Metsänh itoja puunkorjuutöiden. maasto-ja karttamerkit

Samankaltaiset tiedostot
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Angry Birds CLASSIC. Angry Birds CLASSIC. Angry Birds CLASSIC. toppasaapas / LIME VIHREÄ. toppasaapas / KELTAINEN. toppasaapas / PINKKI

Keskipohjalaisen puun matka kannolta kattilaan

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Tehokkuutta taimikonhoitoon

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

WSC7 analysointia Vanha-Ulvila

METSÄ SUUNNITELMÄ

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Tukien pääperiaatteita

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Rullaverhot KUVIOLLISET KANKAAT

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

2 Peliopas. Sisällys

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2016

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 1a/2017 Markus Strandström Metsäteho Oy

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

HIIHTOSUUNNISTUSKARTAN KUVAUSOHJEET

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Metsänmittausohjeita

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2018 Markus Strandström Metsäteho Oy

TOIMINTAVÄLINEIDEN TARJOUSPYYNNÖN TARJOUSKORTTI Keinumisvälineet ja karusellit Keinumisvälineet POSITIO NRO 2.1.1

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

YLEISTÄMISESTÄ. Talvipäivät 2008, Tampere Jukka Liikari. Kartalle asetetut vaatimukset

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Energiapuun laadukas korjuutekniikka

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma. Visio Tilander Golf Design Oy, 2008

Toimenpiteet kuvioittain

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

LIITE 2. Olosuhdeseurantojen mittauskäyrät, Nissnikun yläkoulu 1(12)

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT

Suomen metsien inventointi

Suunnistuskartan uudet kuvausohjeet. Uusilla ohjeilla julkaistut kartat täysimääräisesti käyttöön vuoden 2018 alusta alkaen ISOM2017

Metsäkonepalvelu Oy

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

Puukaupan sanastoa (1)

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Jyväskylän kaupungin metsät

J U D O H I N N A S T O J U D O H I N N A S T O J U D O H I N N A S T O J U D O

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Transkriptio:

Metsänh itoja puunkorjuutöiden maasto-ja karttamerkit

Metsänhoito- ja puunkorjuutöiden maasto- ja karttamerkit Yhdenmukaiset maastomerkit nopeuttavat ja selkeyttävät metsätöiden suunnittelua ja toteutusta. Maastomerkkeinä on käytettävä vaihtoehtoisesti tai yhdessä: - KUITUKANGASNAUHOJA - MAALIMERKKEJÄ - KIRVESLEIMOJA JA -VllLOJA Muovinauhoja tai muita muovipohjaisia aineita ei saa käyttää maastomerkkeinä. Muutoinkin muovien kulkeutuminen korjattavan puutavaran joukkoon on estettävä. Selkeät ja yksiselitteiset merkit sekä maastoon että työmaakartalle. Merkkinauhat on pyrittävä kiinnittämään merkkikeppeihin tai puihin runkojen ympärille, ei risuihin ja oksiin. Tavoitteena on, että kasvatettaviin puihin jää mahdollisimman vähän nauhamerkkejä suunniteltujen metsätöiden toteutuksen jälkeen. Ajouramerkit tulisi kuitenkin olla jäljellä hakkuun jälkeenkin. Tarvittaessa on käytettävä merkkikeppejä. Ajouria osoittavat nauhamerkit kiinnitetään solmut ajouralle päin. Värinauha- tai värirengasmerkkejä käytettäessä suositellaan leimikon ja palstan rajat merkittäväksi myös kirvesviilo- tai värivasaramerkein. YKSITYISMETSISSÄ UUDISTUSHAKKUU ALUEEN RAJA ON AINA MERKITTÄVÄ MAASTOON KIRVESVllLO- TAI VÄRIVASARAMERKEIN, sillä raja on oltava todettavissa maastossa hakkuun jälkeen! Kirvesviilot, joiden pituus noin 30 cm, on pyrittävä merkitsemään jääviin alikasvospuihin. Rajat ja urat on merkittävä siten, että vähintään edellinen merkki näkyy aina selvästi seuraavalle merkille. Merkkien välimatka näkyvyyden mukaan 1 O... 15 metriä ja korkeus maanpinnasta vähintään 1.5 metriä. Maastomerkkien tulee olla selvästi havaittavissa myös työkoneen ohjaamosta. Milloin eriasteiset rajat yhtyvät, käytetään vain suuremman yksikön rajamerkintää, koska esim. palstat rajautuvat useimmiten aina leimikon rajoihin. Suosituksen ovat laatineet: KESKUSMETSÄLAUTAKUNTA TAPIO METSÄHALLITUS METSÄTEHO PMP-HOITOKUNT A

