Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2012

Transkriptio

1 rakennekatsaus I/212 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin (vaihde) Faksi Internet Postal Address Visiting Address Tel. (switchboard) Facsimile PL/P.O. Box 1 Eteläranta 1 (9) (9) /metallinjalostajat FI-313 HELSINKI FI-13 HELSINKI

2 Tiedote Julkaisuvapaa klo. 9: Metallien jalostus kasvaa Suomessa rakennekatsaus: osuus Suomen nettoviennistä nousi lähes neljännekseen vuonna 211 (ennuste). Joka seitsemäs vientieuro tulee jo metallien jalostuksesta. Alan investoinnit ja henkilöstömäärä ovat viime vuosina kehittyneet huomattavasti muuta teollisuutta myönteisemmin, mikä kertoo alan toimijoiden uskosta tulevaisuuteen Suomessa. Metallinjalostajat ry:n tuoreen rakennekatsauksen mukaan metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa oli vuonna 211 noin 1,8 Mrd. euroa. Edellisvuoden liikevaihto oli 9,5 Mrd. euroa, joten kasvua kertyi noin 14 %. Vuonna 211 metallien jalostuksen tavaravienti Suomesta oli arvoltaan noin 7,9 Mrd. euroa. Kasvua edellisvuodesta kertyi noin,9 Mrd. euroa. Toimialan tavaravienti on noussut samalle tasolle kuin vuosina 26 28, kun Suomen muu tavaravienti on vielä 14 % alle kriisiä edeltävän tason. Metallien jalostuksen vienti oli vuonna 211 yli kaksinkertainen tuontiin nähden ja nettovienti näin ollen noin 4,6 Mrd. euroa. osuus Suomen koko tavaraviennistä nousi vuonna 211 lähes 14 prosenttiin, eli Suomen joka seitsemäs vientieuro tulee jo metallien jalostuksesta. Investoinnit kasvoivat sekä kiinteiden että t&k-investointien osalta ja metallien jalostuksen investointiaste onkin selvästi muuta teollisuutta korkeammalla tasolla. Vuosista vuoteen 211 kasvua kiinteissä investoinneissa on kertynyt peräti 14 % ja t&k-investoinneissa noin 22 %. Globaalista taantumasta huolimatta metallien jalostuksen henkilöstömäärä Suomessa on pysynyt viime vuodet lähes muuttumattomana. Vuonna 211 ala työllisti Suomessa noin 17 henkeä. Ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten henkilöstön määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 211 ulkomaisissa tytäryrityksissä työskenteli jo vajaat 25 henkilöä. - Metallien jalostus on Suomen keskeinen kasvuala. Alan kiinteät investoinnit nousivat 6 miljoonaan euroon viime vuonna, mikä kertoo yritysten merkittävästä halusta vahvistaa toimintaedellytyksiä Suomessa, Metallinjalostajien toimitusjohtaja Mika Nykänen toteaa. - Kasvavan metallien jalostuksen lisäarvo on saatava työpaikkoina, investointeina ja hyvinvointina Suomeen. Tämä edellyttää alallaan maailman ympäristöystävällisimmän tuotannon kilpailukyvyn aktiivista parantamista kansallisin päätöksin, Nykänen painottaa. Vuotta 211 koskevat ennusteet: Teknologiateollisuus ry. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mika Nykänen, puh , etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi Ekonomisti Matti Paavonen, puh , etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

