THL HPV-rokotetutkimus Kvalitatiivinen tutkimus 22.4.2013 Taloustutkimus Oy Kati Myrén & Sirpa Vinni
10701 HPV-rokote_sv & kmm 22.4.2013 2 Sisältö 1. Miksi tutkimus tehtiin? 2. Mitä tutkimuksessa selvitettiin? 3. Kuinka tutkimus tehtiin? 4. Ketä tutkimukseen osallistui? 5. Tutkimuksen tulokset 11-15-vuotiaiden tyttöjen äidit 11-15-vuotiaat tytöt 6. Johtopäätökset Liitteet Värväyslomake Keskustelurungot Tutkimukseen osallistuneet
10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 3 Miksi tutkimus tehtiin? HPV-rokote on tulossa mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan. Tämän nyt toteutetun kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on tarjota syvällisempää tietoa vanhempien ja lasten tietoisuudesta HPVinfektiota ja rokotetta kohtaan sekä heidän toiveistaan viestinnän sisältöä ja viestintäkanavaa kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena on myös löytää yleiseen rokotekielteisyyteen vaikuttavia tekijöitä, joita oikeanlaisella viestinnällä voidaan poistaa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään viestinnän suunnittelussa.
10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 4 Mitä tutkimuksessa selvitettiin? Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä Mitä lasten rokottamisesta ja rokotuksista yleisesti ajatellaan? Millaisia huolenaiheita rokottamiseen liittyy? Millainen tietoisuus vanhemmilla ja lapsilla on HPV-infektiosta ja HPV-rokotteesta? Mistä he ovat tietonsa saaneet? Mitä HPV-rokotteen tulemisesta rokotusohjelmaan ajatellaan? Mitä ajatellaan siitä, että rokotetta tarjotaan 11-15-vuotiaille tytöille, eikä lainkaan pojille? Mitä ajatuksia herättää rokotteen sisältämä tehosteaine? Kuka perheessä päättää rokotteen ottamisesta? Keskustellaanko tyttären kanssa? Mitä ajatellaan siitä, että tytär saisi itse päättää rokotteen ottamisesta? Mistä HPV-rokotteeseen liittyvästä halutaan lisää tietoa? Mistä viestintäkanavista tämä tieto halutaan mieluiten saada? Mitä mieltä ollaan eri viestintäkanavista tiedontarjoajina? Mitkä ovat luotettavimpia? Mitkä vähemmän luotettavia? Miten HPV-rokotteesta kannattaa viestiä? Mitä siinä on tärkeää korostaa? Miten ei kannata viestiä? Viestinnässä käytettävä termi (HPV-rokote, papilloomavirusrokote, jokin muu)? THL:n rooli viestinnässä (luotettavuus, yhteistyökumppanit)?
10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 5 Kuinka tutkimus tehtiin? Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kvalitatiivisia ryhmäkeskusteluja. Ryhmäkeskusteluja järjestettiin yhteensä neljä (4): kaksi vanhemmille ja kaksi tyttärille. Ryhmäkeskustelut järjestettiin 10.4.2013. Yhden ryhmäkeskustelun kesto oli noin 1 ½ tuntia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 28 henkilöä : 14 äitiä ja 14 tytärtä Äiti-tytärpareja oli mukana yhteensä 9 kappaletta Keskusteluiden moderaattoreina toimivat tutkimuspäälliköt Kati Myrén (tyttöjen ryhmät) ja Sirpa Vinni (vanhempien ryhmät). Kaikki ryhmäkeskustelut järjestettiin Taloustutkimuksen ryhmäkeskustelutiloissa Helsingissä.
10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 6 Ketä tutkimukseen osallistui? Kohderyhmän muodostivat 11-15-vuotiaat tytöt ja heidän vanhempansa eli tässä tapauksessa äidit. Lisäksi osallistujien värväämisessä huomioitiin, että Tytöt jaettiin eri ryhmiin ikäryhmissä 11-12-vuotiaat ja 13-15-vuotiaat Vanhempien toisessa ryhmässä oli paremmin toimeentulevia ja toisessa matalamman tulotason äitejä ( myös työttömiä tai yksinhuoltajia) Vanhempi ei saanut työskennellä lääkärinä, terveydenhuollon ammattilaisena tai opettajana Osallistujat värvättiin Taloustutkimuksen kvalitatiivisten tutkimusten värväyspankista toimeksiantajan kanssa sovittujen tarkkojen kriteerien mukaisesti. Ryhmiin pyrittiin värväämään ensisijaisesti äiti-tytärpareja, mutta tytöt saivat myös pyytää mukaan esim. luokkatoverinsa, jolloin myös hänen vanhemmaltaan pyydettiin lupa osallistua keskusteluun. Tutkimuksen kvalitatiivisen luonteen vuoksi tulokset eivät ole tilastollisesti yleistettävissä.
10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 7 Laadunvarmistus Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä sekä asiakkaalta saatuja että tutkimuksen aikana syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina. SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle sekä ISO 9001:2008 että ISO 20252- laatusertifikaatit ja tämän projektin kaikki vaiheet toteutetaan näiden standardien sekä Suomen lakien mukaisesti. Lisäksi Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä. Tutkimuspalveluillamme ja mielipidemittauksillamme on Avainlippu-alkuperämerkin käyttöoikeus.
Tutkimuksen tulokset 11-15-vuotiaiden tyttöjen äidit
Rokotuksista yleensä 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 9 Tutkimukseen osallistuneet äidit suhtautuivat kaikille automaattisesti annettaviin ns. yleisrokotuksiin hyvin positiivisesti. Myös rokotusohjelmiin suhtauduttiin myönteisesti. Vanhemmat mieltävät, että ohjelmien avulla Suomesta on saatu poistettua vakaviakin sairauksia (esim. polio). Uudet, esimerkiksi epidemioihin liittyvät rokotteet sen sijaan arveluttavat ja aiheuttavat huolta. Vanhemmat miettivät, onko uusi rokotuksia tutkittu tarpeeksi, ehditäänkö niitä testaamaan tarpeeksi, ovatko ne tehokkaita tai ylipäätään tarpeellisia. Sikainfluenssarokotteen aiheuttaman kohun jälkeen haittavaikutuksia mietitään entistä useammin. Vanhemmat toivoisivat, että jatkossa haittavaikutuksista kerrottaisiin avoimesti ja niiden hoitamiseen olisi varauduttu jo etukäteen. Jotkut vanhemmat myös miettivät rokotusten tarpeellisuutta turhia rokotuksia he eivät lapsilleen haluaisi antaa mm. haittavaikutusten pelossa. Vanhemmat saattavat pohtia kumpi on pahempi: rokotus vai itse tauti. Turhien rokotusten kohdalla esille nostettiin vesirokkorokote, punkkirokote, kausi-influenssarokotteet sekä hepatiittirokote. Pienempituloisten äitien ryhmässä nostettiin esille vapaaehtoisten rokotteiden korkeat hinnat. Omakohtaisia kokemuksiakin oli, sillä suurissa perheissä ei välttämättä ole ollut varaa rokotuttaa kaikkia perheenjäseniä yleensä ainakin vanhemmat voivat jäädä ilman.
