ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto romaniasiain suunnittelija

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Terveys tutkimus

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

Lataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Lataa

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu

Valtakunnallinen romanihanke, ESR

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä

Romanilasten, -nuorten ja - perheiden selvitys osana LAPE - muutosohjelmaa

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

SUOMEN ROMANIPOLIITTINEN OHJELMA (ROMPO 2)

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tietopohja uudistuu ja vahvistuu

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Pohjois-Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUDEKSI suunnittelija Henry Lindgren

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Terveyden edistämisen laatusuositus

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa. Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus. Maaret Vuorenmaa, Reija Klemetti, Rika Rajala, THL

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely Klo Scandic Hotel Kajanus

Kuinka voivat maahanmuuttajataustaiset nuoret ja miten saada tietoa siitä? Kokemuksia Etnokids-tutkimushankkeesta

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Kansalaisuuden kynnykset

ROMANINAISTEN KANSALLINEN TAPAAMINEN YHTEENVETO

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Millaiseksi ikääntynyt väestö kokee toimintakykynsä ja palvelutarpeensa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa?

TIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

3 Romanityöryhmän toimintasuunnitelma vuodelle Alueellisen romaniasiainneuvottelukunnan kuulumiset

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot

Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla

Miten menee Etelä-Pohjanmaa?

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Lataa Terveyssosiologian linjoja. Lataa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

OMAOLO. ODA-projekti Eliisa Roine

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Transkriptio:

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä

Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun) koordinoimaa Nevo Tiija -hanketta. Hyvinvointitutkimuksen toteuttaa ja siitä vastaa THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) 19.12.2017 2

Roosa-tutkimuksen lähtökohdat Suomen Romanipoliittinen ohjelma (ROMPO) 2009-2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös) Toimintalinjaus: Edistetään romaniväestön hyvinvointia ja tehostetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdentumista Toimenpide: THL toteuttaa laajan tutkimuksen, jossa selvitetään romaniväestön elinolosuhteisiin, terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyvää tilannetta ja romaniväestön palveluntarpeita Suomesta ja muualta Euroopasta on näyttöä siitä, että romaniväestö ei ole tasavertaisessa asemassa: monia terveys- ja hyvinvointiongelmia on keskimääräistä enemmän ja palvelujen saannissa puutteita Roosa-tutkimus on kuitenkin Suomessa ja kansainvälisesti ainutlaatuinen, sillä näin kattavaa romaniväestön hyvinvointitutkimusta ei ole aiemmin tehty 19.12.2017 3

Mikä on Roosan tarkoitus? Tarkoituksena on saada ajantasaista tietoa romanien hyvinvoinnista, terveydestä, toiminta- ja työkyvystä sekä palvelujen käytöstä. Saadun tiedon pohjalta romanien hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi kohdentamalla palveluita oikein ja jakamalla tietoa tärkeistä hyvinvointiin liittyvistä asioista. Roosa tukee Romanipoliittisen ohjelman (ROMPON) seurantaa ja tietoon perustuvaa kehittämistyötä. 19.12.2017 4

Roosan sisältö: Haastattelu Elinolot: mm. asuinpaikka ja -olot, perhetilanne, koulutus, kieli ja kulttuuri, työ, toimeentulo, lapsuuden elinolot Terveys: koettu terveys, sairaudet, oireilu Fyysinen toimintakyky: liikkuminen, näkö, kuulo Sosiaalinen toimintakyky: osallisuus, yksinäisyys, auttaminen, luottamus, lukutaito, internetin käyttötaito Elämänlaatu Syrjintä- ja väkivaltakokemukset Elintavat: ruoankäyttö, liikunta, tupakointi, alkoholi, uni Palvelujen tarve ja käyttö: mm. lääkkeet, terveys- ja sosiaalipalvelujen tarve, käyttö ja koettu laatu 19.12.2017 5

Roosan sisältö: Terveystarkastus Pituus, paino, vyötärönympärys Verenpaine, syke Kauko- ja lähinäöntarkkuus Toimintakykymittauksia (puristusvoima, tuolilta nousu, niveltoiminta, oppiminen ja muisti) Lyhyt psyykkisen oireilun kartoitus 19.12.2017 6

Missä ja milloin Roosa toteutetaan? KEVÄT 2016 Oulussa (16.1. 12.5.2017, 4kk) ja Vantaalla (16.1. 14.7.2017, 6kk) SYKSY 2017 Helsingissä (6kk) ja Kuopiossa (4kk) KEVÄT 2018 Tampereella/Jyväskylässä (6kk) 19.12.2017 7

Mitä hyötyä tutkittaville? 1) Tutkittava saa mm. - tulokset terveystarkastuksessa tehtävistä erilaisista mittauksista - tilaisuuden keskustella terveydestään ja tutkimustuloksistaan tutkimushoitajan kanssa 2) Jokaisen yksittäisen ihmisen tiedot ovat tärkeitä, jotta tutkimuksen tulosten perusteella osataan kohentaa erilaisia palveluja ja etuuksia tarpeita vastaaviksi. Roosa-tutkimuksen tuloksia käytetään ratkaistaessa, miten terveys- ja muitakin palveluja kehitetään. Jotta päätökset perustuvat oikeaan tietoon kansalaisten tarpeista, on tärkeää, että tiedot saadaan mahdollisimman laajasti romaniväestöstä 3) Tutkimus toteutetaan pääosin meiltä kaikilta koottujen verovarojen turvin, ja jotta siitä koituisi paras mahdollinen hyöty niin yksittäiselle tutkittavalle kuin koko väestölle, on tärkeää, että mahdollisimman moni osallistuu 22.12.2016 19.12.2017 8

Roosan odotetut vaikutukset Romaniväestön työ- ja toimintakyvyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin heikkoudet ja vahvuudet tunnistetaan Päättäjien ja palvelujen suunnittelijoiden tietoisuus romanien hyvinvoinnista ja palvelutarpeesta lisääntyy Romanien koulutus- ja työllistymismahdollisuudet sekä osallisuus yhteiskunnassa, oman hyvinvointinsa edistämisessä ja palvelujen kehittämisessä paranevat Romanien oma tietoisuus hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä lisääntyy Hanke työllistää romaneja Romanien terveys ja hyvinvointi paranevat yleisemminkin, kun hankkeen tuottamaa tietoa hyödynnetään 19.12.2017 9

Tutkimuksen toteuttavat Tutkimushoitajat ja tutkimusassistentit: Aurora Frimodig ja Tanja Berg, Etelä-Suomi Sirpa Hyyrönmäki ja Tanja Yrttiaho, Pohjois-Suomi Mariitta Vaara, vastaava tutkimushoitaja, tutkija Tutkijat: Hannamaria Kuusio, vastaava tutkija Noora Ristiluoma, tutkija Anneli Weiste-Paakkanen, erikoissuunnittelija Tutkimusryhmän muut jäsenet: Anu Castaneda, Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Päivikki Koponen, Seppo Koskinen, Eero Lilja sekä monia muita THL:n ja ODL:n tutkijoita Arviointiryhmät Eri ikäisiä ja -taustaisia romaniväestön asiantuntijoita kuullaan tiedonkeruun aikana, tulosten tulkinnassa/raportoinnissa, tiedon levityksessä ja aineiston luovutuksessa. 19.12.2017 10