Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Seinäjoki 23.10.2014 Kirsi Rontu
Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta Eduskunta hyväksyi lait vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 3.6.2014 ja laki tulee voimaan 1.9.2014 lukien Kuva: Hulevesiopas 2 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Vesihuoltolain soveltamisala Vesihuoltolakia sovelletaan asutuksen vesihuoltoon sekä, jollei toisin säädetä, asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeino- ja vapaaajantoiminnan vesihuoltoon. Vesihuoltolakia sovelletaan myös rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän huleveden viemäröintiin siltä osin kuin vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Mitä vesihuoltolaissa säädetään hulevesistä, koskee lisäksi perustusten kuivatusvesiä. Kuva: Hulevesiopas 3 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Huleveden viemäröintiin omat säädöksensä
Uusi luku 3 a hulevesien viemäröinnistä Vesihuoltolakiin on laadittu kokonaan uusi 3 a luku, jossa säädetään huleveden viemäröinnin järjestämisestä vesihuoltolaitoksen toimesta. Hulevesien muusta hallinnasta ja siihen liittyvistä velvoitteista säädetään maankäyttöja rakennuslain uudessa 13 a luvussa. Vastuu hulevesien hallinnasta asemakaavaalueella kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain 103 i :n mukaan kunnalle. 5 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Huleveden viemäröinnin järjestäminen Kunta voi kuitenkin vesihuoltolain 17 a :n mukaan päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos vastaa huleveden viemäröinnistä päätöksessä erikseen määriteltävällä alueella yhdyskuntakehitystä vastaavasti Edellytyksenä päätökselle on, että laitos kykenee huolehtimaan huleveden viemäröinnistä taloudellisesti ja asianmukaisesti ja että huleveden viemäröinnistä perittävät maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi.» Laitoksen tulee pystyä kattamaan huleveden viemäröinnistä aiheutuvat kustannukset siitä perittävillä maksuilla. 6 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Huleveden viemäröinnin järjestäminen Lisäksi päätöksen tekeminen edellyttäisi 3 momentin mukaan, että kunta ja vesihuoltolaitos ovat sopineet asiasta tai jos sopimusta ei ole, hulevedet viemäröidään alueella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen asemakaavan, hulevesisuunnitelman, katusuunnitelman tai yleisen alueen suunnitelman mukaisesti.» Lähtökohtana tulee kuitenkin pitää, että kunta ja laitos sopivat asiasta keskenään. Vasta jos sopimukseen ei päästä, voidaan päätöksen pohjatietona käyttää jotakin em. suunnitelmista, joissa osoitetaan kyseessä olevan alueen hulevedet viemäröitäviksi. 7 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Huleveden viemäröinnin järjestäminen Tämä päätös hulevesiviemäröinnin alueesta korvaa hulevesiverkostolle vahvistetun toiminta-alueen.» Siirtymäsäännöksen mukaan vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä toiminta-alueellaan hyväksymispäätöksen mukaisesti, kunnes kunta tekee 17 a :ssä tarkoitetun päätöksen. Kuten toiminta-alueet, myös alue, jossa vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä, tulee esittää kartalla. Valitusoikeus kunnan 17 a :n mukaiseen päätökseen on lain 32 :n 3 momentin mukaan vesihuoltolaitoksella ja valvontaviranomaisella. 8 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Kiinteistön liittäminen hulevesiviemäriin Hulevesiviemäröinnin alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä hulevesiverkostoon (17 b ).» Ne vastaavat voimassa olevan lain liittämisvelvollisuuteen liittyviä säädöksiä, eivätkä vesijohto- ja jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuuteen tehdyt lievennykset koske kiinteistön liittämistä hulevesiverkostoon. Hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamisesta säädetään 17 c :ssä. Säädökset vastaavat lain 11 :ää ja siihen tehtyjä muutoksia. Vapautus myönnetään joko toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena ja sen tulee perustua liittämisen kohtuuttomuuteen. Kohtuuttomuutta harkittaessa otetaan huomioon aikaisemmat toimenpiteet kiinteistön hulevesien hallinnassa. 