RAJAVARTIOLAITOS VUOSIKERTOMUS 2004

RAJAVARTIOLAITOS VUOSIKERTOMUS 2004

RAJAVARTIOLAITOS 2004 Toimintavuonna 85 vuotta täyttänyt rajavartiolaitos on koko historiansa ajan ollut osa sisäasiainministeriötä. Vuosien kuluessa rajavartiolaitos on kehittänyt toimintaansa ja kokoonpanoaan tehtävien ja toimintaympäristön vaatimalla tavalla. Rajavartiolaitoksen päätehtävät ovat rajavalvonta maastorajalla ja merialueella sekä henkilöliikenteen rajatarkastukset maarajan ylityspaikoilla, satamissa ja lentoasemilla. Euroopan unioniin ja Schengenin sopimuksiin liittymisen myötä on toiminta keskitetty ulkorajoille. Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen. Rajavartiolaitos hoitaa valvonta-alueellaan tarvittaessa etsintöjä ja sairaankuljetuksia. Rajavartiolaitos hoitaa osaltaan eräitä poliisitehtäviä ja vastaa tullivalvonnasta niillä rajanylityspaikoilla, joilla tullilaitos ei toimi. Merialueilla tehdään yhteistyötä merenkulkulaitoksen, puolustusvoimien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitos osallistuu myös sotilaalliseen maanpuolustukseen ja kouluttaa asevelvollisia rajajääkärikomppanioissa. Henkilöstö koulutetaan raja- ja merivartiokoulussa. Rajavartiolaitos toimii aktiivisesti kansainvälisissä rajavalvontaan liittyvissä hankkeissa ja työryhmissä. Tiivistä rajaturvallisuusyhteistyötä tehdään kaikkien naapurimaiden sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden rajaviranomaisten kanssa. SISÄLLYSLUETTELO Rajavartiolaitoksen päällikön katsaus 3 Kenraaliluutnantti Hannu Ahonen In Memoriam 4 Rajavalvonta 5-8 Rajatarkastukset 9-12 Meri- ja muu pelastustoiminta 13-14 Sotilaallinen maanpuolustus 15 Lentotoiminta 16 Koulutus 17 Kansainvälinen toiminta 18-19 Poliisi-tulli-rajavartiolaitos yhteistyö 20 85-vuotisjuhla Säätytalolla 21 Sisäiset toiminnot 22 Svensk resúme 23 English summary 24 Rajavartiolaitoksen yksiköt ja valvonta-alue 25 Rajavartiolaitoksen organisaatio 26 Yhteystiedot 27 Suunnittelu: Rajavartiolaitos Viestintä Kuvat: Topi Ylä-Mononen, Tuulikki Holopainen, Jorma Komulainen, Aare Evisalu, Suomenlahden merivartiosto, Pohjois-Karjalan rajavartiosto, Vartiolentolaivue, Raja- ja merivartiokoulu Taitto ja painatus: Kainuun Sanomat Oy, Kajaani 2005 2

Rajavartiolaitos panostaa yhteistyöhön Suomen rajavartiolaitoksen kannalta lähialueen turvallisuustilanne pysyi toimintavuonna odotusten mukaisena, mitään yllättävää ei tapahtunut. Laiton maahantulo Venäjältä Suomeen on pysynyt suhteellisen vähäisenä ja tilanne hallinnassa. Kuitenkin näennäisen rauhallisen rajatilanteen takana piilee uhkia maamme sisäiselle turvallisuudelle, joten rajavalvonnan ja rajatarkastusten tehokkuudesta eikä tasosta voida juurikaan tinkiä. Tätä edellyttää myös sisäasianministeriön johdolla valmisteltu laajasti poikkihallinnollinen Suomen sisäisen turvallisuuden ohjelma, joka valmistui kesällä 2004. Rajaturvallisuuden operatiivisen ylläpitämisen lisäksi rajavartiolaitos näkee erittäin tärkeänä yhteistyön kehittämisen sekä yhteistyöviranomaisten että lähialueiden osalta. Venäjän turvallisuuspalvelun rajavartiopalvelun johtaja kenraalieversti Pronitshev vieraili Suomessa heinäkuussa tavaten Suomen rajavartiolaitoksen johdon lisäksi Tasavallan Presidentti Tarja Halosen ja sisäasiainministeri Kari Rajamäen. Tämä korkean tason vierailu sai julkisuudessa paljon huomiota osakseen. Vierailun yhteydessä käydyissä neuvotteluissa luotiin rajaturvallisuusperspektiiviä ja lisättiin sekä vahvistettiin yhteistyötä maidemme välillä. Ministeri Rajamäki vieraili puolestaan Venäjällä toimintavuoden aikana ja tämänkin vierailun yhteydessä rajaturvallisuusasiat olivat näkyvästi esillä. Rajavartiolaitos jatkoi kansainvälistä yhteistyötään Venäjän lisäksi Baltian maiden ja Pohjoismaiden rajavalvontaviranomaisten kanssa tavoitteenaan Suomen sisäisen turvallisuuden lisääminen. Rajavartiolaitoksella oli merkittävä rooli Euroopan unionin operatiivisen rajavalvontayhteistyön käynnistämisessä, mm. Euroopan unionin uusien naapurimaiden Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa. Euroopan unionin ulkorajavalvonnan yhteinen jäsenvaltioiden rajaturvallisuusorganisaatioiden päälliköistä koostuva ohjausryhmä vakiinnutti asemansa jäsenvaltioiden operatiivista rajaturvallisuusyhteistyötä koordinoivana elimenä. Ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuonna 2004. Rajavartiolainsäädännön kokonaisuudistusta vietiin toimintavuonna eteenpäin. Hallituksen esitys rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi oli lausuntokierroksella keväällä 2004. Esitystä viimeisteltiin hyvässä yhteistyössä poliisin, tullin ja muiden keskeisten yhteistyöviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen toiminta mukautettaisiin esitykseen sisältyvillä laeilla vastaamaan Euroopan unionissa vapaan liikkuvuuden alueen ulkorajojen valvonnassa tapahtunutta kehitystä. Rajavartiolaitokselle kuuluisi nykyiseen tapaan päävastuu henkilöiden maahantulon ja maastalähdön valvonnasta sekä henkilöliikenteen rajatarkastuksista. Käytännössä kyse olisi rajavartiolaitoksen jo vuosia toteuttaman neliportaisen rajaturvallisuusjärjestelmän tunnustamisesta myös lakitasolla. Yhteistyötä jatkettiin myös mm. ympäristöministeriön kanssa rajavartiolaitoksen laivojen varustamisessa. Tämän yhteistyön tuloksena rajavartiolaitoksesta on tulossa kapasiteetiltaan ja toimintamahdollisuuksiltaan maamme vaikuttavin avomerellä ympärivuotiseen toimintaan kykenevä toimija ympäristövahinkojen torjunnassa. Rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja rajaliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi toimintavuonna lisättiin partioinnin määrää itärajalla, keskitettiin lisähenkilöstöä vilkkaimmille rajanylityspaikoille Kaakkois-Suomessa ja aloitettiin merelliset kalustohankinnat eduskunnan myöntämän lisärahoituksen turvin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei täysin toteutunut kaikilta osin itärajan vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla ja Helsingin satamissa jouduttiin ajoittain jättämään rajatarkastuksia tekemättä erityisesti lähtevässä liikenteessä henkilöstöpulasta ja laivojen aikataulujen päällekkäisyyksistä johtuen. Rajavartiolaitoksen sisäisiä hallinto- ja tukipalveluja kevennettiin muodostamalla Länsi- Suomen merivartiosto yhdistämällä 1.2.2004 lukien Pohjanlahden ja Saaristomeren merivartiostojen toiminnat. Lisäksi tukipalvelujen keventämiseksi ja valtionhallinnon alueellistamistavoitteiden toteuttamiseksi perustettiin taloushallinnon palvelukeskus Onttolaan Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnan yhteyteen sekä henkilöstöhallinnon palvelukeskus Lapin rajavartioston esikunnan yhteyteen Rovaniemelle. Loppuvuodesta rajavartiolaitoksessa käynnistettiin arvoprosessi. Rajavartiolaitoksen strategiatyötä tukevien yhteisten arvojen esille nostamisessa ja kaikkeen toimintaan jalkauttamisessa henkilöstöllä tulee olemaan keskeinen rooli. Haluan kiittää rajavartiolaitoksen henkilöstöä aktiivisesta osallistumisesta arvokeskusteluun. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisen valmisteluun on panostettu voimallisesti ja tässäkin kiitos paljon työllistävän asian etenemisestä kuuluu henkilöstölle. Rajavartiolaitoksen perustamisesta tuli kuluneeksi toimintakautena 85 vuotta. Rajavartiolaitoksen päällikön äkillisen poismenon johdosta vuosijuhlaa vietettiin vasta syksyllä, 3. syyskuuta Säätytalolla Helsingissä. Juhlavaa ja lämminhenkistä tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös Tasavallan Presidentti Tarja Halonen. Rajavartiolaitoksen päällikkö Vara-amiraali Jaakko Smolander 3

