TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2015

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOPPUKESÄLLÄ 2015 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-15-5782 Turun ympäristön merialueen vuoden 2015 velvoitetarkkailun kesäkauden tutkimukset jatkuivat heinä- ja elokuussa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki vedenlaatututkimukseen kuuluvan suppean tarkkailun 21.7.2015. Loppukesän laajan tarkkailukerran näytteet otettiin 3. 4.8.2015. Laajassa tutkimuksessa oli merialueella yhteensä 37 havaintopaikkaa (kuva 1). Lisäksi velvoitetarkkailussa näytteet otettiin laajan tutkimuksen yhteydessä Aurajoesta Halisista (58K). Ajoittain näytteitä otetaan joen ravinnevirtaaman laskentaa varten myös ylempää Ravattulasta (AU54). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) sekä vielä vuonna 2015 Maskun kunta jo lopetetun Lemun jätevedenpuhdistamon n.s. jälkitarkkailun osalta. Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Oil Oy Ab. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto loppukesän vesitutkimustuloksista (liite 1 ja 2), mutta suppean tarkkailun yhteydessä otettujen kasviplanktonnäytteiden tulokset valmistuvat myöhemmin. Avovesikauden aineistoa kootaan osin syksyn väliraporttiin, ja tuloksia tarkastellaan myös vuosiraportissa. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Heinäkuun puolivälissä sää viileni alkukuun lämpimien päivien jälkeen, mutta lämpötiloiltaan heinäkuu oli varsin lähellä tavanomaista. Sademäärä sen sijaan oli selvästi tavanomaista suurempi. Elokuun alkupuolella säätyyppi vaihtui, jolloin ilma lämpeni ja poutaantui. Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsauksen mukaan heinäkuussa jokien virtaamat vaihtelivat sateiden mukaan, ja rannikkovesistöissä virtaamat olivat ajoittain ajankohtaan nähden melko korkeita. Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (tiedot poimittu 20.8.2015) Aurajoen Halisissa kesä-heinäkuun vaihteessa virtaama painui <5 m 3 /s mutta nousi heinäkuun puolivälin sateiden myötä ja oli pari päivää noin 10 m 3 /s. Heinäkuun loppua kohti virtaama pieneni ja oli Turun merialueen suppean näytteenoton aikaan noin 4 m 3 /s ja laajan näytteenoton aikaan noin 2 m 3 /s. Turun vesiliikelaitos ei johtanut Paimionjoesta vettä Aurajokeen 1.1. 6.8.2015. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2

3 Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeustietojen mukaan Turussa kesäkuussa ja heinäkuun puoliväliin saakka meriveden korkeus vaihteli 0-linjan ja noin +20 cm:n välillä (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Heinäkuun loppupuolella vuorokausivaihtelu oli ajoittain suuri, ja vesi kävi ajoittain korkeudessa noin +40 cm, mutta 0-linja ei juuri alittunut. Elokuun alkupäivinä vedenkorkeus laski nopeasti ja alitti 0- linjan ennen kuun puoliväliä. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Havaintopaikkojen paikannuksessa käytettiin apuna merikarttaa ja GPS-paikanninta sekä kokonaissyvyyttä, joka mitattiin kaikuluotaimella. Näkösyvyys mitattiin Limnos-vesinoutimen valkoisen kannen avulla ilman vesikiikaria. Kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteen syvyys määrättiin näkösyvyyden perusteella, ja kokoomanäyte kerättiin putkinoutimella saaviin siten, että osanäytteitä otettiin tuotantokerroksen kaikista osista yhtä monta noutimellista (vähintään kaksi). Muut vesinäytteet otettiin Limnos-vesinoutimella. Vesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 6). Ne on laadittu siten, että pinnan (1 m) tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais- Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ssä. Heinäkuun puolivälin (21.7.2015, liite 1) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli 16 20 ºC. Taivas oli pilvetön tai lähes pilvetön ja etelätuuli heikkoa tai kohtalaista. Elokuun alun (3. 4.8.2015, liite 2) laajan tutkimuksen päivinä lämpötila oli 16 22 ºC. Taivas oli lähes pilvetön tai puolipilvinen, ja lännen puoleinen tuuli oli kohtalaista tai heikkoa. Näytteenottotiedoissa ei ollut heinäkuun puolivälissä mainintoja poikkeuksellisista havainnoista. Elokuun alussa Bläsnäsinlahden syvänteen (140) pohjan läheisessä näytteessä tuntui lievä rikkivedyn haju. Pansion edustalla (240) pohjan läheinen näyte oli lievästi samea.