1 METSÄNHOITO- JA METSÄNPARANNUSTYÖT Toimenpide Maastomerkit Karttamerkit Uudistusalan raivaus Muokkausalueen raja Viljelyalan ja työpalstan raja Täydennysistutus Taimikon perkaus- ja harvennusalan ja työpalstojen raja Lehväslöruiskulusalan raja Lannoitusalan raja 1 X keltainen 1 X punainen 1 X sininen 1 X sininen 1 X punainen 1 X valkoinen 1 X keltainen Oja linja 1 X oranssi - ojien risteys 2 oranssi Perattava oja 1 X oranssi nenrakennus - tiealueen keskilinja oranssi - liealueen reunat punainen Ajoreitit (muokkauskoneen ajoreitit, taimien ja lannoitteiden kuljetusreitit) oranssi tai (2 X oranssi) ~ Jätettävä! kulku-urat esim. 2 punainen maanmuokkauksessa Sähkö- ja puhelinlinjojen 2 X oranssi ja alitukset 2 punainen z z z ( +varoitustaulu) Maanalaiset kaapelit 2 ~ja 2 punainen z z z ( varoitustaulu) k'.'au>eu! Karsittava! puut valkoinen

2 PUUNKORJUUTYOT Leimikon suunnittelu Toimenpide Leimikon raja Uudistushakkuualueen raja yksityismetsissä (on käytettävä ainakin kirvestai värivasaraviiloja) Palstojen raja Lohkon raja (tarvittaessa) Koepuualueen raja (tarvittaessa kartalle) Hakkuutapaalueen raja (Metsähallitus) Tilan rajapyykki Uusi tiealue tiealueen -keskilinja -reunat Aluetie (metsäa Varsi1ie (autoke Autotalvitie Värinauha- tai v.ärirengasmerkit Maastomerkit Kirves- tai värivasara viilot 2xpunainen tai 3 kirves- tai värivasaraviiloa, pääviilo leimikon puolelle tai kahden leimikon rajalla päävillot lelmlkoiden puolelle. (1 xpooainen))a2 kirves- tai värivasaraviiloa rajan suuntaan sekä 2 päällekkäistä vliloa uudistushakkuualueen suuntaan. 1 X punainen tai 2 kirves- tai Värivasaraviifoa. viilot palstojen rajan 1x X inen suuntaan. - täi vasaraviiloa rajan suuntaan sekä uudistushakku" 2 päällekkäistä vliloa uudistusalueen suuntaan. Karttamerkit Merkki ja värikartan värisuositus punainen ;'-...,,,,., - punainen punainen... sininen """".../ vihreä"" ooo o. - ~ v1hrea.1. musta = musta =musta ===== musta

2 PUUNKORJUUTVOT Metsäkuljetus Toimenpide Maastomerkit Koneiden siirtymisreitti työ- 2 X ~ maalle, kokoojaurat ja risteykset Keruu-, yhdys- ja pistourat 1 x ~ Peruutusurat Sähkö- ja puhelinlinjojen alitukset 1 x ~ja 1X8iMlan Karttamerkit --._... oranssi ~si Pistoura, kääntöpaikka uran päässä ~si Peruutusura, ei kääntömahdollisuutta 2 z z musta Maanalaiset kaapelit Varastoalue Huoltoalue z z 1 KAAPELI { musta :t; oranssi musta Kuitupuut -mänty -kuusi -lehtipuu Leimaus Puiden merkitseminen - poistettavat puut kirves- tai kovelinleimat taikka värileimat, pääväreinä punainen ja sininen - jätettävä! puut 1 x värirengas Rauhoitettava! puut 2 x keltainen värirengas Mahdolliset erityismerkit violetti Valmis puutavara (liputus) Kasan ajouralta katsottuna sen oikeaan etukulmaan asetetaan merkkikeppi (noin 1.5 m korkuinen), jossa tavaralajin osoittava kuitukangasvärinauha. Tukkien ja kasaamatta jäävien järeiden kuitupuupölkkyjen merkkikeppi asetetaan oletettuun kuormaimen tarttumakohtaan. 1 x punainen 1 x sininen 1 x vihreä Tukkipuu! -mänty -kuusi - koivu Erikoispuut 2 x punainen 2 x sininen 2 x vihreä keltainen

LEIMIKON MERKITSEMINEN TYÖMAAKARTT AAN JA MAASTOON,,..,... l.eimicdn MIA -3'*-"1111 vlmi-....,.,...... -2x,..._ LEU11~~ l::'.uijta loc'il.å Ttl.A.. PALSTo.IEN MIA -2... 1111...... --1111 -tx,..._ l.ohko.enja ICDl!PUUN..UEID ~.---...... '11'1... m,111 lanllllun.al (elin.lt 1..2,1.3) 1 l..c>hkt> t ( 5, AVO!+.) PALSTAT l -3 i.chko Q ( 5, AVD\l.) ~TA 4 bphl(o 3 (~. W@'.ll) ~T 5-(, kt>e-pt.l!awe 1 ~T f-3, 1i k'deptjuauje ';l.. -i>al.~tat S" - " KIRVES- JA VÄRIVASARAVllL.OT PALSTAN RAJA LEIMIKON RAJA J 1 ---~--- J t ~ 'PAL5TA L.EIMl k'li:'.o