Lausunto EMU:n kehittäminen muistiosta Talousvaliokunta 8.11.2017 Pertti Haaparanta, Taloustieteen laitos, Aalto-ylipiston kauppakorkeakoulu
Sisältö - EMU:n epäonnistuminen perustehtävässään, miksi? - Virheellinen kuva talouden toiminnasta - EMU kriisien luojana - Yhteisvastuun haitat yliarvioitu - Demokratiavaje
Euroopan Rahaliiton epäonnistuminen EMU:n ajateltiin syventävän jäsenmaiden välistä integraatiota ja tuovan paremman rahoitusjärjestelmän, vapaampien tuotannontekijäliikkeiden ja jäljellä olevien erilaisten kaupan esteiden purkamisen/purkautumisen avulla korkeamman kasvuvauhdin ja keskinäisen kaupan kasvamisen. Mikään näistä ei toteutunut. EMU ei edelleenkään, lähes 20-vuoden jälkeen, ole optimaalinen valuuttaalue (Bayoumi ja Eichengreen 2017). EMU ei ole kasvattanut jäsenmaiden välistä kauppaa (Larch ym. 2017, Campbell ym., Haaparanta ym. 2017, tulossa). EMU voimisti kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin välittymistä jäsenmaihin. 3
Virheellinen kuva talouden toiminnasta 1 Muistio käsittelee talouden ongelmia vain rakenneongelmina, itse asiassa myös silloin, kun käsitellään jäsenmaiden mahdollisuuksia vaimentaa maakohtaisten häiriöiden vaikutuksia. Suhdanteet eivät pääosin synny tarjontapuolella ( rakenteista ) vaan kysyntäpuolelta (Andrle ym. 2017). Äärimmillään ne johtavat 0-korkotilaan, jossa EMU:kin on ollut. Muistio ei millään tavalla kommentoi tätä eikä pohdi keinoja, jolla sitä ei syntyisi tai sitä, miten siitä päästäisiin nopeasti pois: yhteinen finanssipoliittinen elvytys paras keino. Nyt EMU:n reaktio oli perverssi : Yhteinen finanssipolitiikan kiristys, EKP:n liian myöhäinen elvytys. 4
Virheellinen kuva talouden toiminnasta 2 Muistiossa painotetaan liian paljon julkisen velan tuottamia rajoitteita jäsenmaiden mahdollisuuksille vaimentaa maakohtaisten taloushäiriöiden vaikutuksia. Auerbach ja Gorodnichenko (2017): Elvytys ei lisää julkisen sektorin velkaisuutta eikä nosta vajeiden rahoituskustannuksia, erityisesti, kun talous on taantumassa. Taantumassa tehty elvytys itse asiassa parantaa julkisen sektorin kestävyyttä. Elvytys maissa, joiden julkinen velkaisuus on korkea, ei nosta velkaantumisen kustannuksia kuin korkeintaan hyvin vähän. 5
Kasvuvauhti, % Virheiden kustannukset 1 8,000 BKT kasvu, IMF WEO, Lokakuu 2017 6,000 4,000 2,000 0 Euromaat Kehittyneet maat-emu EU -2,000-4,000-6,000 6
Virheiden kustannukset 2 0-korko-ongelman, ja siten kokonaiskysynnän merkityksen, peittämisellä saattaa olla kauaskantoisia seurauksia, jotka näkyvät talouden tarjontapuolella: T&K-toiminnan ja innovaatioiden väheneminen. Työmarkkinoilla syrjäytyminen ja siten ennen pitkää työllisyysasteen heikkeneminen (joka tapahtui myös jo 1990-luvun laman aikana). Seuraavassa naisten työvoimaosuuksien kehitys Suomessa ikäryhmittäin (taustana se, että 0-korkotilanteessa työvoiman tarjonnan kasvu näkyy työttömyyden kasvuna ja työvoimaosuuksien laskuna). 7
Akselin otsikko 100 Naiset, työvoimaosuus, StatFin 90 80 70 60 50 40 30 20 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 10 0
1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 % koko ikäluokasta 95 Naiset, työvoimaosuus, "paras työikä" 90 85 80 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 75 70
EMU kriisien luojana 1 Euroalueen kasvu ollut koko ajan vuodesta 1998 lähtien pienempää kuin EU:ssa kokonaisuutena ja muissa kehittyneissä maissa: valuviat eivät löydy budjettikurin puutteesta, budjettivajeiden kasvu seurausta muista valuvioista. Valuviat johtuvat jäsenmaiden yhdentymisen ja yhteisen politiikan välisestä jännitteestä. Yhteisen velan ja finanssipolitiikan puute johtaa rakenteelliseen tehottomuuteen ja kriisien pahenemiseen, monesta syystä. Esimerkiksi työvoiman ja pääomien liikkuvuus: Yksityiset päätökset riippuvat veroista ja paikallisesta julkishyödykkeiden ja julkisten palveluiden tarjonnasta, yhteisön kannalta niiden tulisi riippua niiden vaikutuksista yhteisön kokonaistuloihin (Stiglitz 2017). 10