Rokotuksista yleensä Rokotuksissa miettii, kumpi on pahempi: ne kamalat sivuvaikutukset rokotteesta vai onko se kuolemaan johtava tauti. (R1) Pienenä kaikki meni ihan hyvin ja nykyään pelkää ihan hirveästi kaikkia piikkejä ja vihaa kaikkia verikokeita. (R1) Kyllä musta on tullut kriittisempi varsinkin näiden uusien rokotteiden suhteen, että kyllä haluaisi tosi hyvin tietoo siitä, kuinka ne on tutkittu.(r3) Onko kaikki tarpeellisia? Ajatellaan vaikka vesirokkoa, että onhan sitä aina sairastettu. (R3) Onko meillä tarvittavaa, että jos Kiinassa on lintuinfluenssa, niin tarviiko meillä kaikki rokottaa. (R3) Yleisrokotukset on vaivattomia ja varsinkin kun niitä annetaan nykyään paljon yhdistelminä, että yhdessä piikissä on vaikka mitä, mutta sitten nää erikoisepidemioihin liittyvät on herättänyt epäilystä. (R1) Noissa ohjelmissa voisi jo etukäteen varautua siihen, että olisi jo valmiina olemassa suunnitelma, mitä tehdään jos jotain haittavaikutuksia tulisi. (R3)
HPV-rokote 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 11 Tutkimukseen osallistuneista äideistä suurimmalla osalla oli jonkinlaista tietoa HPVinfektiosta tai -rokotteesta. Vain muutama äiti tunnusti, ettei tiennyt aiheesta juuri mitään ennen tätä ryhmäkeskustelua. Yhden äidin tytär oli jo rokotettukin ja pari muuta oli keskustellut asiasta tyttärensä kanssa. Muutamat olivat myös keskustelleet aiheesta gynekologinsa kanssa. Gynekologit ovat suhtautuneet asiaan hyvin eri tavoilla: osa antaa reseptejä valmiiksi ja osa ei pitäisi kiirettä rokotuksen kanssa, eikä antaisi sitä kovin nuorille (11-12v). HPV-viruksesta tiedettiin, että niitä on monenlaisia osa vaarattomia ja jokin niistä aiheuttaa kohdunkaulansyöpää. Jotkut tiesivät, että virus löytyy lähes kaikilta, mutta on yleensä oireeton. Osa oletti viruksen tarttuvan vain suojaamattomasta seksistä ja osa oletti sen voivan tarttua muutoinkin. Hyvä hygienia yhdistettiin myös HPV:hen. Jotkut olivat tietoisia siitä, että rokote on ollut jo kauan markkinoilla, ja että sitä on kehitetty ja testattu pitkään. Tätä pidettiin yleisesti hyvänä asiana. Muutamat tiesivät, että rokotetta on kahta erilaista ja eri hintaista. Hinnoista oli rokotteen ottaneella ja siitä keskustelleilla äideillä jo jonkinlainen käsitys. Kolmessa eri vaiheessa otettavan rokotteen hintaa pidettiin kalliina. Voidaan kuitenkin todeta, että tietoa on yleensä vielä riittämätön määrä. Tietoa on hankittu eri lähteistä, eikä tieto ole yleensä ollut maalaisjärjellä ymmärrettävää. Yleisimmin tietoa on saatu lehtiä lukemalla ja internetistä. Myös kouluterveydenhoitajan ja gynekologin/ lääkärin rooli on ollut tässä tiedon hankinnassa melko suuri.
HPV-rokote 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 12 Rokotusohjelmaan tuleminen lisää rokotteen luotettavuutta ja sitä pidetään ehdottomasti hyvänä asiana. Ohjelmaan kuulumisen mukanaan tuoma maksuttomuus koetaan myös positiiviseksi asiaksi, koska se mahdollistaa rokotukset tulotasosta riippumatta. Luottamusta vanhemmissa herättää myös se, jos he saavat kuulla, että lääkärit/ gynekologit ovat rokotuttaneet omia lapsiaan. HPV-rokotteessa huolestuttavat samat asiat kuin rokotteissa yleisestikin. Vanhemmat miettivät erityisesti rokotteen tehoa, vaikutusaikaa, haittavaikutuksia, vaikuttaako rokotteen ottaminen nuoren tytön kehittymiseen ja sitä onko rokotetta varmasti tutkittu tarpeeksi. Haittavaikutuksiin liittyy läheisesti tehosteaine. Vanhemmat toivovat, että tehosteaineesta (sisältö, vaikutus) kerrotaan rehellisesti ja luotettavasti. Tiedonlähteen tulee olla uskottava ja mahdollista tutkimustietoa myös tehosteaineesta kaivataan. Poikien rokottamattomuus herätti vilkasta keskustelua. Monet osallistujista eivät ymmärtäneet miksi pojat, jotka voivat olla taudin kantajia ja siten levittää tautia myös tytöille, eivät saisi rokotusta. Pohdittiin onko siihen jokin erityinen syy tästä pitäisi kertoa myös viestinnässä. Voiko tyttöjä suojata poikia rokottamalla? Se myönnettiin, että rokotteen ottamisen tärkeyttä jouduttaisiin todennäköisesti perustelemaan vielä enemmän pojille, jotka eivät voi sairastua kohdunkaulansyöpään.
