melutasoja, vaan sen tarkoituksena on yhtenäistää melun arviointia EU:n alueella. Direktiivin perusteella tiettyjen suurten väestökeskittymien, liikenneväylien ja lentokenttien osalta on tehtävä ns. strategiset melukartoitukset vuosien 2004 2012 aikana. Direktiivi ei koske Pieksämäen kaupungin kokoisia taajamia. 7 2.5 Melulle altistuminen Suomessa Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan (Suomen ympäristö 809) ympäristömelulle altistuu Suomessa noin 800 000 900 000 asukasta. Tieliikenne on merkittävin ympäristömelun lähde. Noin 90 % melualueilla asuvista asuu maanteiden tai katujen varsilla. Huomattavia melulähteitä ovat myös raide- ja lentoliikenne. Muita merkittäviä melulähteitä ovat moottoriurheiluradat, ampumaradat sekä teollisuus. Myös puolustusvoimat on melun aiheuttaja, joka kuuluu ympäristönsuojelulain piiriin. Ympäristömelua aiheuttavat lisäksi erilaiset rakennus- ja puhtaanapitotyöt sekä suuret yleisötapahtumat, kuten ulkoilmakonsertit. Monin paikoin melutasot ympäristössä ovat huomattavasti korkeampia kuin altistumisrajana pidetty 55 desibeliä. Vilkkaimmin liikennöidyillä kaupunkialueilla päiväajan keskiäänitaso voi olla jopa 70 desibeliä. Keskiäänitaso 65 desibeliä on varsin yleinen kaupungeissa. Taulukko 4. Melulle altistuvien lukumäärät melulähteittäin. (Lähde: Altistuminen ympäristömelulle Suomessa Tilannekatsaus 2005 (Suomen ympäristö julk. 809). Melulähde Melualueella asuvat Altistuminen raja Maantiet 315 500 384 500 yli LA eq 55 db kadut 393 500 430 500 yli LA eq 55 db Siviili-ilmailu 13 400 13 600 yli LA eq 55 db Sotilasilmailu 10 300 10 500 yli LA eq 55 db Rautatieliikenne 43 500 53 000 yli LA eq 55 db tai yli LA eq 50 db Vesiliikenne ja satamat 100-500 yli LA eq 55 db Teollisuus 4 000 6 000 yli LA eq 55 db tai yli LA eq 50 db yöllä Siviiliampumaradat 2 000 4 000 yli LAImax 65 db Moottoriurheiluradat 2 000 3 000 yli LA eq 55 db Yhteensä 782 000 908 000 2.6 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta Valtioneuvosto toteaa periaatepäätöksessään meluntorjunnasta 31.5.2006, että meluntorjunnan päämäärä on terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen elinympäristö. Peri-

aatepäätöksen tavoitteena on melutasojen aleneminen ja melulle altistumisen vähentäminen. Periaatepäätöksessä painotetaan, että melun aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisy ja olemassa olevien haittojen vähentäminen edellyttävät, että meluntorjunta otetaan huomioon läpäisevästi kaikkea melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Meluntorjunnan päämäärän saavuttamiseksi on valtioneuvosto asettanut alla luetellut tavoitteet, joilla melulle altistumista vähennetään vuoteen 2020 mennessä. 1. Päiväajan keskiäänitason yli 55 desibelin melualueilla asuvien määrä on vähintään 20 % pienempi kuin vuonna 2003. 2. Sisämelutaso ei ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvostona antamia ohjearvoja. 3. Oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä. Nämä meluntorjuntatoimet tulee kohdistaa ensi vaiheessa asuinalueille, joilla päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 desibeliä ja alueille, joilla altistuvia on paljon. Asuinalueiden lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota melutasojen alentamiseen oppi- ja hoitolaitosten alueilla sekä virkistysalueilla. Tavoitteen on säilyttää myös hiljaisia alueita. Meluntorjunnan keinoina valtioneuvoston esittää seuraavaa. Melusta aiheutuvien haittojen estämiseksi ja vähentämiseksi ehkäistään melua sen lähteessä, estetään melun leviämistä, sijoitetaan toiminnot melun kannalta tarkoituksenmukaisesti ja suojataan melulle altistuvia kohteita. Meluhaittoihin tulee kiinnittää huomiota erityisesti alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen, asuntojen rakentamisen ja peruskorjauksen sekä ajoneuvojen ja laitteiden suunnittelun, hankinnan ja käytön yhteydessä. 8 3. PIEKSÄMÄEN MELUSELVITYS Pieksämäen kaupunki laati meluselvityksen sekä kantakaupungin että sen lähialueille ja Naarajärven keskustaajamaan vuonna 2010. Selvityksen teki Ramboll Oy. Selvitys perustuu vuoden 2010 asukas-, liikenne- ja päästötietoihin, sekä Tiehallinnon ja VR:n antamiin liikennemääriin. Selvityksessä on myös ennuste vuoden 2030 liikenteen kasvusta ja melutilanteen kehittymisestä. Naiskankaan alueen raide- ja tiemeluselvitys on tehty 2008 osayleiskaavatyön yhteydessä. Veturitallien alueen liikennemeluselvitys on tehty 2012 yleiskaavatyön yhteydessä. 3.1 Raide- ja tieliikenne Pieksämäki on vilkas rautateiden risteysasema. Radat kulkevat sekä Naarajärven eteläosan ja kaupungin keskustan läpi. Selvitys osoitti rautatieliikenteen olevan merkittävin meluhaitta, varsinkin yöaikana. Selvityksen mukaan raide- ja tieliikenteen melutasot ylittivät valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (VNP 1992/993) useissa kohteissa. Päivällä ohjearvon mukainen 55 db:n melualue yltää vilkkaimmista radoista 70 m:n etäisyydelle ja vilkkaimmista valtateistä noin 100 m:n etäisyydelle. Yöllä tieliikenteen melualue jää päi-

