SIIKALATVAN JOUKKO- LIIKENNESUUNNITELMA 2015

SIIKALATVAN JOUKKO- LIIKENNESUUNNITELMA 2015

SIIKALATVAN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 2015 Päivämäärä 18/06/2015 Laatijat Sonja Aarnio ja Toni Joensuu

2015 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 1.1 Työn lähtökohtia 3 1.2 Työn tavoitteet 3 2. Suunnittelualueen kuvaus 4 2.1 Perustietoja Siikalatvan kunnasta 4 2.2 Työssäkäynti 5 2.3 Koulut ja oppilaitokset 5 3. Henkilöliikenteen nykytila 7 3.1 Kunnan velvoitteet joukkoliikenteen järjestämiseen 7 3.2 Kunnan henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet 7 3.3 ELY-keskuksen hallinnoima liikenne 8 3.4 Kunnan ostoliikenne 10 3.4.1 Avoin joukkoliikenne 10 3.4.2 Koulukuljetukset 10 3.4.3 Sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset 11 3.5 Henkilöliikenteen nykytilan analyysi 11 3.6 Palvelutason muutos 2010 2015 12 4. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet 13 5. Kehittämistoimenpiteet 14 5.1 Liikenteiden luokittelu 14 5.2 Liikenteiden hankinta 15 5.2.1 Lähtökohdat 15 5.2.2 Siikalatvan kunnan kuljetusten hankinta 15 5.2.3 ELY-keskuksen hallinnoima liikenne 16 5.3 Henkilökuljetuksiin liittyvä yhteistyö ja seurannan kehittäminen 17 5.3.1 Henkilökuljetusten uudistaminen 17 5.3.2 Joukkoliikennesuunnittelun organisointi 17 5.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutokset 18 LIITTEET Liite 1 ELY-keskusten hallinnoimat sopimusvuorot

1 SANASTOA Bruttomalli on hankintalainsäädännön mukaisesti toteutettu liikenteen järjestämistapa, jossa toimivaltainen viranomainen vastaa liikenteen suunnittelusta ja kantaa lipputuloriskin. Liikenteenharjoittajalta ostetaan tietyn reitin ajaminen tietyllä aikataululla ja tietyllä laatutasolla. Bruttomallissa toimivaltainen viranomainen saa lipputulot ja liikenteenharjoittaja hankintasopimuksen mukaisen liikennöintikorvauksen. Joukkoliikenne on liikennetekniikassa yleistermi, jolla tarkoitetaan henkilöiden kuljettamista suurille henkilömäärille tarkoitetuilla liikennevälineillä riippumatta siitä, onko liikenne julkista vai ei. Tavallisimmin joukkoliikenne on julkista linja- ja aikataulusidonnaista linja-auto- tai raideliikennettä. Tässä selvityksessä joukkoliikenne tarkoittaa joukkoliikennelain määritelmän mukaista joukkoliikennettä eli yleisesti käytettävissä tai tilattavissa olevaa, useiden ihmisten kuljettamiseen tarkoitettua ammattimaista linja-autoliikennettä, riippumatta siitä harjoitetaanko liikennettä markkinaehtoisesti vai palvelusopimusasetuksen mukaisesti Joukkoliikennelaki 13.11.2009/869 perustuu EY:n palvelusopimusasetukseen ja nämä säädökset muodostavat yhdessä sen kokonaisuuden, johon joukkoliikenteen järjestäminen Suomessa perustuu. Joukkoliikennelakia sovelletaan joukkoliikenteenä harjoitettavaan ammattimaiseen henkilöiden kuljettamiseen tiellä linja-autolla sekä palvelusopimusasetuksen mukaiseen raideliikenteeseen. Joukkoliikennelaki astui voimaan 3.12.2009 ja kumosi entisen henkilöliikennelain (laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15.2.1991/343). Joukkoliikennelupa on alalletulolupa. Se oikeuttaa harjoittamaan linja-autolla palvelusopimusasetuksen mukaista liikennettä toimivaltaisen viranomaisen, kunnan tai kuntayhtymän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan sekä tilausliikennettä koko maassa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Joukkoliikennelupa on voimassa viisi vuotta. Julkinen liikenne tarkoittaa henkilöliikennettä, joka hoidetaan kaikkien käytettävissä olevilla liikennevälineillä eli käsite sisältää myös taksiliikenteen. Koulukuljetukset ovat perusopetuslain (628/1998) mukaisia koululaisten kuljetuksia. Koulukuljetukset ovat osa kuntien lakisääteisiä liikenteen järjestämistehtäviä, joihin ei sovelleta palvelusopimusasetusta. Koulukuljetukset ovat julkisen rahoituksen piirissä ja ne järjestetään tilausliikenteenä tai osana kaikille avointa joukkoliikennettä. Kutsujoukkoliikenne on joukkoliikennelain mukaista markkinaehtoista joukkoliikennettä, joka on paikallista, seudullista tai alueellista ja jatkuvaluonteista, jota ajetaan ainoastaan etukäteen tehdystä tilauksesta ja jonka reitti ja aikataulu määräytyvät ennakkoon tehtyjen tilausten perusteella ja tilattujen kuljetusten yhdistelyn avulla. Kuljetusten yhdistelyllä tarkoitetaan henkilöliikennelaissa vähintään kolmen ennakkoon tilatun kuljetuksen yhdistämistä yhdeksi reitiksi. (vrt. kutsuliikenne.) Markkinaehtoinen liikenne perustuu vapaaseen kilpailuun, jossa liikenne toimii kunkin liikenteenharjoittajan oman suunnittelun ja hinnoittelun pohjalta ilman julkista tukea. Joukkoliikenteessä alalletulolupana on joukkoliikennelupa, jonka lisäksi muun kuin tilausliikenteen tai palvelusopimusasetuksen mukaisen sopimusliikenteen harjoittaminen edellyttää reittiliikenne- tai kutsujoukkoliikennelupaa. Liikennettä on harjoitettava asiakastuloilla liikennelupaan sisältyvän laatulupauksen mukaisesti. Käyttöoikeussopimus (KOS) on palvelusopimusasetuksen mukaisia menettelytapoja noudattaen liikenteenharjoittajalle myönnettävä yksinoikeus jonkin maantieteellisen alueen liikenteeseen tai reittiin. Käyttöoikeussopimuksessa liikennöitsijän saama vastike palvelun suorittamisesta on joko hyödyntämisoikeus (lipputulot) yksinään tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä. Olennaista on, että palvelun tarjoaja kantaa palvelujen hyödyntämiseen liittyvän riskin ja voi omalla suunnittelullaan vaikuttaa liikenteen kannattavuuteen.