RAJAVARTIOLAITOKSEN PÄÄLLIKKÖ KENRAALILUUTNANTTI HANNU ESA AHONEN 18. 4. 1942 4. 3. 2004 Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Hannu Ahonen menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 4.3.2004. Hannu Ahonen toimi rajaupseerin tehtävissä rajavartiolaitoksessa yli neljän vuosikymmenen ajan. Tällöin hän hankki hyvin monipuolisen kokemuksen rajavartiolaitoksen eri hallintoyksiköistä. Näitä kokemuksia hän tarvitsi tullessaan nimitetyksi rajavartiolaitoksen apulaispäälliköksi 1989 ja päälliköksi 1998. Tänä noin 15 vuoden aikana hän oli rajavartiolaitoksen historian suurimman muutoksen yhtenä arkkitehtinä ja toteuttajana. Rajavartiolaitoksen toimintaa tehostettiin ja se sopeutettiin maamme muuttuneeseen rajaturvallisuustilanteeseen. Muutos koski kaikkia rajavartiolaitoksessa työskenteleviä. dollaan kehitettiin suomalainen/eurooppalainen rajaturvallisuusmalli ja siihen kiinteästi liittyvä riskianalyysimenetelmä. Euroopalle opetettiin suomalainen teho rajavalvonnassa ja rajatarkastuksissa. Parhaillaan ollaan, edellä mainitun työn tuloksena perustamassa Euroopan rajaturvallisuusvirastoa, jonka tehtävänä tulee olemaan käytännön rajayhteistyön koordinointi. Hannu Ahosen työ jäi kesken. Hänen tarkkaan viitoittamallaan tiellä on rajavartiolaitoksen kuitenkin mahdollista edetä turvallisesti ja tehokkaasti. Kenraali Ahosen sanoja lainaten: Marssi jatkuu. Rajavartiolaitoksen päällikkö Vara-amiraali Jaakko Smolander Viimeisten vuosien suurimpana huolena Ahosella oli Euroopan unionin ulkorajavalvonnan järjestelyt. Hänen joh- 4

Rajavalvonta Toimintavuonna ei rajatilanteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Havaittuihin muutoksiin kyettiin vaikuttamaan nopeasti ja tehokkaasti ja valmiutta ylläpidettiin rajatilanteen edellyttämällä tavalla. Partioinnin määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin sekä kokonaismäärässä että partioinnissa itärajalla jäätiin alle tavoitetason. Eniten tavoitteesta jäätiin Kainuun ja Lapin rajavartiostoissa sekä Länsi-Suomen merivartiostossa. Kiinteä valvonta lisääntyi 44 000 tuntia ja tavoite ylittyi 38 000 tuntia. Suomen hoitovastuulla oleva raja ja rajamerkit pidettiin sopimusten mukaisessa kunnossa. Maarajan teknistä valvontajärjestelmää modernisoitiin ja laajennettiin suunnitelmien mukaisesti. Rajavalvontaan liittyvien tarkastusten tavoitetaso ylittyi n. 38 000 tarkastuksella. Tarkastusten lisäys kohdentui henkilöllisyyden selvittämiseen, vesi- ja tieliikennesäännösten valvontaan, maastoliikennesäännösten valvontaan sekä kuljettajien puhallutuksiin. Poliisitehtäviä tehtiin 1 515 tuntia (3 100/2003), joista Lapissa 1 121 tuntia (74 %). Virka-apua annettiin 4 151 tuntia (3 800/2003). Rajavalvontaan käytettiin 54,6 % (55,4 %/2003) kaikista resursseista. Kaikki rajatapahtumat käsiteltiin loppuun rajavaltuutettujen kesken. Tietoja rajatilanteesta ja rajatapahtumista vaihdettiin aktiivisesti. Venäjän osapuolelta saadut ennakkovaroitukset edesauttoivat rajatapahtumiin vaikuttamista ja niiden selvittämistä. Liikenteen sujuvuuden edistämiseksi ja asiakirjaväärennösten paljastamiseksi pidettiin tiiviisti yhteyttä Suomen ja Venäjän kansainvälisten rajanylityspaikkojen välillä. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiantuntijaja kokemustenvaihtotilaisuuksia sekä yhteen sovitettuja rajavalvontaharjoituksia vuosisuunnitelmassa sovitulla tavalla. Kansainvälinen rajaturvallisuusyhteistyö on edelleen tiivistynyt. Kahdenvälisiä ja monenkeskisiä suhteita ylläpidettiin erityisesti Venäjän, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. EU:n ulkorajavalvonnan yhteisen ohjausryhmän myötä suora yhteydenpito ja vaikuttaminen nykyisten ja tulevien jäsenvaltioiden rajaviranomaisten johtajiin on ollut mahdollista. Ohjausryhmän sekä muiden maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asioita käsittelevien työryhmien ja komiteoiden kantojen kansallisella yhteensovittamisella on kyetty vaikuttamaan myös poliittisella tasolla. EU:n ulkorajavalvontaa koskevan lainsäädännön kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti. 5