HPV-rokote 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 13 Ryhmissä keskusteltiin myös siitä kuinka eri-ikäisten tyttöjen rokottamiseen suhtaudutaan. Osallistujat ymmärsivät periaatteessa sen, miksi rokotetta suunnitellaan jo 11-12-vuotiaille (sukupuolielämä ei ole vielä alkanut, eikä virusta ole saatu), mutta he toivovat, että iän sijaan keskusteltaisiin tytön kehitysasteesta. Jotkut äidit pohtivat voiko rokotteesta olla jopa haittaa tytölle, jonka kehittyminen naiseksi on vielä kesken. Äidit eivät vielä välttämättä haluaisi keskustella 11-12-vuotiaden kanssa rokotteesta ja siihen liittyvistä asioista. Äidit myös epäilivät, ettei aihe kiinnostaisi heidän tyttäriäänkään vielä tässä iässä. Etenkään seksuaalisuudesta ja sukupuolielämästä kaikki äidit eivät olisi valmiita keskustelemaan 11-12-vuotiaiden kanssa. Kuukautisten alkamista monet pitivät vaiheena, jolloin aiheesta voisi alkaa puhua yleisen hygieniakeskustelun ohessa. Toisaalta ajateltiin, että 11-12-vuotiaat kuuntelevat ja uskovat vielä vanhempiaan murrosikäistä paremmin. Äidit pitivät tärkeänä, että tämänkin ikäisille kerrottaisiin rehellisesti miksi rokote annetaan. 13-15-vuotiaiden tyttöjen uskotaan omaavan jo enemmän omaa tahtoa, mutta toisaalta myös olevan kiinnostuneempia tästä aihepiiristä. Heille keskusteleminen koettiin muutenkin luontevammaksi kuin nuoremmille. Monet äidit olivat kuitenkin huolissaan siitä, ovatko 15- vuotiaat jo liian vanhoja tälle rokotukselle.
HPV-rokote 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 14 Päätöksenteko rokotteen ottamisesta koetaan viime kädessä olevan lasten vanhemmilla niin 11-12- kuin 13-15-vuotiaidenkin kohdalla. Tyttären kanssa halutaan kuitenkin yleensä keskustella ja halutaan olla varmoja, että myös tytär tietää millaista rokotetta ja miksi hän on sitä ottamassa. Perusteluksi ei riitä, että tytön kaveritkin ottavat tai eivät ota. Lasten kanssa keskustelu vaatii kuitenkin sen, että vanhemmilla on itsellään selkeä käsitys HPV-infektiosta ja rokotteesta. Vanhemmat voivat ennen päätöstään keskustella myös kouluterveydenhuollon kanssa saadakseen esimerkiksi tietää, mitä tytölle on asiasta jo kerrottu. Vanhemmille suunnattu informaatio onkin avainasemassa. Vanhemmat voivat sitten kertoa saamansa ja ymmärtämänsä tiedon tyttärilleen katsomallaan tavalla - tyttären ikä ja kehitysaste huomioiden ja myös keskustella paremmin tyttäriensä kanssa aiheesta. Ryhmäkeskusteluihin osallistuneilta äideiltä kysyttiin, kuinka todennäköisesti he antaisivat tyttärensä ottaa/ rokotuttaisivat tyttärensä tämän hetkisillä tiedoillaan. 6/14 äideistä vastasi erittäin todennäköisesti. He kaikki olivat 13-15-vuotiaiden tyttöjen äitejä. Loput 8 äitiä vastasivat melko todennäköisesti. Heidän kohdallaan syynä pieneen epäröintiin oli ainoastaan tiedon puute.
HPV-rokote (11-12-vuotiaiden äidit) Mun mielestä 13-vuotiaalle olis kaikkein helpoin puhua kuukautisten alkamisen yhteydessä. (R1) Kyllä pelottaa, jos se tehosteaine on jotain elohopeaa. Pitäisi saada tietoa. (R1) Pidän sitä positiivisena asiana, vaikkei kaikkia faktoja vielä tiedetäkään, mutta just se, että on maksuton eikä vaan rikkaat perheet ota sitä. (R1) Mä olin alussa innoissani siitä, että tällainen on tulossa ja se kuulosti hyvältä. Sitten aloin selvittää sitä ja tuli se pelko, että onko sitä tutkittu tarpeeksi ja tehoaako se. (R1) Ton ikäisillä nää on keskusteluasioita. Tehdään mielipiteen muokkausta suuntaan ja toiseen, että päästään yhteisymmärrykseen. (R1) Mun tyttärelle (11v) seksuaalisuus ja seksi on vielä niin vierasta, ettei se halua vielä välttämättä edes keskustella. (R1) Kun kyse on 11-12-vuotiaasta, vanhemmat päättää. Toki voi kuulla ja keskustella. Tulen hankkimaan tästä asiasta paljon tietoa, että osaan mieheni kanssa tehdä päätöksen. (R1) Jos tyttö pystyisi perustelemaan ja tietää tarpeeksi, eikä vaan niin, että kun joku kaverikin on ottanut. Ton ikäinen ei päät yksin asioista. (R1) Mä itse asiassa kysyin tyttäreltä, että mitäs jos käytäis ottamassa tollanen rokote ja hän oli sitä mieltä ettei halua mitään rokotuksia, mutta mä olisin ollut valmis eli tätä keskustelua varmasti jatketaan. (R1)
HPV-rokote (13-15-vuotiaiden äidit) Kyllä mullekin tulee sellainen mieleen, että se on luotettava, kun se tulee rokotusohjelmaan. (R3) Ja sitten kuinka tehokas se on? Tarjoaako se elinikäisen suojan? (R3) Jossain vaiheessa mä mietin sitä, mutta sitten mulle selvisi, että minkä hintainen se oli, niin mä totesin ettei mitään mahdollisuuksia. (R3) Mä oon omalta gynekologiltani kysynyt, että missä vaiheessa niitä pitäisi rokottaa, ja hän on kyllä tähän asti ollut sitä mieltä, että jos ei ole alkanut seurustelemaan, niin ei pitäisi sillä kovin kovaa kiirettä. (R3) Ehkä kun siitä ei ole niin paljon tiedotettu, eikä tiedä kuinka paljon siitä on kokemusta, vaikka että aiheuttaako se esim. lapsettomuutta. (R3) Onhan tässä se etu, että tätä rokotetta on kehitetty vähän pidempään, että sehän oli sellaista paniikinomaista toimintaa sen sikainfluenssan kanssa. Nyt jos rauhallisesti katotaan, niin onhan se luotettavampaa. (R3) Kehittyminen on vielä niin kesken 11-vuotiaalla, siihen voisi rokotteen kuvitella vaikuttavan, hormoneihin ja näin. (R3) Musta 15-vuotias rupee olemaan jo aika myöhässä, ehkä kakskyt vuotta sitten oli toisin. (R3) Kyllä tietysti 15v alkaa olla aika paljon näkemystä, mutta en silti antaisi sen päättää ei lääketieteellisissä asioissa. (R3)
HPV-rokotteesta viestiminen 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 17 Tutkimukseen osallistuneilta äideiltä kysyttiin mistä HPV-rokotteeseen liittyvistä asioista he haluaisivat tietoa ja mitä informaatiota tulisi käyttää viestinnän kärkenä. Yleisesti voidaan vetää se johtopäätös, että tarjottavan tiedon tulee olla selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa sekä helposti tarjolla luotettavan tahon tarjoamana. Tieteellinen faktatieto esim. tehosteaineen koostumuksesta tai rokotteen tehosta tehdyistä tutkimuksista pitää muokata kuluttajaystävälliseen muotoon, jotta niin äidit kuin tyttäretkin sen helposti ymmärtävät. Tietoa tulee jakaa avoimesti ja rehellisesti mitään salaamatta. Viestinnän tyylistä keskusteltaessa todettiin, että kyseessä pitäisi olla ennemminkin asiallinen tiedote kuin viihteellinen mainos. Viestinnässä tulisi käydä ilmi: Hyödyt rokotteesta (tutkimustuloksia/ tilastoja sairastumisesta Miten yleinen tauti HPV-infektio ja kohdunkaulansyöpä Rokotteen teho ja vaikutuksen kesto (elinikäinen, uusittava) Mahdolliset haittavaikutukset (vakavuus ja yleisyys) Kuinka pitkään rokote ollut markkinoilla Suomessa/ muualla, kuinka pitkään kehitetty Mistä löytää lisätietoja tarvittaessa Osallistujilta kysyttiin myös millaista viestintä ei saisi olla. Viestintä ei saisi olla pelottelua esim. korostamalla sairauteen kuolemista. Aivan nuorilla tytöillä seksuaalisuus ei saisi olla korostetussa roolissa ja vanhemmillekin tytöille pitäisi muistaa korostaa ettei tämä rokote suojaa muilta sukupuolitaudeilta.
