Standardit kuntoutuksen toteutuksen tukena ja raamina 22.1.2013 / 23.1.2013 29.1.2013 / 6.2.2013 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren
Standardit kuntoutuksen tukena ja raamina - esityksen sisältö Standardin yleinen osa asiakkaan, palveluntuottajan ja Kelan tukena Standardin yleinen osa muutoksia ja usein kysyttyä Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet ja raamit
Yhteistyöllä kohti parempia palveluja Yhteistyöllä saavutamme asiakkaille parhaat mahdolliset tarpeen mukaiset palvelut, jotka toteutuvat oikeaan aikaan ja asiakkaan arjen kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa Kysy jos pohdit mitä standardissa tarkoitetaan. Näin pääsemme kohti yhteistä tulkintaa, jossa asiakkaan etu on keskeisintä.
Standardin yleinen osa asiakkaan, palveluntuottajan ja Kelan tukena Standardit ovat kaksiosaisia Kaikkia avo-ja laitosmuotoisia palvelulinjoja koskeva yleinen osa (ei koske avoterapioita) Palvelulinjakohtaiset osat Osat täydentävät toisiaan Niitä ei voi soveltaa erillisinä Kelan kuntoutuksessa Palvelulinjakohtaisessa osassa voi olla yleistä osaa tarkempia kuvauksia, jolloin noudatetaan palvelulinjakohtaista standardia Päivityksistä ilmoitetaan Kelan internetsivuilla kohdassa: www.kela.fi > Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Ajankohtaista standardeista
Standardin yleinen osa asiakkaan, palveluntuottajan ja Kelan tukena Standardin yleinen osa sisältää Yleiset periaatteet Kuntoutujan oikeudet ja velvollisuudet Kuntoutuksen toteuttaminen Kelan tehtävät Liite 1 Ammatti- ja tehtävänimikkeet Liite 2 Käsitteet Liite 3 Kuntoutuspalveluihin sovellettava lainsäädäntö ja julkaisut
Standardin yleinen osa muutoksia ja usein kysyttyä Asiakkaan valinta Hankintoja tehty alueellisesti ja valtakunnallisesti Kursseissa asiakas itse voi ehdottaa palveluntuottajaa ja Kelan toimisto tekee ratkaisun arvioituaan kurssin soveltuvuuden ja palveluntuottajan sijainnin suhteessa kuntoutujan asuinpaikkakuntaan Yleensä kuntoutujan ehdotusta palveluntuottajasta noudatetaan Kieli ja tulkin käyttö kuntoutuksessa Saamenkielisen tulkin kanssa toteutettavat kuntoutuskurssit ovat muuttuneet Näillä kursseilla kuntoutusseloste käännetään saamenkielelle
Standardin yleinen osa muutoksia ja usein kysyttyä Kulttuurin huomioon ottaminen V. 2014 alussa voimaan tulevassa standardissa nostetaan kulttuurinen tausta vahvemmin mukaan erityisesti kuntoutujan polun siirtymävaiheisiin; kuntoutussuunnitelma, ennakkokysely, kuntoutusseloste Ennakkokysely Kuntoutujalta kysytään osallistuuko hän kurssille avo-vai laitosmuotoisesti. Kuntoutujan valinta sitoo koko kurssin ajan
Standardin yleinen osa muutoksia ja usein kysyttyä Dokumentaatio Kuten muussa terveydenhuollossa Kuntoutujakohtainen, määritelty hyvin standardin yleisessä osassa Tähän on varattava riittävästi aikaa Omaishoitajien kursseissa omaiselle on perustettava omat asiakirjat palveluntuottajan tiedostoihin
Standardin yleinen osa muutoksia ja usein kysyttyä Toteutusmuodot sairausryhmäkohtaisissa kursseissa Laitosmuotoinen sisältyy majoitus Avomuotoinen ei sisällä majoitusta (hinta -20 %) Avojaksot ja käyntikerrat Käyntikerrat Ryhmämuotoinen, joka toteutetaan kuntoutuspaikassa Yksilöllinen, joka toteutetaan kuntoutuspaikassa Asiantuntijan käyntikerta, joka toteutetaan esim. kuntoutujan kotona tai työpaikalla tai verkostossa
Standardin yleinen osa muutoksia ja usein kysyttyä Ensiapupäivystys Tulee olla palvelulinjaa vastaavalla tasolla jo kuntoutusta edeltävänä päivänä, jos kuntoutujalle on järjestetty yöpyminen esim. matkojen vuoksi Ensiaputaidot tulee päivittää SRP:n ohjeen mukaisin väliajoin Allasvalvonta Allastiloissa on kuntoutusta toteutettaessa ja Kelan kuntoutujien vapaa-ajan toiminnan aikana henkilö, jolla on Kuluttajaviraston ohjeiden mukainen valvojan pätevyys (trimmikurssi ei riitä) Voimassa oleva SPR:n EA 1 kurssi tai vastaavan tasoinen koulutus
