LIITE 1 Leonardo da Vincin ilmaruuvi (helikopteri) Tarvikkeet (Kuva 1) saksia, askarteluveitsiä, niittikoneita, jokaiselle oppilaalle: 2 kpl A4-kokoista kartonkia, 2 kpl paperiliittimiä, askartelutikku tai lyijykynä, pahvinen kertakäyttömuki Työvaiheet 1. Ota kaksi kartonkia ja piirrä sapluunasarjojen avulla kartongeille kaksi sarjaa spiraalisiiven osia (molemmille kartongeille tulee 3 siiven osaa). (Kuva 2) Kuva 1 2. Leikkaa siivet irti kartongista. 3. Niittaa kolme siiven osaa spiraalimuotoon siten, että A niitataan merkityistä kohdista B-sivuun ja C merkityistä kohdista D-sivuun. (Kuva 3) 4. Kun sinulla on kaksi identtistä spiraalisiiven osaa, käännä toinen niistä nurinpäin ja niittaa se E-sivusta toisen spiraalin E-osaan. (Oikeassa mallissa spiraali laajeni mutta tässä toteutuksessa se kapenee alaspäin.) Kuva 2 5. Tee askartelutikkuihin tai lyijykyniin neljä noin 15 mm etäisyydestä toisistaan olevaa uraa (ensimmäinen ura askartelutikun päästä noin 15 mm). (Kuva 4) Kuva 3 6. Pujota askartelutikku/lyijykynä spiraalisiiven keskellä olevasta reiästä siten, että ensimmäinen ja neljäs ura jäävät näkyviin. 7. Pujota niihin paperiliitin. (Kuva 4) 8. Vedä tämän jälkeen varovasti spiraalisiiven kärjet paperiliittimien yli ja käännä siipeä siten, että se jää tukevasti paikoilleen. Kuva 4 9. Tee nurinpäin olevan kertakäyttömukin pohjaan reikä ja työnnä askartelutikku tai lyijykynä mukiin pystyyn. (Kuva 5) 10. Leonardo da Vincin lentävä kone on valmis. Kuva 5 72
LIITE 2 73
LIITE 3a Kaavat Leonardo da Vincin ilmaruuviin (helikopteriin) A 74
LIITE 3b C B 75
LIITE 3c D E 76
LIITE 4 77
LIITE 5 78
LIITE 6 79
LIITE 7A Simulaatio kulttuurien kohtaamisesta Löytöretkeilijät kohtasivat itselleen tuntemattomia alkuperäiskansoja. Tämä harjoitus auttaa sinua hahmottamaan, millaista on, kun kahden toisilleen vieraan kulttuurin edustajat kohtaavat. Harjoituksessa tarvittavat välineet: pilli kello ajanottoa varten taustamusiikkia Harjoituksen kulku 1. Raivatkaa luokan keskiosa tyhjäksi tuoleista ja pulpeteista. 2. Jakakaa luokka kolmeen ryhmään. Kaksi ryhmistä tulisi olla suunnilleen samankokoisia ja niissä tulisi olla suunnilleen yhtä paljon tyttöjä ja poikia. Kolmas ryhmä toimii tarkkailijoina. Siinä on vähemmän jäseniä (2 3 riittää) kuin kahdessa edellisessä ryhmässä. 3. Tarkkailijoille kerrotaan, että heidän tehtävänään on tehdä havaintoja kahden heimon kohtaamisesta. Tarkkailijat saavat liikkua ryhmien keskuudessa mutta eivät saa koskea heihin tai puhua heille. 4. Isot ryhmät (Aatut ja Beetut) lähetetään eri puolille luokkaa. Kummallekin annetaan omat ohjeet (LIITE 7B), joissa kerrotaan oman heimon arvoista ja tavoista. Muut ryhmät eivät saa nähdä tai kuulla ohjeita. Ryhmien jäsenet lukevat ohjeet ja keskustelevat niistä (hiljaisella äänellä) keskenään. 5. Opettaja käy aatujen luona ja varmistaa, että nämä ymmärtävät ohjeet. Opettaja muistuttaa oman kulttuurin sääntöjen noudattamisen tärkeydestä. Erityisen tärkeää on, että miehet eivät puhu suoraan naisille ja että kukaan aatuista ei itse aloita puhumista vieraille. 