D/2509/ /2016 ETJ Liite 2. Yleiskaava ja Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma Tavoitteet ja indikaattorit 2017

Samankaltaiset tiedostot
NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Hyvinvoinnin edistäminen Lahden kaupungissa hyvinvointikertomus, ympäristöraportti, yleiskaava

Toimiva kaupunki. Anni Sinnemäki

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Lahden jatkuva yleiskaava: Kaksi kierrosta ja 8 vuotta kokemuksia ja havaintoja. Lahden suunta -työ Mitä seuraavaksi?

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki

Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

Rakennesuunnitelma 2040

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Turun yleiskaava Toimialajohtaja Christina Hovi

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

LAHDEN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖRYHMÄ

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Ratikka tulee Tampereelle

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

OPISKELIJAN KAUPUNKI

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä. Taneli Nissinen

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Elinkeino- ja kilpailukykypalvelut, yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

YLEISKAAVOITUKSEN LIIKENNESUUNNIT- TELUN LÄHTÖKOHDAT JA HAASTE

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Järvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi

MAL-VERKOSTON STRATEGINEN VIITEKEHYS

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Strateginen toimenpideohjelma

Liikennepoliittiset linjaukset

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

HELSINGIN YLEISKAAVA

Liikennesuunnittelu osana kaupunkisuunnittelua. Pihla Kuokkanen

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Saavutettavuustarkastelut

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET

Perustehtävä ja arvot

Maankäytön rakenne Seuranta

SUUNNITTELUPERIAATTEET

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Ihmisen paras ympäristö Häme

Saavutettavuuden alueellinen tarkastelu eri kulkumuotojen matkaa-aikoihin perustuen

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-barometri

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

SÄRKÄNNIEMEN ASEMAKAAVA 8663 LIIKENNESELVITYS YHTEENVETO

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

MAL Tieliikenneseminaari Sini Puntanen

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

LIITE 1a. Suunnittelu

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet / Mari Siivola

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Miten asemanseutu muutetaan vähähiiliseksi?

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Transkriptio:

D/2509/10.02.02.00.04/2016 ETJ 11.12.2017 Liite 2 Yleiskaava ja Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma 2017-2020 Tavoitteet ja indikaattorit 2017

Lahden suunta -työssä 2017-2020 rakennamme kestävää tulevaisuutta kaupunkilaisten kanssa. Työssä on kyse sen ratkaisemisesta, miten ihmisten arki sujuu kestävästi ja asukkaat voivat hyvin. Sujuva arki on Lahden erityinen vahvuus, jota voidaan edelleen tukea suunnittelemalla maankäyttöä, liikennettä ja palveluita kokonaisvaltaisesti. Lahden suunta -työn tuloksena syntyy koko kaupungin yleiskaava ja kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma. Työn tavoitteita on valmisteltu vuoden 2017 aikana yhteistyössä asukkaiden, päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Kaupunginvaltuusto päättää Lahden suunta -työn tavoitteista alkuvuonna 2018. Lisätietoja www.lahti.fi/lahdensuunta maanantai, 4. joulukuuta 2017 2

Tavoitteet on jaettu kuuteen osioon. 1. Kestävästi kasvava Lahti 2. Lahden keskusta Teemat ovat maankäytöllisiä, värit symboloivat eri käyttötarkoituksia yleiskaavakartalla. Liikkuminen sisältyy jokaiseen osioon. 3. Asumisen Lahti 4. Elinkeinojen Lahti 5. Palveluiden ja kaupan Lahti 6. Luonnonläheinen Lahti maanantai, 4. joulukuuta 2017 3

1. Kestävästi kasvava Lahti 1/2 Vuonna 2030 Lahdessa on omaleimaisia alueita, joilla on erilainen palvelutarjonta ja joissa on mahdollista liikkua tasavertaisesti eri tavoin. Liikkumisessa suositaan vähäpäästöisiä liikennemuotoja. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus on yli 50 %. Lahdessa on tiivis ja sekoittunut kaupunkirakenne, joka on viihtyisä, terveellinen ja turvallinen. Yhdyskuntarakenne, kaupunkiympäristö ja palveluverkko houkuttelevat kävelemään, pyöräilemään ja käyttämään joukkoliikennettä. Asemanseudut ovat solmukohtia. Maaseudulla asuminen keskittyy kyläalueille palvelujen edellytyksien parantamiseksi. Indikaattorit Asukkaiden, asuntojen ja työpaikkojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille Joukkoliikenteen mahdollistava asukastiheys Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus (HLT:n luku). Enintään 500 m etäisyydellä tärkeistä lähipalveluista (päivittäistavarakauppa, päiväkoti, ala-aste) asuvien asukkaiden määrä ja osuus (HUOM! kohteita karsittu) Liikenteen NOX-päästöt Lahdessa / Liisa2012-malli (ympäristökatsaus) Tieliikenteen kasvihuonepäästöt (kt CO2-ekv./v) / Liisa2012-malli (ympäristökatsaus) maanantai, 4. joulukuuta 20174