vätilanteeseen verrattuna suppeammaksi, mutta raideliikenteessä melualueet ovat vilkkaimpien ratojen varrella noin 150 m leveitä. Vuoden 2030 ennustetilanteessa eivät melualueet juurikaan poikkea nykytilanteesta, sillä liikennemäärien kasvu on ennusteen mukaan maltillista. Toisaalta Naiskankaan ja Vanhan veturitallin alueiden kaupallisten palveluiden toteutuminen tulee lisäämään liikennettä sekä vt 23:lla että kantakaupungissa. Valtatie 23 kulkee länsi itäsuuntaisena Pieksämäen keskustan eteläpuolelta. Kantatie 72 Kuopioon ohittaa Pieksämäen kantakaupungin eteläpuolelta ja jatkuu kantakaupungin ja Naarajärven välistä pohjoiseen. Pieksämäen keskustaa halkovat Keskuskatu - Länsiväylä lännestä itään, Huvilakatu Pohosjoentie etelästä pohjoiseen, samoin kuin Joroistentie. Lisäksi Pieksämäen ja Naarajärven keskustojen läpi kulkee Jyväskyläntie länsi-itäsuuntaisena. Sekä valta- ja kantateiden että keskustojen läpi kulkevien katujen liikenne on vilkasta. (Etelä-Savon ELY -keskus: Vt 23 parantaminen Pieksämäen keskustaajaman kohdalla Aluevaraussuunnitelma, 2012) 9 Kuva 2. Päivämelutaso vuonna 2010. Ohjearvojen ylitykset: punainen yli 65 db, oranssi 60 65 db ja keltainen 60 55 db.

10 Kuva 3. Yömelutaso 2010: Ohjearvojen ylitykset: punaiset yli 65 55 db, oranssi 55-50 db ja 50-45 db. 3.2 Melulle altistuvien asukkaiden määrä Pieksämäellä Taulukoissa 5-7 on esitetty Pieksämäellä yhteis-, tieliikenteen- ja raideliikenteenmelulle altistuvien henkilöiden määrät sekä nyky- että ennustetilanteessa. Prosentuaalisesti Pieksämäellä melulle altistuvien laskennoissa on Pieksämäen väkilukuna käytetty 19 954. (Etelä-Savon maakuntaliiton väestömuutosten ennakkotietoja v. 2010) Altistuvien määrässä tulee huomioida se, että altistuvaksi on tulkittu asukas, jonka asuinkoordinaatit jäävät kyseiselle melualueelle. Todellisuudessa henkilöt eivät välttämättä ole melualueella, vaan heillä voi olla oleskelualueita, jotka ovat täysin hiljaisia, ja joilla melutasot ovat alle ohjearvojen. Esim. asukaskoordinaatti on talon kulmassa tai tien/radan puolella, jolloin tulkitaan asukkaan jäävän melualueelle. Lisäksi on huomioitava, että selvitys ei kata koko Pieksämäen aluetta, vaan se keskittyy kantakaupunkiin ja Naarajärvelle sekä niitä ympäröiville alueille eli alueille, joilla altistuvia asukkaita on runsaimmin. Suurimmat melulle altistuvat asukasmäärät ovat keskustassa, Kontiopuistossa sekä Naarajärven alueella. Keskustassa ja Kontiopuistossa on tiemelua merkittävästi ja kaikissa kolmessa raideliikennemelua. Kaikkiaan yli 55 db:n päivämelun tasolle altistuu noin 800 henkeä, joista noin 200 altistuu yli 60 db:n melutasolle. Vilkkaan raideliikenteen vuoksi yli 45 db:n yömelulle altistuu selvästi useampi asukas, yli 3500 henkilöä, joista yli 50 db:n melutasolle altistuu 630 henkilöä. Ennustetilanteessa päiväajan yli 55 db:n yhteismelulle altistuu noin 150 henkilöä enemmän kuin nykytilanteessa ja ennustetilanteen yöajan yli 45 db:n melulle altistuu noin 530 henkilöä enemmän kuin nykytilanteessa.

11 Taulukko 5. Yhteismelulle altistuvat henkilöt kantakaupungin ja Naarajärven ympäristössä. Melutilanne, tie- ja raideliikenne Melulle altistuvat henkilöt kpl % Nykytilanne 2010 Nykytilanne päivä >55 db 787 3,94 Nykytilanne päivä >60 db 167 0,84 Nykytilanne päivä >65 db 28 0,14 Nykytilanne yö >45 db 2 849 14,28 Nykytilanne yö >50 db 631 3,16 Nykytilanne yö >55 db 58 0,29 Ennuste 2030 Ennustetilanne päivä >55 db 937 4,70 Ennustetilanne päivä >60 db 237 1,19 Ennustetilanne päivä >65 db 25 0,13 Ennustetilanne yö >45 db 3 378 16,93 Ennustetilanne yö >50 db 738 3,70 Ennustetilanne yö >55 db 91 0,46 3.2.1 Raidemelulle altistuvat Taulukko 6. Raideliikennemelulle altistuvat henkilöt kantakaupungin ja Naarajärven ympäristössä. Melutilanne, raideliikenne Melulle altistuvat henkilöt kpl % Nykytilanne 2010 Nykytilanne päivä >55 db 24 0,12 Nykytilanne päivä >60 db 1 0,01 Nykytilanne päivä >65 db 0 0,00 Nykytilanne yö >45 db 1 081 5,42 Nykytilanne yö >50 db 135 0,68 Nykytilanne yö >55 db 23 0,12 Ennuste 2030 Ennustetilanne päivä >55 db 32 0,16 Ennustetilanne päivä >60 db 1 0,01 Ennustetilanne päivä >65 db 0 0,00 Ennustetilanne yö >45 db 1 241 6,22 Ennustetilanne yö >50 db 159 0,80 Ennustetilanne yö >55 db 6 0,13 Ennustetilanteessa päiväajan yli 55 db:n raideliikennemelulle altistuu (32) käytännössä yhtä paljon henkilöitä kuin nykytilanteessa (24). Yöajan yli 45 db:n melulle altistuu peräti 1081 henkilöä nykyisin ja ennustetilanteessa määrä kasvaa vielä 160 henkilöllä.

