Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Samankaltaiset tiedostot
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Hakkuumahdollisuusarviot

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Riittääkö puu VMI-tulokset

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Suomen metsävarat

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Metsäohjelman seuranta

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäpolitikkafoorumi

Metsäohjelman seuranta

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelman seuranta

Suomen metsien inventointi

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Metsäohjelmien seuranta

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Metsäohjelman seuranta

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Puukauppa, marraskuu 2012

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Puukauppa, toukokuu 2012

Kolin ja Hattusaaren paikallinen metsäohjelma

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, helmikuu 2009

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Puukauppa, helmikuu 2010

Tiedotteeseen on koottu tiedot teollisuuden

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Puukauppa, maaliskuu 2011

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat ainespuun alueelliset hakkuumahdollisuusarviot

Puukauppa, elokuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Metsäohjelman seuranta

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, joulukuu 2013

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Piensahojen puunkäyttötutkimukset muodostavat osan Suomen puunkäytön

Transkriptio:

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004 2006. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: 215 248. http://www.metla.fi/aikakauskirja/abs/fa07/fa072215.htm http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

metsiköt Suomessa metsänomistajat päättävät metsiensä hoidosta ja käytöstä Uudet metsänkäsittelysuositukset (2006) -> enemmän vaihtoehtoja, esim. voimakkaammat harvennukset lyhyemmät kiertoajat ohjaus: metsäaluetason tavoite ja rajoitteet 2 5 1 3 4 6 7 10 9 8 metsikkö-metsäalueoptimi aika VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen 29.8.2007 2 simuloitu- valittu - käsittely-kehitysvaihtoehto

metsiköt Aineisto ja menetelmä Metsikkötasolla vaihtoehdot: vuoden 2006 metsänkäsittelysuositukset ohjaus: metsäaluetason tavoite ja rajoitteet 2 5 1 3 4 6 7 10 9 8 metsikkö-metsäalueoptimi aika Luonnonsuojelualueet: Suomen ympäristökeskus Hallintorajat: Maanmittauslaitos, lupanro MYY/179/06-V Tietolähteet: Metsävaratiedot: VMI10-koeala ja puutiedot (sis. käytön rajoituksia koskevat tiedot) Metsä- ja kitumaa jaettu 3 käsittelyluokkaan: ensisijaisesti puuntuotanto, rajoitettu puuntuotanto ja puuntuotannon ulkopuolella eli tiukasti suojellut simuloitu- valittu - käsittely-kehitysvaihtoehto Aluetasolla vaihtoehdot: Hakattavissa oleva puusto (hakkuumahto) sekä 3 laskelmaa I max NTN 5 % korkokannalla II max NTN 4 % korkokannalla ja alueellisin (metsäkeskukset) kestävyysrajoittein III vuosien 2002-2006 alueellisesti (metsäkeskukset) tilastoitujen keskimääräisten hakkuiden mukainen kehitys ja näille ehdollinen hakkuureservi VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen 29.8.2007 3

Hakkuumahdollisuudet 2006 2015 Valtakunnalliset Alueelliset Koko maassa hakattavissa oleva puusto (hakkuumahto) 127 milj. m 3 /v I max NTN 5 % korkokannalla: hakkuukertymä 97 milj. m 3 /v hakkuureservi 30 milj. m 3 /v II max NTN 4 % korkokannalla ja alueellisin (metsäkeskukset) kestävyysrajoittein: hakkuukertymä 72 milj. m 3 /v hakkuureservi 55 milj. m 3 /v III vuosien 2002-2006 alueellisesti (metsäkeskukset) tilastoitujen keskimääräisten hakkuiden mukainen kehitys: hakkuukertymä 56 milj. m 3 /v hakkuureservi 71 milj. m 3 /v Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä 15.6.2007 VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen 29.8.2007 4 Etelä-Savo - VMI10 (Korhonen ym. 2007): Puuston tilavuus M&K (PT): 170 milj. m 3 (166) Mänty 43 %, kuusi 36 %, lehtipuu 21 % Puuston kasvu M&K (PT): 8,8 milj. m 3 /v (8,7) Mänty 39 %, Kuusi 35 %, Lehtipuu 26 % Hakkuumahdollisuudet?

milj. m³/v 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Hakkuumahto, -kertymä ja -reservi (2006-2035) Hakkuukertymä ja -reservi Tukki Kuitu Tukki/reservi Kuitu/reservi I II III I II III I II III 2006-2015 2016-2025 2026-2035 Kausi Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä 15.6.2007 / Etelä-Savo VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen 29.8.2007 5 Hakattavissa oleva puusto (hakkuumahto) 2006-15: 11,0 milj. m 3 /v Hakkuukertymä ja -reservi 5 % tuottovaatimus (I): 9,3 + 1,7 milj. m 3 /v (2006-15) 6,3 + 1,9 milj. m 3 /v (2016-25) 7,5 + 2,0 milj. m 3 /v (2026-35) Suurin kestävä (II): 6,7 + 4,3 milj. m 3 /v (2006-15) 7,8 + 3,7 milj. m 3 /v (2016-25) 7,8 + 3,9 milj. m 3 /v (2026-35) (tukkikertymä 3,8 milj. m 3 /v) Vuosien 2002-2006 hakkuut (III): 5,8 + 5,2 milj. m 3 /v (2006-15) 5,8 + 6,6 milj. m 3 /v (2016-25) 5,8 + 8,5 milj. m 3 /v (2026-35) (tukkikertymä 3,2 milj. m 3 /v)

