Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013
Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus 1 % Kalankasvatus 0 % 1 % Luonnon huuhtouma 37 % Maatalous 36 % Turvetuotanto 0 % Laskeuma 8 % Metsätalous 3 % Haja-asutus 2 % Massa-ja paperiteollisuus 3 % Laskeuma 4 % Fosfori t/a Luonnon huuhtouma 29 % Muu teollisuus Yhdyskunnat 0 % 3 % Maatalous 49 % Kalankasvatus 1 % Turkistarhaus 1 % Turvetuotanto 0 % Metsätalous 4 % Haja-asutus 6 % 16.4.2013 2
Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine, ravinteet Kunnostusojitus Kiintoaine Lannoitus ravinteet Toimenpiteiden ominaiskuormitus Laskenta perustuu toimenpidealue vertailualueparien vertailuun
Kuormitukseen vaikuttavat: Toimenpiteen intensiteetti ja laatu Toimenpiteen laajuus ja sijainti valuma-alueella Ajallinen kesto riippuu toimenpiteestä Valuma-alueen luonnonolot Kaltevuus Maaperä Ravinteisuus
Kunnostusojitus voi aiheuttaa eroosiota ja aineksen kasaantumista sekä vesien samentumista Esimerkkejä ääritilanteista 16.4.2013 5
Eroosioon vaikuttavat tekijät Eroosion aiheuttaa lumen sulamisesta ja sateista johtuva pintavalunta Eroosion suuruuteen vaikuttavat mm: maalaji maanpinnan laatu maan kaltevuus rinteen pituus maan vedenläpäisykyky valuma-alueen koko 16.4.2013 6
Virtaamalla on oleellinen merkitys kunnostusojituksen vesistövaikutusten kannalta: Esimerkki eteläsuomalaisista olosuhteista, Yläneeltä 16.4.2013 7
Kiintoainepitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla
Kokonaistyppipitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla
Kokonaisfosforipitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla
Kaliumpitoisuuden kehitys eri maalajeilla
Valumaveden ph:n kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla
Kunnostusojitusalueen valumaveden ph-arvo lumensulamisvaiheessa, Pieksämäki Kuntala 13 16.4.2013
Orgaanisen hiilen (humuksen) pitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla
Kasvipeite heikentää ojien kuntoa, mutta edistää vesiensuojelua Äskettäin Kaivettu kunnostusoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta hiesumaalla Vanha uudisoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta turvemaalla Kymmenen vuotta kunnostus ojituksesta 16.4.2013 15
Tilanne 20 vuoden kuluttua kunnostusojituksesta 16
Erityistapauksia 16.4.2013 17
Happamat sulfaattimaat Kunnostusojitus saattaa aiheuttaa valumavedessä happamuusongelman ja korkeita metallipitoisuuksia Vaikutukset kaloihin ja pohjaeläimiin Kuva: Jaakko Auri 16.4.2013 18
Ojitus ja pohjavedet Ojitus voi vähentää pohjavesialueen antoisuutta tai aiheuttaa humusvesien sekoittumisen pohjavesiin 16.4.2013 19
Turvemaiden hakkuut 16.4.2013 20
Turvemaiden hakkuiden vaikutukset Harvennushakkuiden ravinnehuuhtoutumat ovat vähäisiä Uudistushakkuut lisäävät valumaveden: happamuutta humuspitoisuutta kaliumpitoisuutta fosforipitoisuutta karuilla soilla typpipitoisuutta rehevillä soilla Uudistushakkuisiin liittyvä sulan maan aikaan tehty puunkorjuu lisää valumaveden kiintoainespitoisuutta 16.4.2013 21
Tuloksia turvemaan metsänkäsittelyketjusta, Ukonsuolta Tervajoen tilalta, Kiteeltä
Ukonsuon metsätaloustoimenpiteinä turvemaan uudistushakkuu, hakkuutähteiden korjuu energiapuuna, kunnostusojitus, maanmuokkaus ja kuusen istutus
Laskeutusaltaaseen tuleva ja altaasta lähtevä keskimääräinen ainekuorma kg/valuma-alue ha/v ensimmäisenä toimenpiteiden jälkeisenä vuotena. Alueella toteutettu päätehakkuu, energiapuun korjuu (hakkuutähteiden korjuu), kunnostusojitus, maanmuokkaus ja kuusen istutus. Ukonsuon valuma-alue on kaikkiaan 10 ha. Aine Toimenpidealueelta lähtevä ainemäärä kg/ha/v Luonnontilaiset alueet Keskimäärin Luonnontilaiset alueet vaihteluväli kg/ha/v kg/ha/v Kiintoaine 446,2 5,1 0,92 47,5 Kokonaisfosfori 0,208 0,049 0,017 0,146 Fosfaattifosfori 0,040 Kokonaistyppi 8,1 1,3 0,29 2,3
16.4.2013 Kiitos