12 3.2.2 Tieliikennemelulle altistuvat Taulukko 7. Tieliikennemelulle altistuvat henkilöt kantakaupungin ja Naarajärven ympäristössä. Melutilanne, tieliikenne Melulle altistuvat henkilöt kpl % Nykytilanne 2010 Nykytilanne päivä >55 db 689 3,45 Nykytilanne päivä >60 db 129 0,65 Nykytilanne päivä >65 db 17 0,09 Nykytilanne yö >45 db (174) 416 8,74 Nykytilanne yö >50 db (416) 174 2,08 Nykytilanne yö >55 db 28 0,14 Ennuste 2030 Ennustetilanne päivä >55 db 855 4,28 Ennustetilanne päivä >60 db 221 1,11 Ennustetilanne päivä >65 db 36 0,18 Ennustetilanne yö >45 db 1 503 7,53 Ennustetilanne yö >50 db 452 2,27 Ennustetilanne yö >55 db 61 0,31 Ennustetilanteessa päiväajan yli 55 db:n tieliikennemelulle altistuvien asukkaiden määrä kasvaa noin 160 henkilöllä nykytilanteeseen (689) nähden. Yöajan yli 45 db:n melulle altistuu nykyisin 416 ja se kasvaa ennusteen mukaan noin 1100 henkilöllä. Taulukoita 5-7 verrattaessa on huomioitava, osa asukkaista altistuu samanaikaisesti sekä raide- että tieliikenteen melulle. 3.2.3 Teollisuuden aiheuttama melu Yksittäisten teollisuuslaitosten lähialueilla on todettu meluhaittoja tilanteissa, joissa teollisuusalueen ja asutuksen välissä ei ole riittävää suojavyöhykettä. Tällaisia ongelmakohteita on ollut ajoittain teollisuusalueiden läheisyydessä. 4. HILJAISET ALUEET Meluntorjunnassa on viime vuosina havahduttu meluttomien, hiljaisten alueiden tarpeellisuudesta. Ympäristömme koneellistuessa alueet, joilla voi kuulla luonnon ääniä, ilman liikennemelua, lentokoneen ääntä tai tehtaiden jyskytystä, ovat vähentymässä ja pienentymässä. Varsinkin taajamista ja pääteiden läheisyydestä on yhä vaikeampaa löytää hiljaisia alueita. Uudistetun ympäristönsuojelulain 143 :n mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. YSL 5 ja 142 :ien mukaan kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ääniympäristön laatua, jossa ei vaarallista tai haitallista ääntä (melu) esiinny esim. terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, viihtyisyyshaittaa, yleisen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, haittaa omaisuudelle, jne. Hiljaisia alueita voidaan verrata uusiutumattomiin luonnonvaroihin ja niiden säilyttäminen on osa luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ihminen tarvitsee hiljaisuutta voidakseen virkistäytyä ja palautua mm. kiireen aiheuttamasta stressistä. Suomalaisille kiireetön liikkuminen luonnon hiljaisuudessa on voimavarojen palauttamista ja se edistää kansanterveydenkin tasolla suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Myös luonto

tarvitsee hiljaisuutta. Meluisassa ympäristössä eläinten viestintä vaikeutuu. Melulle herkkien lajien, esimerkiksi laululintujen, pariutuminen voi estyä, kun soidinlaulu ei melun vuoksi kuulu. Näin lajisto yksipuolistuu ja luonnon monimuotoisuus on vaarassa vähentyä. 13 4.2. Hiljaisten alueiden kartoittaminen ja huomioiminen yhdyskuntasuunnittelussa Ympäristöministeriön lähivuosien keskeinen tavoite on melunhaittojen vähentäminen ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan yhtenä tavoitteena on myös hiljaisten alueiden säilyminen. EU:n ympäristömeludirektiivin tavoitteissa on mainittu tarve kartoittaa vähämeluiset alueet taajamissa ja rakentamattomilla alueilla. Erityisen merkittäviä ovat asutukseen läheisesti liittyvät virkistys- ja ulkoilualueet, puistot, järvien ja jokirantojen ympäristöt, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt sekä hautausmaat ja kirkkojen pihapiirit. Hiljaisten alueiden luokitteluun melutason perusteella ei ole virallista luokittelua ja hiljaisia alueita koskevissa selvityksissä on esitetty erilaisia luokituksia. Vantaan hiljaisten alueiden selvityksessä (Wiik ym. 2005) on päädytty luokittelemaan urbaanit hiljaiset alueet neljään luokkaan: laajat hiljaiset luontoalueet, melutaso alle 45 db hiljaiset virkistys- ja ulkoilualueet, melutaso korkeintaan 45 50 db hiljaiset asuinalueet, melutaso korkeintaan 45 50 db hiljaiset katutilat, reitit ja torialueet, melutaso yleensä alle 50 db Hämeenlinnan hiljaisten alueiden selvityksessä ei käytetty lainkaan varsinaisia desibelirajoja, mutta erityyppisille alueille (luonnonrauha-alue, arkihiljaisuuden alue) asetettiin erilaisia vaatimuksia äänimaiseman suhteen, jotka käytännössä vastaavat Vantaan selvityksen desibelirajoja (Piilola 2005). Helsingin kaupunki määritteli hiljaiset alueensa asukaskyselyn perusteella. Monet alueet (mm. Töölönlahti ja Malmin lentokentän ympäristö), joiden melutaso oli yli 50 db, koettiin kyselyn perusteella hiljaisiksi. Kuitenkin suuret, hiljaiset luontoalueet painottuivat vastauksissa (Helsingin kaupunki 2008). Lahden hiljaisten alueiden selvityksessä hiljaisen alueen desibelirajaksi valittiin 45 db (Lahden kaupunki 2010). Maankäyttö ja liikennesuunnittelu ovat avainasemassa hiljaisten alueiden säilyttämisessä. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon sellaisten hiljaisten alueiden säilyttäminen, joissa melun ohjearvot alittuvat. Meluavien toimintojen, kuten murskauslaitosten, moottoriurheilualueiden ja ampumaratojen suunnittelematon sijoittaminen asumattomille alueille, voi huomaamatta turmella hyvinkin laajasti hiljaisen ääniympäristön esimerkiksi virkistyskäyttöön tai luonnonsuojeluun tarkoitetuilla alueilla. Meluavat toiminnot tulisikin sijoittaa lähelle toisiaan siten, että niiden yhteinen melualue vie mahdollisimman vähän hiljaisista alueista. On suositeltavaa ohjata moottorikelkka- ja vesijettireitit, ym. alueille, joilta ei vaadita hiljaista äänimaisemaa. Myös liikennesuunnittelussa tulee huolehtia siitä, että hiljaisia alueita säilyy luonnon virkistyskäytön ja matkailun tarpeisiin, ja että asutuksen lähellä on riittävän hiljaisia lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