HPV-rokotteesta viestiminen 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 18 Viestinnän sisällön lisäksi ryhmissä keskusteltiin sopivista viestintäkanavista. Spontaanisti parhaiksi kanaviksi nostettiin kouluterveydenhuolto (esim. kirje kotiin tai WILMAn kautta) virallisten tahojen sivustot internetissä (esim. THL tai Syöpäjärjestöt) kotiin tuleva virallisen tahon kirje, jossa olisi oma kirjeet vanhemmille ja tyttärelle. Tällainen yhteinen kirje voisi toimia oivana keskustelun avaajana kotona Kun kanavia käytiin yksitellen läpi, niin luotettaviksi kanaviksi edellisten lisäksi todettiin sanomalehdet (Helsingin Sanomat liitteineen) sekä television asiaohjelmat (esim. Akuutti, A-Studio, 45 min). Viestintäkanavan on tärkeää olla puolueeton ja käyttää asiantuntija-apua materiaalin koostamisessa. Epäluotettavimmiksi kanaviksi nostettiin internetin keskustelupalstat sekä lääkeyritysten markkinointimateriaali (puolueellista). Muita epäsopivia tässä yhteydessä olisivat Facebook sekä opettajat. Edes terveystiedon opettajaa ei pidetty sopivana viestintäkanavana. Kouluissa HPV-rokotteesta voisivat puhua vierailevat asiantuntijat. Vanhemmat arvelivat tyttärilleen sopivia kanavia olevan lisäksi nuorten lehdet, jos niissä osattaisiin kertoa aiheesta nuoria kiinnostavalla tavalla, asiallisuutta kokonaan unohtamatta.
HPV-rokotteesta viestiminen 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 19 Ryhmissä vertailtiin myös termejä HPV-rokote ja papilloomavirusrokote. Kumpikaan näistä ei noussut selkeäksi suosikiksi. HPV-rokotteen edut ovat sen lyhyys ja se, että tämänkaltaiset lyhenteet ovat muutenkin yleisesti käytössä. Sekaantumisen vaaraa toki voi olla esim HPV vrs. HIV. Toisaalta HPV-lyhenne ei avaudu kaikille, eikä itse tarkoitus käy lyhenteestä ilmi, jos ei tiedetä mistä sanoista lyhenne muodostuu. Papilloomavirusrokotteen hyvät puolet ovat sen selkeys: virus-sana kertoo, että jostakin sairaudesta on kysymys. Toisaalta papillooma-sana voi olla monille vieras. Tämänkin keskustelun aikana siitä käytettiin nimitystä Papillon-virus. Monet ehdottivatkin, että ainakin alkuvaiheessa, kun tehdään rokotetta tutummaksi, voisi olla hyvä käyttää molempia yhdessä esim. Papilloomavirus (HPV) rokote.
HPV-rokotteesta viestiminen 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 20 THL:n roolista viestinnässä oltiin ristiriitaista mieltä. Joidenkin mielestä (erityisesti nuorempien tyttöjen äitien ryhmässä) THL:n maine ryvettyi sikainfluenssarokotteen yhteydessä pahasti ja sen luotettavuus kärsi. Suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä, että THL on tarvittavan luotettava ja puolueeton taho jakamaan tämän kaltaista informaatiota. Tämä THL:ään positiivisesti suhtautuva joukko ymmärtää, että tässä on kyseessä täysin erilainen rokote kuin sikainfluenssarokote. HPV-rokotetta ei ole tehty nopeassa tahdissa, vähän testaamalla. THL:n kohdalla mietittiin sitä, onko sen tarjoama informaatio riittävän ymmärrettävässä muodossa. THL:n yhteistyöhön Lääketeollisuus ry:n kanssa suhtauduttiin erittäin negatiivisesti. Lääketeollisuus ry:tä pidettiin omaa etua tavoittelevana ja ei-puolueettomana tahona, jonka ainoa tavoite on saada myytyä rokotetta keinolla millä hyvänsä. Lääketeollisuus ry:n mukana olo toisi vanhempien mielestä kampanjaan liikaa kaupallisuutta ja veisi luotettavuutta myös THL:ltä. Nuorisoidolin käyttöön kampanjassa suhtauduttiin myös hieman epäluuloisesti. Idoli tulisi valita huolella, ettei hän veisi kampanjan luotettavuutta, ja myös vanhempien tulisi hyväksyä idoli hyväksi esikuvaksi lapsilleen. Asian esittämistapaa tulisi miettiä huolella asiallisesta linjasta ei saisi poiketa liian viihteelliseksi idolin myötä.
