Metallien jalostuksen rakennekatsaus II/2012

Transkriptio

1 Metallien jalostuksen rakennekatsaus II/212 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin (vaihde) Faksi Internet Postal Address Visiting Address Tel. (switchboard) Facsimile PL/P.O. Box 1 Eteläranta /metallinjalostajat FI-313 Helsinki FI-13 Helsinki

2 Tiedote Julkaisuvapaa klo 8. Metallien jalostuksen vientiosuus edelleen historiallisen korkealla tasolla Euroopan poliittinen ja taloudellinen kriisi on koventanut rajusti hintakilpailua. Vaikeasta tilanteesta huolimatta on metallien jalostuksen osuus koko Suomen viennistä edelleen historiallisen korkealla tasolla. Alan yritykset ovat pitäneet työntekijöistä kiinni vaikeuksista huolimatta ja investointeja on toteutettu kolmannes taantumaa edeltänyttä tasoa enemmän. Metallien jalostus on edelleen Suomen teollista selkärankaa. Sen osuus koko Suomen tavaraviennistä oli tammi-huhtikuussa 13 prosenttia. Vientiosuus on pysynyt historiallisen korkealla tasolla ollen peräti 14 prosenttia vuonna 211. Lähes joka seitsemäs vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista. Ala on yksi merkittävimmistä nettovientialoista Suomessa nettoviennin ollessa lähes 4,5 miljardia euroa vuonna 211. Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa oli vuonna 211 runsaat 1 miljardia euroa. Vuoden 212 tammi-toukokuun tuotantomäärissä on nähtävissä varovaista nousua. Metallien jalostuksen tuotannon volyymi on pysynyt Suomessa melko vakaana, mutta ankara hintakilpailu on kova haaste. Pitkittyvän poliittisen kriisin luoma epävarmuus on suuri ongelma. Alalle EU on keskeinen vientimarkkina-alue, jonka osuus on kriisin seurauksena romahtanut. EU-alueen osuus alan viennistä vuonna 28 oli 79 prosenttia, mutta vuoden 212 ensimmäisellä kolmanneksella se oli pudonnut jo 57 prosenttiin. Pudotus vuoden 211 tasosta on peräti 9 prosenttiyksikköä. - Metallien jalostus on globaalia toimintaa, joka reagoi suhdanteisiin usein ensimmäisenä ja jossa aito kilpailukyky korostuu. Viime kuukausina hintakilpailu on edelleen koventunut. Samanaikaisesti suomalaiselle teollisuudelle säädetään kovia lisärasitteita, joita on mahdotonta sisällyttää hintoihin. Yhtälö uhkaa suomalaisia työpaikkoja ja antaa aiheen syvään huoleen, toteaa Metallinjalostajien toimitusjohtaja Mika Nykänen. Lisäkustannuksia ei Nykäsen mukaan enää kaivattaisi. Niitä kuitenkin tulee. - EU:n päästökauppa- ja rikkidirektiiveistä aiheutuu valtava lisäkustannus Suomen vientiteollisuudelle. Nämä lisäkustannukset kohdistuvat maailman ympäristöystävällisimpään ja energiatehokkaimpaan metallien jalostukseen. Uudet kustannukset vastaavat suoraan tuhansien työntekijöiden vuosikustannuksia, huolehtii Nykänen. - Hallituksen ja eduskunnan on tehtävä selviä päätöksiä näiden kustannusten kompensoinnista. Esimerkiksi Ruotsissa teollisuuden energiavero on edelleen alhaisemmalla tasolla ja Saksassa on päätös kompensoida päästökauppadirektiivin synnyttämiä lisärasitteita. Jos luodaan työpaikkoja ja kannattavuutta uhkaavia rasitteita, on myös kyettävä kompensoimaan näitä kustannuksia, vaatii Nykänen. Lisätietoja: toimitusjohtaja Mika Nykänen, Metallinjalostajat ry, puh Ekonomisti Matti Paavonen, puh etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