Rajavalvonta Uusien EU-jäsenmaiden osalta siirryttiin sekä EU:n puitteissa tehtävän arvioinnin että kahdenvälisten tukihankkeiden (Baltian maat) osalta jäsenyysvalmisteluista Schengen-valmisteluihin. Suomen rajavartiolaitoksella oli lisäksi yksi edustaja rajavalvonnan kehittämisprojekteissa Bosnia-Hertsegovinassa (EUPM) ja Makedoniassa (Proxima). Lisäksi osallistuttiin yhdellä edustajalla heinäkuussa päättyneeseen Georgian ETYJ:n rajavalvontaoperaatioon. EU:n Keski-Aasian rajavalvonnan kehittämisprojektiin osallistuttiin antamalla asiantuntija-apua. Rajavartiolaitoksen hallinnoiman Itämeren maiden rajavalvontayhteisön tiedonsiirtojärjestelmän (Coastnet) käyttö on jatkunut suunnitelmien mukaisesti ja järjestelmä on toiminut hyvin. Rajavartiolaitos tehosti meriliikenteen turvallisuutta osallistumalla Suomenlahdella kansainväliseen meriliikenteen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Suomenlahden alusliikenteen pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf Of Finland Reporting, GOFREP) aloitti toimintansa 1.7.2004. Järjestelmä kattaa kansainvälisen merialueen Suomenlahdella ja sitä valvovat yhteistyössä Suomi, Viro ja Venäjä. Suomessa käynnistettiin ISPS (the International Ship and Port Facility Security) säännöstön edellyttämät toimenpiteet ja kansallinen SSAS (Ship Security Alarm System) hälytysten vastaanottopisteeksi määrättiin meripelastuskeskus (MRCC) Turku. Tehtäväjaossa on lähdetty siitä, että merenkulkulaitos huolehtii normaalitilanteiden toimenpiteistä ja ohjeistuksesta mutta poliisi ja rajavartiolaitos huolehtivat yhdessä ja samanlaisin toimivaltuuksin terrori-iskujen tai niiden uhan aiheuttamista toimista. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) kehotti jäsenvaltioitaan perustamaan merenkulun tukipalvelukeskuksen (Maritime Assistance Services, MAS). Keskuksen tehtävänä on vastaanottaa alusten muita kuin suoranaisia hätäilmoituksia, jotka koskevat esimerkiksi alusten havaitsemia ympäristölle vahingollisia päästöjä, aluksen tilaan liittyviä poikkeamia sekä hinaukseen liittyviä tarpeita. MAS keskuksen tehtävät tukevat rajavartiolaitokselle säädöksin asetettuja tehtäviä sekä meripelastustoimen johtamisvalmiutta ja näillä perusteilla tehtiin kansallinen päätös, että MAS keskuksena toimii Turun meripelastuskeskus (MRCC Turku). 6

Rajavalvonta 450000 400000 Partiointi (jalka-, moottorikelkka-, auto- tms. partio, vene, vartiolaiva, lentokone, helikopteri) 429147 408919 396758 397211 391549 350000 300000 partiotuntia 250000 200000 150000 100000 50000 0 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi Sisäasiainministeri Kari Rajamäki tutustumassa näkymiin vartiotornista yhdessä Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajan, komentaja Martti Kukkosen kanssa. Kiinteä valvonta (kiinteä valvontajärjestelmä, tutkavalvonta, optinen valvonta) 1000000 841616 957846 896464 883612 927790 800000 valvontatuntia 600000 400000 200000 0 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi 7

Rajavalvonta 100 90 80 73 Luvattomat rajanylitykset (henkilö, ilma-alus, alus) 73 92 80 kokonaismäärä (kpl) 70 60 50 40 30 64 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi Havaitut rikkomukset valvonnan yhteydessä (rajavyöhöyke-, metsästys-, kalastus-, tulli-, vesiliikenne-, maastoliikenne- tai tieliikennerikkomus ja muu rikos sekä vesiliikenne- ja rattijuopumus) 3000 2500 2437 2660 kokonaismäärä (kpl) 2000 1500 1000 1818 2086 2086 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi Tarkastukset valvonnan yhteydessä (tunnistukset meriliikenteessä, kuljettajan puhallutus, maasto-, tie- ja vesiliikenne-, 120000 kalastus- ja metsätys- sekä rajavyöhykesäännöksiin liittyvät tarkastukset, henkilöllisyyden selvittäminen) 100000 95000 98000 103000 kokonaismäärä (kpl) 80000 60000 40000 79000 84000 20000 0 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi 8