HPV-rokotteesta viestiminen Täytyy olla jonkin virallisen tahon kautta tehty ja tarkistettu tiedote, eikä mikään toimittajan kirjoittama juttu, he kun eivät voi olla ihan kaikissa asioissa asiantuntijoita ja tää on kyllä sellainen asia, missä täytyy olla asiantuntija. (R2) Se on kiva tapa infota, että lapselle tulee oma ja vanhemmille oma kirje kotiin. Kysytään toiselta, että mitä sulla luki. Se avaa kyllä keskustelun. (R1) Rehellinen keskustelu, että onko tää hyödyllinen meille. On ne hyvät asiat ja myöskin mahdolliset riskit. (R1) THL varmaan kaikkein luonnollisimmin. Mä koen että se on tällainen yleislääketieteellinen ja puolueeton, ei markkinoi mitään oman taloudellisen etunsa vuoksi. (R2) Kun kysyin tyttäreltä, että mistä tietoa kannattaisi hakea netistä, hän sanoi ettei ainakaan netistä, siellä on niin vääristynyttä tietoa. (R1) Viestinnän pitäisi olla selkeää ja helppoa ymmärtää ihan tällaiselle tavallisellekin tallaajalle. (R2) Kun aikuinen sen kuitenkin tavallaan päättää, niin onko se sitten aikuisen selän takaa menemistä, jos se mainonta kauheesti suunnataankin niille nuorille. (R2) Jos se tulee yleiseen rokotus-ohjelmaan, niin kyllä se voisi tulla kirjallisena sieltä kouluterveydenhuollosta. (R1)
Tutkimuksen tulokset 11-15-vuotiaat tytöt
Rokotuksista yleensä 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 23 Tytöille tuli ensimmäisenä rokotuksista mieleen piikki. Monet myös sanoivat, että rokottaminen pistää, jopa sattuu. Erityisesti nuoremmat tytöt (11-12 v) olivat sitä mieltä, että rokottaminen sattuu ja se on inhottavaa. Nuorempien tyttöjen ryhmässä kaikki sanoivat jännittävänsä rokottamista ainakin jonkin verran. Jännittämiseen saattaa liittyä pahaa oloa ja se voi alkaa esim. edellisenä päivänä tiedetystä rokotusajankohdasta. Vanhempien tyttöjen ryhmässä etukäteen rokottamista jännittäviä oli vain muutama. Vanhemmat tytöt sen sijaan pelkäsivät enemmän rokotuksen haittavaikutuksia kuten kipua pistoskohdassa. Erityisesti vanhempien tyttöjen ryhmässä, mutta myös nuorempien tyttöjen ryhmässä mainittiin, että rokotuksen ns. tylsyydestä huolimatta, rokotuksilla on positiivisia terveydellisiä vaikutuksia ja siksi ne on hyvä ottaa. Ryhmissä muistettiin spontaanisti seuraavat rokotukset: Sikainfluenssa, flunssa, lintuinfluenssa, hepatiitti nuoremmat tytöt Influenssa, hepatiitti, jäykkäkouristus, punkkirokotus, papillooma-virus vanhemmat tytöt Hepatiitti- ja punkkirokotteen maininneet tiesivät näiden rokotteiden olevan vapaaehtoisia, mutta tarpeellisia matkustettaessa tietyille alueille ja/tai jos asuu esim. alueella, jossa on todettu olevan paljon punkkeja. Kaksi vanhemmista tytöistä oli saanut papillooma-virus rokotteen ja he kertoivat, että heidän äidit olivat lukeneet rokotteesta jostain ja halunneet tyttäriensä ottavan sen.
Rokotuksista yleensä 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 24 Haittavaikutuksista tytöt mainitsivat lähinnä lihaskivun/säryn, kuumeen ja pahan olon sekä mustelman, joka voi tulla rokotuskohtaan. Ts. vakavia haittavaikutuksia ei osattu tässä kohdin luetella. Toisaalta, haittavaikutukset kuitenkin pelottivat ainakin vähän erityisesti nuorempia tyttöjä. Rokotukset annetaan yleensä koulussa tai terveyskeskuksessa. Nuorempien ja vanhempien mielipiteet erosivat selvästi kysyttäessä, mikä olisi sopivin paikka antaa rokotus. Nuoremmat tytöt olivat sitä mieltä, että koulu ei välttämättä ole paras mahdollinen paikka rokotusten antamiselle. He kertoivat, että koulukaverit saattavat pilkata, jos näyttää pelkäävänsä tai jännittävänsä rokottamista, saati, että alkaisi huutaa tai itkeä, kun rokotus annetaan. Lisäksi nuoremmat tytöt pohtivat, mahtaako koulussa rokotuksia antavien henkilöiden taidot riittää rokottamiseen samalla tavalla kuin terveyskeskuksissa työskentelevien, rokottamiseen mahdollisesti erikoistuneiden henkilöiden. Vanhemmat tytöt puolestaan ottaisivat rokotukset mieluiten koulussa, koska se tuntuu kätevimmältä ja helpoimmalta paikalta ei tarvitse erikseen lähteä johonkin muualle hakemaan rokotusta.
Rokotuksista yleensä HYVÄÄ Terveyden vuoksi Ei tule vaarallisia sairauksia Lomamatka motivaattorina Saa tarran HUONOA 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 25 Jälkioireet/sivuvaikutukset Kipu, piikki Koulurokotukset Ajatus (kivusta) Jännitys Pelko, stressi, paha olo (haittavaikutuksista, kivusta) Vaikka molemmissa ryhmissä mainittiin rokotusten huonona puolena haittavaikutukset, kaikki tytöt olivat sitä mieltä, että rokotusten hyödyt ovat suuremmat. Jos tytöt saisivat itse päättää yhden rokotuksen, minkä he ottaisivat, monet sanoivat syöpärokotuksen. Toisin sanoen kukaan ei vastustanut rokotuksia, jotka estäisivät vakavia sairauksia vaikka sen ottaminen sattuisikin ja/tai rokotuksesta voisi tulla jotain haittavaikutuksia. Vähemmän vakavien sairauksien kuten vesirokon tai influenssan rokotteet puolestaan jätettäisiin ottamatta, jos joutuisi valitsemaan, mitä rokotusta ei ottaisi.
Rokotuksista yleensä 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 26 Tytöille on puhuttu vain vähän jos lainkaan rokotteista. Nuoremmat tytöt eivät muista kuulleensa rokotteista ainakaan koulussa mitään, omat vanhemmat ja/tai isovanhemmat ovat saattaneet kertoa jotain. Vanhemmat tytöt kertoivat, että koulussa rokotuksen yhteydessä on saatettu mainita mahdollisista haittavaikutuksista ja siitä, mihin rokote tehoaa. Nuoremmat tytöt olivat pahoillaan siitä, että heille ei ole kerrottu rokotteista mitään, ei edes niistä rokotteista, mitä heille on koulussa annettu. Tiedon tuskin tarvitsisi olla kovin kattavaa, mutta kuitenkin jotain yleistä rokotuksen vaikutuksista ja mahdollisista haittavaikutuksista. Vanhemmat tytöt puolestaan toivoisivat täsmällisempää tietoa mm. rokotteiden vaikuttavista aineista ja haittavaikutuksista sekä siitä, kuinka usein rokote tulee ottaa riittääkö yksi kerta vai tarvitaanko useampia rokotuskertoja ja kuinka usein. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että kouluissa tulisi kertoa enemmän rokotteista yleensä ja rokotushetkellä nimenomaisesta rokotteesta erityisesti. Tytöt haluavat siis täsmällisempää tietoa rokotteista. Nyt heistä tuntuu, että heidän kykyä ymmärtää asioita aliarvioidaan, kun tietoa ei anneta.
