Metallien jalostuksen tilanne ja kasvumahdollisuudet Metallienjalostuspäivät 19.4.2012 Porissa Toimitusjohtaja Mika Nykänen METALLINJALOSTAJAT 1
Yleinen tilanne ja näkymät Suomessa? METALLINJALOSTAJAT 2
Teknologiateollisuuden menestyksen ja Suomen hyvinvoinnin välillä on kohtalonyhteys Mrd euroa, 12 kk:n liukuva keskiarvo 3,4 3,3 3,2 3,1 3 2,9 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2005,1 = 100, 12 kk:n liukuva keskiarvo 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 Valtion verotulot (vas.ast.) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa (oik.ast.) Viimeinen havainto 9/2011 tai 11/2011. Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus METALLINJALOSTAJAT 3
Suomen viennistä puuttuu vuositasolla jopa 28 mrd. euroa 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Toteutunut vienti Vienti, jos 3 %:n vuosikasvu olisi jatkunut Viimeinen havainto heinä-syyskuu 2011. Lähde: Tilastokeskus METALLINJALOSTAJAT 4
160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Viimeinen havainto loka-joulukuu 2011. Lähde: Eurostat METALLINJALOSTAJAT 5
Suomen kauppatase ja vaihtotase heikentyvät kroonisesti 12 kk:n liukuva summa, miljardia euroa, käyvin hinnoin 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Vaihtotase Kauppatase Viimeinen havainto helmikuu 2012 Lähde: Suomen Pankki METALLINJALOSTAJAT 6
Metallien jalostuksen tuotanto ja investoinnit ovat elpyneet METALLINJALOSTAJAT 7
Metallien jalostuksen tuotannon määrä 120 2005 = 100 Muutos / Change: 2011/2010, % 1-2,2012/1-2,2011, % 110 100 +3 % +3 % 90 80 70 60 50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 2/2012. Osuudet jalostusarvosta 2010: terästuotteet 57 %, värimetallit 36 %, valut 7 %. / Seasonally adjusted volume index, last data 2/2012. Shares of value added 2010: steel products 57 %, non- ferrous metals 36%, castings 7 %. Lähde / Source: Tilastokeskus / Statistics Finland r:\tuotanto\jptu01bf.ppt 10.4.2012/mp METALLINJALOSTAJAT 8
Metallien jalostuksen investoinnit Suomessa 650 Milj., käyvin hinnoin / Mill. at current prices 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011e 2012e Kiinteät investoinnit / Fixed investment T&k-investoinnit / R&D investment Lähde / Source: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2011) / METALLINJALOSTAJAT 9
Metallien jalostuksen tavaravienti Suomesta, käyvin hinnoin 9 000 Milj. EUR Osuus, % 18 % 8 000 16 % 7 000 14 % 6 000 12 % 5 000 10 % 4 000 8 % 3 000 6 % 2 000 4 % 1 000 2 % 0 0 % 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011e Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Tavaravienti Vientiosuus (oik. ast.) METALLINJALOSTAJAT 10
Metallien jalostus Suomessa, palautuminen taantumasta Liikevaihto Jalostusarvo Kiinteät investoinnit 240 T&k-investoinnit Työlliset Henkilöstö ulkomailla Tavaravienti Tuottavuus (2006 2008) = 100 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Lähde: Tilastokeskus, Tullihallitus 2006 2008 2011 METALLINJALOSTAJAT 11