4 3.2. Meriveden lämpötila Heinäkuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) 17 19 ºC. Heinäkuun alkuun verrattuna vesi oli useimmilla paikoilla hieman jäähtynyt. Elokuun alussa laajassa tutkimuksessa veden pinnassa lämpötilat olivat 17 19 ºC. Vesi oli viileintä Airistolla, mutta lämpötilaerot olivat pieniä. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötilat olivat noin 2 3 ºC ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2005 2014) alempia. Noin 20 metrin syvyisillä havaintopaikoilla pohjan läheiset lämpötilat olivat 6 18 ºC, ja Vapparin pohjoisosassa lämpötilaero oli tasoittunut mutta muualla yhä kerrostunut. Heinäkuun alun jälkeen matalammilla alueilla Haarlansalmessa ja Kukonpäässä kerrostuneisuus oli purkautunut mutta jatkui Kallanpäässä. 3.3. Suolaisuus ja sameus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu meriveden suolaisuus oli pinnassa 3,9 5,6. Suolaisuus oli voimakkaasti (suolaisuus<5 ) Pitkässäsalmessa, Pohjoissalmessa ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Suolaisuus oli selvästi alentunut (suolaisuus 5 5,4 ) lukuun ottamatta Airistoa ja Kotkanaukkoa, jossa aleneminen oli lievää (suolaisuus 5,5 5,9 ). Elokuun alussa laajassa tutkimuksessa suolaisuus pinnassa oli 2,9 5,6 (kuva 2). Suolaisuus oli voimakkaasti alentunut (suolaisuus<5 ) Turun-Kaarinan salmialueilla ja Raisionlahden sisä- ja keskiosassa. Suolaisuus oli selvästi alentunut (suolaisuus 5 5,4 ) Vapparilla, Kuuvannokalla ja Askaistenlahdelta Viheriäistenaukolle. Muualla suolaisuuden aleneminen oli lievää (suolaisuus 5,5 5,9 ). Syvyyssuunnassa suolaisuuseroja oli Turun-Kaarinan salmialueilla ja Raisionlahdessa. Sameusarvoja määritettiin elokuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 61 FNU. Merialueella sameusarvoja määritettiin pinnasta noin 10 m syvyyteen saakka. Pinnassa sameusarvot olivat 1,6 30 FNU (kuva 2). Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) koko Pitkässäsalmessa, Pukisalmessa keskiosiin saakka ja Pohjoissalmen sisäosassa sekä Raisionlahden kesiosaan saakka. Erittäin sameaa (>20 FNU) vesi oli Raisionlahden pohjukassa ja Aurajokisuulla. Sameusarvot olivat pinnassa Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan lähellä erinomaista (>1,5 FNU) vain Airismaalla. Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa sameus oli jätevesien vaikutuksesta hieman pienempi kuin Aurajokisuulla. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella sameusarvo oli pinnassa ajankohdan keskiarvoa (vuodet 2005 2014) korkeampia Turun-Kaarinan lähisalmissa. Muualla sameusarvo oli lähinnä tavanomainen.

5 Pintakerroksen suolaisuuden perusteella heinäkuun puolivälissä ja elokuun alussa joki- ja valumavesien vaikutus tuntui tutkimusalueella. Etenkin matalilla alueilla vesi oli sameaa, mikä johtui ilmeisesti jokiveden lisäksi veden liikkeiden nostamasta aineksesta. Turussa purkupaikalla pinnassa jätevedet alensivat suolapitoisuutta ja lievensivät sameutta. Paraisilla purkupaikalla tai Naantalinsalmessa jätevesistä johtuvia eroja ei ollut havaittavissa. 3.4. Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin elokuun alun laajassa tarkkailussa. Happi oli täysin loppu (happikyllästys<2 %, kuva 3) tai loppumassa Bläsnäsin, Kirkkoherransaaren ja Kuparivuoren syvänteiden alusvedestä. Pohjan lähellä happi oli loppumassa Vapparin ja Papinluodon syvänteissä, ja lisäksi monin paikoin hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys <40 %). Alusvedessä happea oli esimerkiksi Airistolla vähemmän kuin tarvitaan lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Pinnassa kasviplanktonin aiheuttamaa hapen ylikyllästystä oli monin paikoin, mutta ylikyllästys oli voimakasta (happikyllästys>110 %) vain Turussa jäteveden purkupaikalla sekä Papinsaaren ja Kalkkiniemen edustalla. Kesällä 2015 vesi lämpeni hitaasti viileän ja tuulisen sään johdosta, mutta syvänteissä vesi oli selvästi kerrostunutta kesäkuun alussa. Loppukesällä syvänteiden pohjalla veden happitilanne oli heinä- ja elokuun alun tutkimusten välissä heikentynyt, ja ennen syystäyskiertoa happi todennäköisesti loppui monin paikoin pohjan läheltä.

6 5,2 Merimasku 5,5 5,5 5,3 Luonnonmaa Rymättylä 5,6 5,2 5,3 Naantali 5,5 5,4 Raisio 2,9 5,3 4,3 5,2 Satava 4,6 4,9 5,4 5,2 5,2 4,9 Kakskerta 4,2 3,6 4,1 4,3 4,4 Kaarina Kuusisto 4,3 4,8 5,1 5,3 4,9 4,9 4,6 4,2 Suolaisuus ( ), pinta Elokuu 2015 4,4 4,7 3,6 4,3 4,1 4,3 Airismaa 5,6 5,5 5,4 Parainen 5,3 5,3 5,6-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km 5,8 Merimasku 2,9 2,7 4,1 Luonnonmaa Rymättylä 1,9 3,3 4,0 Naantali 4,0 5,6 Raisio 30 6,1 13 8,2 Satava 17 14 8,0 5,8 10 8,5 Kakskerta 18 13 21 16 18 Kaarina Kuusisto 15 7,7 5,6 4,5 8,5 14 17 18 Sameus (FNU), pinta Elokuu 2015 16 15 13 20 21 16 Airismaa 1,6 2,7 4,2 Parainen 3,8 3,7 6,2 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella elokuun alussa 2015.