6. Opettaja käy beetujen luona ja varmistaa, että nämä ymmärtävät ohjeet. Opettaja muistuttaa oman kulttuurin sääntöjen noudattamisen tärkeydestä. Erityisen tärkeää on korostaa, että beetujen pitää lyhyessä ajassa ottaa kontakti niin moneen vieraan kulttuurin edustajaan kuin mahdollista. Kontakti syntyy vasta, kun toinen puhuu tai muulla tavoin osoittaa haluavansa kommunikoida toisen kanssa. 7. Jos oppilaat kysyvät pisteiden laskemisesta, kerro että siihen palataan harjoituksen lopuksi. Todellisuudessa pisteistä ei pidetä kirjaa. 8. Kerro, että kummankin heimon edustajat on kutsuttu juhlaan, jonka järjestää kansainvälinen koululaisten ystävysseura. Sen edustajat toivovat, että eri kulttuurien edustajat tutustuisivat toisiinsa. Palattuaan oman heimonsa pariin, he voivat kertoa muille kokemuksistaan vieraan kulttuurin kohtaamisessa. Osallistujien toivotaan keskustelevan ja ehkä tanssivankin toistensa kanssa. 9. Laita valitsemasi musiikki soimaan ja kehota heimoja tutustumaan toisiinsa. Tarkkailijaryhmä liikkuu osallistujien parissa ja tekee havaintoja. Tarkkailijat eivät osallistu keskusteluun tai koske heimojen jäseniin. 10. Noin 10 12 minuutin kuluttua opettaja puhaltaa pilliin merkiksi siitä, että tutustumistilaisuus on päättynyt. Heimot vetäytyvät luokan nurkkiin ja keskustelevat keskenään siitä, millaista oli kohdata vieraan kulttuurin edustajat. 11. Molemmat ryhmät tiivistävät havaintonsa toisen kulttuurin edustajista tekemällä raportin (muutama ranskalainen viiva). 12. Molempien heimojen edustajat kertovat havaintojaan toisen tapaamisesta muille. 80
LIITE 7B Harjoituksen jälkipuinti (Keskustellaan yhdessä koko luokan kanssa siten, että eri ryhmät istuvat kuitenkin eri puolilla luokkaa yhdessä.) 1. Millaiselta vieraan kulttuurien edustajien käytös tuntui? Kirjoititteko raporttiinne enemmän kielteisiä vai myönteisiä asioita? 2. Oliko oman kulttuurin sääntöjä helppoa noudattaa? 3. Yritittekö laskea pisteitä harjoituksen aikana (opettaja kertoo, että oikeasti pisteitä ei lasketa)? Miten oikeassa elämässä valvotaan oman ryhmän sääntöjen noudattamista? 4. Keskustelkaa siitä, ovatko oppilaat samaa vai eri mieltä seuraavista väittämistä: Vieraan ryhmän sääntöjä on hankalaa ymmärtää, jos niistä ei saa riittävästi tietoa etukäteen. Oman ryhmän säännöt omaksutaan nopeasti. Oman ryhmän sääntöjen noudattamiseen vaikuttaa voimakkaasti muiden saman heimon edustajien luoma paine. Samanlainen käytös voidaan kokea sekä kohteliaana että epäkohteliaana riippuen oman ryhmän säännöistä. 5. Onko oikeassa elämässä samanlaisia tilanteita kuin pelissä? 6. Mitä opit pelistä oikeaa elämää varten? Heimojen ohjeet AATUT suosivat kanssakäymistä oman kulttuurinsa jäsenten kanssa eivät koskaan aloita keskustelua. He puhuvat ainoastaan, jos joku puhuu ensin heille. puhuvat hyvin kohteliaasti ja muodollisesti. He puhuttelevat miespuolisia sanalla sir ja naispuolisia sanalla lady. Aatujen parissa naiset ovat arvostetumpia kuin miehet. Naiset kaitsevat miehiä ja kertovat heille, mitä pitää tehdä. Aatumiehet välttävät katsekontaktia vieraiden