9 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Kielto johtaa hulevesiä jätevesiviemäriin Hulevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin kielletään 17 d :ssä. Tässä pykälässä jätevesiviemärillä tarkoitetaan sekä jäteveden johtamiseen tarkoitettua erillisviemäriä että sekaviemäriä.» Tulevaisuudessa on tavoitteena päästä kokonaan eroon sekaviemäröinnistä ja erityisesti hulevesistä jätevesiviemärissä. Pykälän 2 momentissa säädetään poikkeuksista tähän pääsääntöön. Vain kaikkien momentissa esitettyjen edellytysten täyttyessä kiinteistö voidaan liittää sekaviemäriin huleveden poisjohtamiseksi. Edellytyksinä on, että sekaviemäri on rakennettu ennen vuotta 2015 ja sen mitoituksessa on otettu huomioon hulevesien johtaminen, alueella ei ole hulevesiviemäriverkostoa ja että vesihuoltolaitos pystyy huolehtimaan sekaviemäriin johdetusta hulevedestä taloudellisesti ja asianmukaisesti. Kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse kyseisten edellytysten täyttyessä liittää sekaviemäriin, mikäli hulevesi poistetaan kiinteistöllä muilla tavoin. 10 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään uusi 13 a luku, jossa käsitellään hulevesiä koskevat säännökset
Soveltamisala ja määritelmät Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa vaan rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden hallintaan sovelletaan (103 a ) maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun säännöksiä. Soveltamisala koskee myös perustusten kuivatusvesiä. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan sekä hulevesiviemäröintiä että ns. vaihtoehtoisten menetelmien (esim. viivyttäminen, imeyttäminen, käsittely) kokonaisuutta. Kunnan hulevesijärjestelmällä taas tarkoitetaan hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta lukuun ottamatta vesihuoltolain 17 a :ssä tarkoitettuja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoja. Kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalue on alue, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee. Kiinteistöjen ei tarvitse olla konkreettisesti liittynyt esim. kosteikkoon. Katujen kuivatusjärjestelmät palvelevat monia kiinteistöjä ilman konkreettista liityntää. 12 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Tavoitteet hulevesien hallinnalle Hulevesiä koskevat pykälät siirrettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin, koska hulevesien hallinnan tärkein keino on kaavoitus. Kaavoituksen avulla voidaan kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa. Hallinnan tavoitteena on viivyttää ja imeyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla. Tarkoituksena on, että kiinteistöt ensisijaisesti hoitavat hulevetensä omalla kiinteistöllä. 13 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Hulevesien valvonta Hulevesi säännöksiä valvoo kunnan määräämä monijäseninen toimielin. Pykälässä ei haluta määritellä tarkempaa mikä toimielin se on, vaan kunta voi itse määritellä sen omalle organisaatiolle parhaiten sopivaksi. Toimielimen toimivallan siirtämiseen sovelletaan, mitä kuntalaissa säädetään. Muistettava kuitenkin on, että hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevaa asiaa ei saa siirtää viranhaltijan ratkaistavaksi. 14 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Kiinteistön hulevesien hallinta Lähtökohtana on, että kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta (103 e ). Toissijaisena tulee se, että kiinteistön hulevedet johdetaan kunnan hulevesijärjestelmään, jos niitä ei voi hoitaa kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolain 17 a :ssä tarkoitettuun vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon. Jos hulevesiä ei voi hoitaa kiinteistöllä, kiinteistön on pakko liittyä kunnan hulevesijärjestelmään tai vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin.» Kunnan määräämä viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen 103 f :n 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä. 15 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Kiinteistön hulevesien hallinta Kunnan hulevesijärjestelmän ja kiinteistön hulevesijärjestelmän liittymiskohta on nimeltään rajakohta (103 g ). Kunnan määräämä viranomainen osoittaa kiinteistön hulevesijärjestelmän ja kunnan hulevesijärjestelmän yhteensovittamiseksi tarpeelliset rajakohdat kiinteistön välittömään läheisyyteen.» Kuten vesihuoltolain puolella, niin samalla lailla kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistoista ja rakenteista rajakohtaan asti (103 h ). Myös järjestelmän kunnossapito ja hoito kuuluvat kiinteistön vastuulle. Tulevaisuudessa tarpeen mukaan ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvien laitteistojen ja rakenteiden teknistä ja toiminnallisista vaatimuksista sekä kiinteistön hulevesijärjestelmän rakentamisesta. 16 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä ainoastaan asemakaava-alueella (103 i ). Kunta voi ottaa, niin halutessaan, vastatakseen muitakin alueita. Kunta huolehtii siitä, että kunta ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja/tai vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi. Kunta huolehtii, että kunnan hulevesijärjestelmä toteutetaan asemakaavan mukaisen maankäytön tarpeita vastaavasti (103 m ). Hulevesijärjestelmän toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset eivät saa olla kunnalle eivätkä kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomat. 17 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Hulevesimääräykset Kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevat hulevesimääräykset (103 j ). Määräysten valmistelussa ja laatimisessa noudatetaan samoja säädöksiä, mitä rakennusjärjestyksen valmistelussa ja laatimisessa (15 ). Määräykset voivat koskea esim. hulevesien määrää, laatua, maahan imeyttämistä, viivyttämistä ja tarkkailua sekä hulevesien käsittelyä kiinteistöllä että kiinteistön hulevesijärjestelmän liittämistä kunnan hulevesijärjestelmään. Määräyksiä ei sovelleta, jos yleiskaavassa tai asemakaavassa on asiasta toisin määrätty. 18 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Apua hulevesistä johtuviin naapuririitoihin Toisen kiinteistöltä valuvat hulevedet aiheuttavat usein riitaa. Nyt on maankäyttö- ja rakennuslakiin tullut pykälä 103 k Määräys hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi, jonka nojalla kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi. Jos hulevesistä aiheutuvan haitan poistaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kunnan monijäseninen toimielin voi kiinteistön omistajan aloitteesta ja muita kiinteistön omistajia tai haltijoita kuultuaan määrätä kiinteistön tai kiinteistöjen hulevesien johtamisesta tai muista hulevesien hallinnan toimenpiteistä. Pykälä 103 k koskee hulevesiä, mutta luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta säädetään pykälässä 165 :ssä ja ojituksesta vesilain 5 luvussa. 19 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Hulevesisuunnitelma vai katusuunnitelman osa Hulevesisuunnitelma ei ole pakollinen, mutta kunta voi hyväksyä sen tarvittaessa. Hulevesisuunnitelma on katusuunnitelmaa verrattava detaljisuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään kunnan hulevesijärjestelmään ratkaisut ja rakenteet. Usein kunnan katusuunnitelmassa on jo esitetty hulevesijärjestelmän rakenteet ja tällöin hulevesisuunnitelmalle ei ole tarvetta. Hulevesisuunnitelma on laadittava siten, että suunnitelmassa otetaan huomioon asemakaava, katusuunnitelma ja yleisten alueiden suunnitelma. Suunnitelman tulee täyttää myös toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset (103 l ). Pykälässä puhutaan myös erityisistä sää- ja vesitilanteista kuten myrskyt ja rankkasateet. Hulevesijärjestelmien kohdalla tämä tarkoittanee sitä, että suunnitelma laaditaan sen hetkisten mitoitussateiden mukaan. Suunnitelmaa laadittaessa noudatetaan, mitä on säädetty 62 :ssä vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa. 20 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Hulevesimaksu Kunta voi periä julkisoikeudellista hulevesimaksua, jolla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä kunnalle aiheutuneet kustannukset (103 n ). Vuosittaista julkisoikeudellista hulevesimaksua voi periä hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan. Hulevesimaksun perusteita ovat kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja järjestelmän suunnittelukustannukset sekä kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Kunnan on toimitettava kiinteistön omistajalle tai haltijalle 103 n :ssä tarkoitetun maksun maksamista varten lasku (103 O ). Laskusta on ilmenevä maksun peruste, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä kunnan laskutuksesta vastaavan viranomaisen ja lisäksi laskuttajan yhteystiedot. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. 21 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Hulevesimaksu Käytännössä on järkevää sopia vesihuoltolaitoksen kanssa, että vesihuoltolaitos perii vesilaskun yhteydessä hulevesimaksun kunnalle. Vesihuoltolaitoksen vesilaskussa voi olla sekä kunnan julkisoikeudellinen hulevesimaksu että yksityisoikeudelliset vesihuoltomaksut. Laskusta tulee ilmetä mikä on julkisoikeudellinen maksu ja mitkä yksityisoikeudellisia. Kun vesihuoltolaitos perii laskullaan myös yksityisoikeudellista hulevesiviemärimaksua, on tärkeää että maksujen nimet on erotettu riittävän selkeästi esim. kunnan hulevesimaksu ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemärimaksu. Kunnan hulevesimaksun voi nimetä myös esim. kuivatusmaksuksi. 