7 5 Merimasku 44 50 25 Luonnonmaa Rymättylä 46 3 37 Naantali 39 37 94 52 70 87 103 94 81 Raisio 85 63 90 104.. 92 Kaarina 55 85 Kuusisto Satava Kakskerta 54 2 67 5 70 92.. 103 Happikyllästys (%) pohjan lähellä Elokuu 2015.... 81.. 85 90 Airismaa 52 35 4 Parainen 9 <2 90 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella elokuun alussa 2015.

8 3.5. Typpipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli 410 1 400 µg/l ja Turussa jäteveden purkupaikalla 2 800 µg/l. Pitkässäsalmessa ja Pohjoissalmessa Pansion edustalla pitoisuus oli selvästi korkeampi kuin muualla salmialueilla, jossa typpeä oli noin 500 600 µg/l. Pienimmilläänkin pitoisuudet olivat Airismaalla ja Luonnonmaan ympärillä yli 400 µg/l. Elokuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 1 900 µg/l. Ammoniumtypen määrä (41 µg/l) olivat varsin pieni, ja pääosa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (980 µg/l). Merialueella laajassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä typpipitoisuudet olivat 370 2 500 µg/l (kuva 4). Pitoisuus oli selvästi korkein Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös Linnanukolla, Pitkän- ja Pohjoissalmen sisäosassa sekä Raisionlahden pohjukassa pitoisuus oli noin 1 000 µg/l. Vapparilla ja Naantalin suunnalla pitoisuudet olivat noin 400 600 µg/l ja Airistolla hieman alle 400 µg/l. Ammoniumtypen määrä ei ollut pinnassa voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l, kuva 4), ja määrät olivat pieniä. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli selvästi korkein Turussa jäteveden purkupaikalla (1 800 µg/l) ja muita alueita korkeampi myös Linnanaukolla ja Pohjois- ja Pukinsalmen keskiosiin saakka (220 310 µg/l). Muualla määrät olivat pieniä. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaistyppipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (asemat 135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300, vuodet 2005 2014) korkeampia Turun- Kaarinan lähisalmissa. Raisionlahdessa typpipitoisuus oli keskimääräistä pienempi mutta muualla tavanomaisia. Vertikaalinäytteissä kokonaistyppipitoisuudet olivat pinnassa 360 3 400 µg/l, ja erot koontanäytteisiin olivat pieniä lukuun ottamatta Turussa jäteveden purkupaikkaa ja Pukinsalmen sisäosaa. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä alusvedessä kokonaistyppipitoisuus oli hyvin korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja ravinteita vapautui veteen. Turussa jätevesien vaikutus näkyi selvästi purkualueella korkeina typpipitoisuuksina, mutta heinäkuun puolivälissä tuntui myös joki- ja valumaveden vaikutusta Airistoa myöten. Elokuun alussa jätevedet nostivat typpipitoisuuksia Pohjois- ja Pukinsalmen keskiosiin saakka. Typpimäärä oli korkea myös Pitkässäsalmessa. Aurajoen ja jätevesien kuormitusta ei voinut erottaa toisistaan. Paraisilla tai Naantalinsalmessa paikallinen jätevesikuormitus ei erottunut typpiyhdisteiden määrissä.

9 430 Merimasku 380 380 420 Luonnonmaa Rymättylä 370 440 410 Naantali 440 480 Raisio 1000 480 670 520 Satava 930 730 480 540 540 720 Kakskerta 1000 2500 900 960 890 Kaarina Kuusisto 850 600 570 480 720 730 930 1000 Kok.typpi (µg/l), koonta Elokuu 2015 1100 920 2500 920 900 960 Airismaa 380 410 480 Parainen 510 510 450 00-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km Merimasku 5 7 13 3 11 Naantali Luonnonmaa 7 Rymättylä 5 Raisio Satava 8 7 4 Kakskerta 14 65 22 Kaarina Kuusisto 4 10 8 14 Ammoniumtyppi (µg/l), koonta Elokuu 2015 4 17 65 11 22 Airismaa 5 5 Parainen -10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet tuotantokerroksen kokoomanäytteissä Turun merialueella elokuun alussa 2015.

