Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011
Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria suurin osa perustettu 1990 luvun puolivälin jälkeen Aktiivisia ja vähemmän aktiivisiä yhdistyksiä taloudellinen tuki kirjavaa Reilu kolmannes yhdistyksistä toimii pääkaupunkiseudulla Useita kattoliittoja eri puolella maata Yhteistyö järjestöjen välillä vähäistä
Järjestötoiminta muutoksessa Etujen ja intressien esittäminen ja ajaminen Yhdessäolo, yhteisöllisyys Palvelujen tuottaminen ulkopuolisille (Dosentti Pasi Saukkonen, Helsingin yliopisto)
Uusi kotoutumislaki tarjoaa uusia mahdollisuuksia Uusi kotoutumislaki astui voimaan 1.9.2011 Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan Laissa kotouttamisella tarkoitetaan monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla Lain mukaan Yhteistyöhön osallistuvat kunta, työ- ja elinkeinotoimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt.
Kohti palveluita tarjoavaa yhdistystoimintaa ETNO: Palveluiden tarjonnassa kolmannella sektorilla on tärkeä, viranomaistoimia täydentävä rooli monissa sektoreissa. Uusi kotoutumislaki sekä kolmannen sektorin yhä korostuva asema pitäisi myös maahanmuuttajayhdistyksissä ottaa vakavasti Palveluita tuottavan yhdistyksen on arvioitava koko toiminta ja tuotteistettava ensin se Seuraava vaihe on tarjottavien palveluiden tuotteistaminen
Kaikuja maailmalta Aluksi avustusorganisaatioita, myöhemmin omaehtoista toimintaa Kieltä, kulttuuria ja identiteettiä säilyttävät ryhmät Paluun helpottaminen Kotoutumisen edistäminen Monikulttuurisuuden tukeminen Kotouttamisyhdistykset Yksietniset yhdistykset Monietniset yhdistykset Katto- ja koalitioyhdistykset Viralliset yhteistoimintaelimet Suuret valtakunnalliset liitot ja palveluiden tarjonta (Dosentti Pasi Saukkonen, Helsingin yliopisto)
Uusi suunta? Kuinka kauan institutionaaliset rahoittajat tukevat oman kulttuurin säilyttämistä Suomessa (Esim. Ruotsi ja Hollanti ovat lopettaneet sen tukemisen) Suurten kattoliittojen synnyttäminen rahoittajien mahdollinen tavoite RAY tehnyt jo asiassa linjauksia tuki mielellään koalitioiden kautta niiden alaisille järjestöille Kattoliittoja tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän Englannisssa syntynyt runsaasti yhteiskunnallisia yrityksiä järjestöpohjalta (lähes 70 000 yritystä)
Kattoliitot toiminnan ohjaajina osa I Kattoliitoilla tulevaisuudessa monta roolia edunvalvonta, palveluiden markkinointi ja palveluiden tarjonnan resurssien järjestely. Kattoliitto Osuuskuntana Toimivan kattoliiton edellytykset Perusteltu näkemys siitä, mitä järjestö kattaa ja mitä ei. Selkeä työnjako kattojärjestön ja ala- tai jäsenorganisaatioiden välillä. Rahoituksellinen tasapaino järjestön sisällä. Järjestön ala- ja jäsenorganisaatioiden äänen kuuluminen kattojärjestön päätöksenteossa. Hyvä viestintä-, vuorovaikutus- ja arviointijärjestelmä. (Dosentti Pasi Saukkonen, Helsingin yliopisto)
Kattoliitot toiminnan ohjaajina osa II Kattoliitot voivat toimia palveluita tarjoavien yhdistysten markkinointiorganisaationa ja palvelutarpeiden kartoittajana Liikuntapalvelut esim. ovat olennainen osa kotoutumista. Sektorilla runsaasti mahdollisuuksia tuottaa erilaisia hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettuja liikuntapalveluita Eivät välttämättä tarjoa palveluita itse sen sijaan jäsenjärjestöt tarjoavat niitä Kattoliitot voivat koota palvelukokonaisuuksia, joita jäsenjärjestöt toteuttavat osin tai kokonaan Luovat tietttyä yrittäjähenkisyyttä järjestöihin kannustavat, aktivoivat ja kouluttavat järjestöjään
Palveluiden tarjoamisen edellytyksiä Yhdistyksillä ja kattoliitolla hyvin hoidettu talous ja hallinto Toiminta aktiivista ja jäseniä paljon mukana toiminnassa Toiminta eettisesti kestävää ja arvopohja kunnossa Hallitaan palveluiden tuotteistaminen, kustannuslaskenta, oikea hinnoittelu, markkinointi ja tarjousten tekeminen Hyviä yhteiskuntasuhteita ja yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa
Mistä oppia? Kolmas Lähde: Liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tuotteistamis- ja markkinointikoulutusta kolmannnelle sektorille (www.kolmaslahde.fi) Järjestöhautomolla erilaisia koulutuskokonaisuuksia palveluntarjonnasta (yhdistyksen taloushallinto, palkan- ja palkkioiden maksu, työnantajavelvoitteet, liiketoimintasuunnitelman ja markkinointisuunnitelman teko jne.) Järjestökohtaista konsultointia Edellytysten organisoimista Case: R3 maahanmuuttajien tuki ry Info- ja palvelukeskus
Kiitos mielenkiinnostasi Ota yhteyttä Nina Patanen Hankejohtaja - programme director gsm 040 844 0100 nina.patanen(ät)pakolaisapu.fi Sanna Sertamo Järjestökonsultti, Pirkanmaa - organization consultant gsm 040 844 1217 sanna.sertamo(ät)pakolaisapu.fi Järjestökonsultti, pääkaupunkiseutu - organization consultant gsm 040 835 3361 matti.forsberg(ät)pakolaisapu.fi Tiina Mäkinen Järjestökonsultti, Pohjanmaa - Österbotten - organisationskonsult / organization consultant gsm 044 762 6459 tiina.makinen(ät)pakolaisapu.fi www. jarjestohautomo.fi