22 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Muita säädöksiä Uhkasakko ja teettämisuhka (182 ), tarkastusoikeus (183 )s sekä muutoksenhaku (190 ) tapahtuvat olevassa olevien pykälien avulla. Hulevesisuunnitelmasta aiheutuvien töiden suorittaminen tapahtuu kuten kaavoituksen ja tonttijaon suhteen (204 a ) 23 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Kunnan on syytä ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin mahdollisimman pian
Toimenpiteet kunnan tulee määrätä monijäseninen toimielin, mikä valvoo maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 13 a lukua Hulevesiä koskevat erityiset säännökset monijäseninen toimielin voi antaa myös kuntaa tai kunnan osaa koskevia tarkempia määräyksiä hulevesien hallinnasta esim. hulevesimääräykset (MRL 103 j ) kyseinen toimielin voi antaa myös kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi (MRL 103 k ) toimielimellä on myös mahdollisuus määrätä uhkasakko tai teettämisuhka kunnan tulee määrätä viranomainen, joka myöntää vapautuksen kiinteistön velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään (MRL 103 f ) osoittaa kiinteistön hulevesijärjestelmän ja kunnan hulevesijärjestelmän yhteensovittamiseksi tarpeelliset rajakohdat (MRL 103 g ) 25 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Toimenpiteet kunnan tulee päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, huolehtiiko laitos päätöksessä määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti (VHL 17 a ). päätöksen edellytyksenä on, että kunta ja vesihuoltolaitos ovat laatineet hulevesien viemäröinnistä sopimuksen (Kuntaliitto työstää sopimusmallia) kunnan on syytä miettiä, alkaako se periä julkisoikeudellista vuosittaista hulevesimaksua, jolla kunta voi kattaa sille hulevesijärjestelmästä aiheutuneet kustannukset (MRL 103 n ) kunnan tai vesihuoltoyrityksen tulee varautua jatkossakin vesihuollon kirjanpidon eriyttämiseen. Tämän lisäksi vesihuoltolaitokselle on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot (VHL 20 ). Tämä koskee myös hulevesien viemäröintiä. 26 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Lisäksi huomioitavaa
Kunnan kannalta kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaavaalueella (MRL 103 i )» kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen (VHL 8 ).» toiminta-alue, sillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiverkoston piiriin saatettavat alueet esitetään kartalla, joka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa.» taajamalla tarkoitetaan laissa aluetta, jolla asuu vähintään 200 asukasta toisiaan lähellä olevissa rakennuksissa. kunta voi myös hyväksyä toiminta-alueen supistamisen (VHL 8 a ). Jos kunta päättää toiminta-alueen supistamista, on kunnan myös samalla päätettävä miten vesihuolto turvataan niillä kiinteistöillä, jotka jäävät toiminta-alueen ulkopuolelle.. 28 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Kunnan kannalta vesihuoltolaitos voi periä kunnalta kustannuksia vastaavan korvauksen yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä (VHL 19 a ) huomioitavaa on, että kyseessä ei ole maksu vaan korvaus aiheutuneista kustannuksista. Kustannusten tulee olla näytettävissä kirjanpidossa. Hulevesikustannukset tulee eriyttää kirjanpidollisesti muusta vesihuollosta. 29 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Kunnan kannalta vesihuoltolaitoksen on laadittava 31.12.2016 mennessä ja ylläpidettävä suunnitelmaa häiriötilanteisiin varautumisesta. Vesihuoltolaitoksen on toimitettava suunnitelma kunnalle, valvontaviranomaisille ja pelastusviranomaisille. kunnalla ei ole enää lain vaatimaa pakkoa laatia vesihuollon kehittämissuunnitelmaa (VHL 5 ). Kuntaliiton näkemyksen mukaan vesihuollon kehittämisen suunnittelu on jatkossakin tarpeen erityisesti maankäytön suunnitteluun ja omistajaohjaukseen. Kuntaliitossa on käynnissä Harkittua omistajuutta -projekti, jonka tuotoksena syntyy ohjeistus vesihuollon kehittämiseen. 30 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014
Kuva: Tampereen kaupunki 31 [23.10.2014 Kirsi Rontu KEHTO-foorumi 23.10.2014