heimojen naisten kanssa. Aatumiehet eivät puhu suoraan vieraiden kulttuurien naisille. He puhuvat heille ainoastaan aatunaisten välityksellä. Aatumiehet voivat puhua vieraiden kulttuurien miesten kanssa ja katsoa heitä silmiin. Aatut menettävät pisteen, jos aloittavat keskustelun vieraan kulttuurin edustajien kanssa. Aatumiehet menettävät kaksi pistettä, jos he puhuvat ilman välikäsiä vieraan kulttuurin naisille. Aatunaiset saavat joka kerta pisteen, kun he vastaavat vieraan kulttuurin naispuolisille jäsenille aatumiesten puolesta BEETUT ovat hyvin ystävällisiä, rentoja ja avoimia kohtelevat miehiä ja naisia samalla tavalla puhuvat mielellään myös vieraiden kulttuurien edustajien kanssa kutsuvat kaikkia etunimillä ilman muodollisuuksia haluavat tutustua niin moneen vieraan kulttuurin edustajaan kuin mahdollista puhuvat vielä mieluummin eri sukupuolta oleville kuin oman sukupuolensa edustajille Beetut saavat yhden pisteen, kun he puhuvat samaa sukupuolta olevan vieraan kulttuurin edustajan kanssa. Beetut saavat kaksi pistettä, kun he puhuvat eri sukupuolta olevan vieraan kulttuurin edustajan kanssa. Beetut menettävät viisi pistettä, jos he eivät minuutin kuluessa vieraan kulttuurin kohtaamisesta puhu sen vastakkaista sukupuolta olevien edustajien kanssa. 81
LIITE 8 82
LIITE 9 83
LIITE 10 Kaupunkien asukasluvun kehitys vuodesta 1500 tähän päivään kaupunki Peking (Peijing) 672 000 18,5 milj. asukasluku vuonna 1500 (noin) nykyinen asukasluku (noin) maanosa Aasia Kairo 400 000 18,3 milj. Afrikka Delhi 80 000 16,8 milj. Aasia Konstantinopoli (Istanbul) 200 000 14,1 milj. Eurooppa/Aasia Kanton 150 000 13,0 milj. Aasia Hangzhou 250 000 9,0 milj. Aasia Chang an (Xi an) 127 000 8,7 milj. Aasia Lontoo 100 000 8,7 milj. Eurooppa Tenochtitlán (México) 250 000 8,5 milj. Pohjois-Amerikka Nanjing 157 000 8,2 milj. Aasia Ahmedabad 100 000 6,0 milj. Aasia Kano 50 000 2,8 milj. Afrikka Pariisi 225 000 2,2 milj. Eurooppa Tabriz 250 000 1,5 milj. Aasia Milano 80 000 1,4 milj. Eurooppa Fes 130 000 1,1 milj. Afrikka Sevilla 60 000 703 000 Eurooppa Cuttack 140 000 606 000 Aasia Genova 150 000 583 000 Eurooppa Cusco 300 000 435 000 Etelä-Amerikka Firenze 60 000 383 000 Eurooppa Venetsia 110 000 265 000 Eurooppa Texcoco 60 000 259 000 Pohjois-Amerikka Brugge 40 000 118 000 Eurooppa Gao 60 000 87 000 Afrikka Gaur 200 000 ei asukkaita Aasia Oyo-Ile 60 000 ei asukkaita Afrikka Vijayanagar 500 000 ei asukkaita Aasia 84
LIITE 11a Oppimisen arviointi / Uusi aika (max 21 p.) 1. Keskiajan ja uuden ajan vertailu Kuvaako väite keskiaikaa, uutta aikaa vai molempia? Merkitse x. keskiaika Tiede kehittyi Euroopassa suurin harppauksin Taiteilijat maalasivat vain uskonnollisia aiheita Ihmiset eivät arvostelleet kirkkoa julkisesti Kansankielinen kirjallisuus yleistyi uusi aika p. / 8 p. 2. Kolumbuksen löytöretkien seuraukset Lue alla olevat tekstit. Vastaa kysymyksiin. Ote Kristoffer Kolumbuksen Espanjan kuningasparille lähettämästä kirjeestä ensimmäisen matkansa jälkeen. Saarten asukkaat ovat todella vilpittömiä ja anteliaita kaiken omaisuutensa