2 Palvelusopimusasetus eli PSA "Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007 rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista määrittelee ne toimenpiteet ja menettelytavat, joita käyttäen toimivaltainen viranomainen saa puuttua markkinoiden toimintaan. Palvelusopimusasetusta on noudatettava, kun toimivaltainen viranomainen päättää järjestää liikenteen markkinaehtoista liikennettä monilukuisempana, luotettavampana, korkealaatuisempana tai edullisempana. Asetus määrittelee ne ehdot, joiden mukaisesti liikenteenharjoittajille voidaan myöntää yksinoikeuksia tai maksaa julkista tukea. Asetusta sovelletaan rautateiden ja muiden raideliikennemuotojen sekä maanteiden julkisen henkilöliikenteen kansalliseen ja kansainväliseen harjoittamiseen lukuun ottamatta liikennettä, jota harjoitetaan lähinnä sen historiallisen merkityksen tai matkailuarvon vuoksi. Palvelutaso kuvaa yleisesti matkustuksen laatua. Joukkoliikenteen palvelutason keskeisiä osatekijöitä ovat mm. kävelymatka, vuorotiheys, vaihdon helppous ja matka-aika. Palvelutasokriteerit ovat kullekin palvelutasotekijälle asetettuja luokiteltuja ohjearvoja, jotka määräävät harjoitetun liikenteen palvelutasoluokan. Palveluliikenne on joukkoliikennettä, joka on suunniteltu erityisesti iäkkäiden ja vammaisten asiakkaiden tai muiden erityisryhmien tarpeet huomioon ottaen. Palvelulinjojen reitti, käytettävä kalusto ja kuljettaja on valittu linjan asiakasryhmiä mahdollisimman hyvin palveleviksi. Linjan reitiltä voidaan tehdä poikkeamia asiakkaiden tarpeiden mukaan, tai liikennöinti voi perustua kokonaan ennakkotilausten pohjalta muodostettaviin reitteihin. Palveluliikenne palvelee nykyisin myös asiointiliikennettä ja nuorten harrastusmatkoja ja toimii runkomatkojen syöttöliikenteenä. Reittiliikenne on markkinaehtoista liikennettä, joka on säännöllistä, jonka palvelut ovat yleisesti käytettävissä ja jonka reitin päätepisteet, pysäkit tai tärkeimmät pysäkit sekä aikataulun luvan myöntävä viranomainen vahvistaa. Reittiliikennelupa oikeuttaa yhdessä joukkoliikenneluvan kanssa reittiliikenteen harjoittamiseen. Reittiliikennelupa myönnetään hakijalle, jolla on joukkoliikennelupa ja joka sitoutuu harjoittamaan liikennettä laatulupauksensa mukaisesti vähintään kahden vuoden ajan. Reittiliikennelupahakemus voidaan hylätä vain joukkoliikennelaissa määritellyin perustein. Reittiliikennelupa on voimassa enintään kymmenen vuotta. Toimivaltainen viranomainen tarkoittaa palvelusopimusasetuksen mukaisesti viranomaista tai viranomaisten ryhmittymää, jolla on valtuudet toimia julkisen henkilöliikenteen alalla tietyllä maantieteellisellä alueella. Joukkoliikennelaissa määriteltyjen toimivaltaisten viranomaisten tehtävät ovat: joukkoliikenteen järjestämistavasta päättäminen alueellisen palvelutasomäärittelyn laatiminen ja palvelutasosta päättäminen markkinaehtoisen liikenteen reittiliikennelupien myöntäminen joukkoliikennepalvelujen seudullinen suunnittelu yhdessä sidosryhmien kanssa joukkoliikennepalveluiden hankinta, kilpailuttaminen ja järjestäminen. Tilausliikenne on markkinaehtoista joukkoliikennettä, jota harjoitetaan vain asiakkaan tilauksen määräämällä tavalla. Joukkoliikennelain mukaan kutsujoukkoliikenne ei ole tavanomaista tilausliikennettä ja se vaatii oman liikenneluvan. Tilausliikenne voi saada julkista rahoitusta, kuten varusmieskuljetukset, tai olla markkinaehtoista, kuten kotimaan ja ulkomaan linja-automatkailu.

3 1. JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohtia Joukkoliikenteessä on käynnissä merkittäviä muutoksia, sillä joukkoliikenteen markkinat ovat avautuneet kilpailulle. Uusi joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus astuivat voimaan jo vuonna 2009, mutta muutos joukkoliikenteen järjestämisessä tapahtuu asteittain vuoteen 2019 mennessä. Uudistuneen lainsäädännön mukaan joukkoliikenne on järjestettävä kilpailutetuilla sopimuksilla, jos sen järjestämiseen käytetään julkista tukea. Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen määrittelee tavoitteellisen palvelutason alueellaan. Pohjois-Pohjanmaan nykyinen joukkoliikenteen palvelutasopäätös on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Uuden palvelutasopäätöksen valmistelu aloitetaan hyvissä ajoin, sillä asetettujen tavoitteiden mukaan toimivaltainen viranomainen toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Kuntien kanssa on selvitettävä, mitä liikenteitä tullaan jatkossa hankkimaan, kuka hankinnat maksaa ja mitkä ovat valmiudet yhteishankintoihin. Joukkoliikenneselvityksen lähtökohtana on suunnitella Siikalatvan kunnan hankkimat kuljetukset kustannustehokkaasti ja käyttäjien näkökulmasta riittävällä palvelutasolla. Toimivan ja kustannustehokkaan kuljetuskokonaisuuden muodostaminen vaatii yksityiskohtaisen joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten nykytilan kartoittamisen. 1.2 Työn tavoitteet Työn tehtävänä on ollut selvittää Siikalatvan kunnan joukkoliikennepalvelujen ja kunnan eri hallinnonalojen koulu- ja asiointikuljetusten nykytila, määritellä palvelutasotavoitteet joukkoliikennepalveluille ja kunnan kuljetuspalveluille kustannustarkasteluineen sekä listata edellisten pohjalta palveluiden kehittämistoimenpiteet. Palvelutason määrittäminen on yksi työn keskeisimpiä vaiheita, koska myöhemmät ratkaisut, kuten liikennetarjonnan määrä, liikennöintiajat ja kustannukset tulevat pitkälti muodostumaan määritettyjen palvelutasotavoitteiden perusteella. Työhön on sisältynyt olennaisena osana liikennepalveluiden kilpailuttaminen 1.8.2015 alkavalle hankintakaudelle. Tavoitteena on suunnitella Siikalatvan joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kokonaisuus siten, että hankittava kokonaisuus vastaa kunnan tarpeita ja on palvelutasoltaan riittävä.

4 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Perustietoja Siikalatvan kunnasta Siikalatvan kunta perustettiin vuonna 2009 lakanneiden Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kuntien tilalle. Pulkkila toimii Siikalatvan keskustaajamana. Siikalatvan alueen merkittävimmät tieyhteydet ovat keskustaajaman kautta kulkevat valtatie 4 sekä kantatie 88. Siikalatvan kunnan kokonaispinta-ala on noin 2230 km 2, josta noin 60 km 2 on vesistöä. Siikalatvan väestö keskittyy vahvasti kunnan neljään kirkonkylään sekä pääteiden varsille. Kunnan väestöntiheys oli vuoden 2014 alussa noin 2,70 asukasta/km 2. Kuva 1. Väestön sijoittuminen Siikalatvan kunnassa (tiedot vuodelta 2013)

henkilöä 5 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 yli 75-vuotiaat 65-74-vuotiaat 15-64-vuotiaat alle 14-vuotiaat Kuva 2. Siikalatvan väestö ikäluokittain vuosina 2000 2015 (Tilastokeskus) Siikalatvan kunnassa oli vuonna 2014 yhteensä noin 5820 asukasta. Ikärakennejakauman mukaan alle 14-vuotiaden osuus väestöstä on 16,3 %, 15 64 -vuotiaiden osuus 57,4 % ja yli 65- vuotiaiden osuus 26,3 %. Siikalatvan asuntokuntien lukumäärä on noin 2 720. Rivi- ja pientaloissa asuvien osuus asuntokunnista on noin 97 % ja vuokra-asunnoissa asuvien osuus noin 19,5 %. Vapaa-ajan asuntoja kunnan alueella on noin 925 kpl. Siikalatvan asukasmäärä on laskenut vuodesta 2000 noin 1330 asukkaalla, eli lähes viidenneksellä. Väestöennusteen mukaan väestön väheneminen tulee jatkumaan myös jatkossa. Vuoteen 2020 mennessä väestömäärän arvioidaan laskevan noin 400 asukkaalla ja vuoteen 2025 mennessä lähes 600 asukkaalla. 2.2 Työssäkäynti Siikalatvan kunnassa on työpaikkoja 2190 ja työpaikkaomavaraisuusaste on noin 97 %. Työttömyysaste on vaihdellut 11 ja 14 prosentin välillä. Kunnan työpaikoista teollisuustyöpaikkojen osuus on noin 16 %, maa- ja metsätalouden osuus on 24 % ja palveluiden osuus on 58 %. Yritystoimipaikkoja on 588. Siikalatvalla työllisten määrä oli vuonna 2012 noin 2182 henkilöä (Tilastokeskus), joista asuinkunnassaan työssäkäyviä oli 1656 henkilöä. Työllisistä ulos pendelöivien määrä oli siis 526 henkilöä eli noin 24 %. Siikalatvaan pendelöivien määrä oli 503 eli lähes sama kuin Siikalatvasta ulospendelöivien määrä. Vuoden 2007 tietojen perusteella Siikalatvalta pendelöintiä tapahtui selvästi eniten Oulun, Pyhännän sekä Haapaveden suuntaan. Kunnan sisäistä pendelöintiä tapahtui eniten Piippolan ja Pulkkilan välillä. Sisäisen pendelöinnin määrä oli kuitenkin vähäistä. 2.3 Koulut ja oppilaitokset Siikalatvan kunnan alueella on yhteensä kuusi peruskoulua. Osassa kouluista annetaan myös esiopetusta. Alueella toisen asteen koulutusta tarjoavat Siikalatvan lukio sekä Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto. Koulujen ja oppilaitosten sijainnit on esitetty kuvassa 3. Koululaiset sekä toisen asteen opiskelijat muodostavat merkittävän joukkoliikenteen käyttäjäryhmän. Suuri osa toisen asteen opiskelijoista suorittavat opintojaan kotikunnassaan tai jossain