3 liikevaihto Suomessa, käyvin hinnoin Milj. EUR liikevaihto Suomessa oli vuonna 211 noin 1,8 Mrd. euroa. Edellisvuoden liikevaihdon ollessa noin 9,5 Mrd. euroa. Vuonna 211 liikevaihto oli noin,8 Mrd. euroa alhaisemmalla tasolla (-7 %) kuin vuosina keskimäärin e Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Liikevaihto jalostusarvo Suomessa, käyvin hinnoin Milj. EUR Osuus, % e Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Jalostusarvo Jalostusarvo/Liikevaihto (oik. ast.) 26 % 24 % 22 % 2 % 18 % 16 % 14 % 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % jalostusarvo Suomessa oli vuonna 211 noin 1,3 Mrd. euroa. Kasvua vuodesta 21 tapahtui noin 14 Milj. euroa. Vuonna 21 jalostusarvo oli noin 1,1 Mrd. euroa. Jalostusarvo oli vuonna 211 yhä 1, Mrd. euroa (-45 %) taantumaa edeltävän (26 28) tason alapuolella. Jalostusarvo liikevaihtoa kohden supistui taantuman myötä voimakkaasti hintojen muutoksen ja myytyjen tuotteiden jalostusasteen putoamisen vaikutuksesta.

4 investoinnit Suomessa, käyvin hinnoin 7 Milj. EUR kiinteät investoinnit Suomessa olivat vuonna n.,6 Mrd. euroa ja t&kinvestoinnit n.,6 Mrd. 5 euroa. Investoinnit ovat kehittyneet viime vuosina 4 muuta teollisuutta myönteisemmin ja metallien 3 jalostuksen investointiaste onkin teollisuuden keskiarvoa 2 korkeampi. Vuosista vuoteen 211 kasvua kiinteissä investoinneissa 1 on kertynyt n.,35 Mrd. euroa (+14 %) ja t&k-investoinneissa noin 22 %. Globaalin taantuman Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus ja kehittämistoiminta, EK Kiinteät investoinnit T&k investoinnit ja rakennemuutoksen vaikutuksesta muun kansantalouden kiinteät investoinnit ovat vastaavana ajanjaksona supistuneet vajaat 3 prosenttia e Suomalaisten metallienjalostajayritysten henkilöstö kotimaassa ja tytäryrityksissä ulkomailla Metallien jalostuksella on ollut jo pitkään enemmän henkilöstöä tytäryrityksissä ulkomailla kuin Suomessa. Muista teknologiateollisuuden toimialoista poiketen ulkomaanhenkilöstö keskittyy kuitenkin Eurooppaan, jossa on 7 % ulkomaan henkilöstöstä. Itä-Euroopassa henkilöstöstä on 3 % ja Aasiassa 16 % e Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus Henkilöstö Henkilöstö ulkomailla

5 tavaravienti Suomesta, käyvin hinnoin 9 Milj. EUR Osuus, % Vuonna 211 metallien 18 % jalostuksen tavaravienti 8 16 % Suomesta oli noin 7,9 Mrd. euroa. Kasvua vuodesta 7 14 % 21 kertyi noin,9 Mrd. euroa. Tavaravienti on 6 12 % noussut samalle tasolle 5 1 % kuin vuosina 26 28, silloin viennin ollessa keskimäärin 4 8 % n. 7,6 Mrd. euroa. Viennin kasvuun vaikuttaa 3 6 % myös Nord Stream -kaasuputkien 2 4 % kauttakulku- kauppa (n.,9 Mrd. euroa 1 2 % vuonna 211). Vastaavaa kauttakulkukauppaa on % toki kaikilla toimialoilla. Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Tavaravienti Vientiosuus (oik. ast.) vienti oli vuonna 211 yli kaksinkertainen tuontiin nähden ja nettovienti noin 4,6 Mrd. euroa. vientiosuus Suomen tavaraviennistä nousi lähes 14 prosenttiin, eli lähes joka seitsemäs vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista e tavaraviennin rakenne alatoimialoittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % Osuus, % Putkien viennin määrä kasvoi vuonna 211 Nord Stream -hankkeen myötä. Aiemmin lähes olematonta suurten öljy- ja kaasuputkien tuontia kertyi vuosina noin 1,2 Mrd. euroa. Vuosina putket näkyvät 1,6 Mrd. euron viennin kasvuna. 3 % 2 % 1 % % e Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Rauta ja teräs Putket ja muu teräs Värimetallit