3 Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa, käyvin hinnoin Milj. EUR Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa oli vuonna 211 noin 1,4 Mrd. euroa. Edellisvuoden liikevaihdon ollessa n. 9,5 Mrd. euroa. Vuonna 211 liikevaihto oli noin 1,1 Mrd. euroa alhaisemmalla tasolla (-1 %) kuin vuosina keskimäärin Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Liikevaihto Metallien jalostuksen jalostusarvo Suomessa, käyvin hinnoin Milj. EUR Osuus, % Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Jalostusarvo Jalostusarvo/Liikevaihto (oik. ast.) 26% 24% 22% 2% 18% 16% 14% 12% 1% 8% 6% 4% 2% % Metallien jalostuksen jalostusarvo Suomessa oli vuonna 211 n. 1,4 Mrd. euroa. Kasvua vuodesta 21 kertyi n. 17 Milj. euroa. Jalostusarvo oli vuonna 211 yhä,9 Mrd. euroa (-4 %) taantumaa edeltävän (26 28) tason alapuolella. Jalostusarvo liikevaihtoa kohden supistui taantuman myötä voimakkaasti hintojen muutoksen ja myytyjen tuotteiden jalostusasteen putoamisen vaikutuksesta.

4 Metallien jalostuksen investoinnit Suomessa, käyvin hinnoin 7 Milj. EUR Metallien jalostuksen kiinteät investoinnit Suomessa 6 olivat vuonna 211 n.,3 Mrd. euroa ja t&kinvestoinnit 5 n.,6 Mrd. euroa. Investoinnit ovat 4 kehittyneet viime vuosina muuta teollisuutta myönteisemmin 3 ja metallien ja- lostuksen investointiaste 2 onkin teollisuuden keskiarvoa korkeampi. Vuosista vuoteen 211 kasvua kiinteissä investoinneissa on kertynyt n. 75 Milj. euroa Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus ja kehittämistoiminta, EK Kiinteät investoinnit T&k investoinnit (+3 %) ja t&k-investoinneissa noin 23 %. Globaalin taantuman ja rakennemuutoksen vaikutuksesta muun kansantalouden kiinteät investoinnit eivät ole vastaavana ajanjaksona kasvaneet Suomalaisten metallienjalostajayritysten henkilöstö kotimaassa ja tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus Henkilöstö Henkilöstö ulkomailla Metallien jalostuksella on ollut jo pitkään enemmän henkilöstöä tytäryrityksissä ulkomailla kuin Suomessa. Muista teknologiateollisuuden toimialoista poiketen ulkomaanhenkilöstö keskittyy kuitenkin Eurooppaan, jossa on 69 % ulkomaan henkilöstöstä. Itä-Euroopassa henkilöstöstä on 32 % ja Aasiassa 17 %.

5 Metallien jalostuksen tavaravienti Suomesta, käyvin hinnoin 9 Milj. EUR Osuus, % Vuonna 211 metallien 18% jalostuksen tavaravienti 8 16% Suomesta oli n. 7,8 Mrd. 7 14% euroa. Kasvua vuodesta 21 kertyi n.,9 Mrd. 6 12% euroa. Tavaravienti on 5 1% noussut samalle tasolle kuin vuosina 26 28, 4 8% silloin viennin ollessa 3 6% keskimäärin n. 7,6 Mrd. euroa. Viennin kasvuun 2 4% vaikuttaa myös Nord 1 2% Stream -kaasuputkien kauttakulkukauppa % (n.,8 Mrd. euroa vuonna 211). Vastaavaa Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Tavaravienti Vientiosuus (oik. ast.) kauttakulkukauppaa on toki kaikilla toimialoilla. Metallien jalostuksen vienti oli vuonna 211 yli kaksinkertainen tuontiin nähden ja nettovienti noin 4,4 Mrd. euroa. Metallien jalostuksen vientiosuus Suomen tavaraviennistä nousi lähes 14 prosenttiin, eli lähes joka seitsemäs vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista Metallien jalostuksen tavaraviennin rakenne alatoimialoittain Osuus, % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Putkien viennin määrä kasvoi vuonna 211 Nord Stream -hankkeen myötä. Aiemmin lähes olematonta suurten öljyja kaasuputkien tuontia kertyi vuosina noin 1,2 Mrd. euroa. Vuosina putket näkyvät 1,4 Mrd. euron viennin kasvuna. 2 % 1 % % /212 Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Rauta ja teräs Putket ja muu teräs Värimetallit

