Kelan työkykyneuvonta tukee työhön paluuta

Samankaltaiset tiedostot
KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kela / Terveysosasto / Työkykyneuvonta. Työkykyneuvonta. Ismo Hiljanen Suunnittelija

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti. Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Miten saada kaikki työpaikat työkyvyn edistäjiksi löytyykö tahtoa, voimaa ja yhteistyökykyä?

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Työkyky poikkihallinnollisena haasteena

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa

Aktiivisen tuen avaimet

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

OTE- Kelan kokeilu-uudet ohjautumisen mallit. Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Sosiaaliturvan selvittäminen

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Kela osana monialaisessa verkostossa

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

OLKAPOTILAAN AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKYVYN ARVIOINTI

Kelan TYP-toiminta KELA

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyky poikkihallinnollisena haasteena. Hanna Järvinen Ylilääkäri Kelan Lounais-Suomen aluekeskus

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Osatyökykyisille tie työelämään

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Tervetuloa Kainuuseen! OTE maakunnassa -Polut kuntoon -hanketoimijat

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo

Henkilöstön toimintaohje sairastumistilanteessa on liitteenä 4. (Henkilöstöpäällikkö Paula Alatalo, )

Ote- Fokus Kela-kokeilut Onnistunut verkostoyhteistyö ja nuorten palvelut Keski-Uusimaalla

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE

Keski-Suomen TE-palvelut

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä

Toimiiko työeläkekuntoutus? Raija Gould

Kelan kuntoutuspsykoterapian päätöksentekoprosessi ja suorapäätössuosituksen kokeilu

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät Scandic Marina Congress Center, Helsinki

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Kela kuntouttaja 2009

Toimeentulon polut hylätyn työkyvyttömyyseläkehakemuksen jälkeen

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

Seinäjoen työhyvinvointiseminaari

Kuntoutuksen uudistukset

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Transkriptio:

-hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Kelan työkykyneuvonta tukee työhön paluuta Työhönkuntoutumisen palveluverkoston verkostoseminaari ja tapaaminen 10.11.2011 Maija Rainamo Järjestelmäpäällikkö Kela, terveysosasto

hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Työkykyneuvonta on Kelan uusi palvelu sairauspäivärahaa saaville ja kuntoutusta tarvitseville asiakkaille. Palvelu liittyy uuteen -työhön paluuta tukevaan toimintamalliin, jossa työkykyneuvojat ohjaavat ja neuvovat asiakkaita ja suunnittelevat heille muiden asiantuntijoiden kanssa työkykyä tukevia ratkaisuja. Työkykyneuvojat tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, työterveyshuoltojen, TEtoimistojen, työeläkevakuutuslaitosten ja muiden kuntoutuksen järjestäjien kanssa. Palvelu otetaan käyttöön 16.1.2012. Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua Tehtävään on nimetty yhteensä 54 työkykyneuvojaa. 2

hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti -kehittämisohjelman tausta -hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma) perustamisen taustalla on sairauspäivärahan, kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkkeen haku- ja käsittelyprosessien toimimattomuus asiakkaan työhön paluun tukemisessa. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna työkykyasiassa on kysymys useista lääkärissä käynneistä, useista eri hakemuksista ja selvityksistä ja mahdollisesti myös eri tahojen kustantamista kuntoutusjaksoista. 3

hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Avainsanana on asiakaslähtöisyys Uuden palvelun avainsanana on asiakaslähtöisyys, joka tukee asiakkaan terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn liittyvien prosessien kokonaisvaltaista hoitamista. Toiminnan tavoitteena on estää työkyvyttömyyden pitkittyminen edistää sairauspäivärahaa saavan asiakkaan työhön paluuta ajoissa toteutuneella ja vaikuttavalla kuntoutuksella sekä työhön paluuta tukevilla toimilla ja ohjauksella nostaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikää kehittää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. 4 21.11.2011

