Ajankohtaista ARAssa 23.11.2017 VK-ARA alueseminaari, Turku Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 22.9.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009
ARA 2017 Visio 2020 Palvelumme on digitalisoitu ja vaikutamme tehokkaammin kohtuuhintaisen asumisen kehittäjänä ja asiantuntijana.
Vuonna 2010 alkoi vuokra-asuntobuumi Kaupungistuminen ja tuloerojen kasvu ovat lisänneet vuokraasumisen suosiota suurissa kaupungeissa 2010-luvun valmistuneista kerrostaloasunnoista yli puolet on päätynyt vuokra-asunnoiksi, mikä johtuu asuntorahastojen ja suurten kiinteistösijoittajien voimakkaasti lisääntyneistä vuokraasuntoinvestoinneista Helsingissä jo noin puolet kotitalouksista asuu vuokraasunnoissa, Turussa ja Tampereella yli 45 % 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % Vuokralla-asuvien ruokakuntien osuus (Tilastokeskus) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 KOKO MAA Espoo Helsinki Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Vantaa 30.11.2017
Turun seutukunnalla uusien kerrostaloasuntojen rakentaminen 5-kertaistunut 2015 => 2017 Lähde: Forecon ja Tilastokeskus 10/2017
Forecon ennustaa asuntojen uustuotannon kääntyvän laskuun 2018: sijoittajaveto uupuu?
140 000 ARA-vuokra-asuntoa muuttunut markkinaehtoisiksi vuosina 2005-2016 Alun perin rajoitusten alaisista ARA-asunnoista noin 140 000 on muuttunut vapaarahoitteiseksi : 90 000 asuntoa on vapautunut rajoituksista 50 000 asuntoa on vapautettu rajoituksista 5 000 asuntoa on saanut purkuluvan Suuri osa ex-ara-asunnoista on edelleen vuokra-asuntoina, mutta tilastoissa ne lasketaan vapaarahoitteisiksi Monia vuokrataan entisin perustein 30.11.2017
ARA-tuotanto 2000-luvulla: pitkän korkotuen uustuotanto ei korvaa poistumaa
Tulos: vuokralla asumisen painopiste siirtynyt markkinaehtoisiin vuokra-asuntoihin ARA-vuokra-asuntojen määrä vähentyi 39 000 asunnolla 2005-2015 Samassa ajassa markkinaehtoisten vuokra-asuntojen määrä lisääntynyt 116 000 asunnolla. 2008 ARA- ja markkinaehtoisissa vuokra-asunnossa asui yhtä paljon kotitalouksia (50%-50%) Vuonna 2015 ARA-vuokra-kuntien osuus laski alle 40 %:iin 30.11.2017
30.11.2017 Muutos näkyy selvästi hallintamuotojakaumassa 2001 2016 (Tilastokeskus, Jose Lahtinen)
Samaan aikaan toisaalla: Asumistukiin ja asuntomenojen korvaamiseen toimeentulotuella kuluu jo 2,5 miljardia euroa budjettivaroja 2017 Turun Sanomat 19.11.2017: 30.11.2017
ARA Jarmo Lindén 5.11.2010 VAR:sta maksetut korkotuet 2001-2016: vuonna 2016 maksettiin yli 10 miljardin euron lainakannalle korkotukea 4,4 M
Alkava ARA-tuotanto 1-10/2017 yli 7000 asuntoa
30.11.2017 Normaalia vuokra-asuntotuotantoa 50% viime vuotta enemmän (31.10.2017)
Turun seudulla suurin nousu viime vuodesta: + 258% 10/2016 =>10/2017 Helsingin seudun osuus 51% ja MAL-alueet yhteensä 70% aloituksista
Myös varauksia viime vuotta enemmän (31.10.2017 tilanne)
30.11.2017 Kustannusten nousu on ollut tähän asti varsin maltillista, kovaa nousua loppusyksy
Asuntobudjetti 2018 (TAE): ARAn lainavaltuudet noin 1,8 mrd Korkotukilainat (vuokra- ja asumisoikeus): 1410 M Takauslainat vuokratalojen rakentamiseen 285 M As.Oy perusparannukset, takauslainat 100 M Valtuudet riittävät: Uudet korkotukiasunnot (vuokra ja aso) 9 000 Takauslainoitetut uudet vuokra-asunnot 2 000 Perusparannus (vuokra ja aso) 4 500 As.oy perusparannus 8 000 1,8 mrd 23 500 asuntoa
TAE 2018 ARA-avustukset 2016-2018 2016 2017 2018 Erityisryhmien investointiavustus 110 119 105,0 M Käynnistysavustus (Hgin seudun MAL) 20 20 20,0 M Infra-avustukset (MAL) 15 15 15,0 M Korjausavustukset (TA+VAR) 35 46 35,5 M Purkuavustus 2 2 2,0 M Asumisneuvoja-avustus 0,9 0,9 0,9 M Tutkimus- ja kehittäminen (hankinta) 0,7 0,7 0,7 M Uudet avustukset 2018: Latausinfra-avustukset (TA) 1,5 M Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (TA) 1,0 M Yhteensä 183,6 203,6 181,6 M SIIRTO VAR=> TA (12.35.20) 47,0 26,5 12,0 M
Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (uusi mom. 35.20.30): 1 M Kolmevuotisen kokeiluhankkeen tavoitteena on talouden hallinnan ongelmista kärsivien vuokralaisten (yksityiset ja ARA-vuokra) vuokravelkojen sekä häätöjen vähentäminen, luotto- ja vakuutuskelpoisuuden palauttaminen sekä kotitalouksien kannustaminen muuttamaan pysyvämmin talouden- ja elämänhallintaa Hankkeessa asumis- ja talousneuvonta, jalkautuva talousohjaus, maksuohjelmat, vakuutusturva, pienlainoitus ja kuntoutus organisoidaan yhtenäisesti ja joustavasti toimivaksi asiakastyön kokonaisuudeksi Tuki suunnataan talous- ja asumisneuvonnan antamiseen tarvittaviin resursseihin, talouden hallinnan työkalujen kehittämiseen sekä hankekokonaisuuden hallinnointiin Liittyy asunnottomuuden ehkäisyyn (AUNE-ohjelma) avustukset (max 50%) suunnataan AUNE/PAAVO kunnille ARAlle lupa palkata projektipäällikkö (1 htv) + Takuusäätiölle
Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (uusi mom. 35.20.52): 1,5 M Ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi edistetään vähäpäästöistä liikennettä kuten sähkö- ja kaasuautoilua, uusiutuvan energian tuotantoa, puurakentamista ja strategian tavoitteita edistäviä kokeiluja liikenteen toimenpiteisiin kuuluu sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisavustusten myöntäminen asuinrakennuksia omistaville yhteisöille Avustusta myönnetään asuinrakennuksia omistaville yhteisöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin. Asiasta tehdään selvitys, jonka tulosten perusteella momentin käyttötarkoituksia täsmennetään tarvittaessa LTAE 1/2018, avustukset sen jälkeen hakuun (kesällä 2018) ARAlle lupa palkata projektipäällikkö (1 htv)
Ikääntyneiden ja vammaisten korjausavustusten myöntäminen ARAan vuoden 2017 alusta Ikääntyneiden korjausavustukset keskitettiin kunnista ARAan 2017 alusta Kaikki korjaus-, hissi- ja esteettömyysavustukset käsitellään jatkuvan haun periaatteella ARAssa Käytössä ARAn uusi verkkoasiointi, mutta koska hakijoista suurin osa on iäkkäitä kotitalouksia, paperilla toimitettavien hakemusten osuus suuri Hakemusten käsittely sisältää paljon neuvontaa, ohjausta ja asiakaspalvelua Neuvontaverkoston löytäminen ja rakentaminen VTKL, kunnat, kolmas sektori, yritykset Viestintä ARAn tavoitteena on tehokas ja viiveetön käsittely - korjausavustusten käsittelyajasta ARA antaa palvelulupauksen
Erityisryhmien investointiavustukset Hankehaku vuodelle 2018 päättyi 8.11: 56 hakemusta (ilman opiskelijoita) Hankevalinta johtokunnassa 2018 tammikuun lopussa YM:n ohjauskirje 5.9.2017: Siirtyminen jatkuvaan hakuun opiskelija- ja nuorisoasuntojen investointiavustuksissa Muiden investointiavustuskohteiden osalta ARA päättää itse hakemusmenettelystä siirtyminen jatkuvaan hakuun tämän hakukierroksen jälkeen Investointiavustusvaltuudet: 119 milj. euroa 2017 105 milj. euroa 2018 ARAn selvitys vapaarahoitteisten erityisryhmäasuntojen markkinatilanteesta: http://www.ara.fi/fi- FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asuntomarkkinat/Katsaukset_2017/Erityisryhmien_asunto markkinakatsaus_201(44477)
Investointiavustuksia jaettu 1,1 miljardia euroa: 2005-2016 avustettu n. 40 000 asuntoa
ARAn investointiavustukset erityisryhmille 2005-2016 maakunnittain: asuntoja (vas) ja euroja (oik)
Vuosina 2008-2014 investointiavustusta haettiin euromääräisesti noin kaksinkertainen määrä vuosivaltuuteen nähden Investointiavustuksia haetaan aiempaa vähemmän 2015 haettujen avustusten määrä putosi 250 miljoonasta 160 miljoonaan Hankehakemusten määrä on vähentynyt kolmesta syystä: 1) monissa kunnissa on jo ARA-tuella saatu rakennettua riittävästi tehostettua palveluasumista; 2) yksityiset hoivakiinteistörahastot ovat tuottaneet suuren määrän yksityisiä hoiva-asuntoja, kun hoivaoperaattorit käyvät kovaa kilpaa markkinoista; 3) kunnissa on epätietoisuutta, miten uudet hankkeet istuvat uusien maakuntien palvelurakenteeseen 30.11.2017 Milj. - 35 %
Ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen asiakkaat 2000-2015 Vuonna 2015 yli 75- vuotiaista 44 000 (9,2 %) asui vanhainkodissa ja laitoksissa (2,1 %) tehostetun palveluasumisen yksiköissä (7,1 %). 2000-luvulla kunnissa on vähennetty laitoshoitoa ja lisätty tehostettua palveluasumista 30.11.2017
Asuntokannan ja asuinolojen kehittäminen kasvukeskusten ulkopuolella AAKE- työryhmän tehtävät Selvittää kasvukeskusten ulkopuolella olevien valtion tukemien vuokrataloyhteisöjen taloudellisten vaikeuksien laajuutta ja tulevaa kehitystä, arvioida vuonna 2013 voimaan tulleen, aravalainoitettujen vuokrataloyhteisöjen tukemista koskevan lainsäädännön toimivuutta ja riittävyyttä yhteisöjen ongelmien hoidossa (AKKU-työryhmä 2011), sekä arvioida valtion mahdollisuuksia tukea väestöltään vähenevillä alueilla asuvien pieni- ja keskituloisten kotitalouksien, erityisesti ikääntyneiden, omaehtoista asumista ja asuinolojen kehittämistä
AAKE-ryhmän kokoonpano Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Jarmo Lindén, ARA Jäseninä toimivat: hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo, YM neuvotteleva virkamies Armi Liinamaa, VM kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, ARA apulaisjohtaja Sakari Lehtiö, VK ja asumisen asiantuntija Laura Hassi, Kuntaliitto Työryhmän sihteereinä toimivat lakimies Liisa Meritähti ARAsta sekä hallitussihteeri Ville Koponen ja hallitussihteeri Anna Saarinen (1.6.2017 alkaen) ympäristöministeriöstä Työryhmä kokoontui 16 kertaa toimikaudellaan 1.2.-30.9.2017
AAKE-raportti julkaistu 20.10.2017 YM:n sarjassa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160268
Tarkasteltavat AAKE-alueet Valtiokonttorin luoma kuntariskiluokitus Kunnat on jaettu luokkiin A-E sen perusteella, miten muun muassa kunnan väestöennusteen, työttömyysasteen ja tyhjien asuntojen määrän ennakoidaan kehittyvän A) Erittäin pieni riski B) Pieni riski C) Kohtalainen riski D) Suuri riski E) Erittäin suuri riski
Suomen kaupungistumisaste 1850-2030 Ruotsissa jo 85%
Asuntomarkkinakysely 2016: Tyhjien ARA-asuntojen määrä on kaksinkertaistanut 2000-luvulla 9000 Yli 2 kuukautta tyhjillään olleita ARAvuokra-asuntoja oli 7 900 vuoden 2016 lopussa Tyhjistä 56 % ollut vähintään 6 kk tyhjänä 520 (6,5 %) oli erityisryhmien asuntoja (muita kuin opiskelija-asuntoja) 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 30.11.2017
Tyhjien asuntojen osuus ARA-kannasta oli 2,0 % vuonna 2016 Ongelma on suurin eniten väestöään menettäneissä kunnissa Vähiten tyhjiä Uudellamaalla 0,2 % Eniten Lapissa 8,7 %, Etelä- Savossa 6,5 % ja Kainuussa 5,4 %
Tyhjät ARA-asunnot Varsinais-Suomessa Eniten tyhjiä ARA-asuntoja (kpl) Salo 204 Loimaa 72 Turku 53 Suhteellisesti eniten Pyhäranta 33 % Taivassalo 14,1 % Somero 10,7 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Tyhjänä olon syyt (koko maa) Maakunta yht. 487 tyhjää ARAasuntoa, mikä on 1,8 % ARAasuntokannasta 30.11.2017
Arvio AAKE-alueen maksuviiveiden tulevasta kehityksestä A= nykytrendi, B=ennuste
Arvio tyhjien asuntojen määrän kehityksestä AAKE-alueella
Tavoitteena toimivat asuntomarkkinat myös kasvukeskusten ulkopuolella Valtion tukemia vuokra-asuntoja tulisi olla niiden kysyntää vastaava määrä myös AAKE-alueella Asuntojen tulisi myös laadullisesti vastata nykypäivän tarpeita ja olla vuokraltaan kohtuullisia Vuokrataloyhteisöjen talous tulisi olla vakaalla pohjalla Valtion tukitoimenpiteiden tulisi olla tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja joustavia
ARA-uustuotanto AAKE-alueella - pääsääntöisesti ei, 3 poikkeusta: 1) kun asuntotarvetta erityistä tukea asumisessaan tarvitseville ryhmille, kuten huonokuntoisille ja muistisairaille ikääntyneille, kehitysvammaisille henkilöille sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille; 2) jos syntyy uusia työpaikkoja esimerkiksi jonkin suuren investoinnin seurauksena ja joilla sen vuoksi on akuutti tarve vuokra-asuntotarjonnan lisäämiselle; 3) Joissakin yksittäistapauksissa osana kunnan sitoutumista asuntokannan sopeuttamiseen, kun kanta vanhaa ja huonokuntoista, että asumisolojen turvaamiseksi perusteltua tukea näiden asuntojen perusparannuksia tai sijainti niin epätarkoituksenmukaisilla alueilla, että olisi korvattava uusilla asunnoilla. Tällöin kunnan tulee esittää selkeä suunnitelma sopeuttamistoimenpiteistä sekä niiden toteuttamisaikataulusta. Valtion riskit eivät saisi kasvaa sopivaa tukimuotoa ja kunnan takausta harkittava (kunta saa taata palveluvelvoitteista ARA-tuotantoa)
Aravalainojen korkeiden korkojen alentaminen Työryhmä esittää, että olemassa olevista aravalainoista perittäviä korkeita korkoja alennettaisiin valtaosassa aravalainakannassa tällä hetkellä käytössä olevan 1,39 prosentin tasolle. Yli 1,39 prosentin korkoa maksetaan tällä hetkellä 759 M lainakannasta 5% korkoa peritään 54 M aravalainoista
1000 euroa Simulointiarvion mukaan jäljellä oleva korkokertymä alenee 377 M -> 134 M eli 243 M vähemmän
Työryhmän muut ehdotukset säädösmuutoksiksi aravalainojen kokonaislaina-aikaa voitaisiin tervehdyttämistoimenpiteitä tehtäessä pidentää nykyistä laissa säädettyä laina-aikaa pidemmäksi tapauskohtaisesti tervehdyttämistoimia koskevaa lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että tervehdyttämistoimien myöntäminen olisi mahdollista jo ennakoivasti siinä vaiheessa, kun vuokrataloyhteisön tilanteen heikkenevä kehitys on todettavissa lainaehtomuutosten käsittelyissä käytössä ollut alin pohjakorko (2%) poistettaisiin sekä purku- että rajoitusakordin enimmäismäärän ehdotetaan nostettavaksi 10 %-yksiköllä
Muita esityksiä VANHUSTENTALOYHTEISÖT: erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla sijaitsevien vanhustentaloyhteisöjen tilaan haetaan ratkaisuja erillisen toimenpideohjelman avulla Ohjelmassa arvioitaisiin yhteisökohtaisesti edellytyksiä yhdistysten ja säätiöiden toiminnan jatkamiselle sekä tarvittaville kiinteistö- ja lainakantaan kohdistuville toimenpiteille SEUTUKOHTAINEN SOPIMUSMALLI: asuntokannan sopeuttamiseksi kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla tulisi selvittää mallia, jossa valtio ja seudun kunnat sekä niiden vuokrataloyhteisöt sitovalla sopimuksella sopivat asuntokannalle tehtävistä sopeuttavista toimenpiteistä YM käynnistänyt säädösvalmistelun: http://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=ym037:00/2017
Ruskon Maununkodin lisäosan vihkiäisjuhla, heinäkuu 2003 Kiitos! Jarmo.linden@ara.fi