EMU kriisien luojana 2 Kreikan kriisi: työvoiman ja pääomien pako tehokasta koko EMU:n näkökulmasta? Kannustimet muuttaa pois finanssipolitiikan kiristämisen vuoksi, mikä ennestään pahensi kriisin vaikutuksia. 11
Yhteisvastuun haittoja liioiteltu Edellä sanottu on esimerkki siitä, että yhteisvastuun haittoja liioitellaan, VNK:n muistio on hyvä esimerkki tästä. Ainoa haitta, joka mainitaan, on häivetoiminnan (ns. moraalikadon ) mahdollisuus: jos ylätasolla tehdään päätöksiä voimavarojen jakamisesta, niin alemmalla tasolla yritetään saada niitä enemmän huonontamalla omaa tilaa. Maailmalla on vuosisatoja kehitetty erilaisia tapoja lievittää näitä ongelmia, Suomessakin eri tavoin, nyt viimeksi SOTE:n yhteydessä. Pitäisikö Suomen tulevat maakunnat jättää tulemaan toimeen yksikseen? Ja miksi jäätäisiin siihen, mennään suoraan yksilötasolle? Yhteisvastuu EU:n puolustus- (tai hyökkäys-)politiikassa? 12
Ratkaisuja? 1 Yhteisvastuuta voi olla enemmän tai vähemmän, seuraavassa pari esimerkkiä. Suuri ongelma EMU:ssa on, että nykyisellään se kriisiaikoina vääjäämättä ajautuu kuristavan finanssipolitiikan tielle. Ainoa sallittu keino kasvattaa kotimaisten tuotteiden kysyntää on hintakilpailukyvyn parantaminen rakenteellisin keinoin. Tämä johtaa kilpaileviin devalvaatioihin ja kokonaiskysynnän ja siten taloustilanteen heikkenemiseen koko EMU:ssa, ulkopuoliset eivät siitä kärsi yhtä paljon. Miten kysyntää voidaan ylläpitää ilman laajaa finanssipolitiikan koordinointia? 13
Ratkaisuja 2 EMU-tasoisen turvallisen sijoituskohteen luominen (Brunnermaier ym. 2011): Jäsenten veloista taataan 60% BKT-osuuteen asti, sen yli menevälle osalle ei anneta takuita, valtiot voivat jättää ne maksamatta. Pitää yllä rahoitussektorin toimintakykyä ja siten kysyntää. Lisää markkinakuria. Rahoitusmarkkinoilla kannustin luoda itse tämä sijoityuskohde. Vakaus- ja kasvusopimus voidaan lakkauttaa. 14
Ratkaisuja 3 Pankkiunioni: Bayoumi ja Eichengreen (2017): Pankkiunioni voi tehdä EMU:sta optimaalisen valuutta-alueen, jos se lieventää yksityisten pääomien sisäänvirtausongelmaa (pääomien nopeaa siirtymistä jäsenmaiden välillä). Järjestelmän täytyy olla tarpeeksi iso. Jälleen Pankkiunioniin liittyviä häivetoiminnan ongelmia liioitellaan. Yhdessä turvallisen sijoituskohteen luomisen kanssa voi hyvin vähentää äkillisen ja syvän kokonaiskysynnän alenemisen mahdollisuutta. 15
Ratkaisuja 4 Euroopan valuuttarahasto, EMF? Jälleen täysin liioiteltu painotus julkiseen velkaan. Yhteisen turvallisen sijoituskohteen luominen vähentäisi tämän tarvetta. Huono korvike sille, että annetaan IMF:n toimia myös EMUmaissa, joissa julkinen sektori ajautuu velkakriisiin. Eurokriisin hoidon yksi suurimmista virheistä oli se, että IMF:a ei käytetty. EMF:n poliittinen uskottavuus: Jos jotakin, niin nykyinen kriisi on osoittanut, kuinka suuren vastalauseen rahojen antaminen ongelmatalouksille nostavat, valitettavasti myös päätöksentekijät syyllisiä tähän. 16
Ratkaisuja 5 EMF vain pahentaisi EMU:n demokratia- ja legitimiteettivajetta. Brexitistä tulisi ottaa opiksi. EMU nykyisellään on vähentänyt mahdollisuuksia kansalliseen päätöksentekoon samalla, kun sen omat päätöksentekomekanismit ovat keskeneräiset eikä niitä selvästi edes yritetä parantaa. Tämä on synnyttänyt demokratiavajeen: Jäsenmaatasolla demokraattisesti valittujen elimien valtaoikeuksia on pienennetty ja siirretty käytännössä EMU-tason teknokraateille. EMU-tasolla ei ole suoraa demokraattista päätöksentekoa. EMU on vaalidemokratia, ei demokratia, jossa kansalaisilla on suora mahdollisuus vaikuttaa, mitä päätöksiä tehdään ja ketkä niitä tekevät. 17
Ratkaisuja 6 Jatkuu: Yhteisvastuun haittojen liioittelu asettaa eri maiden kansalaiset vastakkain, helpottaa vallan siirtämistä teknokraateille. Yhdentymisen jatkuminen ilman yhteistä politiikkaa kasvattaa EMU:n rakenteellisia heikkouksia. Ennemmin tai myöhemmin tämä johtaa siihen, että päätösvaltaa entistä enemmän siirtyy EMU-tasolle, mikä edelleen pahentaa demokratiavajetta, jollei päätöksentekorakenteissa tehdä muutoksia. Tai sitten EMU hajoaa tai sen on syytä hajota. 18