YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Samankaltaiset tiedostot
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Ikääntymispolitiikka ja yhdenvertaisuus. Eläkeläiset ry:n valtuuston seminaari

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Opo kahden tulen välissä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ohjaajan työssä. Tarja

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, Oikeusministeriö. TRUST hanke Ohjausryhmän kokous 03/2016

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Kansalaisuuden kynnykset

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

HYVÄT VÄESTÖSUHTEET. Liite 2. Pilottikuntiin suunnatun kyselyn laajemmat tulokset

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN

Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus:

Plan Be: Aktiiviset seniorivapaaehtoiset PT01-KA KOULUTUSOHJELMA

Milloin kotoutuminen on onnistunut?

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen (sisältöehdotuksia)

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Syrjintä työelämässä ja yhdenvertaisuuden edistäminen. OM, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö

YHDENVERTAISUUSKYSELY

Kohti seuraavaa sataa

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Seta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

, Helsinki OHRY 02/17

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

YHDENVERTAINEN KAUPUNKI Helsinki työpaja klo

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk Mikkeli

Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

Monimuotoisuutta tukeva johtaminen

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Hyvinvoinnin edistämisen ja turvallisuuden yhdyspinnat

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Johtaja Johanna Suurpää Oikeusministeriö

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

TRUST hankeen OHRY II

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Haasteena uusi muuttuva toimintaympäristö ja johtaminen yhdyspinnoilla Oulu, YTA. Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

Miltä maailma näyttää?

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto (c) Juho Saari

Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Transkriptio:

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1

MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE SYNTYY ENNAKKOLUULOJA JA JÄNNITTEITÄ? ONKO YHTEISKUNTA JAKAUTUMASSA TOISIA YMMÄRTÄMÄTTÖMIIN LEIREIHIN? MITEN VÄESTÖSUHTEISIIN VOIDAAN VAIKUTTAA? MITÄ ERI TOIMIJAT VOIVAT TEHDÄ IHMISTEN VÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMISEKSI? MIKÄ ON KUNNAN ERI TOIMIALOJEN ROOLI?

LÄHTÖKOHTIA Pohjoismaisen hyvinvointimallin taustalla elämänkaariajattelu (yksilön/perheen tarpeet elämän eri vaiheissa) Osallistuminen työelämään sosiaalisen integraation tärkein mekanismi Ryhmäkuuluvuudet rakentuvat kansalaisyhteiskunnan ja yksityisyyden piirissä (harrastukset, uskonto jne.) Väestösuhdenäkökulma lähinnä vähemmistöryhmiin liittyen kuten saamelais-, romani- ja vammaispolitiikka. Vuorovaikutussuhteiden merkitys on tunnistettu esimerkiksi syrjäytymistä ja rikollisuutta koskevissa tutkimuksissa. (hyvinvoinnin kannalta merkittävien ihmissuhteiden puute) Tilaisuuden nimi tulee tähän 20.3.2014 Raija-Liisa Meikäläinen 4

Yhteiskuntarakenne Laisäädäntö 3. sektori Palvelut Asenteet Perhe & yhteisöt Turvallisuus Osallisuus Perhe Suku Harrastus Vuorovai Väestöryhmät Poliittiset ryhmät -kutus Media Ympäristö Työpaikka Koulutus Taidot Motivaatio Yksilö

VÄESTÖSUHDEPOLITIIKKA Kehitetty erityisesti Iso-Britanniassa väestösuhdekonfliktien ennaltaehkäisyys, ratkaisuun ja mittaamiseen (Pohjois-Irlanti) Perustuu sosiaalipsykologiseen näkökulmaan väestösuhteiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. (Asenteet, turvallisuus, vuorovaikutus ja osallisuus) Tarkastelun keskiössä yksilöiden ja ryhmien väliset suhteet, ei yksilö tai rakenteet (palvelut jne.) Pyrkimys kehittää yhteisöä ja sen toimintamalleja niin, että ne tukisivat kaikkien yksilöiden toimintavalmiuksia ja osallisuutta. Suomessa kaksi pilottihanketta vuodesta 2012 eteenpäin (Good relations hanke ja TRUST-hanke)

Syrjintä sosiaalisena ilmiönä Syrjintä on sosiaalisiin suhteisiin liittyvä ilmiö joka estää yhdenvertaisuuden toteutumista yksilöiden ja ryhmien kohdalla Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ihmisten asema määräytyy osaamisen ja kokemuksen perusteella, eikä ihonvärin, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen jne. perusteella Taustalla yhteisön käsitykset ja ennakkoluulot eri väestöryhmien ominaisuuksista. (Konfliktit ja erottautuminen)

ERIARVOISUUDEN MUODOT Elämänehtojen eriarvoisuus Ravinto Terveys Toimintakyky Eksistentiaalinen eriarvoisuus Syrjintä Hierarkiat Kunnioitus Resurssien eriarvoisuus Raha Koulutus Kontaktit Göran Therborn (2014)

Yhteisön rajojenhallinta (Me ja He) Sisäinen: pyhä ja profaani (hierarkiat, moraalipaniikki) Ulkoinen: solidaarisuus ja viholliskuvat (ystävät, viholliset ja muukalaiset) Pyrkimys sosiaalisen etäisyyden sääntelyyn Tärkeä myös yhteenkuuluvuuden uudistamisessa (tunteet tarttuvat)

Sosiaaliseen etäisyyteen liittyviä ilmiöitä (Juho Saari) Kupla: tarkoittaa vaikeutta tunnistaa tai ymmärtää toisten ihmisten todellisuutta Solidaarisuusvaje: haluttomuutta osallistua heikoimpien ryhmien tulonsiirtojen ja palveluiden rahoittamiseen Empatiakuilu: myötätunnon puute ja näkemykset huono-osaisten ansiottomuudesta (mihin asti oma empatia ulottuu akselilla ystävät-muukalaiset)

MIKSI SYRJINTÄ ON ONGELMA? Inhimillinen kysymys (perusoikeudet eivät toteudu, syrjinnän psykologiset seuraukset) Oikeudenmukaisuuskysymys (meritokratia) Turvallisuuskysymys (huonot väestösuhteet lisäävät turvattomuutta) Taloudellinen kysymys (sosiaalinen luottamus on tärkeä, syrjintä maksaa.) Oikeudellinen kysymys (syrjintä on laissa kielletty, viranomaisten tulee puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaisuutta)

VÄESTÖSUHDEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN YHDENVERTAISUUS- TAI TURVALLISUUSSUUNNITTELUSSA Hyvien väestösuhteiden viitekehystä voi hyödyntää paikallisen yhdenvertaisuus- tai turvallisuussuunnittelun yhteydessä Tarkastellaan esimerkiski toimintaympäristöä ja asiakasrajapintoja neljän osa-alueen näkökulmasta.

ASENTEET YHTEISKUNTA ORGANISAATIO (VOK) MINÄ TOIMINTA HENKILÖSTÖ Kunnassa vallitsevat asenteet eri väestöryhmiä kohtaan (media, julkinen keskustelu, politiikka) Asiakkaiden ja sidosryhmien luottamus. Asenteet eri väestöryhmiä kohtaan. Työntekijöiden asenteet erilaisista taustoista tulevia työkavereita kohtaan Minun omat asenteet ja ennakkoluulot. TURVALLISUUS VUOROVAIKUTUS OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN Turvallisuus eri väestöryhmien kokemana kunnassa. Keinot edistää turvallisuutta Väestöryhmien välinen vuorovaikutus kunnan eri tasoilla Osallisuutta ja vaikuttamista tukevat instituutiot ja hallinnon käytännöt Toiminnan kohteena olevien henkilöiden kokema turvallisuus. Asiakkaiden mahdollisuus olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä. Vuorovaikutus eri väestöryhmien kanssa. Erilaiset yhteistyömuodot Osallistavat käytännöt toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa Työntekijöiden kokemukset työyhteisön turvallisuudesta ja syrjinnästä Saako olla oma itsensä? Työyhteisön sisäinen vuorovaikutus ja ongelmatilanteiden ratkaisumekanismit Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa työn sisältöjen kehittämiseen ja Omakohtainen kokemus turvallisuudesta ja sen vaikutukset toimintaedellytyksiini Omat kokemukset ja kyvyt olla vuorovaikutuksessa eri taustoista tulevien ihmisten kanssa Omat valmiudet osallistua eri yhteiskunnalliseen toimintaan ja kokemukset vaikuttamisesta 13.11.2017 14

KIITOS 13.11.2017 15