Rajatarkastukset Schengen- ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 900 000 matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 milj. Sisärajaliikenteessä rajatarkastuksia ei tehty, mutta valmius niiden palauttamiseen pidettiin yllä. Rajaliikenne ulkorajalla lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 900 000 matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 milj. (14,3 milj./2003). Viisumivelvollisten määrä kasvoi hieman ollen 4,15 milj (4,13/ 2003). Rajaliikenne Suomen ja Venäjän rajalla laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjän rajan ylitti 6,21 miljoonaa henkilöä (6,23 milj.hlöä/2003), joista viisumivelvollisia oli 64 %. Viisumivelvollisten matkustajien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Merialueella tehtiin 5,9 miljoonaa ulkorajatarkastusta (5,4/ 2003). Viisumivelvollisten osuus liikenteestä oli 0,5 %. Lentoliikenteessä ulkorajoilla tehtiin noin 3,0 miljoonaa (2,7/ 2003) rajanylitystä. Viisumivelvollisten osuus liikenteestä oli 4,7 %. Henkilöliikenne sisärajoilla oli yhteensä 31,3 milj (30,6 milj /2003). Rajatarkastuksiin käytettiin 39,2 % (38,5 %/2003) kaikista resursseista. Matkustajien keskimääräiset odotusajat kyettiin säilyttämään maarajoilla ja lentoasemilla tavoiteaikojen mukaisina, vaikka liikennemäärä lentoliikenteessä kasvoikin. Sujuvan rajanylitysliikenteen tavoite ei itärajalla kaikilta osin toteutunut, vaan itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat ruuhkaantuivat ajoittain. Merirajoilla 30 minuutin tavoiteaikaa ei aina saavutettu. Syynä tähän oli laivojen lähtöjen ja tulojen kohdistuminen samoihin aikoihin vuorokaudessa, laivojen lyhyet kääntöajat sekä lukumääräisesti riittämätön henkilöstö. Kokonaisuutena liikenteen sujuvuus oli kuitenkin hyvä. Rajavartiolaitoksen vuonna 2004 suorittamasta n. 15,4 miljoonasta tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä tehtiin 53 (126/2003) valitusta, jotka kohdistuivat käännyttämispäätöksiin ja kaikkiaan rajatarkastuksista ja niihin liittyvistä tutkinnoista ja hallintopäätöksistä tehtiin 64 valitusta. Hallinto-oikeudet ovat toistaiseksi ratkaisseet 41 valitusasiaa (1 hyväksytty, 18 hylätty ja 22 jätetty tutkimatta). Valitusten määrä on siis laskenut merkittävästi. Käännyttämispäätöksistä tehdyt valitukset laskivat erityisesti Suomenlahden merivartioston osalta. Viron EU-jäsenyyden vaikutus näkyi siten selkeästi ulkomaalaislain (301/2004 vp) soveltamisessa. Ylipäätään vähäinen valitusten määrä ja varsinkin niistä aiheutuneiden muutosten vähäisyys osoittavat rajavartioviranomaisten toiminnan hyvää laatua ja oikeusvarmuutta. Maahantulo vastoin säädettyä järjestystä kyettiin pääosin estämään. Väärennettyjä matkustusasiakirjoja sekä muita väärennöksiä havaittiin 530 kappaletta. Käännyttämisten kokonaismäärä oli 1929 henkilöä (3 000/2003). Viisumi myönnettiin yli 876 henkilölle. Valtaosa viisumeista myönnettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. 9

Rajatarkastukset 7000000 Ulkorajaliikenne itärajalla 6000000 5904290 6265174 6233866 6206683 Rajanylityspaikkojen esimiesten kuukausitapaamiset onnistuivat hyvin ja tietojen vaihto esimerkiksi venäläisten kanssa tiivistyi aikaisempaan verrattuna. Yhteistyö Helsinki Vantaan lentoaseman ja muiden lentoasemien rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten välillä kehittyi merkittävästi. Nuijamaan raja-aseman suunnittelu jatkui. Uuden raja-aseman rakennustyöt aloitetaan helmikuussa 2005. Rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön huhtikuussa 2006. Vaalimaan raja-aseman henkilöliikennerakennuksen laajennus- ja perusparannuksen toteutus päästäneen aloittamaan keväällä 2005 ja työmaa valmistunee kevään 2006 aikana. Kuusamon rajanylityspaikan Venäjän puoleisen raja-aseman työmaa alkoi tontin raivauksella joulukuussa 2004. milj. henkilöä 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 2001 2002 2003 2004 vuosi Rajanylityspaikkojen teknistä välineistöä on kehitetty. Vuoden 2004 tammikuussa saatiin käyttöön Helsingin satamaan, Helsinki Vantaan lentoasemalle, Vaalimalle ja Nuijamaalle tallennuslaitteet, joilla voidaan tallentaa turvapaikanhakijoiden sormenjäljet Eurodac- järjestelmään. Laitteistoilla on voitu merkittävästi nopeuttaa sormenjälkien syöttöä järjestelmään. Rajavartiolaitos oli toimintavuonna mukana myös kansallisessa ja EU- tason valmistelussa biometriikan käyttöönottamiseksi. Laite- ja järjestelmäkokeilut siirtyivät vuoden 2005 puolelle. Rajavartiolaitos osallistui PTR (poliisi-tulli-rajavartiolaitos) rikostorjuntatyöryhmän työhön. Vuoden 2004 aikana toimintansa aloitti viisi alueellista ja yksi valtakunnallinen PTR- rikosanalyysikeskus. milj. henkilöä Ulkorajaliikenne merirajalla (satamat) 7000000 6175365 5943272 5908026 6000000 5356020 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 2001 2002 2003 2004 vuosi Ulkorajaliikenne lentoasemilla 3500000 3072540 3000000 2679095 2500000 2369931 2403914 milj. henkilöä 2000000 1500000 1000000 500000 0 2001 2002 2003 2004 vuosi 10

Rajatarkastukset Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä 11

Rajatarkastukset Rajantarkastusten yhteydessä havaitut rikkomukset (ulkomaalaislaki, rikoslaki. tullilaki, tieliikennelaki, muut) 9000 8000 7000 7937 7127 kokonaismäärä (kpl) 6000 5000 4000 3000 5721 4957 4772 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi Rajalta käännytetyt, myönnetyt viisumit ja turvapaikkaa anoneet vuosina 2000 2004 2000 2001 2002 2003 2004 Rajalta käännytetyt 4069 3929 3418 3031 1929 Myönnetyt viisumit 1075 987 773 938 876 Vastaanotetut turvapaikka-anomukset 1787 420 1010 648 492 Yhteensä 6931 5336 5201 4617 3297 Seuraamukset vuosina 2000 2004 2000 2001 2002 2003 2004 Rikosilmoitus 429 329 681 499 487 R-vaatimus 2429 2817 3941 3081 1751 Rikesakko 39 53 27 Huomautus 4586 3436 814 891 1050 S-ilmoitus 859 566 1009 782 1008 Valvontailmoitus 159 127 96 89 196 Yhteensä 8462 7275 6580 5395 4519 12

Meri- ja muu pelastustoimi Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmiutta. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin kolme uhkaava merionnettomuutta ja pelastettiin 3200 avuntarpeessa tai hätätilanteessa ollutta henkilöä. Etsintä- tai pelastustoimet kohdistuivat yhteensä 6 343 henkilöön. Vaaratilanteiden kokonaismäärä oli 1 494. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua. Apua osoitettiin 98 hätätilanteessa alle tunnissa, vain 2 tapauksessa avun paikalle saaminen kesti 1-2 tuntia. Rajavartiolaitoksen meripelastusyksiköitä oli aina apua tarvittaessa saatavilla ja kaikki yksiköt, jotka käskettiin meripelastustehtävään, kykenivät suorittamaan tehtävän. Avun saatavuus ja nopeus sekä suorituskyky olivat kiitettävällä tasolla. Suurta tai keskisuurta onnettomuustilannetta harjoiteltiin 58 kertaa. Kokonaisuudessaan pelastuspalveluharjoituksia ja -koulutustilaisuuksia sekä muita tilaisuuksia oli yhteensä 269 kappaletta. Meripelastustoimen neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa ja tutustui samalla merentutkimuslaitoksen ja merenkulkulaitoksen Helsinki VTS:n (vessel traffic service) toimintaan. Rajavartiotoiminnan tietojärjestelmän meripelastussovellusta käytettiin täysimääräisesti etsintä- ja pelastustoiminnan johtamisen apuna. Matkapuhelimien paikantamistietoa käytettiin 93 (29/2003) kertaa ja tiedoista oli 57 (17/2003) tapahtumassa merkittävää apua etsintöjen suuntaamisessa suoraan oikealle alueelle. Rajavartiolaitos osallistui 122 (119/2003) etsintään ja kuljetti 19 kertaa potilaita sairaanhoitoon muualta kuin mereltä. Muita pelastussuoritteita tehtiin maa-alueella 389 (360/2003) kertaa. Helsingin meripelastuslohkokeskus MRSC Helsinki. Hädässä tai avuntarpeessa olleet pelastetut 8000 7100 6000 MERIPELASTUKSEN HÄLYTYSNUMERO 020 410 00 kpl 4000 2000 3425 4013 3000 3196 0 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi 13

Meri- ja muu pelastustoimi Meripelastustoimen työpanosten jakautuminen (pois lukien MRCC, MRSC) 100 % 80 % osallistumisprosentit 60 % 40 % 20 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi Muut (Merenkulkulaitos, Tulli, muut) Pelastuslaitos Poliisi Suomen Meripelastusseura Rajavartiolaitos Onnettomuuksien syyt merialueella 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi Tekninen vika ja palo Luonnonolosuhteet Merimiestaito Alkoholi Muut (sis. aiheettomat hälytykset) 14

Sotilaallinen maanpuolustus Rajavartiolaitoksen varusmiehiä kouluttavat rajajääkärikomppaniat sijaitsevat Immolassa, Onttolassa, Kajaanissa ja Ivalossa. Puolustussuunnitelmat, johtamis- ja toimintavalmius sekä kyky rajajoukkojen perustamiseen ylläpidettiin. Varustuksessa olevista puutteista huolimatta rajajoukkojen suorituskykyä voidaan pitää hyvänä. Palvelukseen määrätyille asevelvollisille koulutettiin rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävien edellyttämät sotilaalliset tiedot ja taidot. Lisäksi asevelvollisille annettiin koulutussuunnitelmien ja reserviyksiköiden tehtävien mukainen rajavartiokoulutus. Koulutetuista varusmiehistä sijoituskelpoisia rajajoukkoihin oli 77 % ja reserviläisistä 84 %. Valmiuden kohottamiseen liittyvät suunnitelmat tarkastettiin pääosin Puolustusvoimien järjestämään Hyökyaalto harjoitukseen liittyen. Lisäksi suunnitelmia tarkastettiin vartiostojen harjoituksiin liittyen. Toimintavuonna käynnistettiin yhteistoiminnassa Pääesikunnan kanssa rajajoukkojen kokonaisuudistuksen suunnittelu. Uudistuksessa huomioidaan rajajoukkojen supistamistarpeet ja valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa määritetyt kehittämistarpeet. Toiminnallinen tehokkuus pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Varusmiesten koulutusvuorokausien määrä kasvoi, mutta jäi alle asetetun tavoitteen. Sotilaalliseen maanpuolustukseen käytettiin noin 5 % kaikista resursseista, joka on saman verran kuin vuonna 2003. koulutusvuorokausia 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 4669 130683 Koulutusvuorokaudet 7389 135166 2001 2002 2003 2004 2005 vuosi Varusmiehet 6673 158880 5925 151990 Reserviläiset 9785 152009 15

Lentotoiminta Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen lentueet sijaitsevat Helsingissä, Turussa ja Rovaniemellä. Vartiolentolaivueen päätehtäväalueina on ollut rajavalvonta ja meripelastus. Kokonaisuudessaan toimintavuonna laivue lensi 4875 tuntia ja suoritti 2394 tehtävää rajavalvonnan osuuden ollessa 63%. Muun pelastustoiminnan osuus on vuonna 2004 hieman noussut pääasiassa poliisille virka-apuna suoritettujen etsintätehtävien vuoksi. Hälytyksiä pelastustehtäviin oli vuonna 2004 yhteensä 363 lukumäärän oltua aikaisemmin hieman yli 300. Pelastuslentoja lennettiin 224 kappaletta, minkä lisäksi hoidettiin virka-aputehtäviä 97. Vartiolentolaivueen kaikissa lentueissa on ylläpidetty lähes poikkeuksetta jatkuvaa helikopteripäivystystä monimoottorikalustolla. Turun vartiolentueessa Dornier-kalusto on päivystänyt noin yhden viikon kuukaudessa ja lisäksi partiolentojen yhteydessä, kun kone on yöpynyt kotitukikohdan ulkopuolella. Dornier kaluston päivystyksen painopiste on syksyllä. 16

Koulutus Espoossa ja Imatralla toimivalle raja- ja merivartiokoululle kertyi toimintavuonna yhteensä 37 070 koulutusvuorokautta. Edellisenä vuonna koulutusvuorokausia oli 34 049. Kasvua oli 8,9 %. Raja- ja merivartiokoulun järjestämille kursseille tai koulutustapahtumiin osallistui sama määrä henkilöitä kuin vuonna 2003 eli 2 032 henkilöä. Raja- ja merivartiokoulu (RMVK) toteutti koulutuskäskyn mukaisen koulutuksen suunnitellulla tavalla. Henkilökunnan eri virkaurakursseja - perus-, jatko- ja täydennyskoulutus - järjestettiin käynnissä olevat kadettikurssit mukaan lukien 13 kpl. Kadettikursseilla opiskeli yhteensä 64 kadettia, joista 4 on maisteriksi opintojaan täydentävää opistoupseeria. Keväällä ja alkukesästä järjestettiin esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin rajavartiotoiminnan syventävät opinnot opistoupseerien täydennyskurssi, rajavartijoiden peruskurssin osa 1 ja siviilihenkilöstön peruskurssi. Syyskaudella pidettiin rajavartijan peruskurssi osa 1 ja osa 2, valmiusjoukkueen peruskurssi sekä vartioupseerikurssin lähijakso. RMVK jatkoi tilanteiden hallinnan kouluttamisen kehittämistä vuonna 2003 uusittujen tilanteen hallintaa, voimankäyttöä ja voimankäyttövälineitä koskevien säädösten ja määräysten perusteella. Rajavartiotilanteiden hallintaan liittyen järjestettiin tilannejohtamisen opetustilaisuus. Syksyllä käynnistettiin rajavartiolaitoksen operatiivisen ajon koulutus yhdessä Liikkuvan poliisin kanssa. Henkilökunnan koulutusjärjestelmän kehittämistä jatkettiin ottaen huomioon muutokset eri henkilöstöryhmien tehtävissä. Rajavartiolaitoksen päällikkö teki päätöksen rajavartijan peruskoulutuksen uudistamisesta 21.12.2004. EU:n rajavartiokoulutuksen kehittämiseen osallistuttiin aktiivisesti. Itävaltaan santarmiston koulutuskeskukseen Traiskircheniin perustettu EU:n rajavalvontakoulutuksen koordinointikeskus (ACT) aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. RMVK oli myös mukana DCAF:n Balkanin maiden koulutushankkeessa. Seurantakaudella osallistuttiin koulutusseminaareihin Lyypekissä, Unkarissa ja Sarajevossa sekä arviointiseminaariin Frankfurtissa. Uuden eduskunnalle annetun rajavartiolaitosta ja rajavyöhykettä koskevan lainsäädännön uudistamiseen liittyvien laajentuvien rikostorjuntatehtävien koulutus annettiin suunnitellun mukaisesti ensimmäisillä rajavartiolaitoksen itsenäisesti järjestämillä tutkinnanjohtaja- sekä tutkijakursseilla. Lisäksi jatkettiin ulkomaalaislainsäädännön uudistuksen edellyttämän koulutuksen antamista henkilöstölle. 17

Kansainvälinen toiminta Euroopan unionin rajavalvontayhteistyön kehittymisen ja tiivistymisen myötä Suomen rajavartiolaitoksen kansainvälinen osallistuminen ja vaikuttaminen ovat lisääntyneet kokouksiin, hankkeisiin ja operaatioihin osallistumisen muodossa. Rajavartiolaitos jatkoi toimintavuonna kansainvälistä yhteistyötään Venäjän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden rajavalvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa tavoitteenaan Suomen sisäisen turvallisuuden lisääminen. Rajavartiolaitoksella oli merkittävä rooli Euroopan unionin operatiivisen rajavalvontayhteistyön käynnistämisessä. Yhteistyö käynnistettiin myös Euroopan unionin uusien naapurimaiden Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa. Euroopan unionin ulkorajavalvonnan yhteinen ohjausryhmä vakiinnutti toimintakauden aikana asemansa jäsenvaltioiden operatiivista rajaturvallisuusyhteistyötä koordinoivana elimenä. Ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuonna 2004. Rajavartiolaitoksella oli yksi edustaja rajavalvonnan kehittämisprojekteissa Bosnia-Hertsegovinassa (EUPM) ja Makedoniassa (Proxima) sekä Euroopan unionin ad hoc- koulutuskeskuksessa Itävallasa. Lisäksi osallistuttiin yhdellä edustajalla heinäkuussa 2004 päättyneeseen Georgian ETYJ:n rajavalvontaoperaatioon. Euroopan unionin Keski-Aasian rajavalvonnan kehittämisprojektiin osallistuttiin antamalla asiantuntija-apua. Rajavartiolaitos toimi Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) rikostiedustelua ja riskianalyysiä käsittelevän kansainvälisen seminaarin isäntänä. Raja-ja merivartiokoululla Espoossa syyskuussa järjestettyyn seminaariin osallistui lähes 50 alan ammattilaista 18 maasta ja Europolista. Suomen, Viron ja Venäjän rajaviranomaisten kolmikantayhteistyö alkoi vuonna 1994. Vuonna 2004 vietettiin kolmikantayhteistyön 10-vuotistaivalta yhteisen meripelastusharjoituksen merkeissä. Kuvassa kolmen maan rajapäälliköt sopimassa erinomaisesti sujuneen yhteistyön jatkamisesta, vasemmalta kenraalieversti V.J. Pronitshev, Venäjän rajavartiopalvelun johtaja, Viron rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraalimajuri Harry Hein sekä Suomen rajavartiolaitoksen päällikkö, vara-amiraali Jaakko Smolander. 18

Kansainvälinen toiminta Venäjän turvallisuuspalvelun rajavartiopalvelun johtaja, kenraalieversti V.J. Pronitshev seurueineen vieraili Suomessa heinäkuussa. Vierailunsa aikana Pronitshev tapasi mm. Tasavallan Presidentti Tarja Halosen ja sisäasiainministeri Kari Rajamäen. Vierailu sai paljon julkisuutta, erityisesti kenraalieverstin käynti Ahvenanmaalla huomioitiin alueen päälehdissä näyttävästi. Kuvassa vasemmalta kenraalieversti Pronitshev, sisäasiainministeri Kari Rajamäki ja vara-amiraali Jaakko Smolander neuvottelutauolla. Kansainvälisen rajapoliisikonferenssin rajapäällikkötyöryhmän kokous järjestettiin syyskuussa Helsingissä. Rajapäällikkötyöryhmän kokoukseen oli ilmoittautunut lähes 40 osallistujaa 15 eri maasta. Kaukaisimmat osallistujat saapuivat Etelä-Afrikasta ja Kiinasta. Etelä-Afrikan rajapoliisin johtaja David M. Mbambo (vas.) ja Szabolcs Csonka EU:n riskianalyysikeskuksesta kuuntelemassa alustusta. 19