6 lähikunnassa. Vaikka opiskelijat eivät kuulu lakisääteisen koulukuljetuksen piiriin, olisi tärkeä pyrkiä turvaamaan joukkoliikenneyhteydet opiskelupaikkoihin. Siikalatvan kunnasta käy oppilaita muun muassa Haapaveden, Vaalan ja Ruukin lukiossa sekä Haapaveden ja Oulun ammattioppilaitoksissa. Kuva 3. Alueen koulut ja oppilaitokset

7 3. HENKILÖLIIKENTEEN NYKYTILA 3.1 Kunnan velvoitteet joukkoliikenteen järjestämiseen Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta kaikille avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen, vaan kunnat osallistuvat joukkoliikenteen rahoitukseen ja suunnitteluun oman harkintansa mukaan. Kuntien osallistumisella avoimen joukkoliikenteen järjestämiseen on merkittävä vaikutus asukkaiden kuljetustarpeiden täyttämisessä. Lisäksi avoimen joukkoliikenteen järjestämisellä voidaan usein vähentää kuntien lakisääteisten erilliskuljetusten määrää ja näistä syntyviä kustannuksia. Kunnat voivat toimia yhteistyössä toistensa ja toimivaltaisen viranomaisen kanssa joukkoliikennepalveluita tuottaessaan ja hankkiessaan. Kunta voi tuottaa ostoliikennepalveluita myös toisen kunnan alueelle. Lisäksi laissa on määritelty oikeus sopia seutu- ja kuntalippujen hinnoista. Varsinaisia henkilöliikennettä koskevia järjestämisvelvoitteita kunnille annetaan erityislainsäädännössä, kuten perusopetuslaissa, kehitysvammalaissa, vammaispalvelulaissa, sosiaalihuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja sairaankuljetusasetuksessa. 3.2 Kunnan henkilökuljetusten järjestämisperiaatteet Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle maksuton kuljetus, jos perusopetusta, lisäopetusta tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan iän tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Tällöin oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Oppilaalla on oikeus pyrkiä muuhunkin kuin kunnan hänelle osoittamaan perusopetuksen kouluun. Kunta ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään koulukuljetusta toissijaisille hakijoille, mutta voi halutessaan järjestää maksuttoman koulukuljetuksen. Perusopetuslain mukaisesti oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Siikalatvan kunnan koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti kuljetukset järjestetään lakisääteisten kuljetusten lisäksi alaluokkien (1. 3. lk.) ja esiopetuksen oppilaille, joiden matkan pituus on vähintään kolme kilometriä. Lisäksi Siikalatvan lautakunta on päättänyt, että jos alle 3 km matkalle myönnetään kuljetus ilman lääkärinlausuntoa, peritään huoltajalta kuljetuksesta omavastuu, joka on yksi (1) euro yhdestä kuljetuskerrasta/pv ja kaksi (2) euroa/pv, jos oppilas on koulukuljetuksessa sekä aamu- että iltapäivällä. Omavastuu on perhekohtainen. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen laskennallista valtionapua saavat kuljetukset ovat hyvin monimuotoinen joukko erilaisia vanhusten ja vammaisten kuljetuksia. Lakiin sidottuja kuntien yksin maksamia kuljetuksia ovat mm. päivähoidon kuljetukset. Näiden lisäksi kunnat hoitavat erilaisia kotipalvelun yms. kuljetuksia sekä merkittävän määrän ateriakuljetuksia. Kehitysvammalaissa säädetään kehitysvammaisten henkilöiden erityishuoltoon liittyvistä kuljetuksista. Kehitysvammalain mukaiset kuljetukset ovat kuljetettavalle maksuttomia ja niihin on erityishuoltoa saavalla henkilöllä subjektiivinen oikeus. Erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset. Niiden käyttö rajoittuu siis erityishuollon toimintayksiköihin suuntautuviin kuljetuksiin. Erityishuoltoon liittyvien kuljetusten lisäksi kehitysvammaiselle voidaan järjestään muita kuljetuspalveluja esimerkiksi vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulain (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalvelu on keskeinen vaikeavammaisten omatoimista suoriutumista edesauttava palvelumuoto. Kuljetuspalveluja järjestetään työssäkäynnin ja opiskelun tarpeisiin sekä vähintään 18 yhdensuuntaista virkistys- ja asiointimatkaa kuukaudessa.

8 Sosiaalihuoltolaissa tarkoitettuina tukipalveluina voidaan sosiaalihuoltoasetuksen mukaisesti järjestää harkinnanvaraisia kuljetus- ja saattajapalveluja, koska varsinaisten joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle jää sellaisia henkilöryhmiä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut on katsottu välttämättömiksi. 3.3 ELY-keskuksen hallinnoima liikenne ELY-keskuksen hallinnoiman liikenteen tarkastelu vastaa huhtikuun 2015 tilannetta. Suunnittelualueella on voimassa 26 sopimusta, joihin sisältyy yhteensä 71 vuoroa. Sopimuksista suurin osa on siirtymäajan sopimuksia (13 kpl). Lisäksi käyttöoikeussopimuksia on 5 kpl, ostosopimuksia 3 kpl ja reittiliikennelupia 5 kpl. Siirtymäajansopimusvuorot, käyttöoikeussopimusvuorot sekä reittiliikennelupiin perustuvat joukkoliikenteen vuorot on esitetty kartalla liitteessä 1. Vuoroista 64 kappaletta on Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoimia. Lisäksi alueen läpi liikennöi muutamia Keski- Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinnoimia vuoroja. ELY-keskuksen hallinnoiman liikenteen reittikartta on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. ELY-keskuksen hallinnoiman liikenteen reittikartta ELY-keskuksen hallinnoimasta liikenteestä valtaosa on pitkänmatkan liikennettä sekä Siikalatvan ja naapurikuntien välistä liikennettä. Kunnan sisäistä liikennettä sisältyy yhteen käyttöoikeussopimukseen (3 vuoroa, Kestilä Nevala Kestilä). Kyseinen liikennöintikohde on Siikalatvan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteishankinta. Siikalatvan alueella ELY-keskuksen hallinnoimat sopimusvuorot päättyvät vaiheittain vuosien 2015 2024 aikana. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 13 10 19 15 4 7 3 2015 2016 2017 2018 2024 REITTILIIKENNELUVAT KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSET OSTOSOPIMUKSET SIIRTYMÄAJAN SOPIMUKSET Kuva 5. Sopimusvuorojen päättymisajankohdat