6 Metallien jalostuksen tavaraviennin rakenne vientialueittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Osuus, % /212 Euroalue Muu EU27 Muu Eurooppa Afrik, Läh I & Osea. Aasia Pohjois Amerikka Latin. Amerikka Lähde: Tullihallitus / Tavaroiden ulkomaankauppatilastot Metallien jalostuksen vienti painottuu voimakkaasti Eurooppaan. Tärkeimmät vientimaat vuonna 211 olivat Alankomaat (22 %), Ruotsi (14 %), Saksa (11 %), Venäjä (4 %) ja Yhdysvallat (3 %). Euroopan ulkopuolelle meni 15 % viennistä. Metallien jalostuksen tuotteita tuotiin Suomeen eniten Venäjältä (14 %), Saksasta (14 %), Ruotsista (12 %), Norjasta (8 %) ja Iso- Britanniasta (6 %). Metallien jalostuksen yritykset henkilöstön määrän mukaan vuonna Lähde: Tilastokeskus / Yritysrekisterin vuositilasto Yritysten määrä Suomessa oli 152 metallien jalostuksen yritystä vuonna 21. Toimialan kolme suurinta yritystä kattoivat 51 % henkilöstöstä ja 66 % liikevaihdosta. Suuret, yli 25 henkeä työllistävät yritykset kattoivat henkilöstöstä 76 % eli toimiala on huomattavasti muuta teknologiateollisuutta keskittyneempi suuryrityksiin, vaikka pieniäkin yrityksiä on erityisesti valimopuolella runsaasti.

7 Metallien jalostuksen jalostusarvon jakauma Suomessa alatoimialoittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % Osuus, % Raudan ja teräksen tuotanto on 2-luvulla kattanut noin 6 % metallien jalostuksen jalostusarvosta. Vuonna 29 globaali taantuma aiheutti raudan ja teräksen tuotanto-osuuteen kuitenkin merkittävän pudotuksen, josta palautuminen alkoi vuonna % % Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden alue ja toimipaikkatilasto Rauta ja teräs Putket ja muu teräs Värimetallit Valut Suomalaisen metallien jalostuksen liikevaihto globaalisti 23 = I/23 III/23 I/24 III/24 I/25 III/25 I/26 III/26 I/27 III/27 I/28 III/28 I/29 III/29 I/21 III/21 I/211 III/211 I/212 III/212 Lähde: Teknologiateollisuus, Balance Consulting Liikevaihto Suomessa Liikevaihto ulkomailla Metallien jalostuksen Suomalaisyrityksillä on jo pitkään ollut merkittävää toimintaa ulkomailla. Palautuminen taantumasta näyttää kuitenkin olleen liikevaihdolla mitaten nopeampaa Suomessa kuin tytäryrityksissä ulkomailla. Raha liikkuu erilaisina tuloutuksina tytäryritysten ja konserniemojen välillä henkilöstöä helpommin, mikä tekee liikevaihtovertailusta vaikeaa.

8 Suomalaisen metallien jalostuksen henkilöstö globaalisti Metallien jalostuksen henkilöstö on globaalista taantumasta huolimatta pysynyt 2-luvun lopun ajan suhteellisen tasaisena. Esimerkiksi kone- ja metalliteollisuudessa työttömyyden riski kuluvan taantuman aikana on ollut lähes kymmenkertainen metallien jalostukseen nähden. 1 I/23 III/23 I/24 III/24 I/25 III/25 I/26 III/26 I/27 III/27 I/28 III/28 I/29 III/29 I/21 III/21 I/211 III/211 I/212 III/212 Lähde: Teknologiateollisuus, Balance Consulting Henkilöstö Suomessa Henkilöstö ulkomailla Metallien jalostuksen liikevaihdon ja tuotannon kehitys Suomessa = 1 Globaali taantuma iski Suomen metallien jalostukseenkin vuoden 28 viimeisen neljänneksen aikana äärettömän kovaa. Muutoin metallien jalostuksen liikevaihtoon on vaikuttanut huomattavasti enemmän hintojen kuin tuotantomäärien muutokset, tuotannon pysyessä jo pitkään melko vakaana. 5 1/5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 1/12 4/12 7/12 1/12 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, volyymi indeksi Liikevaihto Tuotannon volyymi