Standardin yleinen osa - muutoksia ja usein kysyttyä Pelastussuunnitelma Palveluntuottajan tulee laatia pelastussuunnitelma ja turvallisuusasiakirja Tilat, laitteet ja ravinto Puhtaat huoneet liinavaatteet vaihdetaan vähintään kahdesti viikossa Asianmukaiset ruokailutilat, riittävät lepo-ja taukotilat, sosiaaliset tilat ja lukolliset tavaroiden säilytystilat Turvavalliset ja monipuoliset laitteet, joiden huollosta, kalibroinnista, käyttövarmuudesta ja käytönohjauksesta palveluntuottaja huolehtii
Standardin yleinen osa - muutoksia ja usein kysyttyä Tiedottaminen ja markkinointi Oma esitys aiheesta Liitteet Päivitetään tarpeen mukaan Lähivuosina tulossa Käsitteet sekä Ammatti- ja tehtävänimikkeet liitteiden päivitykset
Sairausryhmäkohtaisten kurssien palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet ja raamit Standardin palvelulinjakohtainen osa sisältää Yleistä Tavoite Kuntoutuja Kurssin rakenne Toteutus Arviointi ja mittaaminen
Sairausryhmäkohtaisten kurssien palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet ja raamit Esivalinta Palvelulinjan standardissa määritellään onko ko. linjassa esivalinta vai ei Kaikki valitut palveluntuottajat noudattavat samaa periaatetta Kuntoutujien kannalta tasavertainen menettely Toistuvan kuntoutuksen mahdollisuus Kuntoutuja Valintakriteerit Poissulkukriteerit
Sairausryhmäkohtaisten kurssien palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet ja raamit Moniammatillinen työryhmä per kurssi / esimerkkinä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien nuorten ja aikuisten kuntoutuskurssien palvelulinja Standardissa sitovasti määritelty tässä palvelulinjassa Ryhmän jäsenten määrä 4 / ei vähemmän eikä enemmän Koko työryhmän tunnit yhteensä vähintään 140 Lääkärin tunnit vähintään 12 Muun moniammatillisentyöryhmän kunkin jäsenen tunnit vähintään 30 / työntekijä Sitovasti määritelty yhteensä 102 tuntia Jouston mahdollisuus tässä palvelulinjassa Loput 38 tuntia voidaan kohdentaa moniammatillisentyöryhmän jäsenille kuntoutujien ja kuntoutujaryhmän tarpeiden mukaan
Sairausryhmäkohtaisten kurssien palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet ja raamit Erityistyöntekijät per kurssi /esimerkkinä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien nuorten ja aikuisten kuntoutuskurssien palvelulinja Standardissa sitovasti määritelty tässä palvelulinjassa Toteutukseen tulee osallistua 1-3 erityistyöntekijää Yli 3 erityistyöntekijää ei voi osallistua kurssin toteutukseen Kaikkien erityistyöntekijöiden tunnit yhteensä vähintään 35 Jokaisen erityistyöntekijän tunnit vähintään 5 / työntekijä Sitovasti määritelty yhteensä 15 tuntia Jouston mahdollisuus tässä palvelulinjassa Loput 20 tuntia voidaan kohdentaa erityistyöntekijöille kuntoutujien ja kuntoutujaryhmän tarpeiden mukaan
Sairausryhmäkohtaisten kurssien palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet ja raamit Avustava henkilöstö ja lastenohjaajat Kurssilla tulee olla lasten hoitoon sekä kuntoutukselliseen ohjaukseen perehtynyttä koulutettua avustavaa henkilöstöä, jota ovat lastenhoitaja ja/tai lähihoitaja ja/tai vapaa-ajan ohjaaja. Lisäksi kurssilla tulee olla vähintään X lastenohjaajaa. Lastenohjaaja on määritelty standardin yleisen osan liitteessä ammatti-ja tehtävänimukkeet Kuntoutujien ja sisarusten pienryhmätoiminnasta, vapaa-ajan ohjelmasta ja lastenhoidosta vastaa aina vähintään yksi avustavan henkilöstön jäsen. Lastenohjaajat voivat toimia ohjaajina yhdessä avustavan henkilöstön jäsenen kanssa. Tuntivaraus avustavalle henkilöstölle ja lasten ohjaajille määritellään standardissa.