kanssa. Kukaan ei kiellä pyytäjältä mitään. Päinvastoin, he itse kannustavat meitä pyytämään, mitä haluamme. He tuntevat suurta kiintymystä kaikkia meitä kohtaan. Ote pappi Bartolomé des las Casasin kirjasta, jonka hän kirjoitti nähtyään, miten eurooppalaiset kohtelivat intiaaneja. Espanjalaiset söivät intiaanien ruoat, eivätkä tyytyneet siihen, minkä intiaanit vapaehtoisesti antoivat. Kristittyjen monien kataluuksien, väkivaltaisuuksien ja kiusanteon jälkeen intiaanit alkoivat ymmärtää, että nuo miehet eivät olleetkaan tulleet taivaasta. Lähde: Jukka Rantalan vapaasti suomentama teoksesta Bartolomé de las Casas (1971). History of the Indies. Harper & Row. a) Miten eurooppalaiset kohtelivat intiaaneja tekstin mukaan? p. / 2 p. b) Kumpi teksteistä on mielestäsi uskottavampi? Perustele. p. / 3 p. 85
LIITE 11b 3. Renessanssikaupunki Tutki alla olevaa kaupunkikuvaa, joka on tuttu Taitojen vihkosi kannesta. Vastaa kysymyksiin. a) Mistä voit päätellä, että kuvassa ei ole nykyajan kaupunki? p. / 1 p. b) Mitä renessanssin, löytöretkiajan tai uuden ajalle ominaisia asioita näet kuvassa? Mainitse vähintään kaksi asiaa. p. / 4 p. 4. Kustaa Vaasa toteuttaa reformaation Tavallinen kansa ei halunnut luopua katolisen kirkon perinteistä. Kesti lähes sata vuotta ennen kuin luterilaisuus (protestanttisuus) juurtui Ruotsin valtakuntaan. Miksi kuningas Kustaa Vaasa toteutti reformaation? Hän halusi kirkon omaisuuden omaan ja valtion käyttöön. Hän uskoi siten paremmin palvelevansa Jumalaa. Hän halusi noudattaa muiden maiden hallitsijoiden esimerkkiä. p. / 3 p. 86
LIITE 12 Huolimaton tervanpolttaja Komissaari Erik Jesperinpoika syytti palvelijaansa Pekka Maaraista siitä, että tämä laiminlyöntinsä ja huolimattomuutensa takia poltti ja hävitti häneltä suuren määrän tervaspuita, ja halusi tämän maksavan vahingon. Tähän Pekka Maarainen vastasi, että hänet oli toisen rengin kanssa lähetetty valvomaan tervahautaa ja polttamaan se. Kun se oli palanut melkein loppuun, hän kertoi lähettäneensä toisen rengin puolen virstan päähän hakemaan tervatynnyreitä, sillä hän oli esimies ja hänelle oli uskottu tervakuoppa ja tervaspuut. Sillä välin hän sanoi lähteneensä tervahaudalta pikimmältään metsään katsomaan kahta hevosta, jotka he olivat tuoneet mukaan. Hänen ollessa metsässä tuli oli päässyt irti ja levinnyt kuopan ympärillä oleviin tervaksiin. Häneltä kysyttiin, miksi hän niin huolimattomasti lähti kuopalta, kun tervaksia oli niin lähellä? Hän vastasi, ettei hän arvannut niin lyhyessä ajassa koituvan vahinkoa. Komissaari arveli, että hän oli saattanut maata ja nukkua sekä että hänen ei olisi tarvinnut lähettää toista renkiä luotaan, sillä tynnyreillä ei ollut kiirettä. Lähde: Ilkka Mäntylä (1969). Ja yhteinen rahvas todisti. Kollaasi 1600-luvun suomalaisista tuomiokirjoista. Porvoo Helsinki: WSOY. LIITE 13 87
LIITE 14a Oppimisen arviointi / 1600 1700-lukujen Suomi -jakso (max 26 p.) 1. Ruotsin ajan perintö Nyky-Suomessa on monia asioita, jotka ovat saaneet alkunsa Ruotsin vallan aikana. Mitkä seuraavista ovat alkujaan Ruotsin ajalta? Suomen virallinen vaakuna Suomen laki- ja oikeusjärjestelmä Suomen siniristilippu lukuisat nykysuomen sanat presidentti maan hallitsijana Suvivirsi p. / 5 p. 2. 1600 1700-lukujen tuntomerkit Ympyröi kuvasta yhdeksän asiaa, joita 1600 1700-lukujen Suomessa ei vielä ollut. p. / 5 p. 3. Sama laki kaikille Lue alla olevat kuvaukset. Mitkä kaksi niistä kuvaavat lainkäyttöä Suomessa 1700-luvulla. Aatelinen, joka surmasi talonpojan tai porvarin, saattoi selvitä ilman tuomiota, jos hän maksoi surmatun perheelle korvauksen. Kuninkaan virkamiehet alkoivat jakaa tuomioita myös aatelisille, jos nämä rikkoivat lakia. Jos porvarit ja talonpojat rikkoivat lakia keskinäisissä riidoissaan, he sopivat asian ilman, että kuninkaan virkamiehet pystyivät puuttumaan siihen. Eri säätyjen edustajat oppivat, että laki on sama kaikille. p. / 6 p. 88
LIITE 14b 4. Eläytyvä kirjoitelma Kuvittele olevasi 1600-luvulla elänyt talonpoika. Olet juuri kuullut, kun sotilas luki kuninkaan määräyksen ottaa kylästänne miehiä sotaväkeen. Kirjoita tarina, jossa kerrot mitä kuulit. Sisällytä kertomukseesi seuraavat käsitteet: talonpoika, suurvalta, kuningas, sääty. p. / 10 p. 89
LIITE 15a Kopernikus kirkon ystävä vai vihollinen? Oppimisen arviointi Nimi: 1. Ovatko seuraavat väittämät tosiasioita (faktoja) vai tulkintoja (mielipiteitä)? tosiasia tulkinta a. Keskiajalla planeettojen liikkeistä tiedettiin vähemmän kuin nykyään. b. Kopernikus on kaikkien aikojen tärkein tähtitieteilijä. c. Keskiajalla uskottiin, että aurinko kiertää maata. 2. Merkitse oikea vastaus. Keskiajalla ihmiset uskoivat Raamattuun ja katolisen kirkon oppeihin a. hyvin paljon. b. jonkin verran. c. eivät lainkaan. 3. Alla oleva kuva on vuodelta 1539. Tutki kuvaa. Vastaako kuva katolisen kirkon kannattamaa maakeskistä maailmankuvaa? vastaa ei vastaa Perustele vastauksesi: Kuvan selitys 1 Kuu 2 Merkurius 3 Venus 4 Aurinko 5 Mars 6 Jupiter 7 Saturnus 8 10 taivas 90
LIITE 15b Lue inforuutu ja lähteet 1 3. INFORUUTU Nikolaus Kopernikus (1473 1543) oli puolalainen tähtitieteilijä, joka kyseenalaisti maakeskisen maailmankuvan ja julkaisi aurinkokeskisen maailmankuvan mallinsa. Katolinen kirkko ei tuominnut Kopernikuksen aurinkokeskistä mallia tämän elinaikana. Kopernikus kuului katoliseen kirkkoon ja uskoi sen oppeihin. Lähde 1 Ote Kopernikuksen kirjoittamasta esipuheesta Taivaankappaleiden radat -teokseensa vuodelta 1543. Teos on omistettu katolisen kirkon ylimmälle johtajalle, paaville. Pyhä Isä, voin kuvitella, että kun eräät ihmiset kuulevat tästä teoksesta, jossa puhutaan planeettojen ja erityisesti maan liikkeistä, he haluavat tyrmätä minut ja ajatukseni. Koska vuosisatojen ajan on uskottu, että maa pysyy paikoillaan ja aurinko liikkuu, monen mielestä olen hullu, kun sanon asian olevan päinvastoin. Juuri tästä syystä mietin pitkään, pitäisikö minun lainkaan julkaista tätä kirjoittamaani teosta. Kaikesta huolimatta, Teidän Pyhyytenne tuskin yllättyy, että julkaisen teoksen. Lähde 2 Historian oppikirja vuodelta 1982 Uudenaikaisen tähtitieteellisen tutkimuksen alkuunpanija oli Nikolaus