ALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Marraskuu 2017 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.Alue- ja väestökehityksen lyhyt tilannekuva loppuvuonna 2017 2.R5 alueiden alueellinen merkitys ja vaikutusalueet saavutettavuuden näkökulmasta
1. Alue- ja väestökehityksen lyhyt tilannekuva
HALLINNOLLINEN JA TOIMINNALLINEN ALUEHIERARKIA DE FACTO 2017 HALLINNOLLINEN ALUEHIERARKIA: TOIMINNALLINEN ALUEHIERARKIA: 1. Suuralueet (5) 2. Maakunnat (18+1) 3. Seutukunnat (70) 4. Kunnat (311) 5. Postinumeroalueet (3037) 1. Metropolialue (1) 2. Suuret kaupungit, sixpack (6) 3. C21 kaupungit (21) 4. T50 seutukaupungit (50 5. Suurten kaupunkien kehyskuntien verkosto (26) 6. Pienet ja maaseutumaiset harvaan asutut kunnat (57)
ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA TIIVISTETYSTI 1 (2) 1.Kaupungistumiset etenevät kaikilla aluetasoilla sekä samanaikaisesti keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitys muovaavat aluerakennetta 2.Sujuvien ja nopeiden liikenneyhteyksien, ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden, perinteisten liikenneyhteyksien ja toiminnalliset alueet yhdistävien kehityskäytävien ja vyöhykkeiden merkitys kasvaa 3.Alueellinen liikkuvuus eli muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus on pikemmin lisäätynyt kuin tasoittunut vastoin teknologian mahdollistamaa kehitystä
ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA TIIVISTETYSTI 2 (2) 4.Demografinen muutospaine eli väestö- ja ikärakenteen muutos, syntyvyyden aleneminen, työikäisen väestön määrän väheneminen ja lisääntyvä maahanmuutto polarisoivat alueiden välistä ja sisäistä kehitystä 5.Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen on kiihtynyt. Eriytyminen lisää alueellisia eroja kaikilla aluetasoilla. Positiivisen ja negatiivisen rakennemuutoksen alueet 6.Digitalisaatio ja uudet teknologiat mahdollistavat periaatteessa aikaan, paikkaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden sekä tuotannon ja toimintojen hajauttamisen mutta pienen väestöpohjan ja harvaan asutun maan kohdalla digitalisoituminen ja robotisoituminen saattaa päinvastoin vauhdittaa kaupunkialueiden kasvua
3D KARTTA VÄKILUVUSTA KENNOITTAIN VUONNA 2016 FAKTALAATIKKO 3D -kartan pylväät on muodostettu 50 neliökilometrin heksagoneista. Jokaiseen kennoon on summattu kaikki 50 neliökilometrin sisällä olevat 1x1 neliökilometrin tilastoruudut eli alueen yhteenlaskettu väkiluku Mitä korkeampi on pylväs (=kenno), sitä enemmän 50 neliökilometrin alueella asuu väestöä Lisäksi kartassa on eri väreillä ilmaistu koko maan väestölliset keskipisteet vuosina 1980 (punainen), 1990 (vihreä), 2005 (violetti) ja 2016 (sininen): siirtymä etelä-lounais suunnassa noin 700-750 metriä vuodessa 2000-luvulla
VÄESTÖMUUTOS 1 X 1 KM TILASTO- RUUDUISSA VUOSINA 2005-2015 FAKTALAATIKKO Vakituisesti asuttuja 1x1 km ruutuja 88 390 eli jokaisessa ruudussa on asunut vähintään yksi asukas vakituisesti vuosina 2005-2015 Väestö kasvoi alle joka kolmannessa ruudussa vuosina 2005-2015 =SINISET RUUDUT Väestö vähentyi enemmän kuin joka toisessa ruudussa (55,7 %) vuosina 2005-2015 =PUNAISET RUUDUT Väestön määrässä ei ole tapahtunut muutosta joka viidennessä ruudussa vuosina 2005-2015 Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
VÄESTÖMUUTOS 5 X 5 KM RUUDUISSA VUOSINA 2005-2016 FAKTALAATIKKO Graafi kuvaa Suomen maapinta-alan 5 x 5 kilometrin ruutuja neljällä eri ulottuvuudella Siniset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus kasvoi vuosina 2005-2016 Punaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus väheni vuosina 2005-2016 Keltaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön määrässä ei tapahtunut muutoksia vuosina 2005-2016 Valkoisissa ruuduissa ei ollut vakituista asutusta vuosina 2005-2016 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MML, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