10 3.6. Fosforipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 22 89 µg/l. Korkeimmat pitoisuudet olivat Uittamolla ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Pienin pitoisuus oli Airistolla Airismaalla, mutta Rajakarilla pitoisuus oli 30 µg/l. Fosfaattifosforia oli kokoomanäytteissä <2 32 µg/l, ja korkeimmat pitoisuudet olivat Uittamolla ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Elokuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaisfosforin määrä oli 240 µg/l ja fosfaattifosforin 130 µg/l. Merialueen laajassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 22 150 µg/l (kuva 5). Pitoisuus oli selvästi korkein Raisionlahden pohjukassa (<100 µg/l), ja Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli huono myös Hahdenniemessä sekä Pohjoissalmeen sisäosassa ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Tila ei ollut missään erinomainen tai hyvä. Fosfaattifosforia oli <2 47 µg/l, ja pitoisuus oli selvästi korkein Raisionlahden pohjukassa. Intensiivipisteiden perusteella tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet olivat ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (asemat 135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300, vuodet 2005 2014) korkeampia Turun-Kaarinan lähisalmissa, Airismaalla ja Viheriäistenaukolla. Naantalinsalmessa pitoisuus oli keskimääräistä pienempi mutta muualla tavanomainen. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) Vapparilla Loskärnäsin, Lessorin ja Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla, missä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja fosforia vapautui veteen. Turussa jätevedenpurkupaikalla jätevedet nostivat kokonaisfosforipitoisuutta pinnassa ja paikoin myös Linnanaukolla, mutta muualla lähialueella ei pystynyt erottamaan jätevesien vaikutusta savisameudesta ja jokivesistä. Paraisten jätevedenpuhdistamon purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei erottunut jätevesien vaikutusta. 3.7. Klorofyllipitoisuus Heinäkuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 5,1 20 µg/l. Pitoisuudet korkeimmat Vapparin pohjoisosassa ja Pohjoissalmessa Pansion edustalla ja pienimmät Kotkanaukolla ja Väskin edustalla. Airistolla Rajakarilla ja Airismaalla pitoisuus oli 8 11 µg/l. Elokuun alussa klorofyllipitoisuudet olivat 6,1 38 µg/l (kuva 5). Selvästi korkein klorofyllimäärä oli Pohjoissalmen sisä- ja keskiosassa, Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla ja Turussa jäteveden purkupaikalla, ja tila oli huono Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofyllirajaarvojen mukaan. Muualla Turun-Kaarinan salmialueella, Kuuvannokalla ja Raision-

11 lahdesta Viheriäistenaukolle sekä Paraisilla Bläsnäsinlahdelta purkupaikalle tila oli välttävä. Muualla tila oli tyydyttävä. 27 Merimasku 23 23 30 Luonnonmaa Rymättylä 22 28 25 Naantali 26 39 Raisio 150 41 82 49 Satava 62 58 37 45 44 64 Kakskerta 90 86 60 66 62 Kaarina Kuusisto 63 47 43 36 64 58 62 90 Kok.fosfori (µg/l), koonta Elokuu 2015 71 52 86 73 60 66 Airismaa 24 29 36 Parainen 42 35 34 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km 8,1 Merimasku 7,5 6,8 6,5 Luonnonmaa Rymättylä 7,3 8,4 6,1 Naantali 7,8 13 Raisio 17 13 17 14 Satava 22 22 13 16 18 34 Kakskerta 38 31 11 19 26 Kaarina Kuusisto 31 24 18 11 34 22 22 38 Klorofylli (µg/l), koonta Elokuu 2015 28 18 31 21 11 19 Airismaa 6,2 7,8 11 Parainen 14 14 11 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 5. Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet tuotantokerroksen koontanäytteessä Turun merialueella elokuun alussa 2015. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

12 3.8. Veden hygieeninen tila Hygieenistä tilaa kartoitettiin merialueella elokuun alun laajassa tarkkailussa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärän mukaan. Aurajoen Halisissa jokivedessä pesäkemäärä oli 140 kpl/100 ml, ja jokiveden hygieeninen tila oli hyvä. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 750 kpl/100 ml (kuva 6). Merialueen hygieeninen tila pinnassa vaihteli Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) perusteella erinomaisesta välttävään. Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Tila oli välttävä Turussa jäteveden purkupaikalla, Linnaukolla ja Uittamolla sekä Raisionlahden pohjukassa, eikä huonoksi luokiteltuja alueita ollut. Merialueen tulosten mukaan Turussa jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa jonkin verran Linnanaukolla. Paraisilla purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Merimasku 1 7 3 2 9 Naantali 2 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä 1 Raisio 100 1 23 10 Satava 63 22 6 5 1 14 Kakskerta 64 650 82 110 41 Kaarina Kuusisto 26 11 3 0 14 22 63 64 Hygieeninen tila pinnassa Elokuu 2015 120 70 650 750 82 110 Airismaa 0 0 2 Parainen 0 0 6 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 6. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella elokuun alussa 2015.

13 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2015 kesäkauden velvoitetarkkailu jatkui loppukesän tutkimuksilla. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki suppean tarkkailun 21.7.2015 ja loppukesän laajan tarkkailun 3. 4.8.2015. Merialueelle joki- ja valumavesissä tullut kuormitus oli Aurajoen virtaamatietojen perusteella heinäkuun puolivälissä suurempi kuin tavallisesti kesällä alivirtaamakaudella. Elokuun alussa virtaama oli pieni. Meriveden korkeus vaihteli Turussa 0- linjan ja noin +20 cm:n välillä (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Heinäkuun loppupuolella vuorokausivaihtelu oli ajoittain suuri, ja vesi kävi ajoittain korkeudessa noin +40 cm, mutta 0-linja ei juuri alittunut. Elokuun alkupäivinä vedenkorkeus laski nopeasti ja alitti 0-linjan ennen kuun puoliväliä. Veden lämpötila oli pinnassa sekä heinäkuun puolivälissä että elokuun alussa 17 19 ºC. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella lämpötilat olivat elokuun alussa noin 2 3 ºC alempia kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet 2005 2014). Sähkönjohtavuudesta lasketun suolaisuuden perusteella molemmilla kerroilla jokija valumavesien vaikutus tuntui voimakkaasti (suolaisuus<5 ) Turun-Kaarinan salmialueilla ja elokuun alussa myös Raisionlahden sisä- ja keskiosassa. Elokuun alussa suolaisuus oli selvästi alentunut (suolaisuus 5 5,4 ) Vapparilla, Kuuvannokalla ja Askaistenlahdelta Viheriäistenaukolle. Muualla suolaisuuden aleneminen oli lievää (suolaisuus 5,5 5,9 ). Syvyyssuunnassa suolaisuuseroja oli Turun- Kaarinan salmialueilla ja Raisionlahdessa. Pinnassa sameusarvot olivat 1,6 30 FNU. Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) koko Pitkässäsalmessa, Pukisalmessa keskiosiin saakka ja Pohjoissalmen sisäosassa sekä Raisionlahden kesiosaan saakka. Erittäin sameaa (>20 FNU) vesi oli Raisionlahden pohjukassa ja Aurajokisuulla. Merialueella happitilanne oli syvänteiden pohjalla heinä- ja elokuun alun tutkimusten välissä heikentynyt. Happi oli täysin loppu (happikyllästys<2 %) tai loppumassa Bläsnäsin, Kirkkoherransaaren ja Kuparivuoren syvänteiden alusvedestä. Pohjan lähellä happi oli loppumassa Vapparin ja Papinluodon syvänteissä, ja lisäksi monin paikoin hapenvajaus oli voimakasta (happikyllästys <40 %). Alusvedessä happea oli esimerkiksi Airistolla vähemmän kuin tarvitaan lohensukuisten kalojen viihtymiseen (7 mg/l). Ennen syystäyskiertoa happi todennäköisesti loppui monin paikoin syvänteistä pohjan läheltä. Typpipitoisuudet olivat pintakerroksessa koontanäytteissä heinäkuun puolivälissä 410 2 800 µg/l ja elokuun alussa noin 370 2 500 µg/l. Pitoisuus oli molemmilla kerroilla selvästi korkein Turussa jäteveden purkupaikalla. Heinäkuun puolivälissä Airistolla pitoisuus oli noin 400 µg/l ja elokuun alussa hieman sen alle. Ammoniumtypen määrä ei ollut pinnassa voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l), ja määrät olivat pieniä. Nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä oli selvästi korkein Turussa jäteveden purkupaikalla (1 800 µg/l) ja muita alueita korkeampi myös Linnanaukolla ja Pohjois- ja Pukinsalmen keskiosiin saakka (220 310 µg/l). Muualla määrät olivat

14 pieniä. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä alusvedessä kokonaistyppipitoisuus oli hyvin korkea, sillä heikon happitilanteen vuoksi sedimentti oli hapeton ja ravinteita vapautui veteen. Fosforipitoisuudet olivat kasviplanktonin tuotantokerroksen koontanäytteissä heinäkuun puolivälissä 22 89 µg/l ja elokuun alussa 22 150 µg/l. Korkeimmat pitoisuudet olivat Uittamolla ja Turussa jäteveden purkupaikalla ja elokuun alussa Raisionlahden pohjukassa. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen fosforiraja-arvojen mukaan tila oli elokuun alussa huono Raisionlahdessa, Pohjoissalmeen sisäosassa ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Tila ei ollut missään erinomainen tai hyvä. Vertikaalinäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli erittäin korkea (>100 µg/l) Vapparilla Loskärnäsin, Lessorin ja Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla heikon happitilanteen vuoksi. Klorofyllipitoisuudet olivat tuotantokerroksen koontanäytteissä heinäkuun puolivälissä 5,1 20 µg/l. Pitoisuudet korkeimmat Vapparin pohjoisosassa ja Pohjoissalmessa Pansion edustalla ja pienimmät Kotkanaukolla ja Väskin edustalla. Airistolla Rajakarilla ja Airismaalla pitoisuus oli 8 11 µg/l. Elokuun alussa klorofylliä oli 6,1 38 µg/l. Selvästi korkein klorofyllimäärä oli Pohjoissalmen sisä- ja keskiosassa, Pitkässäsalmessa Papinsaaren edustalla ja Turussa jäteveden purkupaikalla ja tila huono Suomen ympäristökeskuksen (2005) vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen klorofylliraja-arvojen mukaan. Muualla Turun-Kaarinan salmialueella, Kuuvannokalla ja Raisionlahdesta Viheriäistenaukolle sekä Paraisilla Bläsnäsinlahdelta purkupaikalle tila oli välttävä. Muualla tila oli tyydyttävä. Hygieenistä tilaa kartoitettiin elokuun alun laajassa tarkkailussa. Pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 750 kpl/100 ml. Suurimmassa osassa aluetta tila oli erinomainen tai hyvä. Tila oli välttävä Turussa jäteveden purkupaikalla, Linnaukolla ja Uittamolla sekä Raisionlahden pohjukassa, eikä huonoksi luokiteltuja alueita ollut. Aurajoen vesi oli elokuun alun tulosten perusteella selvästi kuormittamatonta merivettä sameampaa ja ravinnepitoisempaa, ja jokiveden hygieeninen tila oli välttävä. Koska virtaama oli pieni, alueella ilmeisesti tuntui yhä myös heinäkuussa ollut virtaaman nousu. Jätevesien vaikutus tuntui Turussa purkupaikalla etenkin typpiyhdisteiden suurina määrinä sekä suppealla että laajalla tarkkailukerralla. Elokuun alussa vaikutus tuntui pinnassa myös kokonaisfosforimäärässä purkupaikalla ja paikoin Linnanaukolla, missä myös hygieeninen tila oli jonkin verran heikentynyt. Paraisilla purkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Turussa 26. elokuuta 2015 Reetta Räisänen biologi

15 Jakelu ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman TSE Oy/ c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse Finnfeeds Finland Oy/gunilla.hagman@dupont.com Kaarinan kaupunki/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@parainen.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jouko.tuomi@turku.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 21.7.2015 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,5 890 5,1 0-2 640 32 16 46 3 20 P 21.7.2015 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 17,7 700 3,9 0-2 1000 480 32 62 11 13 P 21.7.2015 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulsuunt. S; 1 17,1 690 3,9 0-2 1400 880 85 89 32 9,3 P 21.7.2015 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 17,6 940 5,4 0-4 490 28 17 29 2 10 P 21.7.2015 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 17,6 960 5,5 0-4 460 <5 11 30 3 11 P 21.7.2015 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 17,7 980 5,6 0-4 410 <5 6 22 <2 8,4 P 21.7.2015 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,3 770 4,4 0-2 960 340 14 61 13 20 P 21.7.2015 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,5 920 5,3 0-490 <5 6 62 14 9,1 P 21.7.2015 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 17,0 960 5,5 0-2 420 <5 9 31 3 8,6 P 21.7.2015 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 17,9 950 5,4 0-4 420 7 24 25 3 6,3 P 21.7.2015 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 17,9 960 5,5 0-4 400 <5 7 20 <2 5,7 P 21.7.2015 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,4 930 5,4 0-4 420 <5 11 23 4 5,1 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/2 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 21.7.2015 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 16,5 730 4,1 0-2 2800 1900 300 75 20 8,8 21.7.2015 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja HnrH, AL-J; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,5 920 5,3 0-2 550 <5 7 45 3 17 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 4.8.2015 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,4 9,5 104 5,6 900 5,1 8,2 570 <5 50 3 3 5 18,4 5,0 930 5,3 10 18,2 8,0 930 5,3 8,0 480 <5 44 6 20 17,5 6,2 67 910 5,2 490 19 16 58 24 0-2 570 <5 43 3 18 4.8.2015 TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,2 8,8 96 4,2 940 5,4 8,1 490 36 2 5 18,0 4,5 940 5,4 10 18,0 8,4 91 4,7 930 5,4 8,0 440 32 20,5 12,6 0,43 4 960 5,5 850 130 0-4 480 <5 5 36 3 11 4.8.2015 TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,3 8,7 95 4,5 930 5,3 8,1 500 39 0 5 18,2 4,6 930 5,3 10 18,1 8,4 91 4,8 930 5,3 8,0 450 35 19 12,6 0,49 5 950 5,5 870 140 0-4 480 <5 36 3 11 4.8.2015 TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,9 9,9 109 3,7 930 5,3 8,2 510 42 0 5 18,5 3,3 10 18,0 7,7 84 3,6 930 5,3 7,9 420 30 20 7,6 1,1 9 970 5,6 910 50 25 6,1 <0,2 <2 980 5,6 28 6,1 <0,2 <2 980 5,6 1600 600 0-4 510 <5 35 2 14 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 3.8.2015 TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,6 8,5 91 2,7 950 5,5 8,1 410 31 0 5 17,6 2,7 950 5,4 10 17,5 8,5 92 2,6 960 5,5 8,1 390 27 20 11,2 4,5 43 980 5,6 440 38 27 9,4 3,8 35 1020 5,9 520 65 0-4 410 <5 5 29 <2 7,8 4.8.2015 TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,5 9,1 100 6,2 980 5,6 8,1 460 44 6 6 18,1 8,2 90 10 970 5,6 7,8 420 36 0-4 450 <5 34 4 11 4.8.2015 TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,4 9,5 104 7,7 850 4,8 8,1 610 6 53 11 5 18,4 8,0 88 7,4 910 5,2 10 17,9 6,1 66 8,0 930 5,4 7,7 450 10 34 15 12,3 0,46 4 940 5,4 20 8,7 0,62 6 950 5,5 950 310 38 25 7,6 0,48 4 960 5,5 30 7,2 <0,2 <2 950 5,5 1200 39 32 7,1 0,28 2 960 5,5 1200 110 38 0-2 600 <5 10 47 3 24 4.8.2015 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,9 10,3 114 15 770 4,3 8,0 880 170 69 9 26 5 18,2 6,8 74 13 900 5,2 500 44 6,0 18,0 5,0 54 40 920 5,3 7,6 650 14 160 97 41 0-2 850 190 4 63 10 31 4.8.2015 TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,8 9,7 106 18 770 4,4 7,9 880 61 41 2 18,4 9,6 104 19 770 4,3 7,9 880 61 0-2 890 270 62 13 26 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 2/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 4.8.2015 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,2 8,8 96 16 760 4,3 7,8 960 380 69 15 110 2 17,8 8,4 90 20 770 4,4 7,8 910 58 0-2 960 80 66 18 19 4.8.2015 TURM / 190 Aurajokisuu 190 (L 28) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,0 7,9 86 21 730 4,1 7,7 970 73 82 5 17,8 18 850 4,8 7 17,8 7,9 85 30 870 5,0 7,8 710 66 0-2 900 350 22 60 20 11 4.8.2015 TURM / 200 Pikisaari 200 (L 22) Kok.syv. 11,0 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,0 17 810 4,6 1100 76 63 0-2 930 370 62 11 22 4.8.2015 TURM / 201 Haarlansalmi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,2 8,3 91 10 920 5,2 8,0 510 45 1 5 18,3 8,4 92 10 920 5,3 10 18,2 7,8 85 26 920 5,3 7,9 550 3 70 0-2 540 <5 4 44 6 18 4.8.2015 TURM / 205 Kalkkiniemi 205 (L 23) Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,6 10,7 117 14 860 4,9 8,1 800 63 22 5 17,8 15 910 5,2 10 17,6 8,5 92 16 940 5,4 8,0 450 34 0-2 730 150 8 58 8 22 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 3/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 3.8.2015 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 09:00; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,6 8,9 96 8,0 940 5,4 8,2 480 <5 6 37 4 6 5 17,6 7,2 940 5,4 10 17,5 8,9 96 4,6 950 5,5 8,1 410 <5 5 30 3 20,5 13,7 5,5 55 1000 5,7 450 60 52 66 34 0-4 480 <5 7 37 5 13 3.8.2015 TURM / 215 Saaronniemi 215 (L 53) Kok.syv. 52,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 08:40; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,5 8,8 94 4,0 950 5,5 8,1 400 26 1 5 17,5 3,8 950 5,5 10 17,4 8,9 95 3,5 960 5,5 8,1 390 25 20 14,6 6,0 61 970 5,6 40 8,8 5,0 45 1010 5,8 450 56 51,5 8,7 4,3 39 1020 5,9 490 66 0-4 440 <5 26 3 7,8 3.8.2015 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,3 8,9 95 1,9 970 5,47 5,6 8,1 9 360 <5 22 <2 1 5,1 0,49 5 17,4 8,2 88 2,1 970 5,48 5,6 10 17,4 8,6 93 1,9 970 5,52 5,6 8,1 360 <5 23 <2 5,0 20 14,4 6,6 67 4,5 1000 5,72 5,8 340 37 22 25 12 40 8,7 5,6 50 6,1 1020 5,78 5,9 400 130 10 47 35 51 8,7 5,1 46 18 1030 5,80 5,9 7,5 8 430 110 19 82 59 2,5 0-6 370 <5 5 22 <2 7,3 3.8.2015 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,4 8,6 93 1,6 980 5,55 5,6 8,1 8 360 <5 5 21 <2 0 4,9 0,48 5 17,4 9,0 97 1,8 990 5,57 5,7 10 17,1 8,3 89 1,4 990 5,60 5,7 8,1 350 <5 3 20 <2 4,8 20 14,2 6,5 66 7,8 1020 5,81 5,9 330 22 26 29 14 40 9,0 5,8 52 3,3 1030 5,79 5,9 360 100 14 36 25 60 9,0 6,0 54 4,9 1020 5,83 5,9 360 94 12 39 28 79 8,8 5,9 52 7,2 1030 5,84 5,9 7,4 7 370 94 5 48 33 1,9 0-6 380 <5 24 <2 6,2 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 4/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 3.8.2015 TURM / 235 Marjaniemi NW 235(L19) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,7 9,8 105 18 750 4,2 8,1 1000 220 9 91 14 64 2 17,6 9,6 103 19 760 4,3 8,1 1000 91 0-2 1000 210 14 90 15 38 3.8.2015 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 16 C; Tuulnop. 5 m/s; 1 P 10,2 81 8,5 860 4,9 8,4 710 <5 65 5 14 5 18,2 7,9 890 5,1 10 17,2 6,6 70 11 940 5,4 7,8 450 10 38 31 10 0-720 <5 64 6 34 3.8.2015 TURM / 245 Kallanpää 245 (L 15) Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,8 9,4 102 5,8 910 5,2 8,3 550 44 5 5 17,8 6,1 910 5,2 10 16,8 6,6 70 10 950 5,4 450 34 14 15,4 5,0 52 970 5,6 7,5 560 59 0-540 <5 45 3 16 3.8.2015 TURM / 250 Raisionlahden pohjukka 250 (L 12) Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 0.5 17,7 8,8 94 30 530 2,9 8,1 130 100 0-0.5 1000 67 150 47 17 3.8.2015 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,7 9,4 101 13 760 4,3 8,3 700 <5 89 20 23 2,5 17,9 8,0 87 17 900 5,1 8,0 550 <5 70 19 0-670 <5 82 22 17 3.8.2015 TURM / 265 Kukonpää 265 ( L14) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 P 9,2 72 8,2 900 5,2 8,2 530 49 10 5 17,6 10 920 5,3 47 9 17,5 8,7 94 6,0 940 5,4 7,8 470 35 0-520 <5 49 7 14 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 5/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 3.8.2015 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,6 6,2 67 6,1 930 5,3 8,2 520 <5 43 4 1 5 17,5 4,8 940 5,4 9 17,4 5,8 63 5,7 940 5,4 8,1 420 <5 30 3 0-2 480 <5 41 4 13 3.8.2015 TURM / 280 Ajonpää 280 (L 6) Kok.syv. 32,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,0 8,7 95 5,6 940 5,4 8,1 470 39 2 5 17,7 5,6 940 5,4 10 17,4 8,6 92 4,9 950 5,4 8,0 440 30 20 13,0 5,2 51 980 5,6 7,5 460 48 31 9,5 4,1 37 990 5,7 540 69 0-4 480 <5 39 4 13 3.8.2015 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 25,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,7 8,1 88 4,0 930 5,3 7,9 410 8 8 27 4 9 5 17,4 4,3 950 5,4 10 17,2 8,3 89 4,7 940 5,4 7,9 390 7 8 26 4 20 12,2 4,7 45 980 5,6 500 50 24 10,9 3,9 37 1000 5,7 570 170 45 82 53 0-4 410 7 11 25 4 6,1 3.8.2015 TURM / 290 Kuparivuori 290 (L 2) Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,3 8,9 97 3,3 910 5,2 8,0 430 31 2 5 18,2 3,7 920 5,2 10 17,8 8,3 90 3,6 920 5,3 7,9 400 21 20 11,2 0,31 3 980 5,6 23 11,2 0,27 3 970 5,6 880 74 0-4 440 <5 3 28 2 8,4 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 6/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 3.8.2015 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,6 8,4 91 2,7 960 5,5 8,0 370 5 22 2 0 5 17,6 2,8 950 5,5 10 17,3 7,8 84 2,7 960 5,5 7,9 390 6 34 47 7 20 14,0 6,0 60 970 5,6 390 29 28 12,2 5,1 50 990 5,7 430 38 0-4 380 <5 7 23 2 6,8 3.8.2015 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,0 8,5 92 4,1 920 5,3 7,9 400 6 4 29 2 3 5 17,2 3,8 920 5,3 10 17,5 8,0 87 4,9 920 5,3 7,8 400 17 24 28 6 15 15,3 3,6 37 950 5,5 17 14,4 2,5 25 940 5,4 650 210 65 70 41 0-4 420 7 13 30 4 6,5 3.8.2015 TURM / 304 Papinluoto 304 (L 304) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,8 8,6 93 5,8 920 5,2 7,9 420 30 7 5 17,7 6,3 920 5,2 10 17,0 6,6 70 9,7 930 5,4 7,6 460 37 15 14,4 1,9 19 970 5,6 19 13,6 0,49 5 970 5,6 850 96 0-4 430 <5 7 27 4 8,1 3.8.2015 TURM / 308 Lapila 308 (L 308) Kok.syv. 43,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja KL, HnrH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 17,6 8,3 90 2,9 960 5,5 8,0 370 24 1 5 17,5 3,1 960 5,5 10 17,4 8,6 93 2,9 960 5,5 8,0 350 21 20 15,0 30 9,8 4,8 44 1000 5,8 440 40 42 8,7 4,9 44 1010 5,8 450 56 0-4 380 <5 5 23 <2 7,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 7/8