Kopernikus (k. 1543). Hän väitti, että maa liikkuu auringon ympäri eikä päinvastoin. Täten hän kumosi antiikin maakeskisen maailmankäsityksen ja loi sen tilalle aurinkokeskisen maailmankuvan. Samalla Kopernikus hyökkäsi perinteen vaalijaa, kirkkoa kohtaan. Kopernikuksen mullistavia ajatuksia ei hyväksytty, ennen kuin Kepler ja Galilei 1600-luvulla olivat omissa tutkimuksissaan päätyneet samoihin päätelmiin. Erityisen kiivaasti Kopernikuksen käsityksiä vastusti katolinen kirkko. Lähde 3 Ote kardinaali* Schönbergin kirjeestä Kopernikukselle vuodelta 1536 Olen kuullut kaikkien puhuvan siitä, kuinka taitava olette. Arvostan Teitä kuten niin monet aikalaisemme, jotka kunnioittavat Teitä paljon. Olette selvittäneet perusteellisesti muinaisten tähtitieteilijöiden löytöjä. Tämän lisäksi olette luoneet uudenlaisen järjestelmän, jossa maa kiertääkin aurinkoa, joka on maailmankaikkeuden keskellä. Kannustankin Teitä, hyvä Kopernikus, jakamaan löytönne ja ajatuksianne muiden tähtitieteilijöiden kanssa. Lisäksi toivon, että lähettäisitte minulle heti kun mahdollista kaikenlaisia kirjoituksianne ja laskelmianne planeettojen liikkeistä. Tulette huomaamaan, että olen innokas kannattajanne ja haluan tukea teidänlaistanne lahjakkuutta. * kardinaali on paavin jälkeen katolisen kirkon toiseksi korkea-arvoisin henkilö. 91
LIITE 15c 4. Lue uudelleen lähde 1 ja inforuutu. Ympyröi sopivin vaihtoehto (vain yksi). Kopernikus omisti kirjansa esipuheen paaville, a. koska hän arvosti katolista kirkkoa. b. koska arveli näin saavansa paremmat myyntiluvut teokselleen. c. koska hän ymmärsi, että hänen teoksensa saattaisi suututtaa kirkon edustajia ja halusi pitää hyvät välit kirkkoon. 5. Lue uudelleen lähde 2 ja lähde 3. Historian oppikirja (lähde 2) ja kardinaalin kirje (lähde 3) antavat erilaisen kuvan siitä, miten katolinen kirkko suhtautui Kopernikuksen ajatuksiin. Miksi? Ympyröi sopivin vaihtoehto (vain yksi). a. Oppikirjan näkemys perustuu muihin lähteisiin, joissa katolinen kirkko tuomitsi Kopernikuksen ajatukset. Oppikirjan kirjoittajat halusivat painottaa nimenomaan katolisen kirkon vastustaneen uudenlaista maailmankuvaa. b. Kardinaali ei puhu totta. c. Oppikirjan tekijät eivät tienneet, että jotkut katolisen kirkon edustajista kannattivat Kopernikuksen näkemyksiä. 6. Oppikirjassa (lähde 2) sanotaan, että katolinen kirkko vastusti Kopernikuksen ajatuksia. Saako oppikirjan tulkinta tukea lähteistä 1 tai 3? saa ei saa Perustele vastauksesi: 7. Aseta tapahtumat oikeaan aikajärjestykseen (1=vanhin, 5=uusin). Katolinen kirkko opettaa vuosisatoja maakeskistä maailmankuvaa. Aurinkokeskinen maailmankuva yleistyy. Antiikin tiedemiehet selittävät muiden planeettojen kiertävän maata. Kirkko tuomitsee Kopernikuksen maailmankuvan. Kopernikus esittää aurinkokeskisen maailmankuvan mallinsa. 92
LIITE 16 LISÄTEHTÄVÄ Alla on kuvattuna kaupunkia A) roomalaiskaudella (100-luvulla jaa.), B) keskiajan alussa (500-luvulla), C) keskiajan lopulla 1200-luvulla ja D) uuden ajan alussa 1500-luvulla. Merkitse kirjain (A, B, C, D), miltä ajalta kaupunki on. 93