Rokotuksista yleensä Niistä tulee mieleen ompelu, se on niin kuin työntäisi nuppineulaa ihon alle, mutta sillä on vain terveydellisiä vaikutuksia. (11-12 v) Mä ajattelen kanssa, että onko niillä siellä koulussa oikeasti sitä ammattitaitoa kuin jollain neuvolatyypeillä, jotka oikeesti osaa sen [rokottamisen]. (11-12 v) Vähän jännittää, eikä haluaisi sitä, mutta sitten kumminkin tietää, että se on tärkeä ja se pitää ottaa. (11-12 v) Mä en tykkää siitä ollenkaan, musta se on aika iljettävää, että työnnetään piikki ihon alle. (11-12 v) Mulle tulee paha olo ennen sitä kun alkaa vaan ajatella, että kohta se tulee [rokotus] ja tulee heikko olo. (13-15 v) Haluaisin sellaisen rokotuksen, joka estää sairauden, joka johtaa kuolemaan. En tarvii sellaisia, jotka on flunssaa vastaan ja joista voi selviytyä ihan helposti, mutta syöpä ja tällaiset vastaan olis kiva saada. (13-15 v) Jossain, jos pistetään käteen, voi tulla käsi niin kipeäksi ettei sitä voi nostaa, mutta jotkut ei tunnu missään. (13-15 v)
HPV-rokote 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 28 Kysyttäessä, onko HPV-rokotus tytöille tuttu, muutama nuoremmista tytöistä epäili kuulleensa siitä joskus, mutta he eivät muistaneet, mitä se tarkoitti. Papillooma-virus oli muutamalle siinä mielessä tuttu, että siitä oli puhuttu jotain koulussa. Pari nuorempaa tyttöä kertoi, että heidän äiti oli maininnut asiasta juuri ennen tähän tutkimukseen osallistumista. Äidit olivat kertoneet heille, että papillooma-virus voi aiheuttaa syöpää, jonka HPV-rokote ehkäisee. Toisen äiti oli myös kertonut, että rokote tulee antaa, ennen kuin harrastaa seksiä. Vanhemmat tytöt olivat kuulleet HPV-rokotteesta/papillooma-virusrokotteesta joko koulussa, kaverilta tai omalta äidiltään. Yksi vanhemmista tytöistä oli aiemmin kertonut, että hän haluaisi saada enemmän tietoa nimenomaan kondyloomaa vastaan kehitetystä rokotteesta. Hän ei muistanut rokotteen nimeä, mutta hänen mielestään se olisi hyvä juuri hänen ikäisille. Vanhemmille tytöille HPV-rokotteesta oli siis kerrottu koulussa terveystiedon tunnilla käsiteltäessä sukupuolitauteja, mutta annettu tieto on ollut hyvin yleistä, ehkä jopa jossain määrin epämääräistä.
HPV-rokote 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 29 Seuraavaksi tytöille kerrottiin hieman tarkemmin HPV-rokotteesta (THL:n laatima teksti). Molemmissa ryhmissä kaikki tytöt suhtautuivat rokotteeseen positiivisesti. Nuorempien tyttöjen ryhmässä kommentoitiin heti, että rokote on hyvä, jos se kerran ehkäisee syöpää, joka tiedetään ikäväksi sairaudeksi. Erityisesti vanhempien tyttöjen ryhmässä alettiin pohtia HPV-tartunnan yleisyyttä. Kaikki olivat yllättyneitä siitä, kuinka yleinen tartunta on. Myös tieto siitä, että kohdunkaulan syöpään sairastuneista noin kolmannes kuolee, oli järkyttävä jopa pelottava yllätys. Tytöt pitivätkin rokotetta tosi tarpeellisena. Tieto siitä, että rokotetta on jo annettu muissa Länsi-Euroopan maissa ja mm. Yhdysvalloissa miljoonia annoksia herätti luottamusta. Tytöt uskoivat, että rokotuksen mahdolliset haittavaikutukset ovat jo tulleet esille ja niistä pystytään kertomaan luotettavasti. Ts. esittelytekstin viimeinen lause vakavat haitat ovat hyvin harvinaisia oli helppo uskoa. Rokotteen ehdoton hyöty kaikkien tyttöjen mielestä on se, että se estää kohdunkaulan syöpää. Nuoremmissa tytöissä yksi oli kuullut, että HPV-tartunta saattaa aiheuttaa myös lapsettomuutta, joten rokote on myös hyvä siksi, että lapsettomuuden riski vähenee. Kaikki tytöt olivat yksimielisiä siitä, että he ottaisivat rokotteen nyt saadun tiedon perusteella. Tytöt myös uskoivat, että heidän vanhempansa suhtautuisivat rokotteeseen myönteisesti. Jos kuitenkin syystä tai toisesta vanhemmat vastustaisivat rokotteen ottamista, heidän tulisi perustella kantansa tytöille. Tytöt myös uskoivat, että mahdollisesta kielteisestä asenteesta huolimatta vanhemmat lopulta haluaisivat tyttäriensä parasta eli antaisivat tämän ottaa rokotuksen.
HPV-rokote 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 30 Vanhemmat tytöt esittivät joitakin kysymyksiä kuultuaan tekstin HPV-rokotteesta. Heitä askarrutti mm. seuraavat seikat: Voiko tauti tarttua äidistä lapseen synnytyksen yhteydessä? Miksi pitää ottaa 3 kertaa? Ja millä ajanjaksolla tämä 3 kertaa otetaan? Pitääkö rokote joskus uusia ja jos, niin milloin? Voiko kohdunkaulan syövän saada jostain muusta kuin papillooma-viruksesta? Voivatko pojat saada papillooma-viruksen? Mitä se heille aiheuttaa? Voiko pojat saada myös tämän rokotteen? Hetken keskustelun jälkeen tytöt olivat yksimielisiä siitä, että rokote voisi olla hyvä myös pojille Ehkäiseekö tämä rokote kaikkia papillooma-viruksia? Kestääkö suoja lopun iän? Nuorempien ja vanhempien tyttöjen välillä oli selvä ero siinä, miten he suhtautuivat poikien rooliin tässä rokoteasiassa. Vanhempien tyttöjen mielestä myös pojat voisivat ottaa rokotteen ja ainakin kuulla informaatiota rokotteesta ja sen hyödyistä. Nuoremmat tytöt taas mielsivät HPV-rokotteen täysin tyttöjen asiaksi. Heidän mielestään HPV-rokotteesta pitäisi kertoa vain tytöille, jotta pojat eivät alkaisi ilkkua tytöille. Nuoremmat tytöt siis haluaisivat HPV-rokotekampanjan olevan ns. tyttöjen oma juttu, josta ei pojille tarvitse kertoa.