14 5. KAAVOITUSTILANNE Maankäytöllä ovat merkittäviä vaikutuksia melutasoihin kunnassa. Kaavoituksella tulee ennakoida mahdolliset ympäristöhaitat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksella ja rakentamisella tulee tavoitella terveellistä ja viihtyisää elinympäristöä. Kaavoituksessa on huomioitava melun vaikutukset kaikilla kaavatasoilla. 5.1 Yleiskaavoitus Yleiskaava on tärkeä kunnan kehitystä ohjaava väline maankäytön suunnittelussa. Sen tehtävänä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavasta näkee muun muassa mihin on tulossa rakentamista ja mitkä alueet säilyvät rakentamattomina. 5.1.1 Ranta-asemakaavat Ranta-asemakaavoja on laadittu kaikkiaan 34 kpl. Ranta-asemakaavat ovat maanomistajan laatimia oikeusvaikutteisia kaavoja. Merkittävimpiä ovat Anolanrannan-, Valkorannan-, Huttukiven ja Koukulanlahden ranta-asemakaavat 5.1.2 Oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat Useita osayleiskaavoja on laadittu sekä taajamiin että haja-asutusalueille Kukkaromäen alueen osayleiskaava vuonna 1992, Hirvipojan osayleiskaava vuonna 1983, Naarajärven eteläosan osayleiskaava vuonna 1990 ja Nokkala-Selkiö alueen osayleiskaava 1992. Kaava ei mahdollista rakentamista eikä niitä voida käyttää asemakaavan laadinnan pohjana. Kaavat ovat vanhentuneet ja ne tulevat korvautumaan uusilla yleiskaavoilla 5.1.3 Oikeusvaikutteiset osayleiskaavat Oikeusvaikutteisia rantaosayleiskaavoja on laadittu vesistöjen rannoille joista merkittävimpiä ovat Vanajan alueen rantaosayleiskaava vuonna 2002, Virmasjärven rantaosayleiskaava vuonna 2003, Syvänsin, Suonteen ja Sorsaveden rantaosayleiskaavat vuonna 2005 sekä Naarajärven alueen rantaosayleiskaava vuonna 2011. Kaavat mahdollistavat rakentamisen kaavan perusteella. Pieksämäen keskusta-alueen strateginen yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, mutta se edellyttää asemakaan laadinnan jotta rakentaminen on mahdollista kaavan perusteella. Yleiskaavan laadinta on käynnistynyt 2012 ja se tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi 2015. Useita osayleiskaavoja on laadittu sekä taajamiin että haja-asutusalueille. Kukkaromäen alueen osayleiskaava vuonna 1992, Hirvipojan osayleiskaava vuonna 1983, Naarajärven eteläosan osayleiskaava vuonna 1990 ja Nokkala-Selkiö alueen osayleiskaava 1992. Viimeisin oikeusvaikutteinen osayleiskaava laadittiin Pieksämäen keskustan eteläosiin vuonna 2012, se on Pinta-alaltaan 573,3 ha.

15 5.2 Asemakaava-alueet Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Pieksämäen keskustaajamissa on laajat asemakaavoitetut alueet. Kantakaupungin lisäksi asemakaavoja Naarajärven, Jäppilän, Virtasalmen keskustoissa ja Nenonpellossa. Yhteensä asemakaavaa on 2 125 hehtaarin alueella. 5. 3 Vireillä olevat osayleiskaavat 5.3.1 Pieksämäen keskusta-alueen strateginen osayleiskaava 2030 Pieksämäen kaupungin keskustaajaman alueelle laadittavan kaavan tavoitteena on luoda yhteinen näkemys alueen maankäytön tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. Kaavalla luodaan suuntaviivat muulle yleiskaavoitukselle ja tarkemmalle asemakaavoitukselle maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Strateginen osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaavalla pyritään ratkaisemaan mm. seuraavia asioita: keskustaajaman nykyinen ja muuttuva maankäyttö yritysalueiden sijoittuminen ja kaupan mitoitus asemakaavalla kehitettävien alueiden sijainti alueiden välinen yhteysverkko ja päätieverkko teknisten verkostojen laajenemisalueet keskustaajaman palveluverkko v. 2030 merkittävät luonto- ja virkistysaluekokonaisuudet viheralueverkoston runko, tärkeimmät suojeltavat alueet ja maankäytön rajoitteet (rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonympäristön vaaliminen) kaavoitusohjelma eli kaavoituksen toteuttamisjärjestys ja ohjeellinen aikataulu maapolitiikan linjaukset. Strateginen yleiskaava kuvataan karttamuodossa ja siihen liittyy lisäksi selostus. 5.3.2 Maaveden alueen rantaosayleiskaava Rantaosayleiskaavan esiselvitystyöt ovat käynnistyneet 2015. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos asetetaan nähtävillä 2016-2017. 6 MELUNTORJUNTAOHJELMA 2016-2030 6.1 Lähtökohdat Rautateiden melun kehittymistä Pieksämäen keskustassa on arvioitu VR:n vuonna 2008 tekemässä raidemeluselvityksessä. Tiehallinnon suunnitelmassa valtatie 23:n parantaminen Pieksämäen keskustaajaman kohdalla (v. 2012) todetaan liikennemäärien kasvavan tulevaisuudessa huomattavasti sekä valtatie 23:lla että kantateillä. Liikenteen on arvioitu kasvavan vuoteen 2040 mennessä suunnittelualueen valta- ja kantateillä 20 prosenttia ja valtatiehen liittyvillä muilla väylillä 16-18 prosenttia. Valtatie 23:n liikenne kasvaa nykyiseen verrattuna 1,2-2,6-kertaiseksi. Valta- ja kantateiden melualueella on runsaasti (meluselvityksen 2010 mukaan jonkin verran asutusta sijoittuu melualueelle) asutusta.

16 Kaupungin sisäinen liikenne jatkaa myös kasvamistaan mm. autokannan kasvun myötä. Liikennesuunnittelussa tuleekin harkita kaikkia mahdollisia keinoja melun ehkäisemiseksi ja haittojen torjumiseksi. Vuoden 2010 meluselvityksen perusteella arvioidaan yli 55 desibelin päivämelutason ylittävällä alueella elävän noin 790 asukasta, mikä on noin 3,9 % asukkaista. Yömelulle altistuu merkittävästi enemmän, yli 3 400 henkilöä eli 16,9 % asukkaista (Taulukko 5). Tavoitteena on vähentää melulle altistuvien asukkaiden määrää niissä kohteissa, joissa se teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nk. herkkien kohteiden suojeluun. Näitä ovat muun muassa sairaalat, hoitolaitokset, vanhainkodit, koulut ja päiväkodit. Myös virkistysalueiden suojaaminen melulta on keskeistä meluntorjunnassa. 6.2 Vastuutahot Kunnan tehtävänä on valvoa, ohjata ja edistää meluntorjuntaa alueellaan. Meluntorjunnan onnistumisen edellytyksenä on eri tahojen tiivis yhteistyö, jossa roolinsa on kaavoituksella, ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilla, liikennesuunnittelulla ja rakennusvalvonnalla. Yhteistyö on tärkeää myös kunnan ulkopuolisten sidosryhmien esimerkiksi Liikenneviraston ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenteen vastuualueen sekä paikkakunnan yritysten ja muiden yhteisöjen ja naapurikuntienkin kanssa. Kaavoitus on merkittävässä asemassa yhdyskuntien melutilanteen hallinnassa ja kehittymisessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa huomioimaan melun vaikutukset aina kaavaratkaisuissa. Kaavoituksessa on voitava ennakoida melusta aiheutuvat haitat ja torjuntatoimenpiteiden vaikutukset sekä esittämään ne selvästi ja ymmärrettävästi niin asukkaille kuin päättäjillekin. Ympäristönsuojeluviranomaisen vastuualueeseen kuuluvat ympäristömeluasiat, joita käsitellään lupa- ja valvonta-asioissa. Luparatkaisuissa päätetään uusien melulähteiden sijoittumisesta. Valvontatyössä painottuu olemassa olevien melukohteiden melun vähentäminen neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Valvontatoimenpiteenä voidaan vaatia toiminnanharjoittajaa vähentämään ympäristömelun syntyä. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on myös edistää yleisesti meluntorjuntaa ja koordinoida yhteistyötä. Terveydensuojeluviranomaiselle kuuluvat sisämeluun ja melun terveysvaikutuksiin liittyvät asiat. Valvontaviranomaisena se voi antaa määräyksiä melun vähentämiseksi. Rakennusvalvonta vastaa kaavamääräyksissä olevien rakenteellisten ääneneritysvaatimusten toteutumisesta. Se vastaa myös siitä, ettei melualueille myönnetä rakennuslupia uusille asuinrakennuksille. Rakennusvalvonta antaa ohjeita ja neuvontaa rakennusten äänieristyksestä. Myös suunnittelutarveratkaisuissa on otettava huomioon alueen melutilanne. Kunnallistekniikka vastaa liikennesuunnittelusta ja kadunrakentamisesta. Ja vastaa näin ollen meluntorjuntatoimien toteuttamisesta niissä kaupungin velvoitteiden osalta. Kunnallistekniikka toimii myös kaupungin yhteistyötahona Liikenneviraston ja ELYkeskuksen hankkeissa, jolloin niiden hankkeisiin liittyvien melutorjuntatoimien edistäminen kuuluu kunnallistekniikan vastuulle.

17 6.3 Toteutuneet meluntorjuntatoimenpiteet 6.3.1 Raideliikenteen meluntorjuntatoimet VR on rajoittanut junien nopeuksia 70 km/tunnissa kaupungin keskustassa itään suuntautuvassa kaarteessa. Nokkalan kohdalla on rata kaivettu solaan. Sen ansiosta eivät päivä- ja yömelutason ohjearvot ylity Nokkalassa. 6.3.2 Taajamaliikenteen meluntorjuntatoimet Liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti on nopeudet laskettu kokoojakaduilla 40 km/h ja asuntokaduilla 30 km/h. Viime vuosina on myös suunnitelmallisesti rakennettu hidastetöyssyjä tai korotettuja suojateitä mm. koulujen ja päiväkotien läheisyyteen. Ajonopeuksien laskeminen vähentää myös melua koulujen ja päiväkotien alueilla. VR:n Konepajan liikenteen meluhaittoja on vähennetty ohjaamalla raskasliikenne Itäkadun kautta. 6.3.3 Valtatie 23:n ja kantatie 72:n meluntorjuntatoimet Valtatie 23:lla ja kantatie 72:lla on Pieksämäen kohdalla suurimmaksi osaksi 60 km/h:n nopeusrajoitus. Nopeusrajoitukset on asetettu ensisijaisesti liikenneturvallisuuden kohentamiseksi, mutta samalla ne myös alentavat melutasoja ko. tieosuuksilla. 6.3.4 Teollisuuslaitosten toteutuneet meluntorjuntatoimet Teollisuusrakennuksissa melulähteitä on valitusten seurauksena siirretty tai koteloitu puhaltimia. Näin on tehty esimerkiksi Moilasen Paakarinpolun tehtaalla. Normek Oy:n hiekkapuhalluksen siirto sisätiloihin on kohentanut selvästi yrityksen lähiympäristön viihtyisyyttä (mm. meluhaitan väheneminen). 6.4 Toimenpiteet vuosille 2016-2030 6.4.1 Maankäytön suunnittelu Maankäytön suunnittelussa on viime vuosina kiinnitetty huomiota meluasioihin ja kaavoituksen yhteydessä on teetetty myös erillisiä meluselvityksiä osana ympäristövaikutusselvityksestä. Melutilanteen selvittäminen otetaan tarvittaessa kaavatyön osaksi. Uusia alueita kaavoitettaessa huolehditaan siitä, ettei asunto-, virkistys- ym. alueilla ylitetä ohjearvoja. Liikennesuunnitteluun ja liikenteen aiheuttamiin meluhaittoihin tulee kiinnittää huomiota kaavoitustyössä. Liikennemelu, teollisuusalueiden sekä teollisuustoiminnan liikennöintitarpeet ja ympäristövaikutukset otetaan jo nykyisinkin huomioon kaavoitusratkaisuissa. Melulähteet pyritään keskittämään teollisuusalueeksi kaavoitetuille alu-