ALUERAKENTEEN AUTIOITUMINEN 1X1 KM RUUDUISSA VUOSIEN 2005-2015 VÄLISENÄ AIKANA FAKTALAATIKKO Suomen maapinta-ala on jaettu 1x1 km tilastoruutuihin Kartan punaiset pisteet kuvaavat niitä 1x1 km ruutuja, jotka ovat tyhjentyneet kokonaan väestöstä vuosien 2005-2015 välisenä aikana Vuonna 2005 koko maassa oli yhteensä 102 091 tilastoruutua, joista oli noin 6 700 ruutua tyhjentynyt kokonaan väestöstä vuoden 2015 loppuun mennessä Onko 6,6 % väestöstä tyhjentynyttä 1x1 km ruutua yhdessä vuosikymmenessä paljon vain vähän? Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO JA NETTOMAAHANMUUTTO SEUDUITTAIN VUOSINA 2010-2016 Kuntien välinen nettomuutto positiivinen seuduittain 2010-2016 Nettomaahanmuutto seuduittain 2010-2016 Kuntien välinen nettomuutto negatiivinen seuduittain 2010-2016 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2010-2016 NETTOMAAHANMUUTTO 2010-2016 Lähde: Tilastokeskus, väestö; kartta: Timo Widbom 2017; analyysi: Timo Aro 2017
KASVUN ALUEELLISET KERRANNAIS- VAIKUTUKSET FAKTALAATIKKO Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun tai toiminnallisen alueen kokonaisnettomuuttoa vuosina 2010-2016 1. Kasvun (=muuttovetovoiman!) 2. Sujuvien ja nopeiden liikenneyhteyksien 3. Tiede- ja ammattikorkeakoulujen sijainnin näkökulmasta 4. Yliopistollisten keskussairaaloiden vaikutusalueen näkökulmasta. Yliopistollinen sairaala 12 eniten määrällistä muuttovoittoa saaneen kaupunkiseudun alueella on sekä tiedekorkeakoulun tai yliopistokeskuksen tai ammattikorkeakoulun pääkampus että rautatieyhteys Tiedon, osaamisen, tuotannon, liikenneyhteyksien ja sosiaali- ja terveyspalveluiden solmupisteiden merkitys korostuu!
TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYS 2015-2030 Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli keskimäärin alle joka kuudennessa kunnassa Työikäisen väestön määrä kasvaa vain R5 alueiden suurimmilla kaupunkialueilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030 > 15 % (3 kuntaa) 5-14,9 % (17 kuntaa) 0,1-4,9 % (29 kuntaa) -0,1 - -4,9 % (32 kuntaa) -5 - -14,9 % (68 kuntaa) > -15 % ( 164 kuntaa) Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteellisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
YLI 80-VUOTIAIDEN MÄÄRÄ JA OSUUS MAAKUNNITTAIN VÄESTÖENNUSTEEN MUKAAN VUONNA 2040 FAKTALAATIKKO Vuonna 2016 koko maassa oli yhteensä noin 288000 yli 80-vuotiasta henkilöä eli 5,2 % koko maan väestöstä Väestöennusteen mukaan koko maassa on yhteensä 613 000 yli 80-vuotiasta henkilöä vuonna 2040 eli 10,3 % koko maan väestöstä Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 25 vuodessa yhteensä noin 325 000 henkilöllä: vuonna 2016 joka 20. asukas ja vuonna 2040 joka 10. asukas on yli 80-vuotias! Alueiden väliset erot ennusteen mukaan suuret: vaihteluväli Uudenmaan 8,2 %:sta Etelä-Savon ja Kainuun noin 15 %:iin vuonna 2040
2. R5 alueiden alueellinen merkitys ja vaikutusalueet saavutettavuuden näkökulmasta
ESIMERKKEJÄ R5 ALUEIDEN OSUUDESTA ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA SUHTEESSA KOKO MAAHAN 3,2 1,4 18,5 226 000 miljoonaa asukasta miljoonaa työpaikkaa miljardia euroa maksetut välittömät verot sosiaali- ja terveysalan työpaikkaa 222 000 58 000 268 000 116 000 yritystoimipaikkaa T&K -henkilöstöä vieraskielistä yliopisto-opiskelijaa
ESIMERKKEJÄ R5 ALUEIDEN OSUUDESTA ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA SUHTEESSA KOKO MAAHAN 56,7 % yritystoimipaikoista (2015) 58,6 % sosiaali- ja terveyspalveluiden työpaikoista (2015) 59,9 % väestöstä (2017/9) 62,6 % työpaikoista (2015) 64,1 % maksetuista välittömistä veroista (2014) 64,5 % arvonlisäyksestä (2014) 73,3 % yliopisto-opiskelijoista (2015) 75,7 % vieraskielisistä (2015) 80,1% t&k -henkilöstöstä (2016) Ja herraties mitä muuta!