9 Vuonna 2015 päättyvät sopimukset Elokuussa 2015 päättyy yksi siirtymäajan sopimus, joka sisältää neljä vuoroa. Sopimuksen vuorot ajetaan koulupäivinä seuraavan aikataulun mukaisesti: Reitti Lähtö Tulo KESTILÄ-PULKKILA-HAAPAVESI-OULAINEN-VIHANTI 7:10 10:30 HAAPAVESI - PIIPPOLA - PULKKILA JUNNONOJA 16:05 16:55 HAAPAVESI-KESTILÄ 15:00 16:40 JUNNONOJA - PULKKILA - PIIPPOLA - HAAPAVESI 6:55 7:45 Siirtymäajansopimuksen mukaisia vuoroja ei ole kesäkuun 2015 alkuun mennessä haettu reittiliikenneluvalle, joten niiden jatkuminen on epävarmaa. Mikäli kyseiset vuorot eivät toteudu markkinaehtoisesti, on hyvin todennäköistä, että vuorot lakkaavat, sillä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen määrärahat eivät riitä kyseisten vuorojen hankintaan. Kuva 6. Vuonna 2015 päättyvät sopimusvuorot Vuonna 2016 päättyvät sopimukset Suurin osa sopimuksista (15 kpl) päättyy vuonna 2016. Vuonna 2016 päättyvät sopimukset sisältävät yhteensä 42 vuoroa, joista ostoliikenteenä hoidetaan 23, ja siirtymänajanliikennöintisopimuksiin perustuen 19 vuoroa. Koska ELY-keskuksen joukkoliikennemäärärahat supistuvat jatkuvasti, on hyvin todennäköistä, että ostoliikennevuoroja joudutaan jatkossa karsimaan merkittävästi tai vaihtoehtoisesti osallistamaan kuntia niiden hankintaan (kunnan ja ELY:n yhteishankinnat). Siirtymäajan liikenteinä hoidettavien vuorojen osalta olisi toivottavaa, että liikennöitsijät hakisivat ko. liikenteitä reittiliikenneluvilla hoidettavaksi, jolloin nämä joukkoliikenneyhteydet toteutuisivat markkinaehtoisesti, ilman yhteiskunnan tukea. Sen sijaan siinä tapauksessa, että liikennöitsijät eivät hoida näitä liikenteitä markkinaehtoisesti siirtymäajansopimusten päättymisen jälkeen, on Kuva 7. Vuonna 2016 päättyvät sopimusvuorot näiden vuorojen jatkuvuus vaakalaudalla nykyisten joukkoliikennemäärärahojen puitteissa näitä vuoroja ei välttämättä voida ostoliikenteenäkään hankkia. Siirtymäajan sopimusten päättymisen jälkeisiin toimenpiteisiin on vaikea varautua ennakkoon sillä liikenteenharjoittajan täytyy hakea päättyviä liikenteitä reittiliikenneluvalle vasta kolme kuukautta ennen sopimuksen päättymistä. Tämän työn yhteydessä on laadittu vuonna 2016 päättyvien liikenteiden osalta luokittelu, jonka avulla nykyisten vuorojen jatkumisedellytyksiä voidaan alustavasti arvioida. Luokittelu on esitetty kappaleessa 5.1. Vuonna 2017 ja sen jälkeen päättyvät sopimusvuorot Vuonna 2017 päättyy kolme siirtymäajanliikennöintisopimusta, joiden perusteella hoidetaan yhteensä seitsemää erillistä vuoroa. Vuonna 2018 päättyy kaksi sopimusta, joiden perusteella liikennöidään kolmea erillistä vuoroa. Kaikki reittiliikenneluville haetut joukkoliikennevuorot ovat voimassa vuoteen 2024 saakka. Näitä vuoroja voidaan kuitenkin olosuhteiden muuttuessa muuttaa tai hakea lakkautettavaksi myös aiemmin.

10 3.4 Kunnan ostoliikenne 3.4.1 Avoin joukkoliikenne Siikalatvan kunnan avoimen joukkoliikenteen kustannukset olivat v. 2014 yhteensä 50 315 euroa. Tästä linja-autoliikenteen osuus oli noin 20 948 ja taksiliikenteen osuus 29 367 euroa. Taksiliikenteenä hoidetaan asiointikuljetuksia sekä liityntäyhteyksiä pitkänmatkaiseen liikenteeseen. Nykyisin Siikalatvan kunnan alueella on yksi ELY-keskuksen ja kunnan yhteishankintakohde. Kohteen liikennöinnistä maksettava käyttöoikeuskorvaus on 98 000 (sis. alv 10 %). Siikalatvan kunnan osuus tästä on 50 862 euroa eli 51,9 % (Kestilän koulupäiväliikenne). Lipputulot sekä mahdolliset myyntitulot (rahti- ja mainostulot) kuuluvat liikenteenharjoittajalle. Käyttöoikeussopimus on voimassa 1.6.2014 4.6.2016 välisen ajan. Kunnan kuljetuskustannustiedoissa käyttöoikeussopimusta koskevat tiedot on esitetty opetustoimen kustannuksissa, koska vuorot palvelevat lähes yksinomaan koululaisia. Taulukko 1. Yhteishankinnan kohde (1.6.2014 4.6.2016, mahdollinen optio 1+1+1) Reitti vuoro lähtö tulo maksuosuus Kestilä-Pulkkila-Piippola-Haapavesi M-P+ 9:00 10:20 Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Haapavesi-Piippola-Pulkkila-Kestilä M-P+ 11:35 12:55 Kestilä-Järvikylä-Nevala-Kotila-Rasinperä-Kestilä Koulp 7:40 8:50 Kestilä-Rasinperä-Kotila-Nevala-Järvikylä-Kestilä Koulp 15:05 16:15 Siikalatvan kunta Kestilä-Nevala-Kotila-Kestilä Koulp 13:05 14:15 Keväällä 2015 on kilpailutettu asiointi- ja liityntäliikenteet seuraavien alueiden osalta. Asiointiliikenteen päivät ja aikataulut on sovittuja, mutta reitit ovat suuntaa-antavia ja muotoutuvat kulloistenkin asiakkaiden mukaan. Taulukko 2. Asiointiliikenteen reitit (kevään 2015 kilpailutus) Taajamakeskus Piippola Kestilä Rantsila Pulkkila Asiointiliikenteen reitit Piippola Peltoperä, Piippola Leskelä Kestilä-Leiviskänranta-Mäläskä Kestilä-Hyvölänranta Kestilä-Haaraoja Kestilä-Järvikylä (kesä) Kestilä-Väyrylänsaari (kesä) Kestilä-Väyrylänsaari (talvi) Kestilä-Vorna (liityntäliikenne) Rantsila Sipola Pulkkila Latva, Pulkkila Viitanen Pulkkilan kirkonkylä 3.4.2 Koulukuljetukset Siikalatvan opetustoimen kuljetuskustannukset olivat vuonna 2014 yhteensä noin 924 516 euroa. Siikalatvan kunta järjestää lakisääteisten kuljetusten lisäksi kuljetukset myös lukiolaisilleen. Taulukko 3. Opetustoimen kuljetuskustannukset Siikalatvan kunnassa vuonna 2014 Kuljetus Kunnan maksamaan kuljetukseen oikeutettujen lkm Kustannus/vuosi Esikoululaisten kuljetukset 25 57 730 Peruskoululaisten kuljetukset 40 38 502 Lukion ja keskiasteen matkaliput 38 138 532 Satunnainen tilausliikenne 648 15 206 Säännöllinen tilausliikenne 239 516 604 Taksikuljetukset 14 157 942 Opetustoimen kuljetukset yhteensä 924 516 Keväällä 2015 kilpailutettiin koulukuljetukset niiltä osin kuin niitä ei voida hoitaa avoimen joukkoliikenteen avulla. Kilpailutuskohteet on esitetty taulukossa 4.

11 Taulukko 4. Koulukuljetusreitit (kevään 2015 kilpailutus) Taajamakeskus Koulukuljetusreitit Piippola KOHDE 1. Piippola, koulukuljetukset KOHDE 2. Lamu Piippola, lukiolaiskuljetus Kestilä KOHDE 4. Kestilä Hyvölänranta, koulukuljetukset KOHDE 5. Kestilä Leiviskänranta, koulukuljetukset KOHDE 6. Kestilä Vorna, koulukuljetukset KOHDE 7. Kestilän koulun JOPO-kuljetukset Rantsila KOHDE 15. Rantsila Sipola, koulukuljetukset KOHDE 16. Rantsila Paso Mankila Jokikylä Kiljontie Rantsila, koulukuljetukset KOHDE 17. Rantsila Hovin koulu Pelkoperä, koulukuljetukset KOHDE 18 A. Ruukin ja Mankilan suunnan oppilaiden aamukuljetus KOHDE 18 B. Nakkulan suunnan oppilaiden aamukuljetus KOHDE 18 C. Kärsämänkylän oppilaiden aamukuljetus KOHDE 18 D. Kiljontien suunnan oppilaiden aamukuljetus KOHDE 19 A. Ruukin ja Mankilan suunnan oppilaiden iltapäiväkuljetus KOHDE 19 B. Nakkulan suunnan oppilaiden iltapäiväkuljetus KOHDE 19 C. Kärsämänkylän oppilaiden iltapäiväkuljetus KOHDE 19 D. Pelkoperän oppilaiden iltapäiväkuljetukset klo 12 ja 14 Pulkkila KOHDE 22. Leiriperäntie Latva th Kaskenperä Saariperä Laakkola Launola Koskenranta Pulkkila, koulukuljetukset KOHDE 23. Pulkkila Vorna, koulukuljetukset KOHDE 24. Vornan oppilaiden iltapäiväkuljetukset klo 13 ja 14 KOHDE 25. Majanperän oppilaiden aamu- ja iltapäiväkuljetukset KOHDE 26. Hekkalan oppilaiden aamu- ja iltapäiväkuljetukset KOHDE 27. Latvan- ja Raahentien esikoululaisten iltapäiväkuljetukset, ma-to 3.4.3 Sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset Siikalatvan sosiaalitoimen kuljetuskustannukset olivat vuonna 2014 yhteensä noin 456 000 euroa. VPL-kuljetusten osuus kustannuksista oli noin 383 900 euroa (106 kuljetuspalveluasiakasta) ja SHL-kuljetusten osuus noin 21 000 euroa (17 kuljetuspalveluasiakasta). Kehitysvammalain perusteella järjestettyjen kuljetusten osuus oli noin 51 000 euroa. 3.5 Henkilöliikenteen nykytilan analyysi Väestötiheys vaikuttaa eri liikkumismuotojen (henkilöauto, joukkoliikenne, kevyt liikenne) kulkutapajakaumaan. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä suurempi väestöntiheys on, sitä vähäisempää on henkilöauton käyttö. Suuremmalla väestöntiheydellä joukkoliikennettä voidaan järjestää kattavasti ja palvelutaso on hyvää. Pienellä väestöntiheydellä kävelymatkat pysäkeille ovat pitkiä eikä kunnollista joukkoliikennetarjontaa ole. Usein matkat vaativat henkilöauton käyttöä. Siikalatvan kunnassa asukastiheys on noin 2,7 asukasta/km 2. Tällä asukastiheydellä ei voida ylläpitää kovin laajaa ja kattavaa joukkoliikenteen verkkoa. Tällä hetkellä joukkoliikenteen palvelutaso ja vuorotarjonta on kokonaisuutena Siikalatvan kunnan asukastiheyteen ja asukasmäärään nähden hyvä, lähinnä valtatie 4:ää ja kantatie 88:a pitkin kulkevan pikavuoroliikenteen ansiosta. Kunnan eri osissa tarjonta ja palvelutaso vaihtelee kuitenkin merkittävästi. Pulkkilan ja Rantsilan taajamissa joukkoliikennetarjonta on asukasmäärään suhteutettuna todella hyvällä tasolla ja myös Piippolan osalta liikennetarjonta on kohtuullisen hyvä. Kestilän joukkoliikenteen palvelutaso on hyvin niukkaa. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavia vaatimuksia kunnan kuljetuspalveluille. Voimakkaimmin kasvava väestönryhmä ovat seuraavien kymmenien vuosien aikana yli 75 vuotiaat, joiden suhteellinen osuus tulee kasvamaan. Ikääntyneen väestön osuuden kasvaessa tarve erilaisille yhteiskunnan korvaamille erityispalveluille kasvaa väistämättä. Ikärakenteen muutos aiheuttaa lisääntyvää tarvetta niin vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain kuin sairasvakuutuslainkin mukaan korvattaville matkoille. Samalla työikäisen väestön vähentyminen laskee kuntien ja valtion verotuloja.

12 3.6 Palvelutason muutos 2010 2015 Tarkasteltaessa joukkoliikenteen vuoromäärien kehittymistä kunnan sisäisillä yhteysväleillä viimeisen viiden vuoden aikana, huomataan, että niissä tapahtuneet muutokset ovat Rantsila Pulkkila yhteysväliä lukuun ottamatta vähäisiä. Rantsila Pulkkila välillä vuorotarjonta on kasvanut valtatien 4 suuntaisen pikavuoroliikenteen kasvun myötä. Talviarkisin Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan välisessä liikenteessä on käyttöoikeussopimuksiin, siirtymäajan sopimuksiin sekä reittiliikennelupiin perustuvia vuoroja, mutta viikonloppuja kesäliikenne perustuvat lähes yksinomaan pikavuoroliikenteeseen. Koska vuoromäärien lisäys johtuu pitkänmatkaisen pikavuoroliikenteen lisääntymisestä, ei kunnan sisäisen joukkoliikenteen palvelutason arvioida juurikaan parantuneen aikaisemmasta tilanteesta. Sen sijaan pitkänmatkaisilla yhteyksillä palvelutason voidaan katsoa hieman parantuneen. Taulukko 5. Joukkoliikenteen vuoromäärät kunnan sisäisillä yhteysväleille v. 2010 ja 2015 (klo 6-23) Siikalatva Oulu yhteysvälin joukkoliikennevuorojen määrässä tapahtuneet muutokset ovat tarkasteluajanjaksolla vähäisiä (tarkastelussa on ollut arkipäivien osalta tiistailiikenne klo 6 23). Viikonloppuliikenteessä vuoromäärien kasvu kohdistuu yhteysvälille Pulkkila Rantsila Oulu ja selittyy valtatien 4 suuntaisen pikavuoroliikenteen lisääntymisestä. Piippolasta ja Kestilästä suoria joukkoliikenneyhteyksiä Ouluun oli vuonna 2010 vähän, eikä tilanteessa ole tapahtunut juurikaan muutosta. Taulukko 6. Joukkoliikenteen vuoromäärät Ouluun suuntautuvilla yhteyksillä v. 2010 ja 2015 (klo 6-23)

13 4. JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET Kunnan sisäisessä liikenteessä järjestetään peruspalveluihin liittyvät kuljetukset kustannustehokkaasti ja turvallisesti sekä tarjotaan riittävät asiointiyhteydet autottomille kuntalaisille. Kunnan sisäisen liikenteen palvelutaso määräytyy tällä hetkellä pitkälti olemassa olevan joukkoliikennetarjonnan (ELY-keskuksen ostoliikenne, sopimusliikenne) mukaan. Kunta on lisäksi täydentänyt sisäisen liikenteen verkkoa tarpeellisin osin järjestämällä koulu-, asiointi- ja palveluliikennettä. SIIKALATVAN KUNNAN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- TAVOITTEET Työmatkat Kunnan sisäisessä liikenteessä työmatkat voi tehdä julkisella liikenteellä runkoreittien varsilta silloin, kun ko. välillä on pidempi kuntakeskusten välistä liikennettä palveleva yhteys. Kunnan sisäisen liikenteen osalta ei aseteta muita tavoitteita työmatkayhteyksille, koska pendelöintimäärät ovat varsin vähäisiä. Opiskelumatkat Perusopetuksen opiskelijoille järjestetään lakisääteiset kuljetukset. Lakisääteisten kuljetusten lisäksi Siikalatvan koulutuslautakunta on päättänyt, että alaluokkien (1. 3. lk.) ja esiopetuksen oppilaiden kuljetus järjestetään, jos matkan pituus on vähintään kolme (3) kilometriä. Lisäksi lautakunta on päättänyt: jos alle 3 km matkalle myönnetään kuljetus ilman lääkärinlausuntoa, peritään huoltajalta kuljetuksesta omavastuu, joka on yksi (1) euro yhdestä kuljetuskerrasta/pv ja kaksi (2) euroa/pv, jos oppilas on koulukuljetuksessa sekä aamu- että iltapäivällä. Omavastuu on perhekohtainen. Alueen merkittäviin oppilaitoksiin pyritään järjestämään kouluvuoden aikana opiskelijoita palvelevia yhteyksiä. Tällaisia ovat mm. Siikalatvan lukio ja Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto. Lukio alkaa päivittäin kello 9.00 ja päättyy kello 15.00. Asiointiyhteydet Kunnan sisäisessä liikenteessä tarjotaan riittävät (1 2 krt/vko) asiointiyhteydet kuntalaisille. Palvelujen tarjoaminen sidotaan käyttäjämääriin eli kylille tarjottavassa asiointi- ja palveluliikenteessä palvelu hankitaan niin kauan kuin sillä on riittävä määrä käyttäjiä. Palvelutaso on tavoite, ei subjektiivinen oikeus. Kunnan sisäisessä asiointiliikenteessä hyödynnetään myös avoimen joukkoliikenteen yhteyksiä. Yhteydet Ouluun ja OYS:iin Arkipäivisin ja viikonloppuisin ympäri vuoden järjestetään suorat tai vaihdolliset asiointiyhteydet Ouluun ja OYS:iin kaikista kunnan taajamista hyödyntäen ensisijaisesti olemassa olevia pidempimatkaisia yhteyksiä.

14 5. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 5.1 Liikenteiden luokittelu Suunnittelualueella on yhteensä 44 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoimaa ja kaksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinnoimaa erillistä vuoroa, joiden sopimukset päättyvät vuosina 2015 2016. Jotta vuoroista voitaisiin tunnistaa merkittävimmät, on ne jaettu kannattavuutensa perusteella neljään pääluokkaan. Kolmannessa ja neljännessä pääluokassa on myös alaluokkia. Tarkastelussa on mukana vuosina 2015 ja 2016 päättyvät siirtymäajan liikennöintisopimusten, ostosopimusten ja käyttöoikeussopimusten mukaiset vuorot. Luokittelu on tehty lipputulojen (e/km) ja keskikuorman perusteella. Mitä pienempään luokkaan vuoro kuuluu, sitä todennäköisemmin ko. vuoron turvaamiseen on käytettävä yhteiskunnan tukea eli käytännössä liikenne pitää hankkia kilpailuttamalla, kunnan tai ELY-keskuksen toimesta tai näiden yhteistyönä. Vuoroluokittelun kriteerit: Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Lipputulot yli 5 /km Lipputulot 2-5 /km Lipputulot 1-2 /km A keskikuorma yli 7 matkustajaa B keskikuorma alle 7 matkustajaa Lipputulot alle 1 /km A keskikuorma yli 7 matkustajaa B keskikuorma 2-7 matkustajaa C keskikuorma alle 2 matkustajaa Lupa Reitti S. Vuoro Liikenteenharjoittaja Lähtö Tulo Kausi Vuoro päättyy SIIRTYMÄ-500723 OULAISTEN LIIKENNE OY HAAPAVESI-KESTILÄ M KOULP 1500 1640 KOULPV 14.8.2015 4B SIIRTYMÄ-500723 OULAISTEN LIIKENNE OY HAAPAVESI - PIIPPOLA - PULKKILA - JUNNONOJA M KOULP 1605 1655 KOULPV 14.8.2015 4B SIIRTYMÄ-500723 OULAISTEN LIIKENNE OY JUNNONOJA - PULKKILA - PIIPPOLA - HAAPAVESI M KOULP 655 745 KOULPV 14.8.2015 3A SIIRTYMÄ-500723 OULAISTEN LIIKENNE OY KESTILÄ-PULKKILA-HAAPAVESI-OULAINEN-VIHANTI M KOULP 710 1030 KOULPV 14.8.2015 4B KÄYTTÖ-501797 KARHUN LIIKENNE OY Ruukki-Rantsila M KOULP 1440 1545 KOULPV 31.5.2016 3A KÄYTTÖ-532293 PAAKINAHON LIIKENNE OY HAAPAJÄRVI-HAAPAVESI-OULU M L 705 1015 AINA 4.6.2016 4B KÄYTTÖ-532293 PAAKINAHON LIIKENNE OY OULU-HAAPAJÄRVI M L 1515 1830 AINA 4.6.2016 4B KÄYTTÖ-548593 REPO-LINES OY Kestilä-Pulkkila-Piippola-Haapavesi M M-P 900 1020 TALVI 4.6.2016 4C KÄYTTÖ-548593 REPO-LINES OY Kestilä-Pulkkila-Piippola-Haapavesi P M-P 1135 1255 TALVI 4.6.2016 4C KÄYTTÖ-548593 REPO-LINES OY Kestilä-Järvikylä-Nevala-Kotila-Kestilä M KOULP 740 850 KOULPV 4.6.2016 4C KÄYTTÖ-548593 REPO-LINES OY Kestilä-Kotila-Järvikylä-Kestilä M KOULP 1505 1615 KOULPV 4.6.2016 4C KÄYTTÖ-548593 REPO-LINES OY Kestilä-Nevala-Kotila-Kestilä M KOULP 1305 1415 KOULPV 4.6.2016 4C KÄYTTÖ-549682 MÄLLISEN LIIKENNE AY RANTSILA-HAAPAVESI M KOULP 650 750 KOULPV 4.6.2016 4B KÄYTTÖ-549682 MÄLLISEN LIIKENNE AY RANTSILA-HAAPAVESI P KOULPM-To 1605 1705 KOULPV 4.6.2016 4B KÄYTTÖ-549682 MÄLLISEN LIIKENNE AY RANTSILA-HAAPAVESI P KOULPP 1405 1505 KOULPV 4.6.2016 4C KÄYTTÖ-549692 PAAKINAHON LIIKENNE OY HAAPAVESI-OULU M M-P+++ 535 750 KE/TA 4.6.2016 4B KÄYTTÖ-549692 PAAKINAHON LIIKENNE OY HAAPAVESI-OULU P M-P+++ 1645 1900 KE/TA 4.6.2016 4B OSTO-009247 SUORSAN LIIKENNE KY KESTILÄ-MUHOS M KOULP 610 750 KOULPV 4.6.2016 4B OSTO-009247 SUORSAN LIIKENNE KY MUHOS-KESTILÄ P KOULP 1505 1635 KOULPV 4.6.2016 4B OSTO-501405 PIIPONNIEMI KARI JUHANI Pyhäntä-Piippola M M-P 640 700 TALVI 4.6.2016 4B OSTO-501405 PIIPONNIEMI KARI JUHANI Pyhäntä-Piippola M M-P 1615 1635 TALVI 4.6.2016 4C OSTO-501405 PIIPONNIEMI KARI JUHANI Pyhäntä-Piippola P M-P 705 725 TALVI 4.6.2016 4C OSTO-501405 PIIPONNIEMI KARI JUHANI Pyhäntä-Piippola P M-P 1640 1700 TALVI 4.6.2016 4B OSTO-501406 KARHUN LIIKENNE OY Raahe-Kajaani P M-P 1350 1700 AINA 4.6.2016 4B OSTO-501406 KARHUN LIIKENNE OY Raahe-Pyhäntä-Kajaani M SS 1545 1900 AINA 4.6.2016 4A OSTO-501406 KARHUN LIIKENNE OY Raahe-Kajaani M M-P 635 1035 AINA 4.6.2016 4B OSTO-501406 KARHUN LIIKENNE OY Raahe-Pyhäntä-Kajaani P SS 2005 2340 AINA 4.6.2016 4B SIIRTYMÄ-500492 KUOPION LIIKENNE OY HELSINKI - OULU M M-S 630 1800 AINA 31.5.2016 - SIIRTYMÄ-500492 KUOPION LIIKENNE OY HELSINKI - OULU P M-S 1310 30 AINA 31.5.2016 - SIIRTYMÄ-500772 POHJOLAN TURISTIAUTO OULU - KESTILÄ - KAJAANI, PRIKAATI M SS 2000 2255 AINA 31.5.2016 3A SIIRTYMÄ-500871 VELJEKSET PAAKINAHO OY HAAPAJÄRVI - PULKKILA - OULU M SS 1530 1855 AINA 31.12.2016 - SIIRTYMÄ-500871 VELJEKSET PAAKINAHO OY OULU - PULKKILA - HAAPAJÄRVI M M-P 1515 1830 AINA 31.12.2016 - SIIRTYMÄ-500871 VELJEKSET PAAKINAHO OY OULU - PULKKILA - HAAPAJÄRVI M SS 2000 2300 AINA 31.12.2016 - SIIRTYMÄ-500871 VELJEKSET PAAKINAHO OY HAAPAJÄRVI - OULU P M-P 620 945 AINA 31.12.2016 - SIIRTYMÄ-500871 VELJEKSET PAAKINAHO OY OULU - HAAPAVESI M M-P 1200 1400 AINA 31.12.2016 - SIIRTYMÄ-500871 VELJEKSET PAAKINAHO OY HAAPAVESI - OULU M M-To 1405 1610 AINA 31.12.2016 - SIIRTYMÄ-500871 VELJEKSET PAAKINAHO OY HAAPAVESI - PULKKILA - RANTSILA - OULU M P 1405 1610 AINA 31.12.2016 - SIIRTYMÄ-500887 MÄLLISEN LIIKENNE AY RANTSILA - HAURUKYLÄ M KOULP 715 755 KOULPV 31.12.2016 4A SIIRTYMÄ-500887 MÄLLISEN LIIKENNE AY RANTSILA - HAURUKYLÄ P KOULP 755 840 KOULPV 31.12.2016 2 SIIRTYMÄ-500887 MÄLLISEN LIIKENNE AY RANTSILA - HAURUKYLÄ P KOULP 1550 1625 KOULPV 31.12.2016 4C SIIRTYMÄ-500887 MÄLLISEN LIIKENNE AY RANTSILA - HAURUKYLÄ M KOULP 1505 1550 KOULPV 31.12.2016 3B SIIRTYMÄ-500929 POHJOLAN TURISTIAUTO KAJAANI-OULU M P 1530 1850 AINA 31.5.2016 2 SIIRTYMÄ-500933 KARHUN LIIKENNE OY PAAVOLA-SAARIKOSKI-RUUKKI M KOULP 700 825 KOULPV 31.5.2016 3A SIIRTYMÄ-500933 KARHUN LIIKENNE OY RUUKKI-SAARIKOSKI-PAAVOLA M KOULP 1440 1605 KOULPV 31.5.2016 4B SIIRTYMÄ-500934 KARHUN LIIKENNE OY RANTSILA-SIIKAJOKI-RAAHE SAIRAALA M KOULPMKP 730 955 KOULPV 31.5.2016 3A SIIRTYMÄ-500934 KARHUN LIIKENNE OY RANTSILA-RAAHE SAIRAALA M KOULPTiTo 730 955 KOULPV 31.5.2016 3A LK

15 Suunnittelualueella on lipputuloiltaan ja keskikuormaltaan heikoimpiin luokkiin (3 ja 4) kuuluvia vuoroja huomattavan paljon ja käyttöoikeus- ja ostosopimusten määrä on erittäin suuri (53 % vuonna 2015 ja 2016 päättyvistä vuoroista). Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että luokkiin 1 ja 2 kuuluvat siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ajettavat vuorot haetaan reittiliikenneluville. Siikalatvan alueella ei ole lainkaan parhaimpaan kannattavuusluokkaan (1) kuuluvia vuoroja ja 2- luokkaan kuuluviakin vuoroja on vain kaksi. Osa alempien luokkien (3 ja 4) vuoroista on välttämättömiä ylempiin luokkiin kuuluvien vuorojen toimintaedellytyksille, koska autokierrollisista syistä ne ajetaan yleensä molempiin suuntiin. 5.2 Liikenteiden hankinta 5.2.1 Lähtökohdat ELY-keskuksen ostama liikenne on säännöllistä, kaikkien käytettävissä olevaa henkilöliikennettä, jonka hoitaminen perustuu ELY-keskuksen ja liikennöitsijän väliseen käyttöoikeussopimukseen. Lähtökohtaisesti kuntarajat ylittävän liikenteen hankkiminen kuuluu ELY-keskuksen vastuulle ja kuntien sisäisen liikenteen hankkiminen kuntien vastuulle. Kunnat ja ELY voivat hankkia liikenteitä yhdessä, tällöin on sovittava kustannustenjaosta ELY-kunta-sopimuksella. Ely-kuntasopimuksella sovitaan myös joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyöstä, periaatteista ja menettelytavoista, joukkoliikennepalvelujen koordinoinnista, kunnan alueella käytettävistä lippu- ja mak-sujärjestelmistä sekä kunnan järjestämän joukkoliikenteen tietojen toimittamisesta valtakunnallisiin rekistereihin. Liikenteitä hankittaessa on varmistettava, että vuorot toimivat molempiin suuntiin eli osa alempiin luokkiin kuuluvista vuoroista on välttämättömiä ylempien luokkien kriteerit täyttävien vuorojen toimintaedellytyksille. Erityisesti silloin, kun kunnan alueella on paljon sekä kunnan että ELY-keskuksen ostamaa liikennettä, kannattaa tutkia mahdollisuudet yhteishankintoihin. Useilla alueilla kunnan koulukuljetukset ja ELY-keskuksen ostoliikenteet ovat nykyisinkin samalla yrityksellä ja liittyvät autokierrollisesti yhteen, jolloin näiden kilpailuttaminen yhtenä kokonaisuutena luontevaa ja voi tuoda kustannussäästöjä. Pohdittavaksi tulee kuitenkin sopimusten hallintaan ja mahdollisiin sopimuskauden aikaisiin muutoksiin liittyvät kysymykset. Toimivaltainen viranomainen voi kilpailuttaa joukkoliikennepalvelut joukkoliikennelain ja PSA:n mukaisesti käyttöoikeussopimuksella tai hankintalain mukaisesti ns. bruttomallilla. Vain toimivaltaisella viranomaisella on mahdollisuus käyttää käyttöoikeussopimuksiin perustuvaa hankintaa. Kunnat voivat ostaa alueellaan henkilökuljetuksia ja täydentäviä joukkoliikenteen palveluja hankintalain mukaisesti. Kunnat voivat harkintansa mukaan myös osallistua toimivaltaisen viranomaisen järjestämän liikenteen hankkimiseen. Tällöin tehdään ennen liikenteen hankintaa yhteistoimintasopimus kunnan ja ELY-keskuksen välillä silloin, kun kunta ei kuulu kunnalliseen joukkoliikenteen seutuviranomaiseen 5.2.2 Siikalatvan kunnan kuljetusten hankinta Tämän hankkeen yhteydessä on kilpailutettu Siikalatvan koulukuljetukset, asiointiliikenteet sekä liityntäyhteydet pitkänmatkaiseen liikenteeseen. Sopimuskausi on määritelty poikkeuksellisen lyhyeksi palveluverkossa mahdollisesti tapahtuvien muutosten vuoksi (mm. kouluverkko ja ateriakuljetukset). Keskeinen syy lyhyeen sopimuskauteen ovat myös ELY-keskuksen hallinnoimien liikenteiden jatkumista koskevat kysymykset; alueella on paljon vuonna 2016 päättyviä siirtymäajanliikennöintisopimusvuoroja sekä ostoliikennevuoroja, joiden jatkamisen edellytyksistä ei ole vielä tietoa. Mikäli olosuhteissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, ja vuoroja on tarkoituksenmukaista hoitaa edelleen kilpailutuksen mukaisesti, on sopimusta mahdollista jatkaa optiolla kahden vuoden ajan (1+1). Liikenteiden suunnittelu ja hankinta on tehty palvelutasotavoitteiden mukaisesti. Peruskoululaisten kuljetukset on suunniteltu mahdollisimman pitkälle linja-autoliikenteiden varaan. Linja-autolla hoidettavia reittipohjaisia kuljetuksia täydennetään taksikuljetuksina niillä alueilla, joilla oppilaita on vähemmän.