hanke, työkykyneuvontatyö Työkykyneuvontatyö on osaamista ja yhteistyötä Työkykyneuvontatyössä tarvitaan ammatillisen kuntoutuksen vahvaa osaamista ja sidosryhmäyhteistyön asiantuntijuutta ja hallitsemista sekä hyviä vuorovaikutustaitoja Työ on Kelan sisäistä yhteistyötä, johon osallistuvat työkykyneuvojan lisäksi sairauspäivärahan ja kuntoutusasioiden käsittelijät ja asiantuntijalääkärit sekä muut Kelan etuusasioiden käsittelijät ja asiantuntijat Työkykyneuvontatyö on myös tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa 5 21.11.2011

hanke, sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyöllä on keskeinen rooli Sidosryhmäyhteistyön tavoitteena on: Suunnitella yhteinen palveluprosessi, jossa lähtökohtana on asiakkaan asian hoitaminen mahdollisimman sujuvasti, työn arjen näkökulmasta katsottuna. Rakentaa paikallinen yhteistyön tapa asiakaslähtöiselle toimintatavalle yhdessä kumppaneiden kanssa. Sidosryhmäyhteistyön avulla varmistetaan asiakkaan palveluprosessin toimivuus ja sen jatkuva kehittäminen. Sidosryhmäyhteistyöllä luodaan asiakkaan näkökulmasta käsin toteutettava yhtenäinen palveluketju Palveluketjussa asiakkaan lisäksi kullakin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä kuntoutuksen toimijalla on oma tehtävänsä.

hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Sairauspäivärahan ratkaiseminen prosessi Prosessissa ratkaistaan asiakkaiden sairauspäivärahahakemukset ja turvataan heidän toimeentulonsa Prosessissa hoidetaan kokonaan niiden asiakkaiden hakemusasiat, joilla on lyhyitä sairausjaksoja, paraneva sairaus eikä työkyvyttömyyden uhkaa vakava sairaus eikä työkykyyn voida vaikuttaa kuntoutuksella tai muilla toimilla ja työkyvyttömyys on ilmeinen Uutta prosessissa on poiminta, jossa poimintakriteerien avulla tunnistetaan asiakkaat, jotka ohjataan Työkykyneuvonta prosessiin -> työkykyneuvontaan 7 21.11.2011

Poimintakriteerit ja työkykyneuvontaan ohjaus Työkykyneuvontaan ohjaamista tukevat poimintakriteerit 1. Asiakkaalla on pitkittyviä ja/tai toistuvia lyhyitä sairauslomia ja sairauspäivärahan suorituspäiviä on yhteensä yli 60. 2. Asiakkaalle on myönnetty enimmäisaika sairauspäivärahaa ja sairauspäivärahaa on haettu tämän jälkeiselle ajalle. Kysymyksessä ei ole vaikea työkyvyttömyyteen johtava sairaus. 3. Asiakkaan sairauspäivärahahakemus hylätään lääketieteellisistä syistä ja asiakkaan kokonaistilanne on epäselvä. Kysymyksessä on esimerkiksi nuori ammattikouluttamaton asiakas tai työtön työnhakija. 4. Sairauspäivärahan käsittelijän oma arvio, asiantuntijalääkärin suositus 8 21.11.2011

Poimintakriteerit, ei ohjausta työkykyneuvontaan Asiakasta ei ohjata työkykyneuvontaan Kysymyksessä on paraneva sairaus eikä asiakkaan työkyky ole uhattuna Kysymyksessä on sairaus, johon kuntoutuksella tai työhön paluuta tukevilla toimilla ei voida vaikuttaa Kuntoutus on jo käynnissä Lääkärin lausunnon mukaan työterveys-/terveydenhuolto hoitaa asiakkaan työkykyasiaa Sairauden hoito ja/tai tutkimukset ovat kesken ja työhön paluuta tukevia toimia ei ole mahdollista aloittaa tällä hetkellä 9 21.11.2011

hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti Työkykyneuvontaprosessi Prosessi on räätälöity prosessi, johon liittyy työkykyneuvojan antama ohjaus ja neuvonta sekä sidosryhmäyhteistyö Prosessissa palvellaan asiakkaita, joilla on pitkittyviä sairausjaksoja, joissa on uhkana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen joiden työkykyä voidaan tukea kuntoutuksella tai muilla työhön paluuta tukevilla toimilla 10 21.11.2011