R5 ALUEIDEN YLIOPISTOLLISTEN KESKUSSAIRAALOIDEN SAAVU- TETTAVUUS FAKTALAATIKKO Kartta kuvaa viiden yliopistollisen keskussairaalan vaikutusalueita saavutettavuuden näkökulmasta vuonna 2016 Yliopistollisten keskussairaaloiden vaikutusalueet on jaettu saavutettavuuden kannalta kolmeen eri värillä olevaan ajoaikavyöhykkeeseen: Tunnin vyöhyke eli ajoaika 60 minuuttia 1,5 tunnin vyöhyke eli ajoaika 90 minuuttia Kahden tunnin vyöhyke eli ajoaika 120 minuuttia Lisäksi karttapohjaan on tuotu näkyville ns. ERVA- yhteistyöalueiden rajat sekä nopeat tie- ja ratayhteydet
HELSINGIN YLIOPISTOLLISEN KES- KUSAIRAALAN VAIKUTUSALUE FAKTALAATIKKO Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vaikutusalueella asuu noin 3 miljoonaa asukasta eli enemmän kuin joka toinen suomalainen (53,9 %) Tunnin vyöhykkeellä asuu yhteensä 1,6 miljoonaa asukasta 1,5 tunnin vyöhykkeellä asuu yhteensä 2,1 miljoonaa asukasta: vaikutusalue ulottuu Varsinais-Suomen Paimioon, Kanta-Hämeen Forssaan ja Hämeenlinnaan, Päijät- Hämeen Lahteen ja Kymenlaakson Kotkaan Kahden tunnin vyöhykkeellä asuu noin 3 miljoonaa asukasta HYKS:in tunnin vyöhykkeen sisällä olevista asukkaista on Alle 15-vuotiaita lapsia 18,1 % 15-64 vuotiasta aikuisväestöä 65,4 % Yli 65-vuotiasta väestöä 16,5 %
TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN KES- KUSAIRAALAN VAIKUTUSALUE FAKTALAATIKKO Tampereen yliopistollisen keskussairaalan vaikutusalueella asuu noin 3,2 miljoonaa asukasta eli lähes kuusi kymmenestä (57,6 %) suomalaisesta Tunnin vyöhykkeellä asuu yhteensä 547 000 asukasta 1,5 tunnin vyöhykkeellä asuu yhteensä 978 000 asukasta Kahden tunnin vyöhykkeellä asuu yhteensä noin 3,2 miljoonaa asukasta TAYS:in tunnin vyöhykkeellä asuvista: Alle 15-vuotiaita lapsia 17,5 % 15-64 vuotiasta aikuisväestöä 62,4 % Yli 65-vuotiasta väestöä 20,1 %
TURUN YLIOPISTOLLISEN KES- KUSAIRAALAN VAIKUTUSALUE FAKTALAATIKKO Turun yliopistollisen keskussairaalan vaikutusalueella asuu noin 2,8 miljoonaa asukasta: Tunnin vyöhykkeellä asuu yhteensä 440 000 asukasta 1,5 tunnin vyöhykkeellä asuu yhteensä 893 000 asukasta Kahden tunnin vyöhykkeellä asuu yhteensä noin 2,8 miljoonaa asukasta TYKS:in tunnin vyöhykkeellä asuvista: Alle 15-vuotiaita lapsia 16,6 % 15-64 vuotiasta aikuisväestöä 62,1 % Yli 65-vuotiasta väestöä 21,3 %
KUOPION YLIOPISTOLLISEN KES- KUSAIRAALAN VAIKUTUSALUE FAKTALAATIKKO Kuopion yliopistollisen keskussairaalan vaikutusalueella asuu noin 710 000 asukasta: Tunnin vyöhykkeellä asuu noin 196 000 asukasta 1,5 tunnin vyöhykkeellä asuu noin 297 000 asukasta Kahden tunnin vyöhykkeellä asuu noin 710 000 asukasta KYS:in tunnin vyöhykkeellä asuvista: Alle 15-vuotiaita lapsia 16,6 % 15-64 vuotiasta aikuisväestöä 61,9 % Yli 65-vuotiasta väestöä 21,5 %
OULUN YLIOPISTOLLISEN KES- KUSAIRAALAN VAIKUTUSALUE FAKTALAATIKKO Oulun yliopistollisen keskussairaalan vaikutusalueella asuu yhteensä noin 472 000 asukasta Tunnin vyöhykkeellä asuu noin 283 000 asukasta 1,5 tunnin vyöhykkeellä asuu noin 369 000 asukasta Kahden tunnin vyöhykkeellä noin 472 000 asukasta OYS:in tunnin vyöhykkeellä asuvista: Alle 15-vuotiaita lapsia 22,1 % 15-64 vuotiasta aikuisväestöä 62,7 % Yli 65-vuotiasta väestöä 15,2 %
R5 ALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA 1. KASVUALUEIDEN ROOLI JA VASTUU: keskimäärin noin 2/3 koko maan osuudesta kaikilla keskeisillä elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin tunnusluvuilla. Kasvualueita, joiden suhteellinen painoarvo kasvaa ajan kanssa 2. ALUEELLISEN KEHITYKSEN JA LEVIÄMISVAIKUTUS- TEN SOLMUPISTEITÄ: osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen, liikkuvuuden ja palveluiden solmupisteitä, joiden kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajalle vaikutusalueelle 3. SUUNNANNÄYTTÄJÄN ROOLI: aloitteet, avaukset, kannanotot, kokoavat näkemykset yms. alueellisen ja kansallisen kehityksen ja tilannekuvan jäsentämiseksi.
Oli ilo! Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Marraskuu 2017 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI