LAUSUNTO 1 (5) Ympäristöministeriö Kirjaamo.ym@ymparisto.fi kirsi.martinkauppi@ymparisto.fi Lausuntopyyntönne luonnoksesta laiksi Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi, YM6/600/2012 Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry edustaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin ammattimaisia omistaja-, rakennuttaja-, käyttäjä-, sijoittaja- ja palveluntuottajaorganisaatioita. RAKLI toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. Lausunto Maankäyttö- ja rakennuslakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että laki ja sen nojalla annettavien asetusten säädöshierarkia rakentamista koskevien säännösten osalta vastaisi perustuslain vaatimuksia. MRL:iin lisättäisiin asetuksenantovaltuudet. MRL:n muutosesityksellä on myös tarkoitus toimeenpanna rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin artiklat, jotka koskevat korjausja muutostöiden energiatehokkuutta sekä lämmitysjärjestelmien arviointivelvoitetta. Ehdotetulla asetuksella rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä pyritään saavuttamaan kuuden prosentin energiasäästö vuoteen 2020 mennessä koko rakennuskannassa. Tähän asti Suomessa on parannettu energiatehokkuutta vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten avulla. Energiatehokkuuden parantaminen edelleen on tärkeää hiilidioksidipäästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseksi, mutta helpot ja kustannustehokkaat toimet kulutuksen leikkaamiseksi on jo tehty. Tavoiteltavaa säästöpotentiaalia ei kuitenkaan ole perusteluissa selvitetty tarkemmin. Kustannusvai-
LAUSUNTO 2 (5) kutuksista on todettu, että velvoitteet nostavat korjausten investointikustannuksia korjaushankkeen laajuudesta ja luonteesta riippuen. Asetuksen määräyksiä sovellettaisiin sellaiseen korjausrakentamiseen, jonka yhteydessä voidaan parantaa korjattavan rakennusosan tai järjestelmän energiatehokkuutta osana muusta syystä johtuvaa korjaus- tai uusimistyötä. Lisäedellytyksenä on, että energiatehokkuuden parantaminen on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että energiatehokkuuden parantamisen tulee olla myös taloudellisesti mahdollista ja järkevää. Muutoin on vaarana, että korjauksia lykätään liian korkeiden kustannusten vuoksi, jolloin rakennuskantamme kunto alkaisi rapautua. Kustannustehokkuutta arvioidaan taloudellisen kannattavuuden suhteen. Korjausrakentamisen asetusluonnoksen perusteluissa on todettu, että kannattavuudella tarkoitetaan hankekohtaisesti tehtyä laskelmaa ja kustannustehokkaita ovat sellaiset ratkaisut, joille voidaan määrittää takaisinmaksuaika korjauksen suunnitellun käyttöiän aikana. Taloudellisessa tarkastelussa käytetään samoja muuttujia kuin kansallisten vaatimustasojen yleisessä arvioinnissa käytettävässä kustannusoptimaalisuuslaskennassa, perustelumuistiossa tarkastelujaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta ja muissa rakennuksissa 20 vuotta. Pidämme oletuksina käytettyjä takaisinmaksuaikoja liian pitkinä, joten niistä tulee voida poiketa tapauskohtaisesti. Esitetyn korjausten takaisinmaksuajan kuluessa rakennukseen, sen osaan tai järjestelmään saatetaan joutua tekemään uusia korjauksia tai muutostöitä ja tähän pitää pystyä varautumaan myös taloudellisessa tarkastelussa. MRL-ehdotuksella tavoitellaan rakentamisen sääntelyn laajempaa uudistamista. Maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetaan lukuisia uusia kohtia, joista asetuksenantovaltuuden sisältö sekä asetuksilla ja rakentamismääräyksillä tarkemmin säänneltyjen rakentamiseen liittyvien velvollisuuksien perusteet ilmenevät. Tällaisia säännöksiä ovat ehdotetut teknisiä vaatimuksia koskevat 117 a - 117 g
LAUSUNTO 3 (5) :t ja sen lisäksi 120 123 :t. Uudistus on perusteltu säädöshierarkian selkiyttämiseksi. Energiatehokkuusdirektiivin olemassa olevia rakennuksia koskevien velvoitteiden voimaansaattaminen on suuri periaatteellinen muutos kansallisessa rakentamisen sääntelyssä ja tästä syystä RAKLI olisi toivonut, että mahdollisuutta tehdä muut muutokset erikseen tai MRL:n toimivuuden arvioinnin yhteydessä, olisi selvitetty. Ehdotetussa MRL 117 :ssä ei ole RAKLIn näkemyksen mukaan tarpeellisilta osin eroteltu vaatimustasoja, jotka asetetaan uudisrakentamisen ja toisaalta korjaus- ja muutostöiden laatutasolle eikä vaatimustasoa, joka koskee käyttötarkoituksen muuttamista. Pykälässä säädetään, että kaikissa edellä mainituissa tapauksissa rakennukseen sovelletaan olennaisia teknisiä vaatimuksia, jotka sisältyvät MRL 117 a-g :iin tai niiden nojalla annettuihin asetuksiin ja määräyksiin. Kuitenkin esityksen perusteluissa on todettu, että velvoitteet rajataan koskemaan vain korjaus- ja muutostyön kohteena olevaan osaan rakennusta, rakennusosaa, rakennuksen osaa tai sen teknistä järjestelmää. Uudistuksen lähtökohtana on, että nykyistä rakentamismääräysten joustavaa soveltamista ei muuteta. RAKLI katsoo, että perustelut ovat ristiriidassa edellä mainitun lainkohdan kanssa. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat tähän asti koskeneet lähtökohtaisesti vain uudisrakentamista. MRL 117 tulisikin selkiyttää vastaamaan perusteluita. Ehdotukseen sisältyy myös puutteellinen tai ainakin epäselvä ja tulkinnanvarainen siirtymäsäännös. Esityksessä on jätetty voimassa olevasta MRL 13 :stä kolmas momentti pois. Nykyisin noudatettu tärkeä periaate on ollut, että rakentamismääräyskokoelman määräykset koskevat vain uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu, jollei
LAUSUNTO 4 (5) määräyksissä nimenomaisesti ole määrätty toisin, vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa on sitä edellyttänyt. Perusteluiden mukaan tarkoituksena on, että voimassa olevaa MRL 13 :n 3 momenttia voidaan soveltaa viiden vuoden ajan, millä varmistettaisiin, että nykyinen käytäntö rakentamismääräysten joustavasta soveltamisesta rakennusten korjaus- ja muutostöissä jatkuu entisellään, siinä ei kuitenkaan ole mielestämme riittävästi otettu huomioon, miten uudet 117 a- pykäliin liittyvät vaatimukset suhteutuvat siirtymäsäännökseen. Pitäisimmekin hyvänä, että MRL 13:3 :n poistamisen vaikutukset 117 a g pykälien soveltamiseen tulisi tässä yhteydessä arvioida. Ehdotuksen perusteluissa ei ole myöskään otettu kantaa siihen, miten korjausrakentamisen ohjausjärjestelmää kehitetään siirtymäajan kuluessa tai sen jälkeen. Asia on periaatteellisesti tärkeä, koska asetuksenantovaltuuksista säädetään uusissa 117 a-g :ssä ja ne ovat varsin laajat. Rakennuksen turvallisuus-, terveellisyys-, esteettömyys- ja meluntorjuntavaatimuksia tulkittaneen lupaharkinnassa yleensä alemman asteisen sääntelyn kanssa, jos sitä on olemassa. Näin ollen säädöshierarkkisesti lakia alemmilla asetuksilla tullee olemaan merkittävä ohjausvaikutus. MRL:n valtuutussäännösten merkitystä rakentamisen ohjauksessa ei myöskään voida vielä tässä vaiheessa arvioida riittävästi, koska sitä, kuinka laajasti asetuksenantovaltuutta tullaan käyttämään, ei ole tiedossa. Ympäristöministeriöllä olisi ehdotetun 117 g :n mukaan asetuksenantovaltuudet määritellä laskentaperusteet ja varsinaiset energiamuotojen kertoimet. Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että uudisrakentamisen ohjauksessa jo käyttöön otettuja energiamuotojen kertoimia käytettäisiin myös olemassa olevien rakennusten korjaus- ja muutostyössä taikka käyttötarkoitusta muutettaessa. Säädös on sinänsä selkeä, mutta asetuksenantovaltuutuksen laajuudesta johtuen ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden paran-
LAUSUNTO 5 (5) tamisesta korjaus- ja muutostöissä saattaa johtaa eri lämmitysmuotojen käytön sääntelyyn. RAKLI pitää lähtökohtana kiinteistönomistajan oikeutta päättää esimerkiksi lämmitysjärjestelmän valinnasta ja huolena on, että laajan asetuksenantovaltuuden kautta kiinteistönomistajille saatettaisiin asettaa merkittäviä lisävelvoitteita. Perusteluiden mukaan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden säätäminen luvanvaraiseksi (125 ) laajentaisi jossain määrin lupavelvollisuuden piiriä nykyisestään ja aiheuttaisi kuntien rakennusvalvontaviranomaisille lisätyötä ja tulkintavaikeuksia. RAKLI kannattaa perusteluissa esitettyä rajausta, jonka mukaan aurinkopaneelit ja keräimet eivät tulisi kuulumaan laajennettuun lupamenettelyyn. Muilta osin perustelut ovat riittämättömät. Lakiehdotuksessa ei ole otettu kantaa vanhojen rakennusosien kierrätettävyyteen, mitä voitaneen pitää puutteena. Lainsäädäntö ohjaa käyttämään hyväksyttyjä ja CE-merkittyjä rakennustuotteita. Energia- ja materiaalitehokkuuden vaatimukset ovat tältä osin ristiriidassa keskenään, minkä johdosta RAKLI katsoo, että käytännön ohjeistusta tulisi olla saatavilla. Lisäksi rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta koskeva säännös jää epäselväksi ja siinä tulisi selkeämmin mainita, että säännös koskee uutta tai sitä vastaavaa rakennusta. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Helena Kinnunen toimitusjohtaja Johanna Aho lakimies