16 Liikenteiden hankinta on toteutettu hyvin pitkälle samoin periaattein kuin edellisellä kilpailutuskierroksella vuonna 2010. Keskeiset muutokset koskevat Kestilästä Pulkkilaan suuntautuvien yhteyksien kehittämistä sekä Rantsilan oppilaskuljetuksien selkiyttämistä. Tarjouskilpailussa on ollut jonkin verran suurempia selkeitä reittipohjaisia kohteita, mutta poikkeuksellisen paljon myös pieniä taksilla hoidettavia kohteita. Yhdistelmätarjoukset on sallittu kaikista kokonaishinnalla hoidettavista kohteista, ja tätä kautta jätetty liikenteenharjoittajille mahdollisuus suunnitella liikenteen hoitamista myös esimerkiksi laajemmassa mittakaavassa. Jättämällä liikenteenharjoittajille liikkumavaraa kuljetusten yhdistelyyn ja suunnitteluun on pyritty edistämään kilpailua, joka alueella on ollut kohtuullisen vähäistä. Kunnan ostoliikennettä koskeva kilpailutus päättyy kesäkuussa. Uusien sopimusten mukaisen liikenteen on tarkoitus käynnistyä elokuussa 2015. Liikennöitsijöiden näkökulmasta aikataulu on hyvin tiukka (mm. kalusto- ja henkilöstökysymykset). Kunnan tulee varautua käymään kaikki kilpailutetut reitit läpi yhdessä liikennöitsijöiden kanssa ennen koulujen alkua. Erityisesti silloin, kun alueelle tulee uusia yrittäjiä tai liikennöintikohteet jakautuvat alueellisten liikenteenharjoittajien kesken aikaisemmasta poiketen, on tilaajan ja liikenteenharjoittajien vuorovaikutuksen toimivuudella erittäin suuri merkitys kuljetusten sujuvuudelle. Koulukuljetusten hankinnat perustuvat aina arvioihin tulevan lukuvuoden/lukuvuosien tilanteesta ja usein hankintoja joudutaan täydentämään lukuvuoden aikanakin kuljetustarpeiden muuttuessa. Pienet muutokset voidaan yleensä sopia suoraan liikennöitsijöiden kanssa (lisä- ja muutostyöhinnat). Sen sijaan silloin, kun muutokset ovat merkittäviä ja niistä aiheutuvat kustannuksen ovat suuria, tulee mietittäväksi erilliset liikenteen hankinnat. Yli 30 000 euron ylittäviin palveluhankintoihin sovelletaan hankintalakia, eli nämä tulee kilpailuttaa aina hankintalain mukaisesti. Kuitenkin myös silloin kun kyse on pienhankinnoista, tulee tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä suhteellisuuden ja avoimuuden yleiset periaatteet aina noudatettaviksi. Pääsääntönä on, että pienhankinnat kilpailutetaan pyytämällä tarjoukset useammalta toimittajalta (yleensä vähintään kolmelta). Pienhankinnoissa ei ole säädeltyjä hankintamenettelyjä ja tarjouskilpailu voidaan toteuttaa hyvinkin kevyesti, kunhan noudatettavat yleiset periaatteet tulevat huomioiduksi. Suorahankintana pienhankinnat voidaan toteuttaa silloin kun hankinta on arvoltaan vähäinen, tarjouskilpailun kustannukset ylittävät kilpailuttamisesta saatavan hyödyn, hankinnalla on hankintayksiköstä riippumaton kiire tai muita potentiaalisia toimittajia ei ole tiedossa. 5.2.3 ELY-keskuksen hallinnoima liikenne ELY-keskuksen hallinnoimat ostoliikenne/käyttöoikeussopimusvuorot päättyvät 4.6.2016 lukuun ottamatta käyttöoikeussopimusta KÄYTTÖ-501797, jonka päättymisajankohta on 31.5.2016. Näiden liikenteiden jatkuminen riippuu ELY-keskukselle osoitettujen joukkoliikennemäärärahojen riittävyydestä sekä siitä, kuinka paljon lisää uusia hankittavia liikenteitä siirtymäajansopimusvuorojen päättyminen aiheuttaa. Jos liikennöitsijät eivät hae siirtymäajan liikennöintisopimuksien mukaisia vuoroja reittiliikenneluvalle, niin niiden osalta tulee pohdittavaksi, kuinka tärkeitä vuorot ovat ja hankitaanko niitä joukkoliikenteen ostomäärärahoilla vai ei. Mikäli nykyisiä siirtymäajansopimusvuoroja joudutaan jatkossa hankkimaan ELY-keskuksen joukkoliikennemäärärahoilla, tarkoittaa se käytännössä sitä, että kaikkia nykyisiä ostoliikenteitä ei ole mahdollista hankkia jatkossa. Pääsääntöisesti siirtymäajansopimusvuorot ovat matkustajamääriltään ja lipputuloiltaan selvästi ostoliikenteitä parempia, mikä kertoo toisaalta niiden merkityksestä asiakkaille ja toisaalta siitä, että mikäli ne jouduttaisiin hankkimaan, niin niiden hankintakustannukset jäisivät alhaisemmiksi. Vuoden 2015 osalta keskeinen ELY-keskuksen hallinnoimia liikenteitä koskeva kysymys Siikalatvan kunnan osalta on yhden siirtymäajansopimuksen päättyminen elokuussa 2015 (SIIRTYMÄ- 500723). Sopimuksessa on neljä vuoroa: Klo 7.10 Kestilä-Pulkkila-Haapavesi-Oulainen-Vihanti klo 10:30, Klo 15.00 Haapavesi-Kestilä klo 16:40 Klo 6.55 Junnonoja-Pulkkila-Piippola-Haapavesi klo 7:45. Klo 16.05 Haapavesi-Piippola-Pulkkila-Junnonaoja klo 16:55, Näitä vuoroja ei ole kesäkuun 2015 alkuun mennessä haettu reittiliikenneluville. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen määrärahat eivät riitä ko. vuorojen hankintaan. Mikäli kyseisiä vuo-

17 roja ei haeta reittiliikenneluvalle, niin vuorojen matkustajaprofiili on syytä käydä läpi ja arvioida nousijamäärätietojen perusteella tarvittavat toimenpiteet Siikalatvan kunnan kannalta. 5.3 Henkilökuljetuksiin liittyvä yhteistyö ja seurannan kehittäminen 5.3.1 Henkilökuljetusten uudistaminen Valtioneuvosto hyväksyi 16.5.2013 periaatepäätöksen julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistamisesta. Kuntaliitto toteaa 7.1.2015 kaikille kunnille ja sairaanhoitopiireille suunnatussa kirjeessään, että kuntien tulisi valmistautua tuleviin muutoksiin selvittämällä oman kuntansa henkilökuljetusten järjestämistilanne ja perustunnusluvut. Kunnat järjestävät henkilökuljetuksensa monilla eri tavoin. Osalla kunnista on hyvät tiedot kuljetuksistaan ja ne järjestetään yhtenä kokonaisuutena tehokkaasti, osassa kuntia toimitaan vielä hallintokuntakohtaisesti ja tieto kuljetuksista ja niiden aiheuttamista menoista on varsin sirpaleista. Eri hallintokuntien kuljetustarpeita kannattaa käsitellä logistisesti yhtenä kokonaisuutena. Liikennepalvelujen järjestämisessä yhteistyö joukkoliikenteen viranomaisten kanssa on tärkeää ja sitä tarvitaan säännöllisesti. Hyviä tuloksia on saatu mm. kuntien yhteisen kuljetuskoordinaattorin käytöstä, palvelu- ja asiointilinjojen järjestämisestä ja matkojen yhdistelykeskuksista. 5.3.2 Joukkoliikennesuunnittelun organisointi Joukkoliikennesuunnittelun organisoinnilla on hyvin suuri merkitys siihen, kuinka kunnan henkilökuljetukset saadaan järjestettyä kustannustehokkaasti toimivaksi kokonaisuudeksi. Kuntatasolla käytännöt joukkoliikennesuunnittelussa sekä henkilökuljetusten organisoinnissa vaihtelevat paljon. Jokaisessa kunnassa toimii joukkoliikenneyhdyshenkilö, joka on nimetty yhteydenpidon ja kommunikoinnin helpottamiseksi. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hoitaa yhteydenotot ja tiedottamisen kuntiin joukkoliikenneyhdyshenkilöiden kautta. On luontevaa, että joukkoliikenneyhdyshenkilönä toimii kunnan kuljetusvastaava. Kaikissa ELY-keskuksen alueen kunnissa ei kuitenkaan selkeästi löydy kuljetusten vastuuhenkilöä, joten joukkoliikenneyhdyshenkilöinä toimivien henkilöiden varsinaiset tehtävät ja toimenkuvat vaihtelevat hyvin paljon. Osa joukkoliikenneyhdyshenkilöistä on mukana konkreettisesti kuljetusten suunnittelussa sekä toteutuksessa, mutta jotkut toimivat enemmänkin yhteyshenkilönä ja tiedonvälittäjinä. Ensimmäinen toimenpide alueellisen joukkoliikennesuunnittelun kehittämiseksi on yhteistyön tiivistäminen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus onkin asettanut tavoitteeksi alueellisten joukkoliikenne-/kuljetustyöryhmien muodostamisen koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle. Tavoitteena on, että työryhmien kautta ELY-keskus saa vietyä kunnille tietoa joukkoliikenteeseen liittyvistä tavoitteista sekä toimenpiteistä. Vastaavasti ELY-keskus tulee saamaan paremmin tietoa muun muassa kuntien hankkimista liikenteistä sekä kuntien suhtautumisesta joukkoliikennepalveluiden ja palvelutason nykytilaan. Alueelliset työryhmät tukevat luontevasti myös uuden palvelutasomäärittelyn valmistelua. Palvelutasomäärittelyn tavoitteeksi on asetettu, että ELYkeskus ja kunnat määrittelevät yhdessä muun muassa alueen tarvittavan palvelutason sekä liikenteiden järjestämistavan. Lisäksi tarkoituksena on yhdessä sopia kustannusten jaosta karkealla tasolla. Suunnitelmien mukaan alueellisten joukkoliikennetyöryhmän jäseninä toimivat kuntien edustajat, jotka tuntevat kuntansa liikenteen ja liikenteelliset tarpeet sekä vastaavat suurelta osin liikenteiden järjestämisestä. Useimmiten kuntatasolla jokainen hallintokunta vastaa omista kuljetuksistaan eikä yhtä selkeää kuljetusvastaavaa välttämättä ole. Jokaisessa kunnassa toimii kuitenkin nimetty joukkoliikenneyhdyshenkilö, joka olisi luonteva valinta työryhmän jäseneksi. Tarpeen vaatiessa työryhmän toiminnassa voisi olla mukana myös eri hallintokuntien edustajia. Liikenteenharjoittajat sekä mahdolliset muut tahot voisivat myös olla työryhmässä mukana silloin, kun kyse on informaation jakamisesta. Työryhmä toimisi tällöin alueellisena informaatiokanavana koko alueen liikennetoimijoille Tiedonhallinnan merkitys korostuu, kun siirrytään kuntatasolta alueelliseen suunnitteluun. Koska kuntatasolla yleisesti jokainen hallintokunta vastaa omista kuljetuksistaan, voivat myös kuljetus-