6 tavaraviennin rakenne vientialueittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Osuus, % e Euroalue Muu EU27 Muu Eurooppa Afrik, Läh I & Osea. Aasia Pohjois Amerikka Latin. Amerikka Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot vienti painottuu voimakkaasti Eurooppaan. Tärkeimmät vientimaat vuonna 211 olivat Alankomaat (21 %), Ruotsi (14 %), Saksa (11 %), Yhdysvallat (4 %) ja Venäjä (3 %). Euroopan ulkopuolelle meni 15 % viennistä. tuotteita tuotiin Suomeen eniten Saksasta (15 %), Venäjältä (14 %), Ruotsista (12 %), Norjasta (8 %) ja Iso-Britanniasta (6 %). Erityisesti viennin maajakauma täsmentyy vielä kuluvan vuoden aikana. yritykset henkilöstön määrän mukaan vuonna Suomessa oli 152 metallien jalostuksen yritystä vuonna 21. Toimialan kolme suurinta yritystä kattoivat 51 % henkilöstöstä ja 66 % liikevaihdosta. Suuret, yli 25 henkeä työllistävät yritykset kattoivat henkilöstöstä 76 % eli toimiala on huomattavasti muuta teknologiateollisuutta keskittyneempi suuryrityksiin, vaikka pieniäkin yrityksiä on erityisesti valimopuolella runsaasti. Lähde: Tilastokeskus / Yritysrekisterin vuositilasto Yritysten määrä

7 jalostusarvon jakauma Suomessa alatoimialoittain 1 % 8 % 6 % 4 % Osuus, % Raudan ja teräksen tuotanto on 2-luvulla kattanut noin 6 % metallien jalostuksen jalostusarvosta. Vuonna 29 globaali taantuma aiheutti raudan ja teräksen tuotanto-osuuteen kuitenkin merkittävän pudotuksen, josta palautuminen alkoi vuonna % % Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden alue ja toimipaikkatilasto Rauta ja teräs Putket ja muu teräs Värimetallit Valut Suomalaisen metallien jalostuksen liikevaihto globaalisti = 1 I/23 III/23 I/24 III/24 I/25 III/25 I/26 III/26 I/27 III/27 I/28 III/28 I/29 III/29 I/21 III/21 I/211 III/211 Lähde: Teknologiateollisuus, Balance Consulting Liikevaihto Suomessa Liikevaihto ulkomailla Suomalaisyrityksillä on jo pitkään ollut merkittävää toimintaa ulkomailla. Palautuminen taantumasta näyttää kuitenkin olleen liikevaihdolla mitaten nopeampaa Suomessa kuin tytäryrityksissä ulkomailla. Täytyy kuitenkin muistaa, että eurot liikkuvat erilaisina tuloutuksina tytäryritysten ja konserniemojen välillä henkilöstöä helpommin.

8 Suomalaisen metallien jalostuksen henkilöstö globaalisti henkilöstö on pysynyt 2-luvun lopun ajan globaalista taantumasta huolimatta suhteellisen tasaisena. Esimerkiksi kone- ja metalliteollisuudessa työttömyyden riski kuluvan taantuman aikana on ollut lähes kymmenkertainen metallien jalostukseen nähden liikevaihdon ja tuotannon kehitys Suomessa 25 = /5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 I/23 III/23 I/24 III/24 I/25 III/25 I/26 III/26 I/27 III/27 I/28 III/28 I/29 III/29 I/21 III/21 I/211 III/211 Lähde: Teknologiateollisuus, Balance Consulting Henkilöstö Suomessa Henkilöstö ulkomailla Globaali taantuma iski Suomen metallien jalostukseenkin vuoden 28 viimeisen neljänneksen aikana äärettömän kovaa. Muutoin metallien jalostuksen liikevaihtoon on vaikuttanut huomattavasti enemmän hintojen kuin tuotantomäärien muutokset, tuotannon pysyessä jo pitkään melko vakaana. Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, volyymi indeksi Liikevaihto Tuotannon volyymi

