MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Samankaltaiset tiedostot
Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Luomuliiton ympäristöstrategia

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

LUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 #TUPLATAANLUOMU. Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Vesistövaikutusten arviointi

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Huomio maan kasvukuntoon

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Ympäristöstä. Yhdessä.

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

R U K A. ratkaisijana

ProAgria Maitovalmennus

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Pellon hiilivarannon kasvattaminen. Laura Höijer, Sisältöjohtaja, BSAG

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP)

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Sustainable intensification in agriculture

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Ravinteiden kierrätys ja hiilen sidonta maatiloilla Nicholas Wardi

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Yhteisistä haasteista voimavara:

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Ajankohtaista maitosektorilta Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Eloisa pelto seminaari

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Transkriptio:

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo

% Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta koskevat ennusteet pitävät paikkansa, on edessä valtavia ongelmia. Vuoteen 2030 mennessä maailman keskiluokka yli kaksinkertaistuu, tutkijoiden arvioiden mukaan keskiluokkaan nousee 2 3 miljardia uutta ihmistä. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n arvio siitä, miten keskiluokan kulutus tulee muuttumaan vuoteen 2050 mennessä. Arvion mukaan kulutuksen painopiste siirtyy Aasiaan noin kymmenessä vuodessa. Kuva: Yle Uutisgrafiikka SUHTEELLINEN JAKAUMA, MUTTA ENTÄPÄ ABSOLUUTTISINA LUKUINA?

Kysyntä ja kysynnän kasvuarvio vuodesta 2010 vuoteen 2030. Kuva: Yle Uutisgrafiikka Arvio 2050: 100 % kasvu. Kasteluvesi 2050: + 40-50 %.

2013 tapahtunutta Kiina vuokraa jättimäisen palan Ukrainaa Viisi prosenttia Ukrainan pintaalasta alkaa tuottaa ruokaa kiinalaisille. Kiinan valtion omistaja Xinjiang Production and Construction Corps vuokraa kolme miljoonaa hehtaaria maatalousmaata 50 vuoden ajaksi. MTK/Metsälinja 2013 Kiina tänään, min. 20 milj. ha? Suomen kasvihuonekaasupäästöt = n. 7 tunnin Kiinan päästöt Alue vastaa Belgian pinta-alaa. Se on viisi prosenttia koko Ukrainan maa-alueesta. Kiinassa on 149 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata.

Lähde: VTT, dosentti Tiina Silvasti, Jyväskylän yliopisto

Maataloutta ruokaa Maataloudessa on kyse ruoasta. Julkisessa keskustelussa tämä usein unohtuu tai aktiivisesti unohdetaan. Keskustelu ruoasta on keskustelua ruoan hinnasta, ravitsemussuosituksista, ympäristövaikutuksista yms. Pitäisi keskustella enemmän: Yhteiskunta: Miten vastaamme lisääntyvään ruoan kysyntään? Miten turvaamme ruoan tuottamisen olosuhteet? toimintaympäristö, politiikat lyhytjänteisyys, ristiriitaiset vaatimukset Viljelijä: Miten tuotan enemmän, kannattavasti, laadukasta ja tehokkaasti, mutta samalla hillitsen ja sopeudun sääilmiöihin, kasvitauteihin?

Parhaat päästövähennystoimet? Viljelijän näkökulmasta 1. Pitkäjänteisiä vuodet eivät ole veljeksiä ei luonnossa eikä maatiloilla Maanviljelijät voimattomia Vaikka ravinteet pelloilta tulevatkin, maanviljelijöitä ei voi tilanteesta syyttää. Kyllä tällaisessa tulvatilanteessa maanviljelijät on kutakuinkin voimattomia. Luonnonolosuhteille ei voi mitään, Knuuttila sanoo. (SYKE:n erikoistutkija Seppo Knuuttila, YLE 8.1.2014) 2. Hyödyntävät uutta teknologiaa tuotamme enemmän samoin panoksin - tuottava maa ja resurssitehokkuus Esim. lannan varastointi-, käsittely- ja sijoitusteknologia, täsmälannoitus, kierrätys, kasvin- ja eläinjalostus jne. 3. Ylläpitävät maan kasvukuntoa: maan kasvu = kaasujen sidonta - tuottava, hyväkuntoinen pelto päästää kaasuja vähän, vaikka sitä lannoitettaisiinkiin, myös ojitus vähentää kaasuja tutkitusti. rakenne, kuivatus/vesitalous, viljelykierto

Yhteiskunnan keinot hillintään ja sopeutumiseen 1. Maatilojen kannattavuus ja tilakoon merkitys esim. viljelykierto helpompaa suurilla tiloilla, jotta kauppaeriä saadaan myyntiin esim. vähäpäästöinen teknologia mahdollista kannattavilla tiloilla 2. Ohjauskeinot riittävän ennakoivia, mutta pitkäjänteisiä kannustimia rajoitusten sijaan, joustavuutta normiohjauksen tilalle, teorioista käytäntöön, syyllisten hakemisesta ratkaisujen löytämiseen No emmä syyllisiä hae, Lahtista ja 3. Panostus tutkimukseen konekivääriä mä kaipaan. Väinö Linna, Tuntematon sotilas teknologia, lajikkeet ja hiilitaseiden laskenta

CAP:n ja maatalouden ympäristöpolitiikan tuki hillinnässä? CAP kannustanut alueelliseen ja tilakohtaiseen erikoistumiseen, mikä on nyt haaste: mm. viljelykierron ja lannan hyödyntämisen ongelmat (lanta ja pellot eri paikoissa). Ympäristöpolitiikka ohjannut oikeaan suuntaan, mutta yhteys käytäntöön on kadonnut, tulee tunnustaa peltomaan kasvukunnon merkitys ympäristön hoitajana.

Lopuksi Miljoona hyväkasvuista nurmihehtaaria sitoo yli 10 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Mitä teemme hiiltä sitovilla nurmilla, jos ei ole karjaa? Nurmet sitovat metaanin haitat / metaanin talteenotto energiaksi tähän välineitä.

Maatalous ei ole ongelma, se on ratkaisu ongelmiin.