9 Metallien jalostuksen tuotannon volyymin kehitys Euroopassa = 1 1/5 4/5 7/5 1/5 1/6 4/6 7/6 1/6 1/7 4/7 7/7 1/7 1/8 4/8 7/8 1/8 1/9 4/9 7/9 1/9 1/1 4/1 7/1 1/1 1/11 4/11 7/11 1/11 1/12 4/12 7/12 1/12 Lähde: Eurostat / Industry production index Saksa Ranska Italia Espanja SUOMI EU27 Käypähintaisella jalostusarvolla mitaten Euroopan merkittävimmät metallienjalostajamaat ovat Saksa (32 % toimialan jalostusarvosta EU27:ssä vuonna 29), Italia (12 %), Espanja (1 %), Ranska (1 %), Iso-Britannia (7 %), Itävalta (6 %), Belgia (4 %), Alankomaat (3 %) ja Ruotsi (3 %). Erityisen pahasti taantumasta kärsinyt Suomen metallien jalostus tuotti vuonna 29 noin 1,3 prosenttia toimialan jalostusarvosta EU27:ssä. Edellisvuosina Suomen osuus on ollut 2,7 prosentin luokkaa. Metallien jalostus Suomessa, palautuminen taantumasta Kun verrataan metallien Liikevaihto jalostuksen tunnuslukuja taantumaa edeltävän Jalostusarvo Kiinteät investoinnit T&k investoinnit ajanjakson (26 28) keskiarvoon nähdään, että liikevaihdon, jalostusarvon ja tuottavuuden osalta ollaan käypähintaisenakin Työlliset vielä kaukana taantumaa edeltävän Henkilöstö ulkomailla Tavaravienti Tuottavuus (26 28) = 1 ajan tasosta. Sen sijaan henkilöstöstä on pyritty pitämään kiinni voimakkaasta tuotantomäärien laskusta huolimatta ja investointeja on toteutettu Lähde: Tilastokeskus, Tullihallitus % taantumaa edeltänyttä tasoa enemmän. Tämä kuvastaa toimialan uskoa tulevaisuuteen varsin epävarmoista ja turbulenttisista ajoista huolimatta.

10 Koko kansantalous Metallien jalostus Muuttuja Yksikkö Arvo /1, % 1/6 8, % Arvo /1, % 1/6 8, % Liikevaihto Milj. EUR ,1 % 6,5 % ,9 % 9,8 % Jalostusarvo Milj. EUR , % 5,8 % ,3 % 39,9 % Kiinteät investoinnit Milj. EUR ,7 %,1 % 326 2,7 % 29,7 % T&k investoinnit Milj. EUR ,6 % 13,7 % 62 3,2 % 22,6 % Kokonaistyövoimakustannukset Milj. EUR ,6 % 12,2 % 81 4,7 % 5,4 % Työlliset Henkeä ,1 %,8 % ,2 % 1,2 % Henkilöstö ulkomailla Henkeä , % 6,2 % Tavaravienti Milj. EUR ,2 % 11,7 % ,4 % 3, % Tehdyt tunnit Milj. h ,3 %,4 % 24,5 2,1 % 1,7 % Tuottavuus EUR/h 38,7,8 % 1,6 % 56,2,7 % 53,2 % Käsitteistä ja määritelmistä Metallien jalostus on tässä rakennekatsauksessa määritelty kattamaan TOL28-toimiala 24. Liikevaihdon estimaattorina on käytetty kansantalouden tilinpidon tuotosta ja jalostusarvon estimaattorina arvonlisäystä. Lähteinä on käytetty seuraavia tilastoja: Eurostat Industry Production Index, National Accounts, Structural Business Statistics Teknologiateollisuus ry. Neljännesvuosittainen henkilöstötiedustelu, Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla -tilasto ja Teknologiateollisuus globaalisti -raportti Tilastokeskus Kansantalouden tilinpito, Yritysrekisterin vuositilasto, Teollisuuden alue- ja toimipaikkatilasto, Tutkimus- ja ke-hittämistoiminta -tilasto, Teollisuuden liikevaihtokuvaaja ja Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Tullihallitus Tavaroiden ulkomaankauppatilasto TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin (vaihde) Faksi Internet Postal Address Visiting Address Tel. (switchboard) Facsimile PL/P.O. Box 1 Eteläranta /metallinjalostajat FI-313 Helsinki FI-13 Helsinki