18 eille, jolloin melusta aiheutuu asutukselle tai muille toiminnoille mahdollisimman vähän häiriötä. 6.4.2 Liikennesuunnittelu Tieliikenne on selvästi suurin päivä- ja yömelun ohjearvon ylityksiä aiheuttava toiminto. Päivisin tieliikenteen melulle altistuu noin 690 (840) henkeä ja öisin noin 420 (2 200) henkeä. Raidemelulle altistuu päivisin vain 24 (25) henkeä, mutta yöaikaan noin 1 090 (1 240) henkeä. Voimavaroja on syytä keskittää sekä tieliikenteen että ratamelun vähentämiseen yhteistyössä ELY-keskuksen ja VR:n kanssa. Taulukossa 9 on lueteltu kadut ja torit, joiden varrella olevissa kiinteistöissä ylittyy päivämelun ohjearvo 55 db. Taulukko 9. Melun ohjearvon päivämelun 55 db(a):n ja yömelun 45 db(a):n ylityksiä kaupunginosittain vuonna 2010. Kaupunginosa Päivämelun 55 db(a):n ylitykset Yömelun 45 db(a):n ylitykset Keskusta Asematorin ympäristö Aseman ja ratapihan ympäristö Myllykatu- Rautatien varret Häyrisentie Myllykatu- Keskuskatu Häyrisentie Hiekkapurontie - Kenttäkatu Kangaskatu Kalevankatu Pohjolankatu Länsiväylä Keskuskatu Savontie Hiekkapurontie - Kenttäkatu Kalevankatu Tuomelantie Kanneltien - Väinämöntie Vanha Mikkelintie Länsiväylä Savontie Pappilanmäki Huvilakatu Huvilakatu Pohosjoentie Pohosjoentie Tahinniemi Kukkaroniementie Kukkaroniementie Tuohiniementie Tuohiniementie Tahintie Kontiopuisto Kaakinmäenkatu Kaakinmäenkatu Kontiopuisto Kontiopuisto Joroistentie Joroistentie Ratakatu Harjukatu Itäkatu Ratakatu Vanha Jäppiläntie Tapionkatu Rautatie Laaksotie Vanha Jäppiläntie Rautatie Tölkölä Rautatie Rautatie Laaksotie Lipontie Nokkala Vt23 Länsirinne Länsiväylä Länsiväylä Niilontie Niilontie Rautatie Rautatie Vangasjärvi Kt72 Kt72 Jyväskyläntie Rautatie Länsiväylä - Jyväskyläntie Kesäniementie Rautatie

19 Naarajärven keskusta - Siilinkangas Jyväskyläntie Vt23 Vilhulantie Jukolantie Linnatie Jyväskyläntie Vt23 Vilhulantie Jukolantie Laurintie Tuomaantie Aapontie Linnatie Peipontie Tilhentie Rautatie Tiehallinnon tavoitteena on vähentää maanteiden läheisyydessä asuvien altistusta liikennemelulle. Meluntorjunta huomioidaan uusia maanteitä rakennettaessa ja olemassa olevia parannettaessa. Meluesteitä Tiehallinto rakentaa lähinnä teiden perusparannuksen yhteydessä. Meluesteiden toteuttaminen edellyttää myös, että ne ovat riittävän tehokkaita ja taloudellisesti järkeviä, eivätkä aiheuta kohtuutonta maisemallista haittaa. Uusien rautatie- ja tieväylien suunnittelussa meluntorjunta ja suojaus huomioidaan riittävästi ja meluntorjuntatoimet toteutetaan väylän rakentamisen yhteydessä. Keskeisenä toimena on melun vähentäminen syntypisteessä ja vasta toissijaisesti meluestein. Meluesteiden suunnittelussa pyritään taloudellisesti edullisiin ratkaisuihin, mm. ylijäämämaan ja haitta-aineista puhtaan rakennusjätteen hyödyntämisellä, kuitenkin tinkimättä meluntorjunnan vaikuttavuudesta ja rakenteiden ympäristöön soveltuvuudesta. 6.4.3 Yli 65 db:n alueiden meluntorjunta Kiireellisimpiin toimenpidekohteisiin kuuluvat ne, joissa päivämelutaso ylittää 65 db:tä. Melusuojaus ja muut toimenpiteet, esimerkiksi liikennerajoitukset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Toimenpiteiden tavoiteaikataulu on 2016 2020. 6.4.4 Ratojen meluntorjunnan parantaminen Ratamelun vähentämiseksi tehdään yhteistyötä liikenneviraston kanssa. Kohteita toteutetaan meluvalleina myös kaupungin ylijäämämassoilla. Ratapihojen ja radan varsilla yöaikainen melualue on selvästi laajempi kuin päiväaikaan. Pahimmille alueille on syytä harkita asuinalueiden suojausta meluaidoin tai vallein. Meluvalleja voidaan rakentaa myös ylijäämämaista, jolloin niiden kustannukset ovat kohtuulliset. Kohteiden suojauskeinoista ja aikatauluista neuvotellaan kaupungin ja liikenneviraston kesken.