Lahdessa on omaleimaisia alueita, joilla on erilainen palvelutarjonta ja joissa on mahdollista liikkua tasavertaisesti eri tavoin. 5

Luonnosta kaupunkiin Kaupunkirakenteen periaatteellinen poikkileikkaus Oleskelu Kävely Pyöräily Joukkoliikenne Yksityisautoilu Vapaa-ajan liikkuminen, patikointi, maastopyöräily

Älykkäimmän liikkumisen hierarkia Arto O. Salonen, Liikenne ja maankäyttö päivät 2017 Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne ja jaetut kyydit Yksin omalla autolla Tavoitteena on miettiä yhdessä tapoja tehdä autoilusta kestävämpää, tarjota ihmisille enemmän valinnan mahdollisuuksia sekä tehdä arkipäivän valintojen terveys- ja hyvinvointivaikutukset näkyviksi.

1. Kestävästi kasvava Lahti 2/2 Vuonna 2030 Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin on varauduttu joustavilla ja jatkuvasti arvioitavilla maankäytön ja infrastruktuurin ratkaisuilla. Arvokkaimmat luonnonympäristöt on suojeltu rakentamiselta. Indikaattorit Toteutetut luonnonmukaiset ja muut hulevesiratkaisut Viherkertoimen käytön seuranta Suojelualueiden pinta-ala ja osuus (ks. myös Luonnonläheinen Lahti) Hulevesien luonnonmukainen käsittely Viherseinä Viherkatto Kaupunkiviljely Lehmusreitti Lahden keskustan ympärillä

2. Lahden keskusta Vuonna 2030 Lahden keskusta on kasvanut ja vahvistunut koko maakunnan keskuksena. Keskusta on viihtyisä kaupunkielämän sydän, jossa käydään työssä, asioidaan, oleskellaan ja jossa on tiloja yritysten erilaisiin tarpeisiin. Keskusta on lähellä lahtelaisia. Keskustaan pääsee sujuvasti kaikilla kulkumuodoilla. Keskitettyä pysäköintiä suositaan. Keskustan liikennejärjestelyissä etusijalla ovat jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne. Autoliikenne on sopeutettu muihin liikkumismuotoihin. Indikaattorit Keskustan saavutettavuus eri liikennemuodoilla esim. 10 ja 20 minuutin vyöhykkeillä, asukkaiden osuus. Matkan nopeus verkkoa pitkin. Joukkoliikenteen mallinnus reittiopasta hyödyntäen. Tyytyväisten osuus keskustan viihtyisyyteen Autoliikenteelle, pyöräliikenteelle, jalankulku ja pyöräliikenteelle ja jalankululle annettu tila keskustassa (% osuus) Ajoneuvoliikenteen muutosindeksi keskustassa (ympäristökatsaus) Tapahtumien määrä Katutilan käytön seuranta: terassiluvat yms. Kaupallinen elinvoima; esim. liiketilojen täyttöaste 9

Liikkumisen hierarkia keskustassa maanantai, 4. joulukuuta 2017 10

3. Asumisen Lahti Vuonna 2030 Lahdessa on tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja ja eri elämäntyyleihin sopivia asumismuotoja eri puolilla kaupunkia. Liikkuminen asuinalueilla on viihtyisää ja turvallista. Asukkailla on etupihalla kaupunki, takapihalla luonto. Luonto on lähellä asukkaita. Lahteen on toteutunut kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia keskusta-asumisen kortteleita Indikaattorit Enintään 300 m etäisyydellä lähivirkistysalueesta asuvien osuus väestöstä Asumisväljyys 30 km/h alueiden osuus katuverkosta Melualueella asuvien osuus Asukaskyselyn soveltuvat osiot, useita indikaattoreita Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet jalankulkijat / jalankulkusuorite pyöräilijät / pyöräilysuorite autoilijat / suorite Maaseutumainen asuminen Omakotiasuminen Kerrostaloasuminen lähiössä Kaupunkimainen pientaloasuminen Kaupunkimainen pientaloasuminen Kerrostaloasuminen keskustassa

4. Elinkeinojen Lahti Vuonna 2030 Lahden seudulla on vetovoimainen toimintaympäristö ja uusia hyviä alueita yrityksille sekä laadukas asuinympäristö työntekijöille. Lahden työpaikkaomavaraisuus on yli 110%. Lahti on johtava elintarvike-, ympäristö- ja muotoiluosaamisen liiketoiminta-alue, jossa kehitetään kiertotaloutta uutta teknologiaa hyödyntäen. Lahti on vahva yliopistokaupunki, jossa koulutus, tutkimus ja elinkeinotoiminta ovat lähellä toisiaan ja toimivat yhteistyössä. Maaseudulla on monipuolista maaseudun ominaisluonnetta hyödyntävää elinkeinotoimintaa. Indikaattorit Yritystyytyväisyys / yritysystävällisyys maankäytön ja logistiikan näkökulmasta Tonttivaranto Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkojen toimialajakauma Asuntojen ja vuokrien neliöhinnat Työssäkäyntietäisyys

5. Palveluiden ja kaupan Lahti 1/2 Julkiset palvelut Vuonna 2030 Julkisia palveluita tarjotaan eri laajuudella ja eri tavoin riippuen kaupunginosan luonteesta ja väestön tarpeista. Palveluita tarjotaan laajasti myös sähköisinä. Kaupunkivyöhykkeellä arkipäivän palvelupisteet on mahdollista saavuttaa kävellen tai pyörällä, muut palvelupisteet ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Maaseutumaisilta alueilta palvelupisteet saavutetaan joukkoliikenteellä tai omalla autolla. Indikaattorit (samat kuin kaupallisten palveluiden) Palveluiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (julkiset ja kaupalliset) lkm ja % osuus Enintään 500 m etäisyydellä tärkeästä lähipalvelusta asuvien osuus Lasten koulumatkojen kehitys Joukkoliikenteen nousijamäärät Liityntäpysäköintipaikkojen määrä ja käyttöaste, pyörät ja autot 13

5. Palveluiden ja kaupan Lahti 2/2 Kaupalliset palvelut Vuonna 2030 Keskustan ulkopuoliset kaupalliset palvelut on sijoitettu yhdyskuntarakenteeseen olemassa olevien hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Kaupunkijakelussa käytetään älykkäitä ratkaisuja ja kestäviä liikennemuotoja ja kaupan toimijat tekevät yhteistyötä. Kaupunkivyöhykkeellä joukkoliikenne on kilpailukykyinen palvelu. Joukkoliikenteen runkolinjat tarjoavat nopeita yhteyksiä. Joukkoliikenteen nousijamäärät ovat kasvaneet kaksinkertaisiksi. Eri liikennemuotojen solmukohtiin on järjestetty hyvät liityntämahdollisuudet. Liikenteen palvelut ovat osa sujuvia matkaketjuja. Indikaattorit (samat kuin julkisten palveluiden) Palveluiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (julkiset ja kaupalliset) lkm ja % osuus Enintään 500 m etäisyydellä tärkeästä lähipalvelusta asuvien osuus Lasten koulumatkojen kehitys Joukkoliikenteen nousijamäärät Liityntäpysäköintipaikkojen määrä ja käyttöaste, pyörät ja autot maanantai, 4. joulukuuta 2017 14

Julkisten palveluiden palveluverkon suunnittelun periaate Lahden läntisten osien osayleiskaavan Y-202 strateginen palveluverkon periaate on hyvä lähtökohta uuden, koko kaupungin palveluverkon hahmottamiselle. Tavoitteena on saattaa kokonaiskuva ajan tasalle koko kaupungin alueella tätä periaatetta noudattaen. Mitkä ovat itäisen Lahden palvelukeskittymät ja lähipalveluyksiköt vuoteen 2030? Lisätietoja: http://lahdenvuosi.fi/yleiskaavaselostus/lahtivuonna-2025-tarina/palveluiden-ja-kaupan-lahti maanantai, 4. joulukuuta 2017 15

6. Luonnonläheinen Lahti Vuonna 2030 Lahdessa on puhtaat järvet ja pohjavesi. Viheralueet ja kaupunkiluonto muodostavat helposti saavutettavan verkoston myös rakennetussa ympäristössä. Lahden vaihteleva ja monimuotoinen luonto tarjoaa erilaisia elämyksiä ja hyötyjä asukkaille ja matkailijoille. Indikaattorit Enintään 300 m etäisyydellä asemakaavoitetusta viheralueesta asuvien osuus, viheralueen minimikoko 1,5 ha Asemakaavoitettujen viheralueiden pinta-ala ja osuus asemakaavoitetuilla alueilla Suojelualueiden ja/tai luontoarvoiltaan merkittävien alueiden pinta-ala ja osuus Hiljaisten alueiden osuus pinta-alasta maanantai, 4. joulukuuta 2017 16