Hakkuukertymä puulajeittain (2006-2035) milj. m³/v 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Hakkuukertymä Mänty Kuusi Lehtipuu I II III I II III I II III Kuusi mänty - lehtipuu % 5 % tuottovaatimus (I): 41 41 18 % (2006-15) 38 36 26 % (2016-25) 42 35 23 % (2026-35) Suurin kestävä (II): 35 44 21 % (2006-15) 42 34 24 % (2016-25) 43 35 22 % (2026-35) Vuosien 2002-2006 hakkuut (III): 43 40 17 % 2006-2015 2016-2025 2026-2035 Kausi Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä 15.6.2007 / Etelä-Savo VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen 29.8.2007 6

Puuston tilavuuden kehittyminen on ehdollinen hakkuille milj. m³/v 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Hakkuukertymä Mänty Kuusi Lehtipuu I II III I II III I II III milj. m³ 250 200 150 100 50 0 Tilavuus Mänty Kuusi Lehtipuu I II III I II III I II III I II III 2006-2015 2016-2025 2026-2035 Kausi Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä 15.6.2007 / Etelä-Savo VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen 29.8.2007 7 2006 2016 2026 2036 Vuosi Kuva korjattu 30.8.2007

Riittääkö Suomessa puuta teollisuudelle? milj. m3/v 120,0 Metsäenergia? 100,0 80,0 60,0 40,0 tuontihake lehtipuukuitu kuusikuitu mäntykuitu lehtipuutukki kuusitukki mäntytukki 20,0 0,0 I II III Teoll. raakapuu (sis. tuonti) Tuonti 2002-2006 tuontihake 2,0 2,0 lehtipuukuitu 13,4 11,5 6,8 13,8 7,7 kuusikuitu 15,7 10,3 10,1 11,5 1,8 mäntykuitu 22,6 17,3 12,9 14,7 1,6 lehtipuutukki 2,8 2,3 1,2 1,8 0,7 kuusitukki 23,1 15,3 14,1 16,5 2,2 mäntytukki 19,9 15,4 10,9 12,3 1,5 VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen 29.8.2007 8

Etelä-Savon osuus valtakunnallisista hakkuumahdollisuuksista milj. m3/v 2006-15 120 Lappi 100 97 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 80 72 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo 60 56 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa 40 9,5 % 25+ 9 % 20 10 % 9 % 0 I II III II/Kuusi Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä 15.6.2007 II/Lehtipuu 33-14- 10,5 % II/Mänty 9 % Etelä-Savo Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Häme-Uusimaa Lounais-Suomi Rannikko, pohjanmaan alue Rannikko, etelärannikon alue Ahvenanmaan maakunta VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen 29.8.2007 9

Yhteenveto / Etelä-Savo Hakattavissa oleva puusto (hakkuumahto) vuosina 2006 2015 on 11 milj. m 3 /v, josta 5 % tuottovaatimuksella (laskelma I) jää hakkuureserviksi 1,7 milj. m 3 /v. Suurimman kestävän hakkuukertymän arvio (laskelma II) vuosille 2006 2015 on 6,7 milj. m 3 /v eli 0,9 milj. enemmän kuin toteutuneet hakkuut (laskelma III) 2002 2006 (5,8 milj. m 3 /v). Käyttöaste (toteutuneiden hakkuiden suhde kestäviin hakkuumahdollisuuksiin) on 86 % (2. sija metsäkeskusten joukossa). Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä 15.6.2007 VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen 29.8.2007 10

Tulosten hyödyntämismahdollisuudet? Tulokset EIVÄT ole todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita tai toteutettavaksi tarkoitettuja suunnitteita. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan. Päätöksiin vaikuttavat mm. Hinta- ja tuotto-odotukset (tarjonta) Puuraaka-aineen tarve ja lopputuotemarkkinoilta johdettu puustamaksukyky (kysyntä). Taustaoletuksiin puiden kasvusta, metsien käsittelystä, metsänhoidon tasosta, puunjalostus- ja korjuuteknologiasta sekä niiden hinta- ja kustannusrakenteesta liittyy epävarmuustekijöitä. Tulokset ovat välineitä tulevaisuuden ennakointiin esim. alueellisten metsäohjelmien valmistelussa: oman alueen strategian tunnistaminen markkinavoimien ja oman alueen strategian väliin mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden määritteleminen. VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen 29.8.2007 11

http://www.metla.fi/metinfo/mela/ Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004 2006. Metsätieteen aikakauskirja 2B/2007: 215 248. http://www.metla.fi/aikakauskirja/abs/fa07/fa072215.htm VMI10 / MELA-ryhmä / Nuutinen 29.8.2007 12