20 Toimenpiteiden tavoiteaikataulu on 2016 2020. Tölkölän ja Kontiopuiston länsiosat alue kärsivät yöaikaisesta raidemelusta. Molempien asuinalueiden suojaksi rakennetaan meluvallit. ( ylijäämämaista ja inertistä rakennusjätteestä (tiili-, betoni- ja asvalttimurskaa, joutaa pois sillä asia ratkaistaan luvassa). 6.4.5 Valtatie 23:n meluntorjunta Toimenpiteiden tavoiteaikataulu on 2016 2030. Tiehallinnon selvityksessä VT 23:n parantaminen Pieksämäen keskustaajaman kohdalla (2012) on selvitetty valtatie 23:n meluntorjunnan tarpeet ja kohteet. Vt 23:n parantamisen tavoitteena on nostaa liikennenopeuksia samalla kun liikenteen sujuvuutta, liikenneturvallisuutta ja melusuojausta parannetaan. Valtatie 23:n kunnostusta edistetään yhteistyössä Etelä-Savon ELY -keskuksen ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa. Läpikulkuliikenne keskustan ja Naarajärven läpi vähentyy, kun valtatie 23:n risteysjärjestelyt toteutetaan. Aikataulua tai rahoitusta hankkeille ei ole, joten kyseessä on pitkän aikavälin hanke. Meluvallit /-aidat on suunniteltu seuraaviin kohteisiin: - Järvisuomentien eteläreunalle rakennetaan melueste Hietalammen kohdalle ja Siilinsalmen asutuksen suojaksi. Toteuttaminen edellyttää tiejärjestelyjä. - Järvisuomentien molemmin puolin rakennetaan meluesteet suojaamaan Heiskalan ja Veksinraitin asuinalueita. Toteuttaminen edellyttää tiejärjestelyjä. - Järvisuomentien molemmin puolin rakennetaan meluesteet suojaamaan Leppäkankaan ja Männikkökujan asutusta. Toteuttaminen edellyttää tiejärjestelyjä. - Järvisuomentien molemmin puolin rakennetaan meluesteet suojaamaan Pirttimäen ja Luhtikadun asutusta. Toteuttaminen edellyttää tiejärjestelyjä. - Yhdystien pohjoispuolelle rakennetaan meluvalli suojaamaan Kontiopuiston eteläosanasuinaluetta sekä Matti- ja Liisa-kodin asuntoja. Toteuttaminen on edellyttää tiejärjestelyjä. Toimenpiteiden tavoiteaikataulu on 2016 2030. - Järvisuomentien molemmin puolin rakennetaan meluvalli suojaamaan Hespakan ja Karjalankylän asutusta. Meluvalli voidaan toteuttaa ennen valtatie 23:n perusparannusta. - Järvisuomentien pohjoispuolelle rakennetaan meluvalli suojaamaan Nokkalan asuinaluetta. Meluvalli voidaan toteuttaa ennen valtatie 23:n perusparannusta. - Järvisuomentien pohjoispuolelle rakennetaan meluvalli suojaamaan Vanhan Mikkelintien asuinaluetta. Meluvalli voidaan toteuttaa ennen valtatie 23:n perusparannusta. Toimenpiteiden tavoiteaikataulu on 2017 2030. - Varkaudentien eteläpuolelle rakennetaan meluvalli suojaamaan Kukkarojärven ranta-asutusta. Toteuttaminen voitaneen yhdistää kevyenliikenteen väylän rakentamiseen. 6.4.6 Tieliikenteen melu- ja tärinähaitat Toimenpiteiden tavoiteaikataulu on 2017 2030. Keskustan ja Naarajärven liikenneturvallisuustoimenpiteisiin on esitetty mm. keskisaarekkeita, koulujen läheisiin risteyksiin töyssyjen tai keskisaarekkeita ajonopeuksien laskemiseksi. Näillä toimenpiteillä vähennetään samalla meluhaittoja mm. välillä

Keskuskatu - Huvilakatu Pohosjoentie (Varkaus Pieksämäki -seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, 2010). Toimenpiteiden tavoiteaikataulu on 2016 2020. Taajamanopeuksien rajoittaminen on liikenneturvallisuuden lisääntymisen ohella myös melutorjuntatoimi. Raskas liikenne oikaisee iltaisin ja öisin keskustan kautta Huvikadulle ja edelleen Pohojoentielle. Kaupungin läpi kulkevasta rekkarallista ja sen melusta on viime vuosina valitettu. Valtatie 23:n parannusta odotellessa voidaan asiaan puuttua rajoituksin. Toimenpiteiden tavoiteaikataulu on 2016 2020. Liikennesuunnittelussa ja meluntorjunnan toteutuksessa tulee selvittää ja ehkäistä myös liikenteen aiheuttamaa tärinää. Tärinähaittaa syntyy mm. raskaasta liikenteestä ja liian jyrkkien hidasteiden aiheuttamista kolahteluista. 6.4.8 Teollisuusmelun torjunta Tavoiteaikataulu korjauksille on vuodet 2016 2020. Tahiniemessä asuntoalueen vieressä oleva puutavaran lastauspaikka tulisi siirtää kauemmaksi asutuksesta. Lastauspaikan kapasiteetti on n. 20 000 k-m 3 /vuosi. 6.4.9 Moottoriurheiluradat Toimenpiteiden tavoiteaikataulu on 2016 2020. Moottoriurheiluratojen melualue esimerkiksi LAeq > 55 db ulottuu satojen metrien päähän. Avoimessa maastossa, melua vähän vaimentavissa olosuhteissa melualueen säde voi olla jopa yli kilometrin mittainen. Virtasalmen Moottoriurheilukeskukselle myönnettiin ympäristölupa vuonna 2011. Luvassa on määräykset mm. tutkia meluvallien rakentamisen mahdollisuuksia / vaikutuksia lähiasutuksen suojaamiseksi haitalliselta melulta. Radalla on reaaliaikainen meluseuranta ja mahdollisuus poistaa kovaäänistä melua aiheuttavat ajoneuvot. Meluselvitykset vuosina 2003 ja 2011 (Promethor Oy). Ympäristölupapäätöksessä on myös määräykset harjoittelu-, kilpailu- ja hiljaisista ajoista sekä mitä toimintoja radalla sallitaan. Radan toimintaa valvoo Etelä-Savon ELY keskus. Liukkaan kelin ajoharjoittelurata sijaitsee lentokentän naapurina Naarajärven taajamasta noin 2,5 km:n etäisyydellä. Tarvittaessa kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen tutkii lupatarpeen. Pieksämäen urheiluautoilijoiden moottoriurheilukeskus sijaitsee Paltasella, vt 23:n varrella. Moottoriurheilukeskukselle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2007. Ympäristöluvassa on lupamääräykset toiminta-ajoista ja raja-arvot melutasolle. Ympäristöluvan määräysten noudattamista valvotaan normaalina viranomaistyönä. Toimenpiteen aikataulu on jatkuva. Pieksämäen moottoripyöräkerhon motocrossrata sijaitsee myös Paltasella. Radalla on myönnetty ympäristölupa vuonna 2000. Ympäristöluvassa on lupamääräykset toiminta-ajoista ja raja-arvot melutasolle. Ympäristöluvan määräysten noudattamista valvotaan normaalina viranomaistyönä. 21