HPV-rokote Mä oon kuullu sen, mutta mä en muista mitä se tarkoitti. (11-12 v) Äiti kerto mulle jotain onko se se, jonka voi saada, jos harrastaa seksiä niin se voi tulla mieheltä naiselle? (11-12 v) Estää sitä kohdunkaulansyöpää Kyllä mä ainakin ottaisin sen, koska eihän siitä mitään haittaa ole, paitsi joku käsikipu. (13-15 v) Siitä on ollut koulussa silloin kun oli sukupuolitauteja terveystiedossa. (13-15 v) Aika hirveelle kuulosti se, jos kolmasosa kuolee siihen, jotka saa sen! (13-15 v) Hyvä kun se annetaan aikaisin, eikä silloin kun on vaikka 35, koska silloin se olis ihan että mä oon jo harrastanut seksiä ja mulla on se. (11-12 v) Pystyykö pojat saamaan sitä papillooma-virusta? Ne ei voi saada kohdunkaulan syöpää, mutta voiko ne saada sen viruksen, että aiheuttaako se jotain muuta pojille? (13-15 v)
HPV-rokotteesta viestiminen - 11-12 v. 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 32 Tietoa halutaan Vanhemmilta/äidiltä Terveydenhoitajalta Opettajalta (vain tytöille!) Lehdistä Girl it Terveystarkastuksen yhteydessä Infolapusta (kotiin) Oma nettisivu Tietoa ei haluta Julkiset mainokset ja media Koko luokan tunneilla Julisteista koulun seinällä Yleisiltä koulun nettisivuilta Luokkalaisilta Koulun rehtorilta
HPV-rokotteesta viestiminen - 13-15 v. Tietoa halutaan Terveydenhoitajalta Opettajalta Terveystiedon tunnilta Koulussa isommat kertovat pienemmille Vanhemmilta Kirje kotiin (omalla nimellä) Netistä (lääkärien kirjoittama) Demi, Miss Mix Myös nettisivut Cosmopolitan, Anna, K&T, Helsingin Sanomat TV-mainos Radio-mainos (NRJ) Facebook omat sivut, jossa FAQ ohjaa esim. HPV-nettisivuille Bussipysäkit TV-ohjelma rokotteesta Tietoa ei haluta 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 33 Wikipedia Suomi24 MLL nettisivut kukaan ei käy Koulun rehtori ei liity asiaan Aineopettajat (paitsi terveystieto)
10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 34 HPV-rokotteesta viestiminen Molemmissa ryhmissä oltiin sitä mieltä, että HPV-rokotteesta tulisi kertoa koulussa. Myös kotiin postitettava infokirje olisi hyvä. Koulussa tietoa voisivat antaa lähinnä terveydenhoitajat/lääkärit ja terveystiedon opettajat. Jonkin muun aineen opettajat, esimerkiksi matematiikan opettajat, eivät tunnu luontevilta tiedon jakajilta, ei myöskään koulun rehtori. Nuoremmat tytöt olivat ehdottomasti sitä mieltä, että HPV-rokotteesta kertoisi nainen, myös vanhemmat tytöt mielsivät tiedottamisen ensisijaisesti naispuolisen henkilön tehtäväksi. Molemmissa ryhmissä painotettiin myös kodin roolia tiedottamisessa. Tästä syystä HPVrokotteesta olisi hyvä kertoa myös vanhemmille ja ehkä erityisesti äideille. Kotiin voitaisiin postittaa oma infokirje sekä tytölle että vanhemmille. Vanhemmat voisivat saada tietoa HPV-rokotteesta myös heille suunnatuista lehdistä (esim. Anna, HS). Nuoremmat tytöt eivät halua, että HPV-rokotteesta viestitään yhteisesti sekä pojille että tytöille. Muutenkin he haluaisivat pitää HPV-rokotteesta tiedottamisen yksityisempänä kuin vanhemmat tytöt, jotka mielisivät oikeastaan minkä tahansa tavan ja median hyväksi tiedotuskanavaksi kunhan tieto tulee luotettavana pidetyltä taholta (lääkärit, terveydenhuollon ammattilaiset). Molemmissa ryhmissä halutaan tietoa rokotteesta ylipäänsä, mihin sairauteen tai sairauksiin se tehoaa, miksi rokote kannattaa ottaa, mitkä ovat mahdolliset haittavaikutukset ja mitä rokote sisältää. Viestinnän tyylin tulee olla pirteä, raikas, nuorekas, mutta silti asiallinen ja asiapitoinen.
HPV-rokotteesta viestiminen Koulun terkkarilta, niin että terkkari tulis kertomaan, kun tytöt olisi yhdessä. (11-12 v) Ei haluta tietää, niin vaikka kaikille yhteisellä tunnilla, tai koulun seinältä, tai yleisiltä koulun nettisivuilta. (11-12 v) Nuorten lehdistä, koska nuoret lukee niitä. Koulussa terveydenhoitajalta ja sitte vanhemmat voi kertoa. (13-15 v) Pitäisi kertoa, minkä takia sellainen rokote kannattaa ottaa, mikä sen sairauden haitta on. (13-15 v) Pojiltahan se tarttuu, niin kyllä niittenkin pitäs olla tietoisia siitä. ( ) Vois tulla luokkaan kertomaan siitä. (13-15 v) Terveydenhoitajalta ja vanhemmilta. Ja kotoa ja koulusta ja infolaput oli aika hyvä siellä voisi olla kaikista sivuvaikutuksista ja rokotteen sisältämistä aineista, jos vaikka on jollekin sellaiselle allerginen mitä siinä on, niin tietäisi kannattaako se ottaa. (11-12 v) Äideille vois olla Cosmopolitanissa ja Annassa, että tyttärellesi tällainen ja Hesarissa sellainen juttu, joka antaa yleiskatsauksen. Sitten bussipysäkit, koska varsinkin yläasteikäiset kulkee paljon kouluun bussilla ja näkee siinä. (13-15 v)
Tyttöjen julisteet
HPV-rokotteesta viestiminen - omat julisteet
Johtopäätökset
Johtopäätökset 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 45 Uudet rokotteet huolestuttavat. Rokotteista tarvitaan ja halutaan tietoa, joka on Selkeää Ymmärrettävää Uskottavaa ja tulee puolueettomalta taholta Vanhemmat haluavat saada tietoa HPV-rokotteista. He pitävät itseään päätöksentekijöinä. Erityisesti 11-12-vuotiaiden ei koeta olevan kyvykkäitä tekemään päätöksiä lääketieteellisissä asioissa. Tyttöjen kanssa kuitenkin halutaan keskustella Lopulta päätöksen toivotaan olevan yhteinen Tytöt kokevat, että heillä tulee olla oikeus päättää HPV-rokotuksen ottamisesta He mielellään kuuntelevat vanhempiaan ja heidän mielipiteitään asiassa, mutta päätös on heidän On tärkeää, että sekä vanhemmille että tytöille annetaan riittävästi tietoa rokotteesta, sen hyödyistä ja mahdollisista haittavaikutuksista. Riittävän, selkeän ja yksiselitteisen tiedon avulla tyttöjen ja vanhempien on helpompi päästä yhteisymmärrykseen.