PTR-viranomaisyhteistyö Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen välisellä yhteistoiminnalla eli PTR yhteistoiminnalla on vuosikymmenten perinteet. PTR toiminta perustuu valtioneuvoston asetukseen poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteistoiminnasta vuodelta 2001. Asetuksessa on säädetty yhteistoiminnan keskeiset periaatteet, yhteistoimintaelimet ja yhteistoimintamenetelmät. Lisäksi asetukseen on kirjattu periaatteet yhteistoiminnan kustannuksista sekä sisärajatarkastusten palauttamisesta PTR toiminnan lähtökohtana on, että kukin viranomainen hoitaa sille kuuluvat lakisääteiset tehtävät. Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen välistä yhteistoimintaa niillä alueilla, joissa viranomaisilla on yhteisiä intressejä. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistoimintaa erityisesti rajatarkastusten ja rikostorjunnan osalta. Muita tärkeitä yhteistoiminta-aloja ovat koulutus ja kansainvälinen toiminta. PTR yhteistoiminta on organisoitu hallinnon kaikille tasoilla. Ylimpänä yhteistoimintaelimenä toimii valtakunnallinen johtoryhmä. Siihen kuuluvat poliisiylijohtaja, tullihallituksen pääjohtaja ja rajavartiolaitoksen päällikkö sekä näiden määräämät muut jäsenet. PTR johtoryhmän alaisuudessa toimivat PTR-rikostorjuntatyöryhmä ja PTRanalyysityöryhmä nimiensä mukaisten aihekokonaisuuksiensa valmistelueliminä. Alueellisen tason yhteistoiminta on organisoitu PTR piireittäin. PTR piirin johtoryhmään kuuluvat lääninpoliisijohtaja, tullipiirin päällikkö ja vartioston komentaja sekä näiden määräämät jäsenet. Paikalliset PTR yhteistoimintaryhmät huolehtivat PTR piirin alueella poliisille, tullilaitokselle ja rajavartiolaitokselle säädetyistä tehtävistä ylempien PTR-tahojen mukaisesti. Entä miten poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen välinen yhteistoiminta näkyy käytännössä? Rajanylityspaikoilla rajavartija voi muodostaa tullimiehen kanssa työparin, jotka valvovat molempien virkakuntien vastuulle kuuluvia valvontatehtäviä. Yhteisissä valvontaiskuissa, joita järjestetään niin rajanylityspaikoilla kuin sisämaassa, eri virkakunnat tehostavat ajoittain toimintaansa lisätäkseen näkyvää valvontaa osittain myös ennalta estävässä tarkoituksessa. Rikostutkinnassa on mahdollisuus muodostaa yhteisiä tutkintaryhmiä. Koulutussaralla jokainen virkakunta on varannut muille PTR-osapuolille koulutuspaikkoja eri kursseille ja koulutustilaisuuksiin. Yhä useammin myös tiedotusta hoidetaan yhteistyössä järjestämällä yhteisiä tiedotustilaisuuksia. Vuonna 2004 tullin, poliisin ja rajavartiolaitoksen välinen yhteistoiminta tiivistyi entisestään yhteisen PTR rikostiedusteluhankkeen tiimoilta. PTR johtoryhmän maaliskuussa 2004 tekemän linjauksen mukaan perustettiin yhteinen rikostiedustelu- ja rikosanalyysikeskus. Keskus toimii Vantaalla keskusrikospoliisin tiloissa. Keskuksessa työskentelee PTR-viranomaisten lisäksi yksi virkamies rikosseuraamusvirastosta. Alueellisen yhteistyö tehostamiseksi perustettiin viisi alueellista rikostiedustelu ja analyysiryhmää Vantaalle, Turkuun, Joensuuhun, Ouluun ja Rovaniemelle. Ryhmissä on keskuksen tavoin poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen edustus. Osana PTR rikostiedusteluhanketta perustettiin lisäksi kaksi rikostiedustelupistettä. Toinen piste sijaitsee Vaalimaan raja-asemalla ja toinen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Yhteinen rikostiedusteluhanke pyörähti hyvin käyntiin ja lokakuun puoleen väliin mennessä kaikki viisi alueellista ryhmää olivat aloittaneet toimintansa. Vuoden 2004 loppuun mennessä yksittäisiä tehtäväsuoritteita oli tehty yli kolme sataa ja ensimmäiset operatiiviset kuukausiraportit valmistuivat niin ikään vuoden 2004 puolella. 20

Rajavartiolaitos 85 vuotta Suomen itsenäistyttyä valtioneuvosto teki maaliskuun 21. päivänä 1919 päätöksen vartioinnin aloittamisesta itärajalla. Tehtävä määrättiin sisäasiainministeriön alaisille rajavartiostoille. Nykyisen muotonsa rajavartiolaitos sai sotien jälkeen, jolloin siihen liitettiin Merivartiolaitos. Vartiointi aloitettiin myös Ruotsin ja Norjan vastaisilla rajoilla. Rajavartiolaitos on kehittänyt jatkuvasti kokoonpanoaan tehtävien ja ympäristön vaatimalla tavalla. Rajavartiolaitos on perinteisesti viettänyt vuosipäiväjuhlaa maaliskuun 21.päivä. Vuonna 2004 rajavartiolaitoksen päällikön yllättävän poismenon johdosta 85-vuotisjuhlan vietto siirrettiin syyskuun 3. päivälle. Juhlat järjestettiin Helsingin Säätytalolla ja niiden yhteydessä oli esillä rajavartiolaitoksen historiasta ja nykypäivästä kertova näyttely. Juhliin saapui lähes 1000 kutsuvierasta. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen osallistui myös rajavartiolaitoksen 85-vuotisjuhlaan. Rajavartiolaitoksen 85-vuotisjuhlavastaanotolla vieraita vastaanottamassa sisäasiainministeri Kari Rajamäki ja rajavartiolaitoksen päällikkö, vara-amiraali Jaakko Smolander puolisoineen. Rajavartiolaitoksen päällikkö selostamassa lentotoiminnan periaatteita Tasavallan Presidentti Tarja Haloselle ja sisäasiainministeri Kari Rajamäelle. Tasavallan Presidentti ja sisäasiainministeri keskustelemassa vieraiden kanssa. 21

Sisäiset toiminnot Vallitsevan rajatilanteen mukaisesti rajavartiolaitoksen henkilöstön kokonaismäärä on noussut. Rajavartiolaitos on lisännyt henkilöstön määrää itärajalla, erityisesti Kaakkois- Suomen vilkkaimmilla rajanylityspaikoilla eduskunnan tahdon ja sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti. Vuoden 2004 lopussa rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 3 170 virkamiestä. Henkilöstöstä oli miehiä 87,8 % ja naisia 12,2 %. Siviileistä naisten osuus oli 78,1 %. Naisten osuus siviilihenkilöstöstä on pysynyt viime vuosien aikana ennallaan. ensimmäiset naiset upseeriksi ja opistoupseeriksi. Vuoden 2004 lopussa rajavartiolaitoksessa työskenteli kaksi naista upseerina ja kaksi opistoupseerina. Ensimmäinen nainen nimitettiin rajavartijaksi vuona 1997. Vuonna 2004 rajavartiolaitoksella palveli 42 naista raja- ja merivartijan virassa. Sotilasviranhaltijoista naisia oli 1,7%. Henkilökunnan koulutukseen käytettiin 77 142 koulutusvuorokautta, mikä on 21,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuotta kohti laskettuna koulutusvuorokausia kertyi 24,7. Upseereissa, opistoupseereissa sekä raja- ja merivartijoissa on vielä hyvin vähän naisia. Vuonna 2001 valmistuivat Menojen jakautuminen (milj. euroa) Rakentaminen; Muut toimintamenot; Henkilöstömenot; Tilinpäätöksen mukaiset menot 250 200 180 176 188 201 208 150 milj. euroa 100 50 0 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi 22

Gränsbevakningsväsendet 2004 Gränsbevakningsväsendet satsar på samarbete Från Finlands gränsbevakningsväsens synpunkt var säkerhetsläget på närområdena under verksamhetsåret det väntade. Inget oförutsett inträffade. Gränsbevakningsväsendet ser det som viktigt, att förutom att upprätthålla den operativa gränssäkerheten även utveckla samarbetet med såväl samarbetande myndigheter som med närområdena. Gränsbevakningsväsendet har fortsatt sitt internationella samarbete med gränsbevakningsmyndigheterna i Ryssland, de baltiska staterna och de nordiska länderna, i syfte att stärka Finlands inre säkerhet. Gränsbevakningsväsendet gjorde en betydelsefull insats i initierandet av det operativa gränsövervakningssamarbetet mellan länderna i Europeiska unionen. Detta gällde i synnerhet unionens nya gränsländer Ukraina och Vitryssland. Totalreformen av lagstiftningen om gränsbevakningsväsendet fortsatte under året. Regeringens proposition till förnyelse av lagstiftningen om gränsbevakningsväsendet befann sig på remissrond på våren 2004. Propositionen bereddes i ett gott samarbete med polisen, tullen och andra viktiga samarbetande myndigheter. Med de lagar som föreslås i propositionen ges Gränsbevakningsväsendet möjligheter att verka på ett sätt som motsvarar de nya krav som uppkommit i fråga om övervakningen av Europeiska unionens yttre gränser. I syfte att upprätthålla gränssäkerheten och trygga en smidig gränstrafik har patrulleringarna utökats vid östgränsen under verksamhetsåret. Förstärkningar av personalen verkställdes vid de livligaste gränsövergångsställena i sydöstra Finland, och ny materiel för sjöbevakningen förvärvades med stöd av extra finansiering som beviljats av riksdagen. Siffror från år 2004 Personal 3170 Gränsbevakningsstationer 36 Sjöbevakningsstationer 27 Bevakningsfartyg 7 Helikoptrar 11 Flygplan 2 Gränshundar 254 Gränsernas längd Mot Ryssland Mot Norge Mot Sverige Territorial vattengräns Sammanlagtl 1 340 km 736 km 614 km 1 250 km 3 940 km Gränsövervakning Antalet utförda kontroller 103 000 Olovliga gränsöverskridningar 54 Gränskontroll Kontroller som utförs av Gränsbevakningsväsendet 15,2 milj. Observerade förbrytelser 4 772 Avvisningar 1 929 Asylansökningar vid gränskontroll 492 Sjöräddning Räddade personer 3 198 23

The Frontier Guard 2004 The Frontier Guard focusing on cooperation From the Frontier Guard s viewpoint, the security situation in our neighbouring areas remained as anticipated: there were no unexpected incidents. In addition to the operational maintenance of border security, the Frontier Guard places great importance on developing cooperation both with other public authorities and with the neighbouring areas. In addition to Russia, the Frontier Guard continued its international cooperation with the Baltic and Nordic frontier guard authorities, with the objective of increasing Finland s internal security. The Frontier Guard played a major role in the launch of European Union cooperation in operational border surveillance, including with the EU s new neighbours, Ukraine and Belarus. Progress was made during the year towards a comprehensive reform of the Frontier Guard legislation. The Government s proposal on the reform of the legislation on the Frontier Guard was circulated for comments in spring 2004. Final touches were made to the proposal in good cooperation with the police, Customs and other key authorities. With the legislation included in the proposal, the operations of the Frontier Guard could respond to the developments that have taken place in border surveillance on the external borders of the Schengen area. To maintain border security and ensure smooth traffic at border crossings, patrolling was stepped up on Finland s eastern border, additional personnel were provided for the busiest border crossing points in south-eastern Finland and the procurement of maritime equipment began on extra funding granted by the Finnish Parliament during the operating year. Figures of 2004 Personne 3 170 Frontier guard stations 36 Coast guard stations 27 Patrol Ships 7 Helicopters 11 Aeroplanes 2 Dogs 254 Length of border with Russia Norway Sweden Territorial waters Total 1 340 km 736 km 614 km 1 250 km 3940 km Border control Checks 103 000 Illegal border grossings 54 Border checks Border checks performed by the Frontier Guard 15,2 milj. Offences revealed 4 772 Decisions on refusal of entry 1 929 Applications for asylum by border checks 492 Maritime search and rescue Persons rescued 3 198 24

Suomen rajojen pituudet Venäjä Norja Ruotsi Aluevesiraja Yhteensä 1340 km 736 km 614 km 1250 km 3940 km 25

RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO SISÄASIAINMINISTERIÖ Rajavartiolaitoksen päällikkö RAJAVARTIO-OSASTO Rajavartiolaitoksen esikunta Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Raja- ja meriosasto Henkilöstöosasto Teknillinenosasto Oikeudellinenosasto Suunnitteluja talousyksikkö Kaakkois-Suomen rajavartiosto Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Lapin rajavartiosto Suomenlahden merivartiosto Länsi-Suomen merivartiosto Vartiolentolaivue Raja- ja merivartiokoulu Lukuja Henkilöstö 3170 Rahavartioasemia 36 Merivartioasemia 27 Vartiolaivoja 7 Helikoptereita 11 Lentokoneita 2 Rajakoiria 254

RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA PL 3, 00131 HELSINKI Puh. 020 410 6511 Fax. 020 410 6755 www.raja.fi rajavartiolaitos@raja.fi etunimi.sukunimi@raja.fi KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTO Niskapietilänti 32 E, 55910 IMATRA Puh. 020 410 2000 Fax. 020 410 2009 www.raja.fi kaakkoissuomenrajavartiosto@raja.fi POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTO PL 5, 80511 ONTTOLA Puh. 020 410 3000 Fax. 020 410 3009 www.raja.fi pohjoiskarjalanrajavartiosto@raja.fi KAINUUN RAJAVARTIOSTO PL 60, 87101 KAJAANI Puh. 020 410 4000 Fax. 020 410 4009 www.raja.fi kainuunrajavartiosto@raja.fi LAPIN RAJAVARTIOSTO PL 8212, 96101 ROVANIEMI Puh. 020 410 5000 Fax. 020 410 5009 www.raja.fi lapinrajavartiosto@raja.fi SUOMENLAHDEN MERIVARTIOSTO PL 150, 00161 HELSINKI Puh. 020 410 6811 Fax. 020 410 6818 www.raja.fi/www.merivartiosto.fi suomenlahdenmerivartiosto@raja.fi LÄNSI-SUOMEN MERIVARTIOSTO PL 16, 20101 TURKU Puh. 020 410 7000 Fax. 020 410 7099 www.raja.fi/www.merivartiosto.fi lansisuomenmerivartiosto@raja.fi VARTIOLENTOLAIVUE PL 3, 00131 HELSINKI Puh. 020 410 6511 Fax. 020 410 6621 www.raja.fi vartiolentolaivue@raja.fi RAJA- JA MERIVARTIOKOULU PL 5, 02151 ESPOO Puh. 020 410 6100 Fax. 020 410 6109 www.raja.fi rajajamerivartiokoulu@raja.fi MERIPELASTUKSEN VALTAKUNNALLINEN HÄLYTYSNUMERO 020 410 00

www.raja.fi