Työkykyneuvojan tehtävät Kartoittaa asiakkaan työhön paluuseen ja kuntoutukseen liittyvän kokonaistilanteen ottaa yhteyttä asiakkaaseen puhelimitse ja kartoittaa asiakkaan elämäntilannetta erillisen kyselylomakkeen avulla haastattelee asiakasta puhelimitse tai toimistossa antaa haastattelun yhteydessä asiakkaalle tietoja työhön paluuta tukevista toimista konsultoi Kelan asiantuntijalääkäriä kuntoutuksen tai muiden työhön paluuta tukevien toimenpiteiden tarpeesta ja valinnasta pyytää asiakkaalta suostumuksen sidosryhmäyhteistyötahon yhteydenottoon ja tietojen antamiseen 21.11.2011 11

Työkykyneuvojan tehtävät Ohjaa asiakkaan hänelle sopivaan kuntoutukseen tai muihin työkykyä ja työhön paluuta tukeviin toimenpiteisiin tekee Kelan kuntoutusta koskevan ratkaisun ja ohjaa asiakkaan hänelle sopivaan kuntoutukseen On yhteydessä yhteistyötahoon, keskustelee ja sopii asiakkaan ohjaamisesta ja antaa etukäteistietoja Seuraa prosessin etenemistä ja on prosessin aikana puhelimitse yhteydessä asiakkaaseen ja yhteystyötahon nimettyyn henkilöön Arvioi prosessin onnistumista ja jatkotoimenpiteiden tarvetta On yhteydessä asiakkaaseen kuullakseen hänen oman arvionsa tukitoimenpiteiden onnistumisesta ja jatkotoimenpiteiden tarpeesta 21.11.2011 12

Asiakkaan työkykyneuvontaprosessi Menettää työkykynsä tai on olemassa uhka sen menetyksestä Saa ja antaa tietoja Palaa työhön tai työnhakijaksi/ Aloittaa koulutuksen/ Hakee eläkettä 1 Saa puhelun ja kirjeen kirjeen Kelasta työkyvyn arviointia varten 7 Menee kuntoutukseen sekä saa ohjausta muihin työkykyä tukeviin toimiin. 8 Pitää yhteyttä työkykyneuvojaan Päivärahansaaja, joka on vaarassa menettää työkykynsä 2 Täyttää kyselylomakkeen ja arvioi tilannettaan haastattelua varten 6 Ottaa yhteyttä sovittuun kuntouttajatahoon 9 Arvioi yhdessä työkykyneuvojan kanssa työkykyä tukevien toimien onnistumista ja jatkotoimenpiteiden tarvetta 3 Osallistuu haastatteluun puhelimitse tai toimistossa 5b Saa ohjausta muihin työkykyä tukeviin toimiin. 4 Sopii työkykyneuvojan kanssa prosessin tavoitteista ja yhteydenpidosta. 5a Täyttää hakemuksen ja saa kuntoutuspäätöksen

hanke, pilotointi Uusia toimintamalleja pilotoitiin 1.10.2009 31.5.2010 Työhön paluuta tukevan toimintamallin pilotointi: Keski-Pohjanmaan vakuutuspiiri (Kokkola) Kymenlaakson vakuutuspiiri (Kotka) Oulun vakuutuspiiri (Oulu) Sidosryhmätyön mallinnus: Etelä-Karjalan vakuutuspiiri (Lappeenranta) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) perusterveydenhuolto Etelä-Karjalan Työvoiman Palvelukeskus (TYP) Espoon vakuutuspiiri Espoon sosiaali- ja terveystoimen vanhustyöntekijäryhmä Nobina linja-autoliikenneyritys Kainuun vakuutuspiiri (Kajaani) ODL Materna/ työterveyshuolto Suomen Terveystalo/ työterveyshuolto Kainuun Työterveys

hanke, palautetta pilotoinnista Työkykyneuvontamalli paransi asiakaspalvelua Yhteistyö asiakkaan kanssa lisääntyi Asiakkaan asian kokonaisvaltainen käsittely parani Myös asiakas aktivoitui hoitamaan omaa asiaansa Asiakkaat suhtautuivat myönteisesti Kelan yhteydenottoihin, neuvontaan ja ohjaukseen Informaatio 300 sairauspäivärahapäivän täyttymisestä ja työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta koettiin tarpeelliseksi (työkyvyttömyyden ehto) Varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä hylkäävät työkyvyttömyyseläkepäätökset tilanteissa, joissa sairauspäivärahan enimmäismäärä on täyttynyt, mutta työkyvyttömyyden ehto ei täyty. Asiakkaiden Kela-myönteisyys lisääntyi