Yhteenveto metallien jalostuksen tilanteesta Asema ja merkitys Suomessa Osuus Suomen tavaraviennistä: noin 14 %. Osuus BKT:stä: noin 5 %. Viennin osuus myynnistä 80 % - ala on erittäin vienti-intensiivinen. Tämä korostaa kansainvälisen kilpailukyvyn merkitystä. Investoinnit lisääntyneet erittäin positiivisesti. Keskeisenä haasteena Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn heikkeneminen. Kilpailukykyinen toiminta Suomessa edellyttää osaajien saatavuuden ja osaamisen tason varmistamista huippututkimuksen ylläpitämistä kohtuuhintaista energiaa kilpailukykyä EU:ssa erityisesti ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa toimintavarmaa ja kohtuuhintaista logistiikkaa. METALLINJALOSTAJAT 12
EU:n energia- ja ilmastopaketti Kustannusvaikutus Teknologiateollisuudelle per vuosi Päästöoikeuden hinta 25-60, huutokauppa 20-100 % Teknologiateollisuus Metallien jalostus Päästökauppadirektiivin suorat kustannusvaikutukset päästöoikeuksien ostosta 50-350 milj. /vuosi 40-360 milj. /vuosi Päästöoikeuden hinnan siirtyminen sähkön hintaan 200-500 milj. /vuosi 110-260 milj. /vuosi Yhteensä 250-850 milj. /vuosi 150-620 milj. /vuosi Yhteensä 2013-2020 2 350-7 150 milj. 1 175-4 475 milj. METALLINJALOSTAJAT 13
Taloudelliset kompensaatiot käytettävä EU:n linjausten mukaisesti EU rakentamassa päästökauppadirektiiviin perustuvaa tukilainsäädäntöä, jolla voidaan kansallisesti korvata ilmastopolitiikan velvoitteiden tuomia menetyksiä. Saksa budjetoinut jo 500 milj. euroa. Suomi 0. Suomessa päästöoikeuksien myyntituloja on perusteltua kanavoida tähän. Rikkidirektiivin myötä syntyvien kustannusten kompensointi ja kilpailuvääristymien korjaaminen. METALLINJALOSTAJAT 14
Kasvumahdollisuudet ovat lisääntyneet Metallien jalostuksella on mahdollisuus kehittyä merkittäväksi kasvualaksi Suomessa. Kasvumahdollisuuksia auttavat huipputason osaaminen, uudet innovaatiot ja kaivannaisteollisuuden kasvu. Hallituksella on velvollisuus käyttää kaikki keinot viennin tukemiseksi. Yritysten uudistumista, investointeja ja kasvua on tuettava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Venäjän WTO-jäsenyys toteutunee. Metallien kysynnän kasvu jatkuu globaalisti. METALLINJALOSTAJAT 15
Kaivostoiminta; TEM:n lukuja vuodelta 2011 2011 2010 2009 2008 Kaivosten lukumäärä 52 51 47 45 Kaivosoikeuksia voimassa 128 126 129 123 Kaivosinvestoinnit (m ) 555 297 150 578 Hyötylouhinta (mt) 33,5 33,9 24,1 22,2 Kokonaislouhinta (mt) 72,0 71,5 55,4 38,8 METALLINJALOSTAJAT 16
Louhinta Suomessa 1950-2011 Metallimalmit Teollisuusmineraalit ja muut Karbonaattikaivokset Yhteensä 40 35 30 25 20 15 10 1950 1952 1954 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 5 0 METALLINJALOSTAJAT 17
Tarjolla on kasvua, työtä ja investointeja kestääkö kantti kasvaa? Metallien ja niihin perustuvien ratkaisujen kysynnän oletetaan kehittyvän positiivisesti. Metallien jalostus Suomessa on globaali ekoteko ala on ympäristövastuussa ja energiatehokkuudessa maailman kärkeä. Metallien jalostuksen klusterin kasvupotentiaali Suomessa huomattava. Tätä korostaa kaivannaisteollisuuden kasvu. Metallien jalostus ja metallien käyttö kotimaisista malmeista on nostettava kansalliseksi tavoitteeksi. Kasvua ei saa tappaa ennen toteutumista uusien verojen keksiminen ei luo kasvua tai työpaikkoja. Energiaverojen nosto, windfall-vero ja kaivosvero ovat esimerkkejä kasvun, investointien ja työpaikkojen karkottajista. Kaikki huomio kilpailukykyyn. METALLINJALOSTAJAT 18
Metallien jalostus on kansallinen kasvuklusteri METALLINJALOSTAJAT 19