Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus 26.1.2017 Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote
Etelä-Karjalan LAPE-hanke TOIMIJAVERKOSTO Omarahoitusosuudella: Eksote (hallinnoija) Kaikki Etelä-Karjalan kunnat (9) Lappeenrannan seurakuntayhtymä Nicehearts ry Imatran seudun Pelastakaa Lapset ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piirin ry. Saimaan ammattikorkeakoulu Etelä-Saimaan 4H-yhdistys Yhteistyökumppanit/tarvittavien ostopalvelujen tuottajat (22) Asukkaita alueella on noin 132 000 Eksote vastaa koko Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta 25.1.2017 2
Etelä-Karjalan LAPE -hanke Tavoitteena hankkeessa on kaikkien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen integroiduksi palvelujen kokonaisuudeksi, palvelujen oikeaaikaisen saatavuuden parantaminen ja painopisteen siirtäminen kaikille yhteisiin yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin, varhaiseen tukeen ja hoitoon. Etelä-Karjalassa lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelut on pitkälle integroitu osaksi Eksoten perhepalveluja. - Myös oppilashuolto on osa perhepalveluja Hankkeen myötä palveluintegraatio laajenee varhaiskasvatus-, opetus- ja nuorisotoimen sekä alueen muiden toimijoiden palveluihin. Muutoshanke kohdistuu kaikkiin neljään kehittämiskokonaisuuteen. Hankkeen valmistelussa ja suunnittelussa ohjaavana periaatteena on pidetty lasten, nuorten ja perheiden osallistumista kehittämistyöhön. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 25.1.2017 3
Strategian johtaminen ARVOT VISIO Yhteiset pelisäännöt, kulttuuri Haluttu tulevaisuus STRATEGISET TAVOITTEET MITTARIT RAPORTOINTI Kaikilla on yhteisesti hyväksytyt tavoitteet Tavoitteisiin sidotut mittarit, raportointi, analysointi, vaikuttavuus, ennustaminen PÄIVITTÄINEN JOHTAMINEN PALKITSEMINEN Strategisten tavoitteiden tunnistaminen, palkitsemisjärjestelmä
Avopalvelujen toimintamalli Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 24 h Psykososiaalisten palvelujen palvelukeskittymät: Etäkonsultaatiot Lasten ja nuorten talot Lappeenrannassa ja Imatralla Liikkuvat palvelut Sähköinen asiointi Lähipalvelut/toimijaverkosto: Palveluneuvonta Koulut Oppilashuolto Koulu- ja opiskeluterveys ja -ohjaus Neuvolat Lapsiperheiden kotipalvelut ja perhetyö Nuoriso- ja vapaa-aikatoimi, Seurakunnat, Järjestöt ja yhteisöt, Yritykset Matalan kynnyksen perhekeskukset Marja Kosonen 25.1.2017
Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Etelä-Karjalan LAPE-hanke Yhteinen työ lasten, nuorten ja perheiden hyväksi edellyttää monialaista ja yhteensovittavaa johtamista. Välttämättä käytössä ei ole yhtä ainoaa johtamismallia, mutta hankkeessa sitä voi kuvata yhteensovittavan verkosto- ja tietojohtamisen malliksi, jossa ratkaisukeskeisyys ja lapsilähtöisyys ovat keskeisessä roolissa. Johtajat, esimiehet ja muutosagentit ovat etulinjassa, mutta yhtä lailla henkilöstön, päättäjien ja muiden toimijoiden sitoutumisen merkitys korostuu. - Muutosagentin rooli on keskeinen muutosohjelman viestinnässä ja käytäntöön viemisessä. Samoin kuntien palvelujohtajien rooli (vrt. kuntien LAPE-ryhmät). Hankkeessa kysymyksessä on muutoksen johtaminen laajassa verkostossa. - Dialogisen verkostoyhteistyön menetelmiä sovelletaan hankkeessa - Luottamus saa verkoston jäsenet tekemään yhteistyötä Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen monialaisessa johtamisessa on Etelä- Karjalassa käytetty Lean toimintamallia. Yhteinen työ alle 6-vuotiaan lapsen kehittymisen tukemiseksi.
Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Etelä-Karjalan LAPE-hanke Eksotessa kehitettyä tietojohtamisen mallia on mahdollista käyttää soveltuvin osin mm. hankkeen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden seurantaan sekä toiminnan ohjaukseen. Nykyisillä tekijöillä mahdollisuus kymmenien tuhansien eri asiakasryhmien muodostamiseen ja seurantaan Mitä asiakkaalle tapahtuu kotiutumisen jälkeen? Palautuuko asiakkaat osastolle / päivystykseen / muihin palveluihin ( pyöröovi )? Missä asiakkaat esim. 4kk:n kuluttua kotiutumisesta ( oxford-luokitus )? Miten asiakasryhmän palvelujen käyttö (ja kustannukset) on jakautunut ja miten se muuttuu? Miten asiakasryhmän hoito/palvelupolut ovat kulkeneet organisaation/verkoston sisällä (prosessit)? Miten asiakasryhmän toimintakyky tai elämänlaatu ovat muuttuneet? Päätöksenteon tuki: Mitä vaihtoehtoja on ja mitä vaikutuksia niillä on (asiakkaaseen / kustannuksiin) pidemmällä aikavälillä?
Muutosviestintä Muutosviestintä on oleellinen johtamisen ja ohjaamisen väline. Lähtökohtana on, että viestintä on monikanavaista ja jatkuvaa. - Hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmassa viestintään on varattu työpanosta hankkeen kaikissa vaiheissa. Osallistavaa ja vuorovaikutteista viestintää tukee osaltaan myös virtuaalinen perhekeskus toteutuessaan. Tietojohtamisen nivominen osaksi kokonaisuutta vahvistaa verkostojohtamista sekä tekee kehitystyön konkreettiset muutokset ja aikaansaadut vaikutukset näkyväksi paitsi henkilöstölle ja johdolle myös kuntalaisille, mikä tukee muutoksen juurtumista edelleen. (Etelä-Karjalan LAPE-hankkeen hankesuunnitelma)
Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Etelä-Karjalan LAPE-hanke Kiitos! Verkostoissa työskenteleviltä ja niiden johtajilta edellytetään itsenäisyyttä ja itseohjautuvuutta sekä kykyä sopeutua erilaisiin tilanteisiin. Keskinäinen luottamus ja sopimuksellisuus ovat keskeisiä elementtejä onnistuneessa verkostomaisessa yhteistoiminnassa. (Mitronen 2002, 52-57)