hanke, pilotoinnin tuloksista Tarkastelun tuloksista Pilotoinnin jälkeen tehtiin satunnaisotantana 135 asiakkaan asiaan kohdistunut tarkastelu, josta saatiin seuraavat tulokset: Työkykyneuvontaan ohjautuneista asiakkaista nuoria (20-39 -vuotiaat) oli 26,7 prosenttia ja varttuneita (40-65 -vuotiaat) oli 73,3 prosenttia Nuorilla asiakkailla yleisimpinä olivat mielenterveyteen liittyvät ongelmat Varttuneemmilla asiakkailla yleisimpinä olivat tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät ongelmat Varttuneemmat asiakkaat olivat nuoria asiakkaita useammin työssäkäyviä, joilla oli käytettävissä työterveyshuollon palvelut Sairauspäivärahaprosessiin palauttamisen suurin syy oli hoidon ja tutkimusten keskeneräisyys, jolloin kuntoutustoimenpiteiden vireillepano ei ollut oikea-aikaista Työkykyneuvonta nopeutti jonkun verran asiakkaiden tilanteeseen puuttumista ja siten sillä oli vaikutusta heidän työhön paluuseensa.

Osuus päivärahoista % S Sairauspäivärahan pituudet suurimmissa sairausryhmissä, alkaneet päivärahakaudet 2009 pituudet 35 30 25 20 15 Mt-sairaus Tules Verenkierto Vammat jne. 10 5 0 '1-6 '7-12 13-30 '31-60 '61-90 '91-180 '181-300 Päivärahakauden pituus vuorokausina

Suurimmat sairausryhmät 2002 2010 Suurimmat sairausryhmät 2002-2010 Alkaneet päivärahakaudet päiväraha

Kelan kuntoutustilastoja Kelan kuntoutus 2009-2010 2010 2009 Muutos-% v:sta 2009 Vajaak. ammatill. kunt. milj. 25,9 25,5 1,4 Kuntoutujia 12 950 12 905 2,7 Vaikeav. lääk. kunt. milj. 116,8 112,6 3,8 Kuntoutujia 20 750 20 654 0,5 Harkinn.varainen kunt. milj. 94,6 96,5-1,9 Kuntoutujia 51 843 52 084-0,5

Kelan kuntoutustilastoja

Kelan kuntoutustilastoja

Kelan kuntoutustilastoja

hanke, sidosryhmäyhteistyö -kumppaneita Työkykyneuvojan kanssa kiinteässä yhteistyössä ovat: Terveydenhuollot Työterveyshuollot TE-toimistot Työvoiman palvelukeskukset (TYPit) Sosiaalitoimi Työeläkelaitokset Kuntoutuksen palveluntuottajat Työnantajat A-klinikat Psykiatrian poliklinikat Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 23 21.11.2011

SAIRAUS VAJAAKUNTOISUUS VAJAAKUNTOISEN ASIAKKAAN OHJAUSPROSESSI Suorat yhteydenottokanavat toimijoiden välillä TYP Asiakasyhteistyöryhmät Verkostotapaamiset Työkykyneuvonta Asiakkaan asian edistämisfoorumit T Y Ö L L I S T Y M I N E N KELA Vakuutusyhtiöt Terveydenhuolto TEhallinto Verkostoyhteistyötoimijat Työeläkelaitokset Kolmannen sektorin toimijat Yhteistyö asiakkaan parhaaksi yli organisaatiorajojen, joka mahdollistaa asiakkaan paremman palvelun