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Salinite Suol. ph Väri Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. TOC Silikaatti Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo mgpt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l mg/l mg/l 4.8.2015 TURM / KANAV W Kanavaniemi lä Näk.syv. 0,6 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,6 16 780 4,4 1200 74 120 0-2 1100 500 4 71 13 28 4.8.2015 TURM / LATOK N Latokari po Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,5 20 760 4,3 950 72 750 0-2 920 330 11 73 20 21 4.8.2015 TURM / RUISS E n silta et Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,0 15 820 4,7 940 55 70 0-2 920 360 17 52 10 18 4.8.2015 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,2 10,3 112 13 640 3,6 7,4 3400 2500 67 120 17 650 5 17,7 17 840 4,8 51 9 17,7 7,5 81 18 860 4,9 7,8 790 48 0-2 2500 1800 65 86 14 31 4.8.2015 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja RM, HnrH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 18,7 9,5 105 3,8 930 5,3 8,2 520 <5 39 3 0 5 18,3 4,2 930 5,3 10 18,0 7,9 87 3,7 940 5,4 8,0 450 <5 33 4 16 13,3 0,91 9 960 5,5 690 110 23 61 40 0-4 510 <5 42 3 14 3.8.2015 TURM / 58K Halisten kalaporras Näk.syv. 0,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JS; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 4 /8; Lämpöt 17,2 C; x 61 1900 980 41 240 130 140 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 8/8