Johtopäätökset 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 46 Tietoisuus HPV-infektiosta ja rokotteesta vaihtelee Äideistä osa tiesi asiasta enemmän, osa ei juuri mitään Äidit eivät tienneet, oliko heidän tyttärille jo kerrottu rokotteesta asiasta ei juurikaan olla keskusteltu kotona Tytöistä vanhemmat tytöt olivat ainakin kuulleet HPV-infektiosta ja rokotteesta, osa tiesi asiasta hieman enemmän Nuoremmat tytöt olivat ehkä kuulleet kirjainyhdistelmän joskus he eivät oikeastaan osanneet yhdistää sitä mihinkään tiettyyn sairauteen HPV-infektiosta ja rokotteesta tarvitaan perustason tietoa. Tyttöjen tiedontarvetta ja halua ei pidä aliarvioida. Tiedon tulee kattaa mm. seuraavat asiat: Hyödyt rokotteesta miksi rokote kannattaa ottaa? Miten yleinen ja vaarallinen tauti HPV-infektio ja kohdunkaulansyöpä on? Mitä muita sairauksia/oireita HPV-infektio voi aiheuttaa? Rokotteen teho ja vaikutuksen kesto (elinikäinen, uusittava)? Mahdolliset haittavaikutukset (vakavuus ja yleisyys)? Kuinka pitkään rokote on ollut markkinoilla Suomessa/ muualla? Kuinka pitkään rokotetta on kehitetty? Mistä löytää lisätietoja tarvittaessa?
10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 47 Johtopäätökset Kanavat, joista tietoa halutaan ensisijaisesti saada / äidit: Kouluterveydenhuolto Äidin nimellä kotiin tuleva kirje, jonka sisällä oma materiaali sekä äidille että tyttärelle Virallisen tahon internetsivustot (THL, Syöpäjärjestöt) Kanavat, joista tietoa halutaan ensisijaisesti saada / tytöt: Koulu terveydenhoitaja/lääkäri, terveystiedon opettaja Koti omat infolehtiset sekä vanhemmille että tytöille & keskustelu Nuorille suunnatut lehdet HPV-rokotteen omat nettisivut Tiedotuskampanjan tyyli: Asiallinen, mutta ei ryppyotsainen Nuorekas, värikäs tämä on kuitenkin ihan iloinen ja positiivinen asia (tytöt) Faktaa, myös tytöt haluavat että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä Ei liikaa kaupallisuutta yhteistyökumppaneiden muodossa Puolueetonta ja puolueettomasti jaettua informaatiota Erityisesti nuoremmat tytöt haluavat, että tiedotus suunnataan juuri heille ja vain heille tämä on tyttöjen juttu! Nuorisoidoli ei välttämättä innosta eikä tuo kampanjalle lisäarvoa jos idoli ei miellytä, voi rokote jäädä ottamatta (tytöt) voi viedä uskottavuutta kampanjalta (äidit)
Johtopäätökset 10701 HPV-rokotetutkimus / sv & kmm 22.4.2013 48 Mielipiteet THL:stä tiedon jakajana: Joillekin sikainfluenssarokotesotku on vielä hyvässä muistissa vie uskottavuutta Suurin osa ymmärtää, että HPV-rokote on erityyppinen rokote ja pidempään kehitetty & laajalti käytetty ja siksi THL on luonteva ja luotettava tiedon jakaja Sekä äidit että tyttäret tarvitsevat ja haluavat tietoa HPV-rokotteesta Tiedon tulee olla riittävää, selkeää ja rehellistä Tärkeimmät viestintäkanavat ovat koulu ja koti Kampanjan tulee olla asiallinen ja faktapitoinen, mutta kuitenkin nuorekas ja raikas eikä (liian) ryppyotsainen
Liitteet: Värväyslomake Tutkimuksessa käyteyt keskustelurungot Tutkimukseen osallistuneet
Värväyslomake 1/2
Värväyslomake 2/2
Tutkimuksessa käytetty keskustelurunko/ Vanhemmat 1/2
Tutkimuksessa käytetty keskustelurunko/ Vanhemmat 2/2
Tutkimuksessa käytetty keskustelurunko/ Tytöt 1/2
Tutkimuksessa käytetty keskustelurunko/ Tytöt 2/2
Tutkimukseen osallistuneet Ryhmä 1: 11-12-vuotiaiden vanhemmat Sirkku 40v, lastentarhanopettaja Kati 43v, customer loyalty manager Lea 45v, yrittäjä Eve 48v, tiimipäällikkö Reelika 34v, asiakaspalvelupäällikkö Satu 43v, toimistosihteeri Ryhmä 2: 11-12-vuotiaat tytöt Seela 12 v, 5. lk. Ronja, 11 v, 5. lk. Milja, 11 v, 5. lk. Katju, 12 v, 6. lk. Iiris, 11 v, 5. lk. Niina 12 v, 5 lk. Ryhmä 3: 13-15-vuotiaiden vanhemmat Kati 43v, laskutusvirkailija Päivi 48v, koulunkäyntiavustaja Tuula 45v, kokki Tea 50v, palkanlaskija Tuula 52v, suuhygienisti Outi 45v, matematiikanopettaja Merina 41v, palkkasihteeri Sari 49v, huoltopäällikkö Ryhmä 4: 13-15-vuotiaat Säde 14 v, 8. lk. Elina 15 v, 9. lk. Ida 16 v, 9. lk. Iisa 15 v, 8. lk. Jenny 13 v, 6. lk. Leila 13 v, 7. lk. Jenna 14 v, 8. lk. Anita 15 v, 9. lk.