hanke, esimerkkejä sidosryhmäyhteistyöstä Kela työeläkelaitokset -yhteistyö Kelan, ETK ja työeläkelaitokset tekevät kiinteää ammatillisen kuntoutuksen yhteistyötä Yhteistyöstä sopii ammatillisen kuntoutuksen yhteistyöryhmä, jossa on ETKn, Kelan ja työeläkelaitosten edustajat (kokoukset noin 4 kertaa vuodessa) Ryhmä on sopinut yhteistyöprosessista ja laatinut yhteisen ammatillisen kuntoutuksen hakemuslomakkeen Ryhmä käsittelee ja sopii erityiskysymyksistä ja periaatteellisista menettelytavoista ja järjestää kentän käsittelijöille työkokouksia ja yhteisiä koulutuksia 25 21.11.2011

hanke, esimerkkejä sidosryhmäyhteistyöstä Espoon vakuutuspiiri jatkaa yhteistyön kehittämistä Kelan Espoon vakuutuspiiri tekee perusterveydenhuollon lisäksi tiivistä yhteistyötä muun muassa työeläkeyhtiö Varman kanssa. Tavoitteena on aktivoida suuren työnantajien työterveyshuollon otetta ja saada asiakkaiden asioiden hoitaminen joustavaksi Keskusteluja käydään työnantajan, henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan ja työterveyshuollon kanssa Kela jakaa tietoa sairauspäivärahan myöntöperusteista ja kuntoutuksesta Tiedonjakajina ovat muun muassa Kelan asiantuntijalääkärit lääkäreille ja tökykyneuvojat terveydenhoitajille 26 21.11.2011

hanke, esimerkkejä sidosryhmäyhteistyöstä Esimerkki yhteistyöstä Pohjois-Karjalan vakuutuspiirissä Keskeisten sidosryhmien käyttöön on annettu Kelan suorat puhelinnumerot, joista tavoittaa vakuutuspiirin asiantuntijan. Suoran yhteistyökanavan avulla asiakas ohjataan saattaen oikeaan palvelukanavaan. TE-toimiston asiantuntijoiden kanssa puhelinlinja on kaksisuuntainen. Lisäksi asiantuntijat osallistuvat asiakkaiden asioita koskeviin verkostopalavereihin. 27 21.11.2011

hanke, esimerkkejä sidosryhmäyhteistyö Esimerkki yhteistyöstä Pohjois-Karjalan vakuutuspiirissä Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksen (TYP) kanssa on tehty yhteistyössä prosessikuvaus ja täsmennetty Kelan roolia työkykyneuvojan palvelujen osalta. Prosessin kuvaaminen on tiivistänyt käytännön yhteistyötä. Työkykyneuvoja on otettu mukaan myös asiakasyhteistyöryhmän toimintaan ja sovittu nykyistä tarkemmin yhteistyömuodoista. Tavoitteena on liittää Kelan palvelut asiakaslähtöisesti mukaan myös sairaanhoitopiiriin perustettavan perusterveydenhuollon yksikön toimintaan. 28 21.11.2011

Työkykyneuvojien tunnelmia Palvelussa on vahva asiakasnäkökulma Asiakas ei jää yksin ongelmiensa kanssa Palvelu on varhaista puuttumista parhaimmillaan Palvelu on asiantuntevaa Asiakas saa tarvitsemaansa tilannetietoa oikeaan aikaan Yhteistyö kumppaneiden kanssa opettaa ymmärtämään asiakkaan roolin hänen omassa prosessissaan Palvelun onnistumisen edellytyksenä on Kelan johdon tuki, riittävät resurssit ja perehdytys työkykyneuvojan työhön Asiakkailta saatu myönteinen palaute ja onnistumisen kokemukset toimivat hyvinä kannustimina Hyvin toimiva sidosryhmäyhteistyö on kaiken A ja O 21.11.2011 29

Työkykyneuvojien tunnelmia Mia Saarela Kelan Kokkolan toimistosta: Odotan tammikuun aloitusaikaa hyvin innokkaana. Työ on mielenkiintoista ja haasteellista. Erityisesti mietin kuinka sidosryhmäyhteistyö lähtee käyntiin. Siitä minulla on odotuksia. Toki vie aikansa, että kaikki toimii, mutta olen luottavaisella mielellä. 30 21.11.2011

-hanke, asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti "Jos ei tiedä, mihin satamaan pyrkii, ei mikään tuuli ole myötäinen Montaigne