22 6.4.10 Muu moottoriurheilu Toimenpiteen aikataulu on jatkuva. Moottoriurheilutapahtumien sijoittamispaikkaa valittaessa selvitetään toiminnan meluvaikutukset ja riittävät turvaetäisyydet sekä asutukseen että herkkiin toimintoihin. Selvityksen tulee sisältää myös edellytykset hiljaisten kohteiden säilymiselle. 6.4.11 Moottorikelkkareittien sijoittaminen Uusia moottorikelkkareittejä suunniteltaessa huomioidaan aina meluhaittojen ehkäisy sekä asutuksen että nk. hiljaisten alueiden suhteen. Päätös reittien sijainnista ratkaistaan reittitoimituksessa. Reittien sijainti huomioidaan kaavoituksessa. 6.4.12 Ampumaratojen meluntorjunta Valtioneuvoston antamat ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvot (53/1997) ovat seuraavat: Asumiseen käytettävät alueet Oppilaitoksia palvelevat alueet Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä Hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet Luonnonsuojelualueet Melun A-painotettu enimmäistaso impulssiaikavakiolla, L AImax, määritettynä enintään 65 db 65 db 60 db 60 db 60 db 60 db Keväällä 2010 järjestettiin ampumaharrastajien ja ratojen ylläpitäjien kanssa neuvottelu ympäristölupa-asiasta. Tällöin selvitettiin olemassa olevien ampumaratojen ympäristöluvan hakemiseen velvoittamista. Samalla sovittiin, että kullekin ampumaradalle tehdään tarkastus, jolla selvitetään kyseisen radan ympäristölupatarve. Pieksämäen seudun ampujat ry:n Tahinlammen ampumarata (haulikkorata) sijaitsee Tuopunkankaan I-luokan pohjavesialueen luoteiskulmalla osin pohjavesialueen ulkopuolella. Radalle on myönnetty terveydenhoitolain mukainen sijoituslupa vuonna 1977, mutta sillä ei ole ympäristölupaa. Lähin asutus on vain 750 metrin etäisyydellä radasta lounaaseen. Ampumasuunta on etelä-kaakkoon, kohti asutusta. Ampumaradan melusta on valitettu, ja aukioloaikoja on rajoitettu valitusten vuoksi. Ampumaradan sijoittuminen vedenottokäytössä olevalle pohjavesialueelle on riski pohjaveden laadulle ja kaupungin vesihuollolle. Pohjavesien suojelun ja meluongelmien vuoksi vaihtoehtoina ovat joko ampumaradan kunnostaminen lupaehtoja täyttäväksi tai uusi sijoituspaikka. toimenpideaikataulu on 2016-2024. Pieksämäen Riistanhoitoyhdistyksen Olkonkankaan ampumarata sijaitsee Olkonkankaalla. yhdessä Pieksämäen Seudun Ampujien pistooliradan kanssa. Kivääri(hirvi)rata sijaitsee pistooliradan eteläpuolella. Kivääriradalla on terveydenhoitolain

mukainen sijoituslupa. Pistooliradalla ei ole aiempia lupia. Kiväärirata on ollut toiminnassa 1960-luvulta lähtien. Ampumaradan melusta on sen toiminta-aikana valitettu muutaman kerran. Ympäristöluvassa voidaan asettaa lupamääräykset toiminnan melupäästölle ja määrätä meluntorjuntatoimista. Ympäristöluvan tavoiteaikataulu on 2018. Jäppilän Riistanhoitoyhdistyksen Kuvajaniemen ampumarata sijaitsee Jäppilän Hietakylässä, soramontun pohjalla ja Kuvajaniemen II-luokan pohjavesialueella. Lähin kesäasunto on noin 200 metrin etäisyydellä etelään. Ampumaradalla on Mikkelin lääninhallituksen lupa vuodelta 1963, ympäristölupaa ei ole. Ympäristöluvassa voidaan asettaa lupamääräykset toiminnan melupäästölle ja määrätä meluntorjuntatoimista. 6.4.14 Herkkien kohteiden suojaaminen Ympäristöluvan tavoiteaikataulu on 2018. Meluhaitoille herkiksi kohteiksi luetaan koulut, päiväkodit, sairaalat ja hoitolaitokset, joihin kuuluvat myös vanhusten ja erityisryhmien palvelutalot. Näiden ulkomelutaso ei saisi ylittää 55 db:tä päivällä ja 40 db:tä yöllä. Kouluihin ja päiväkoteihin ei sovelleta yöohjearvoa. Sisämelutaso ei saisi ylittää päivällä 35 db:n melutasoa eikä 30 db:n tasoa yöllä. Pieksämäellä sijaitsee useita kouluja ja päiväkoteja melualueella. Kouluista Bovallius-keskuksessa (Opintie), Harjun koulussa, Meriluodon koulussa, Lukiossa, Koulutuskeskus Agricolassa, Sisälähetysseuran opiston, Kontiopuiston koulussa ja Pieksämäen ammattiopistossa osia kiinteistöstä on yli 60-55 db:n melualueilla. Päiväkodeista Kalevalan, Terkkulin, Tahinniemen ja Kontiopuiston päiväkodin pihaalueet ovat osittain yli 60-55 db:n melualueilla. Vanhainkodeista ja palvelutaloista Palvelutalo Abelin ulkomelutaso on paikoin jopa 65-60 db ja Matti ja Liisa-kodin itäisimmät rakennukset sijoittuvat 45-55 db:n melualueelle. Tavoitteena on laskea ulkomelu alle 50 db(a). Meluntorjuntakeinoja ovat mm. liikenteenohjaus, nopeusrajoitukset ja rakennusten sijoittelu. tai ulkoilualueen suojaaminen meluvallilla tai aidalla. Niiden kohteiden osalta, joissa seinien ja ikkunoiden ulkopuolella on melutaso yli 55 db, on syytä selvittää myös sisämelutaso. Toimenpiteiden tavoiteaikataulu on vuodet 2016 2030. 6.4.15 Piha-alueiden ja parvekkeiden suojaaminen Piha-alueiden melua voidaan ehkäistä rakennusten sijoittelulla siten, että melun leviäminen ja sen heijastuminen rakennuksesta toiseen estyy. Ulkotiloissa tärkein meluton vyöhyke on asuintalon piha ja parvekkeet. Melun pääsy pihalle voidaan estää esimerkiksi umpikortteliratkaisulla tai kadun suuntaisilla rakennuksilla. Parvekkeiden meluntorjunnassa teknisenä ratkaisuna voidaan edellyttää kaavamääräyksissä parvekkeiden lasitusta tai melua torjuvia kaideratkaisuja esim. tilanteissa, joissa meluohjearvo ylittyy. Lisäksi rakennusten ulkopintojen materiaalilla ja rakennuksen muodoilla voidaan vähentää tai lisätä melun heijastusta. Melualueella voidaan suosia esimerkiksi puurakenteita, jotka eivät heijasta melua yhtä paljon kuin betoni ja kivi. 23