9 tuotannon volyymin kehitys Euroopassa 25 = /5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 Käypähintaisella jalostusarvolla mitaten Euroopan merkittävimmät metallienjalostajamaat ovat Saksa (32 % toimialan jalostusarvosta EU27:ssä vuonna 29), Italia (12 %), Espanja (1 %), Ranska (9 %), Iso-Britannia (7 %), Itävalta (6 %), Belgia (4 %), Ruotsi (3 %), Alankomaat (3 %). Erityisen pahasti taantumasta kärsinyt Suomen metallien jalostus tuotti vuonna 29 noin 1,3 prosenttia toimialan jalostusarvosta EU27:ssä. Lähde: Eurostat / Industry production index Saksa Ranska Italia Espanja SUOMI EU27 Metallien jalostus Suomessa, palautuminen taantumasta Liikevaihto Jalostusarvo Kiinteät investoinnit 24 T&k investoinnit Työlliset Henkilöstö ulkomailla Tavaravienti Tuottavuus (26 28) = Lähde: Tilastokeskus, Tullihallitus tulevaisuuteen varsin epävarmoista ja turbulenttisista ajoista huolimatta. Kun verrataan metallien jalostuksen tunnuslukuja taantumaa edeltävän ajanjakson (26 28) keskiarvoon nähdään, että liikevaihdon, jalostusarvon ja tuottavuuden osalta ollaan käypähintaisenakin vielä kaukana taantumaa edeltävän ajan tasosta. Sen sijaan henkilöstöstä on pyritty pitämään kiinni voimakkaasta tuotantomäärien laskusta huolimatta ja investointeja on toteutettu yli 14 % taantumaa edeltänyttä tasoa enemmän. Tämä kuvastaa toimialan uskoa

10 Koko kansantalous Metallien jalostus Muuttuja Yksikkö Arvo /1, % 1/6 8, % Arvo /1, % 1/6 8, % Liikevaihto Milj. EUR ,4 % 5,2 % , % 6,5 % Jalostusarvo Milj. EUR , % 6,4 % ,7 % 45,4 % Kiinteät investoinnit Milj. EUR ,5 % 1,6 % 63 78,9 % 139,9 % T&k investoinnit Milj. EUR ,6 % 13,7 % 62 3,2 % 22,6 % Kokonaistyövoimakustannukset Milj. EUR ,9 % 12,9 % 85 4,8 %,7 % Työlliset Henkeä ,1 %,4 % 17 1,8 % 1,8 % Henkilöstö ulkomailla Henkeä ,5 %,9 % Tavaravienti Milj. EUR ,9 % 11,9 % , % 3,5 % Tehdyt tunnit Milj. h ,1 % 1,4 % 24,7 3, % 9,9 % Tuottavuus EUR/h 39,4 1,9 %,8 % 5,6 6,7 % 43,2 % Käsitteistä ja määritelmistä Metallien jalostus on tässä rakennekatsauksessa määritelty kattamaan TOL28-toimiala 24. Liikevaihdon estimaattorina on käytetty kansantalouden tilinpidon tuotosta ja jalostusarvon estimaattorina arvonlisäystä. Lähteinä on käytetty seuraavia tilastoja: Eurostat Industry Production Index, National Accounts, Structural Business Statistics Teknologiateollisuus ry. Neljännesvuosittainen henkilöstötiedustelu, Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla -tilasto ja Teknologiateollisuus globaalisti -raportti Tilastokeskus Kansantalouden tilinpito, Yritysrekisterin vuositilasto, Teollisuuden alue- ja toimipaikkatilasto, Tutkimus- ja kehittämistoiminta -tilasto, Teollisuuden liikevaihtokuvaaja ja Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Tullihallitus Tavaroiden ulkomaankauppatilasto Ennusteet vuodelle 211 Vuotta 211 koskevat tiedot ovat Teknologiateollisuus ry:n ekonomistien laatimia ennusteita ja perustuvat tammikuun lopussa 212 käytettävissä olleisiin tilastotietoihin. TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin (vaihde) Faksi Internet Postal Address Visiting Address Tel. (switchboard) Facsimile PL/P.O. Box 1 Eteläranta 1 (9) (9) /metallinjalostajat FI-313 HELSINKI FI-13 HELSINKI