Sairausryhmäkohtaisten kurssien palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet ja raamit Kurssin rakenne / esimerkkinä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien nuorten ja aikuisten kuntoutuskurssien palvelulinja Kurssin kesto on aina sitova Ko. palvelulinjassa 15 vrk ja 5 yksilöllistä käyntikertaa Rakenteessa mainitut kotikäynnit ovat sitovia Jaksojen määrä ja vähimmäismäärä ovat sitovia Kuntoutuspäivän pituudet ovat sitovia poikkeuksia kuntoutujan oman jaksamisen vuoksi Haastattelut ovat keskimäärin 60 minuuttia (osa lyhempiä osa pidempiä) Palveluntuottajan yleisohjelman tuntimäärä on rajattu palvelulinjoittain
Sairausryhmäkohtaisten kurssien palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet ja raamit Kurssin toteutus / esimerkkinä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien nuorten ja aikuisten kuntoutuskurssien palvelulinja Määritellään kurssin Jaksotus Aloitusjakso sekä sen haastattelut ja loppukeskustelut Keskimmäinen jakso sekä sen haastattelut ja loppukeskustelut Päätösjakso sekä sen haastattelut ja loppukeskustelut Kurssisuunnitelma Tavoitteiden asettaminen Ohjelman sisältö / teemat Kuntoutuksen työmenetelmät
Sairausryhmäkohtaisten kurssien palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet ja raamit Kurssin toteutus / esimerkkinä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien nuorten ja aikuisten kuntoutuskurssien palvelulinja Toteutuksessa sitovia ovat Jaksotus / tässä palvelulinjassa 12 kk aikana Haastattelut ja loppukeskustelut Kurssisuunnitelman laatiminen Tavoitteiden asettaminen yksilöllisesti ja ryhmässä Kuntoutuksen työmenetelmät, jotka on mainittu ko. kohdassa Esim. verkostoneuvottelu, kotikäynti, kurssipäiväkirja ja välitehtävät on toteutettava, jos se on siten työmenetelmänä kuvattu poikkeus voi lähteä kuntoutujan tilanteesta
Sairausryhmäkohtaisten kurssien palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet ja raamit Kurssin toteutus / esimerkkinä Mielenterveyden häiriöitä sairastavien nuorten ja aikuisten kuntoutuskurssien palvelulinja Joustavia ovat teemat Rakennetaan tukemaan kuntoutujien tavoitteita Suunnitellaan, painotetaan ja valitaan kuntoutujien tarpeiden pohjalta Tavoitteellisesti etenevä kokonaisuus Teemoja vetävät moniammatillisentyöryhmän jäsenet ja erityistyöntekijät Teemojen sisällöstä valitaan kullekin ryhmälle sopivat osiot Vapaaehtoisia haastatteluja voidaan lisätä kuntoutujan tarpeen mukaan
Sairausryhmäkohtaisten kurssien palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet ja raamit Arviointi ja mittaaminen Oma esitys aiheesta Kela käyttää mittaamisessa ja arvioinnissa TOIMIAtietokannan mittareita (Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto) http://www.toimia.fi/ GAS -menetelmä (GoalAttainmentScaling) menetelmää käytetään asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin
Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntoutus tie parempaan elämään